Browsing by discipline "ranskalainen filologia"
Now showing items 21-27 of 27
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajille tarkoitetun kielikoulutuksen tavoitteita Ranskassa ja Suomessa. Maahanmuuttajille suunnattu kielikoulutus on ollut Suomessa hyvin marginaalista vuoteen 2015 asti, kun taas Ranskassa, joka on ollut vuosikymmeniä vastaanottajamaa, kielikoulutusta on ollut pidempään. Näin ollen myös ranska toisena kielenä –tutkimus on suomi toisena kielenä –tutkimusta kehittyneempää. Tutkimuksessa käydään ensin läpi, mitä virallisia tavoitteita kielikoulutukselle on annettu, minkä jälkeen analysoidaan haastattelumateriaalia. Tavoitteena on vertailla ranskalaisten ja suomalaisten opettajien mielipiteitä maahanmuuttajien kielikoulutuksesta, jotta koulutusta voitaisiin tarkastella kansallista tasoa laajemmin. Tutkimusta varten haastatellaan neljää ranskalaista ja neljää suomalaista maahanmuuttajille kieltä opettavaa henkilöä. Haastattelu suoritetaan samaa yhdeksän kysymyksen runkoa käyttäen. Opettajilta kysytään heidän mielipiteitään kielikoulutuksen tavoitteista ja sen erityislaadusta verrattuna vieraan kielen opettamiseen, maahanmuuttajien välttämättömistä kielikompetensseista sekä kielikoulutuksen merkityksestä sopeutumisessa uuteen yhteiskuntaan. Vastauksia tarkastellaan sekä yhtenä vastaajajoukkona että ranskalaisten ja suomalaisten opettajien vastauksia vertaillen. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajien kielenopetuksen päätavoite on integraation eli kotoutumisen tukeminen. Kieli on integraation väline, eikä siis tavoitteena itseisarvoinen, mikä erottaa maahanmuuttajien koulutuksen merkittävästi vieraan kielen opetuksen tavoitteista. Yksi merkittävä integraation mittareista on työllistyminen vastaanottajamaassa. Kielikoulutus tulisikin järjestää niin, että se tukisi yhä enemmän maahanmuuttajien työllistymistä. Sekä Ranskassa että Suomessa maahanmuuttajien koulutuksen kilpailuttaminen nähdään ongelmana, sillä se johtaa usein koulutuksen pirstaloitumiseen eikä takaa laadukkainta opetusta. Lisäksi suullinen kielitaito korostui kummankin maan opettajien keskuudessa, mutta suomalaisopettajat kokivat, että sitä ei opeteta tarpeeksi ja oppilaiden suullinen taso on kirjallista kielitaitoa alhaisempi. Näin ollen myös opettajien koulutukseen tulisi lisätä valmiuksia kohdata maahanmuuttajien erityistarpeita.
-
(2020)Tutkielma käsittelee kielellistä väkivaltaa seksistisessä ahdistelussa julkisilla paikoilla. Tutkimuksen aineisto koostuu 120 tapauksesta, jotka on julkaistu sivustolla wwww.payetashnek.tumblr.com. Tämä ranskankielinen sivusto on kerännyt yli 15 000 anonyymia kertomusta seksistisestä ahdistelusta julkisilla paikoilla. Aineiston rajaus on tehty maaliskuussa 2019. Tutkielman tavoitteena on tutkia, esiintyykö aineistossa kielellistä väkivaltaa, ja jos näin on, niin millaisin