Browsing by study line "Metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka"
Now showing items 21-40 of 59
-
(2020)Pro gradu-avhandlingens tema var preliminärt organisatorisk miljöansvarig kommunicering inom sociala medier. Hur man eventuellt kunde mäta/kvantifiera miljöansvariga kommuniceringens olika identifierbara kriterier och mängden av dessa kriterier fungerade som huvudmålsättningen till avhandlingen. Avhandlingen baserar sig på en utveckling av en kriteriebaserad kvantifierbar metod. Kriterierna som metoden strävar efter att kvantifiera är identifierbara inom miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Med kriterierna som metoden strävar efter att kunna identifiera och kvantifiera är ändamålet att kunna skapa en tydligare helhetsbild av organisatoriska prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. De slutliga kvantifierade mängderna av de olika kriterierna är också jämförbara mellan olika företag, man kan med andra ord sammanställa olika företags mängder av olika identifierbara kriterier och jämföra dem sinsemellan. Kriterierna som identifieras och kvantifieras i metodutvecklingen var resultat av en fokusgruppdiskussion där målsättningen var att diskutera om miljöansvarighet och dess kommunicering i sociala medier och hur man eventuellt kunde tolka nivån av pålitligheten i olika miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Från diskussionens valdes ut fem kriterier som kan identifieras och kvantifieras i olika publikationer. Data där de olika kriterierna identifierades var tre olika skogsföretags miljörelaterade publikationer i olika sociala media kanaler under år 2019. När publikationerna granskades igenom var målsättningen att identifiera olika kriterier och sammanställa dem och jämföra dem sinsemellan företagen. Resultaten presenteras kriteriespecifikt 1-5 från året 2019. Kriterierna innehöll också olika specifika dimensioner som strävade efter att ge ytterligare information av kriterierna och deras detaljer. Kriterierna identifierades och kvantifierades relativt ofta i de olika publikationerna. Resultaten av de olika kriterierna och dess dimensioner hade relativt mycket avvikelse och skillnad sinsemellan. Resultaten varierade också mellan de olika företagen. Slutsatsen av metoden var att man med hjälp av de kvantifierade kriterierna fick en jämförbar helhetsbild av prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. För att kunna tydligare identifiera pålitligheten av miljöansvarighet konstaterades det slutligen att man i fortsatta studier kunde koncentrera mer på vad som inte publiceras i sociala medier, s.k. selektivt avslöjande.
-
(2023)Parhaillaan on meneillään globaali energiamurros, jonka aikana siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja korvataan ne hiilineutraaleilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja vesivoimalla. Jotta energiamurros tapahtuisi oikeudenmukaisesti, tulisi kaikilla ihmisillä olla mahdollisuus olla osana murrosta ihmisen taustoista riippumatta. Suomessa lähiötaloyhtiöiden asukkaiden siirtyminen vähähiilisempään asumiseen on ollut toistaiseksi hidasta. Siksi lähiöissä on edelleen paljon mahdollisuuksia energiakulutuksen vähentämiseen, joka pienentäisi myös huomattavasti suomalaisten kotitalouksien päästöjen kokonaismäärää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lähiöissä asuvien ihmisten näkökulmasta, miten lähiöiden vähähiilistä asumista voitaisiin edistää, ja kuinka suuria vaikutusmahdollisuuksia asukkaat kokevat heillä olevan vähähiilisen asumiseen liittyen. Samalla selvitettiin, millaisia sosiaalisia innovaatioita asukkailla on vähähiiliseen asumiseen liittyen. Tutkimus koostui kahdesta kansalaispaneelikeskustelusta, joissa päästiin keskustelemaan asumiseen liittyvistä kokemuksista ja asumistavoista vähähiilisyyden näkökulmasta katsottuna. Keskustelu paneelissa eteni muutospolkuja pitkin, joissa esiteltiin, miten uutos kohti vähähiilisempää asumista voisi tapahtua. Osallistujat koostuivat helsinkiläisten lähiöalueiden asukkaista, mutta pääasiassa Kontulan ja Mellunmäen alueelta Koillis-Helsingistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että vähähiilinen asuminen herätti lähiöiden asukkaissa paljon ajatuksia. Esiin nousi keinoja, joilla voi innostaa asukkaita tekemään energiatehokkaampia päätöksiä ja syitä, miksi joitakin lähiöiden asukkaita on vaikea saada mukaan lähiöiden vähähiilisyyteen vaikuttaviin toimiin. Erityisesti kannatusta sai vähähiilisen asumisen taloudelliset kannusteet ja alueellinen yhteistyö energiahankkeiden edistämiseksi. Paneeliin osallistuneet asukkaat suhtautuivat positiivisesti myös puun käyttöön korjaus- ja täydennysrakentamisen materiaalina, sekä kannattivat vuokra-asukkaiden parempaa huomioimista taloyhtiöiden kokouksissa ja päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lähiöiden kehitysprojekteissa ja kehitettäessä osallistavia ratkaisuita vähähiiliseen asumisen edistämiseksi. Energiamurros koskee kansalaisia ja jotta murros voi tapahtua oikeudenmukaisesti, sen toteutukseen tulisi osallistaa kaikki.