kielellisin keinoin se ilmenee, millaisissa tilanteissa ja kenen toimesta. Tutkielman teorian pohjana on pitkälti C. Kerbrat-Orecchionin teos (2001) puheakteista, kun taas kielellisen väkivallan tutkiminen perustuu erityisesti M. Laforest’n ja C. Moïsen (2013) actes de condamnation -teorian tarjoamiin työkaluihin. Pragmaattisen kielentutkimuksen perinteiden mukaisesti actes de condamnation -puheaktien analyysi perustuu viestin vastaanottajan tulkintaan, sillä toisin kuin puhujan aikomus, se on analysoitavissa kielellisesti jo siitä syystä, että se kertoo reaktiosta puhujan viestiin. Analyysi on jaettu kahteen osaan (kielellinen ja kontekstuaalinen), joista ensimmäinen syventyy vastaanottajan reaktion lisäksi erilaisiin kielellisen väkivallan ilmenemisen muotoihin: onko actes de condamnation -puheaktien kohteena ihmisen teko vai ominaisuus, ovatko puheaktit suoria vai epäsuoria sekä millaisia loukkaavia sanamuotoja ne sisältävät. Lisäksi tutkitaan millaiset eri tekijät voivat vaikuttaa kielellisen väkivallan voimakkuuteen. Analyysin toinen osa käsittelee kontekstuaalisia osatekijöitä, kuten paikkaa, kellonaikaa ja osanottajia. Aineisto osoittaa, että kielellinen väkivalta on enimmäkseen epäsuoraa ja että sen sisältämät loukkaavat sanamuodot (qualifications péjoratives) ovat vahvasti seksuaalisesti värittyneitä. Niin ikään puheaktien suoruus ja epäsuoruus, niiden sisältämät puhuttelevat elementit ja kirosanat sekä modaalisuus vaikuttavat osaltaan siihen, miten voimakas kielellistä väkivaltaa ilmaiseva puheakti on kyseessä. Kielellinen väkivalta jakautuu aineistossa kahteen tyyppiin, joista toinen (fulgurante) on luonteeltaan suoraan loukkaavaa tai nopeasti eskaloituvaa ja toinen (détournée) puolestaan implisiittisempää ja esiintyy enimmäkseen epäsuorissa puheakteissa (kuten pyynnössä). Kielellisen väkivallan epäsuoruus saa pohtimaan kuinka kielellinen väkivalta ylipäätänsä muodostuu ja mitä sillä koitetaan tavoittaa. Voiko eräänlainen groteski kohteliaisuus (compliment obscène) olla seksistisen ahdistelun muoto? Lisäksi tutkimus antaa viitteitä siitä, että seksistisessä ahdistelussa ilmenevää kielellistä väkivaltaa kohtaa kaikkialla Ranskassa, useimmiten kadulla ja erityisesti iltapäivällä ja illalla. Ahdistelijat ovat useimmiten 30–50-vuotiaita miehiä ja uhrit 12–18-vuotiaita naisia. Tutkimus osoittaa, että kielellinen väkivalta on vahvasti läsnä seksistisessä ahdistelussa, sillä lähes koko aineisto koostuu actes de condamnation -puheakteista. Vaikka tutkimus antaa tuloksia niin kielellisen väkivallan ilmenemismuodoista, sen voimakkuuteen vaikuttavista tekijöistä, kuin erilaisista kontekstuaalisista elementeistä, se raapaisee kuitenkin vain pintaa niinkin monimutkaisessa ja laajassa ilmiössä kuin kielellinen väkivalta, puhumattakaan seksistisestä ahdistelusta. Niinpä tulokset antavat aihetta lisätutkimuksille.