-
(2022)The aim of this study is to provide economical arguments for agriculture company to replace current wood chip heating by wood pellet heating. The study provides clear economical calculations for both options of heating investments and compares usage features to support upcoming investment decision. This study will examine wood chips and wood pellets as biofuels and presents needed heating systems. Profitability calculations of both heating investments are done by net present value, internal rate of return and return of investment. Sensitivity analysis is done based on the most critical factors for investments like changes of investment rate and cost of raw material. Solar energy will be processed only by theoretically. Both investment options are using the same heating equipment, so significant expenses between heating options are consist of cost of heating materials. Results of investment calculations advise the company to continue heating with wood chips. This study was done from the actual need of the agriculture company regarding profitable heating investment.
-
(2023)Forests play a significant role in global carbon dynamics and thus in mitigating climate change. By utilizing wood products and fuels, more GHG intensive materials can be replaced. However, the question of how to utilize wood to maximize its climate benefits is by no means straightforward, in terms of whether wood plays a more significant part in the forest as a carbon storage, or to what extent it makes sense to process it into wood products. In this thesis, a material flow analysis (MFA) of Finnish forest industry was produced. MFA brings together the key material flows of the Finnish forest industry including primary raw material flows and side streams. Mapping side streams plays an important role in the evaluation of wood products substitution benefits, as up to half of all wood raw material used by the forest industry ends up as a side stream. By utilizing side streams according to cascading principles could significantly enhance the forest industry climate benefits. The purpose of the thesis is to produce added value for the evaluation of substitution effects by collecting and visualizing data that helps with estimating substitution benefits of wood use, i.e., determining displacement factors. MFA found out that in 2020, the majority of wood utilized in Finland was used as energy, with 55.8% of total wood use being converted into energy. Altogether 70% of this use were inside the forest industry to cover industry's own energy needs. Inside the industry wood were used efficiently and according to cascading principles, thus no wood was combusted at the primary stage of processes. However, according to MFA, in total more than 70% of all forest industry side steams were combusted and converted into energy at the first circulation round. The side streams that were not utilized by combustion (27%) were refined into other products i.e. pulp and biofuels. Hence, in order to maximize the climate benefits of utilizing wood, it is essential to prioritize the use of wood for products and usages that have the highest possible substitution effect. Additionally, it is crucial to consider the distribution of wood energy use in the future, as utilizing wood-based energy for primary product production yields no additional substitution benefits. This can be achieved by utilizing cascading principles and by prioritizing the use of side streams for other purposes. By doing so, the overall climate benefits of utilizing wood can be enhanced.
-
(2023)The forestry industry is in transition for several different reasons, which is why employees are also required to acquire new skills and knowledge to meet the needs of the future. The purpose is to find out the qualitative skills needs of forestry workers (forestry engineer, forest energy producer, forest machine fitter, forest machine driver, logger forest service’s producer) and timber truck drivers in the future, as well as how these can be met. The study was commissioned for the Finnish Forestry Center's western service area, which includes the provinces of Central Ostrobothnia, South Ostrobothnia, Pirkanmaa, Satakunta and Southwest Finland. The topic has been extensively researched in Finland in recent years, and these studies are the basis for this report. The research is based on the difficulties experienced in recruitment for both quantitative and qualitative reasons. The turnover of workers in the field is currently high, which in part causes the need to consider whether the change in the field of trained workers could be prevented by, for example, additional or supplementary training. The research was carried out as a survey for employers in the forestry sector in the western service area of the Finnish Forestry Center. From the extensive material obtained based on the survey, the sections dealing with the qualitative characteristics of the employees in the field have been limited to this study. These include the following sections: Challenges in recruitment, new skills for the future, needs for additional and continuing education, skills of recent graduates, and trainees and educational institution cooperation. The results are very similar to previous studies. Although the small and partly unevenly distributed material, the research questions were answered. The most important themes emerged were the personal characteristics of forestry interns and recent graduates, the changes brought about by digitalization, substantive expertise, and business topics, including customer service and sales skills. The knowledge and skills of the interns and recent graduates were perceived as satisfactory or good. The greatest future challenge can be seen as the increasing need for practical training. The learning in the forest and in work placements instills the students' ways of doing things, so if it is added to, the students would be more independent already after graduation. Many of the themes discussed in the study are ones that can be responded to already in basic education. Due to the changing operating environment, additional and continuing training is needed. Implementation of the results of the research has started through the Finnish Forestry Center. The results have been taken regionally to the western service area for training organizers, employers and other stakeholders as needed. Forestry Center has started, among other things, a project based on the results, the purpose of which is to increase awareness of the forestry sector among young people with an eye on future jobs.
-
(2023)Sekä kansallisten että kansainvälisten poliittisten tavoitteiden myötä metsien rooli hiilivarastona ja hiilinieluna on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2020 Suomen hallitus julkaisi Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen, jolla tavoitellaan hiilineutraaliutta, osittain LULUCF sektorin hiilivarantoja kasvattamalla vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tavoitteet luovat painetta sekä julkisille että yksityisille toimijoille kehittää toimintaansa ja ohjeistuksia hiilen sidontaa tukevaa toimintaa kohti. Tässä opinnäytetyössä selvitetään mahdollisuutta kehittää tietokoneohjelma, joka avustaa metsänomistajaa omien metsien hiilivarantolaskennassa. Ohjelman tavoitteena on antaa käyttäjälle arvio annetun metsäkiinteistön maaperän ja biomassan hiilivarannosta, jota metsänomistaja pystyy hyödyntämään metsänhoitoon liittyvässä päätöksenteossa. Opinnäytetyö nojautuu jo olemassa olevaan akateemiseen tietoon ja käyttöön otettuihin ohjelmistoihin sekä niiden tietoihin. Laskennassa seurataan IPCC:n asettamia hiilivarstojen laskenta ohjeita, jotka mahdollistavat mallin käytön myös hiilivarantoraportoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen hiilivarantojen laskentaohjelma, joka raportoi annetun metsän hiilivarastot perustuen käyttäjän antamiin kaupallisesti saatavilla oleviin metsätietoihin. Tulos osoittaa, että hiilivarannon laskenta on mahdollista, mutta erityisesti maaperän hiilivarannon laskenta on edelleen epävarmaa. Toisaalta biomassan hiilivarannon laskenta onnistuu kohtuullisen korkealla tarkkuudella.