-
(2020)TAVOITTEET JA TEORIATAUSTA. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää kielelliset vaikuttamisen keinot, joita käytetään ranskankielisillä urasivuilla. Tutkielma pohjautuu työmarkkinoiden viime vuosina muuttuneeseen tilanteeseen työnantajien markkinoista työnhakijoiden markkinoihin. Tämä on lisännyt yritysten halua ja tarvetta välittää positiivista kuvaa yrityksestä työnantajana, jotta se houkuttelisi päteviä työntekijöitä. Tutkielman teoriaperusta rakentuu näin ollen tutkimuksille työnantajakuvasta (employer brand) ja vaikuttamisesta (persuasion). Tarkoituksena on selvittää, mitä Łącka-Baduran (2015) määrittämistä vaikuttamisen strategioista käytetään yritysten urasivuilla sekä tunnistaa urasivuilla esiintyvät kielelliset vaikuttamisen välineet Mulhollandin (1994) luokittelun avulla. Analyysi toteutetaan Erlingsson & Brysiewiczin (2017) sisällönanalyysin keinoin. AINEISTO JA MENETELMÄT. Tutkimuksen aineistona toimi 22 yrityksen ranskankieliset urasivut. Tarkastellut yritykset lukeutuvat Universumin vuoden 2019 halutuimpien työnantajien listauksen kärkeen (Les aspirations & employeurs favoris des étudiants en France 2019). Listaus kokoaa ranskalaisten kauppa- ja insinööritieteiden korkeakouluopiskelijoiden halutuimmat työnantajat vuonna 2019. Tutkimusmenetelmät olivat sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Vaikuttamisen strategioiden sekä kielellisten välineiden esiintymät urasivuilla ilmaistiin numeerisesti. Aineiston varsinainen analyysi pohjautui sisällön tulkinnalle, joka pyrki tunnistamaan urasivujen diskurssissa käytettyjä kielellisiä välineitä sekä arvioimaan niiden vaikuttavuutta lukijaan. Välineet ryhmiteltiin vaikuttamisen strategioiden alle. Lisäksi vaikuttamisen teoriataustaan nojaten huomio keskittyi siihen, mihin käytettyjen strategioiden ja välineiden vaikuttavuus perustuu (ethos, logos ja pathos). TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tutkimus osoittaa, että analysoiduilla urasivuilla käytettiin pääosin kaikkia Łącka-Baduran (2015) määrittämiä vaikuttamisen strategioita. Erilaisia Mulhollandin (1994) kielellisen vaikuttamisen välineitä tunnistettiin yhteensä 26, joista kahdeksaa käytettiin kahdessa erilaisessa yhteydessä. Näin ollen välineiden esiintymiä oli yhteensä 34. Välineiden käyttö vaihteli kuitenkin suuresti eri sivujen välillä: joukosta erottui esimerkiksi vain kaksi välinettä, joita käytettiin kaikilla urasivuilla ja kuusi välinettä, joilla oli esiintymiä alle 20 %:lla urasivuista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikuttavan urasivun tulisi esittää työnantaja positiivisesti, luoda yhteisyyttä yrityksen ja urasivun lukijan välille, imarrella lukijaa, tarjota etuja sekä kannustaa lukijaa toimimaan. Näistä strategioista tulee viestiä kielellisillä välineillä, jotka vetoavat lukijan järkeen (logos) ja tunteisiin (pathos) sekä rakentavat kuvaa työnantajasta luotettavana viestijänä (ethos). Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa yrityksen rekrytointiviestinnän sisältöä ja kielellistä tapaa esittää viesti potentiaaliselle rekrytoitavalle yleisölle.
-
(2018)Tutkielman aiheena on teitittelyn opettaminen ranska vieraana kielenä oppikirjoissa J’aime 1 (2015) ja Voilà 1 ! Exercices pour le lycée (2008), jotka ovat suunniteltu yläkoulun B2- ja lukion B3-kielen opiskelijoille. Oppikirjat käyttävät tässä tutkielmassa lyhenteitä J1 (J’aime 1) sekä V1 (Voilà 1 ! Exercices pour le lycée). Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä tyyppiset oppikirjojen tehtävät opettavat teitittelyä sekä miten teitittely etenee oppikirjan edetessä. Lisäksi tavoitteena on pohtia, tarjoavatko oppikirjojen tehtävät tarpeeksi harjoittelua teitittelyn oppimista varten. Tarkastelun kohteena ovat myös opetussuunnitelman perusteiden (OPS) vaikutukset kyseisiin oppikirjoihin. J1 on suunniteltu uusimman, vuoden 2014 OPS:n mukaan, kun taas V1 on tehty aikaisemman, vuoden 2004 OPS:n mukaan. Tutkimuksen kohteena ovat kaikki oppikirjojen tehtävät, joissa esiintyy tavalla tai toisella yksikön kolmannen tai monikon toisen, vous-muodon käyttöä tai harjoittelua. Tutkielman hypoteesina on, että J1-oppikirjassa esiintyy enemmän tehtäviä, jotka opettavat teitittelyä. Hypoteesi perustuu siihen, että uudessa OPS:ssa painotetaan enemmän kommunikaatiota, kohteliaan kielen käyttöä sekä kasvua kielitietoisuuteen. Teoriaosuudessa selvitetään ranskalaisia ja suomalaisia puhuttelumuotoja ja -tottumuksia sekä mahdollisia vaikeuksia, joita suomenkielinen ranskaa vieraana kielenä-oppija voi kohdata kyseistä ilmiötä oppiessa. Lisäksi tarkastellaan OPS:ien sisältöjä. Teoriat osoittavat, että teitittely on monimuotoinen sosiaalinen ilmiö, joka vaatii paljon harjoittelua. Useat teoriat ankkuroivat teitittelyn kohteliaisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan kielen oppimisen kannalta tärkeitä kompetensseja, joiden avulla on luotu aiheeseen liittyvät kaksi pääkategoriaa: kieliopillinen ja sosio-aktanttinen kompetenssi. Lisäksi jälkimmäinen pääkategoria pitää sisällään alakategorian nimeltä implisiittinen kompetenssi. Analyysiosuuden ensimmäinen jaottelu paljastaa, kuinka suuri osuus kaikista kirjojen tehtävistä pitää sisällään teitittelyn harjoittelua. J1-oppikirjassa joka viides tehtävä eli 20 % ja V1-oppikirjassa 15 %. Tämä tulos näyttää, että hypoteesi pitää osittain paikkansa. Toinen jaottelu jakaa teitittelytehtävät kieliopilliseen ja sosio-aktanttiseen kompetenssiin sen mukaan, kumpaa kategoriaa tehtävä edustaa. Lopuksi sosio-aktanttiset tehtävät on vielä jaoteltu edelleen implisiittiseen kielelliseen kompetenssiin. Nämä kolme jaottelua paljastavat yllättävän eron. Vaikka J1-oppikirjassa esiintyy määrällisesti enemmän teitittelyä opettavia tehtäviä, V1-oppikirjassa esiintyy suhteessa eniten kieliopillisia, sosio-aktanttisia sekä implisiittisen kompetenssin tehtäviä. Tämän takia hypoteesi voidaan todistaa vain osittain paikkansapitäväksi. Lisäksi yllättävää on se, että implisiittisen kompetenssin tehtävien erotus on niin suuri. Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että teitittelyn opettaminen tutkituissa oppikirjoissa perustuu pitkälti kielioppiin. Sosio-aktanttisia taitoja opettavia tehtäviä esiintyy molemmissa oppikirjoissa vain noin kolmasosa, vaikka molemmat OPS:t painottavat kommunikaation taitoja sosiaalisissa tilanteissa. Uuden OPS:n yhtenä vieraan kielen oppimistavoitteista on nimenomaan kohteliaan kielen käyttö, mutta analyysin perusteella tämä tavoite ei tule kovinkaan paljon esiin J1-oppikirjassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että teitittely liitetään usein kohteliaisuuteen myös oppikirjoissa.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastelen Ranskan korkeimman tasa-arvonneuvoston sukupuolistereotyypittömän viestinnän periaatteiden toimeenpanoa Questionner le monde -oppikirjassa. Se on ensimmäinen koulumaailmaan suunnattu kirja, joka kiinnittää huomiota tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin. Tutkin oppikirjassa esiintyvistä ihmisnimityksistä koostuvaa 634 sanan kokonaisuutta ja niiden muotoa suhteessa kirjaan eksplisiittisesti sovellettuihin periaatteisiin. Aineistoanalyysi pohjautuu ranskan kieliopillisen suvun ominaispiirteiden ja kielelliseen tasa-arvoon pyrkivien kielimuotojen teoreettiseen esittelyyn. Tämän lisäksi käsittelen teoriaosuudessa kielellisen tasa-arvon poliittista ulottuvuutta. Tutkimus pohjautuu olettamukseen, jonka mukaan kieliopillinen suku vastaa biologista sukupuolta. Pääosin kvantitatiivista näkökulmaa soveltava analyysi osoitti, että sukupuolistereotyypittömän viestinnän periaatteet ovat ohjanneet oppikirjan tekoa jossain määrin. Naisten ja miesten yhtäläisen representoinnin tavoite on saavutettu vain osin, sillä ihmisnimityksistä valtaosa on maskuliinisukuisia. Sama havainto toistuu myös ammattinimikkeiden kohdalla. Inklusiivisen kirjoitusmuodon osuus on tässä kontekstissa häviävän pieni, vaikka kyseinen kirjoitusmuoto onkin yksi kirjaan sovelletuista periaatteista. Kolmantena analyysin kohteena ollut ”identtisinä” tai ”vastaavina” pidettyjen sanojen toistamisen feminiini- ja maskuliinimuodossa osoittautui tavoitteeksi, jonka toimeenpano jättää parantamisen varaa. Tämänkaltaisten sanojen toistaminen aakkosjärjestyksessä toteutui puolestaan pääosin kiitettävästi. Nimitysten tutkiminen osana niiden kontekstia selitti kuitenkin, että monet niistä esiintyvät oppikirjassa spesifissä merkityksessä. Sukupuolittavien termien käyttö paikoitellen ja näin ollen vain osittaiseksi jäävä sukupuolistereotyypittömän viestinnän pyrkimysten toimeenpano perustuu tähän. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tasa-arvonneuvoston ohjeiden huomioon ottamiselle ei ole laadittu yhdenmukaistavia ja valtuuttavia linjauksia. Kielipoliittisen tilanteen tarkastelun valossa voimme todeta, että oppikirjassa toimeenpantujen periaatteiden noudattaminen heijastelee Ranskan politiikkaa kielellisen tasa-arvon suhteen. Toisin sanoen kielipoliittisten linjausten puuttuminen johtaa yhteiskunnan tasolla ilmentyvään vaihtelevuuteen tasa-arvoistavien kielimuotojen käytössä.
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen puheen esitystä (discours rapporté) Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofisessa teoksessa Mille plateaux (1980). Analyysissäni keskityn kirjan luvuista kolmanteen, jonka otsikko on ”10000 av. j.-c. – La géologie de la morale (pour qui elle se prend, la terre ?)”, sitoen kuitenkin sitä koskevat huomioni koko teoksen kontekstiin. Pyrin osoittamaan, että puheen esityksen analyysini myötä esiin nousevat tekstin moniäänisyys ja intertekstuaalisuus linkittyvät kirjassa käsiteltyihin filosofisiin kysymyksiin. Puheen esityksen analyysissäni nojaudun ranskalaiseen enunsiaatioteoriaan (théorie d’énonciation) pohjaavien teoreetikkojen, erityisesti Rosier’n ja Ducrot’n, esittämiin malleihin. Kyseinen suuntaus valikoitui tutkielman teoriataustaksi, sillä sen puitteissa on mahdollista tarkastella tekstin puhujia tekstissä ilmenevinä olioina nojaamatta tekstin tosiasialliseen tekijään. Lisäksi se tarjoaa välineitä tekstin moniäänisyyden ja intertekstuaalisuuden hahmottamiseen. Analyysissäni kiinnitän huomiota myös puheen esityksen tapojen merkitykseen eri tekstilajien konteksteissa, sillä analysoimani teksti yhdistelee fiktiotekstin ja tieteellisen tekstin piirteitä. Tarkastelemani kolmannen luvun varsinainen sisältö esitetään fiktiivisen hahmon pitämänä esitelmänä. Analyysissäni keskeiseksi nousee tekstin puhujuuteen liittyvä ambivalenssi, sillä henkilöhahmon, kertojan ja kirjan muissa osissa esiintyvän puhujan ääniä on mahdotonta erottaa tarkalleen toisistaan. Toisaalta fiktiivinen kehys asettaa kyseenalaiseksi myös viittaukset muihin teksteihin, sillä tieteelliselle tekstille tyypillisten lähdeviitteiden lisäksi teksti sisältää viittauksia, jotka on sisällytetty eri tavoin tarinan fiktiiviseen todellisuuteen. Tekstin moniäänisyys ja fiktiivinen rakenne näyttäytyvät merkityksellisinä, kun niitä peilaa tekijöiden kielifilosofisiin hahmotelmiin sekä heidän käsitykseensä filosofisesta tekstistä avoimena, erilaisten puhujien risteyskohtana.
-
(2020)Tutkielmassa analysoidaan ekologiseen muotiin keskittyvien startup-yritysten viestintää diskurssianalyysin keinoin. Työn tavoitteena on löytää tutkielmassa käytetyn aineiston pohjalta vastuullisen muodin keskeiset tunnusmerkit. Yleisellä tasolla työn lähtökohta on selvittää, miten muotiala reagoi ilmastonmuutokseen. Tutkielman keskeisin tutkimuskysymys on: ”Mitkä ovat ne vastuullisen muodin piirteet, joilla muotialasta tulisi nykyisen luontoa kuormittavan alan sijaan kestävää kehitystä tukeva ala?”. Tutkielma kuuluu ekolingvistiikan tutkimusalaan, joka keskittyy ympäristöä käsittelevän kielenkäytön tutkimiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen muotialan startup-yrityksen nettisivuilta kerätyistä 70 esimerkistä, jotka ovat valittu nettisivujen vastuullisuutta käsittelevistä osioista. Esimerkit jaetaan kahdeksaan eri teemaan aineistosta esiin nousseiden ekologisten sitoumusten pohjalta. Jokainen teema analysoidaan erikseen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tämän ensimmäisen analyysiosion tavoitteena on tarkastella teemoihin sisältyviä toistuvia käsitteitä ja sanastoa, joiden pohjalta saamme selville, mistä elementeistä vastuullisen muodin käsite koostuu. Analyysin toinen osio tarkastelee aineiston subjektiivisuutta, jota tutkitaan evaluatiivisten adjektiivien sekä deiktisten persoonapronominien avulla. Analysoitavaksi valittiin adjektiivit, sillä niiden käyttö on tyypillistä mainonnassa. Ekologisuuteen keskittyvää mainontaa syytetään usein viherpesusta, joka tarkoittaa epätarkan tai virheellisen väittämän esittämistä yhtiön tai tuotteen ekologisuuteen liittyen. Tämän vuoksi adjektiivien subjektiivisuuden tutkiminen on oleellista, kun aineistona on vastuulliseen muotiin keskittyvät mainostekstit. Tutkielman 11 toistuvinta adjektiivia jaetaan aksiologisiin ja ei-aksiologisiin adjektiiveihin. Mitä enemmän aineistossa käytetään aksiologisia adjektiiveja, sitä subjektiivisempi, ja sitä kautta moniselitteisempi, aineisto on. Aineistossa esiintyy useasti deiktiset persoonapronominit ’me’ ja ’te’. Mainoskielelle on ominaista dialogin illuusion luominen. Toisin sanoen, mainosteksti osallistaa lukijan osaksi tekstiä, vaikka lukijalla ei ole mahdollisuutta osallistua vuoropuheluun. Tutkielmassa analysoidaan, miten deiktisten persoonapronominien käyttö vaikuttaa osaltaan aineiston subjektiivisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että vastuullinen muoti koostuu monesta eri osa-alueesta. Keskeisimpinä teemoina esiin nousivat ympäristön suojeleminen ja kunnioittaminen, vaateteollisuuden ylituotannon vähentäminen sekä tekstiilialan työntekijöiden eettinen kohtelu. Aineistosta löytyneet adjektiivit olivat suureksi osaksi aksiologisia, mistä voi vetää johtopäätöksen, ettei aineisto ole objektiivinen. Deiktiset elementit lisäävät puolestaan aineiston subjektiivisuutta, sillä lukijan osallistamisyrityksen persoonapronominien avulla riippuu siitä, kuinka paljon lukija pystyy samaistumaan lukemaansa tekstiin.
Now showing items 21-27 of 27