-
(2021)Tiivistelmä/Referat – Abstract Forest Stewardship Council (FSC) on globaali kansalaisjärjestö, joka myöntää sertifikaatin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti hoidetuille metsille. Sertifioinnin perusajatus on lisätä puupohjaisten ympäristömerkittyjen tuotteiden menekkiä markkinoilla, jolloin kasvaneilla tuotoilla kompensoidaan sertifioinnin kustannukset. FSC-sertifiointia tutkitaan yksityisenä hallintotapana, jonka ekologinen vaikuttavuus syntyy sen ylittäessä vaatimustasoltaan vallitsevan metsänhoitotavan minimivaatimukset talousmetsien luonnonhoidolle. 2010-luvulta alkaen FSC-sertifioinnin osuus yksityismetsänomistajien metsissä on ollut hitaassa kasvussa Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia FSC-sertifioinnin liittymisprosessia ja kuvata suomalaisten yksityisten metsänomistajien kokemuksia FSC-sertifioinnin vaikutuksista metsänhoitoon sekä tunnistaa sertifioinnin kehityskohteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla pääkaupunkiseudulla asuvilta FSC-sertifiointiin kuuluvilta etämetsänomistajilta kesäkuussa 2021. Analyysimenetelmänä käytettiinkin sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Tulosten mukaan metsänomistajien FSC-sertifiointiin liittyminen tapahtuu puunhankinta-organisaatioiden markkinoinnin tuloksena metsäammattilaisen suosituksesta. Metsäyhtiöiden ryhmäsertifikaatit mahdollistavat FSC-sertifioinnin. Erityisesti hoitosopimuksiin kuuluvia suurtilallisia houkutellaan aktiivisesti liittymään FSC-sertifiointiryhmiin. Yleisesti ottaen FSC-sertifiointi ei näyttänyt järjestelmään liittymiseen myötä muuttaneen voimakkaasti vastaajien aiempia metsänhoitotapoja, vaan sen rooli oli verifioida kriteerit täyttävää metsänhoitoa. Haastatteluaineiston perusteella Suomessa sertifiointihalukkuuteen vaikuttaviksi ulkoisiksi motiviaatiotekijöiksi tunnistettiin pienet hyödyt puukaupassa sekä myös epäsuoraksi hyödyksi parantunut suhde metsäyhtiöön. Sertifioinnin vaatimista suojelualueista ja luonnonhoidosta syntyvät taloudelliset kustannukset voidaan välttää metsäsuunnittelun keinoin hyödyntämällä vesistöjen suojavyöhykkeitä tai aineellisten tuotto-odotusten ulkopuolella olevia sertifikaatin kriteerit täyttäviä kohteita suojelualuevaatimuksen täyttämiseen. Aineettomia arvoja korostavat vastaajat eivät myöskään suhtautuneet edellytettyyn suojeluun tai luonnonhoitoon kustannuksena. On myös huomattava ettei suomalaisilla metsänomistajilla ole joihinkin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna raaka-aineen tarjoajana signalointitarvetta markkinoille, vaan paineet raaka-aineen kestävyyden osoittamiseksi ovat puupohjaisten tuotteiden tuottajilla. Sisäisten motivaatiotekijöiden osalta tavoitteet luonnonhoitoon metsissä olivat vastaajilla syntyneet korkeasta tietotasosta ja aktiivisesta harrastuneisuudesta metsien käyttöä kohtaan. FSC-sertifiointi on helpottanut vastaajia tekemään aineettomista metsänhoidon tavoitteista näkyviä. Lisäksi sertifiointi toimi myös puukaupassa koko toimitusketjun tuntemana vastuullisuustavoitteita sisältävänä metsänhallintajärjestelmänä, joka osaltaan helpotti vastaajien ympäristötavoitteiden mukaista metsänhoitoa. FSC-sertifiointia voidaan metsänomistajanäkökulmasta kehittää käytännön tasolla sekä järjestelmätasolla. Käytännön tasolla järjestelmän kannustetaan olevan vähemmän byrokraattisempi ja hintapreemion korkeampi. Järjestelmätasolla FSC-sertifioinnin legitimiteetti metsänomistajien näkökulmasta parantuisi lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia järjestelmään ja kriteeristön sisältöön.
-
(2019)The study examines forest owners’ views on the profitability of forestry and their economic objectives. The aim is to find out how forest owners determine and evaluate profitability, and how the methods differ from those used by business enterprises. In addition to profitability perceptions, the study examines forest owners’ willingness to store carbon in their forests. The data for the study were collected by semi-structured interviews, which were undertaken with nine forest owners in spring 2019. The interviewees had participated in a training program called Metsänomistajan Talouskoulu that provides the forest owners with an opportunity to develop one’s understanding in forest management. Also, as the aim was to examine forest owners’ attitudes towards a hypothetical carbon offset program, the forest owners were asked to state their willingness to accept (WTA) presented in a questionnaire form. The results show that forest owners display diverse attitudes and the views on profitability differ from one owner to another. Even though the forest owners are familiar with different profitability assessment methods, utilizing them in one’s actions is relatively rare. While forest owners are generally interested in biodiversity protection, more information regarding carbon sequestration programs is still needed. According to the results, the actual participation rate would depend on factors such as the protocol requirements and the compensation amount. As a whole, majority of forest owners require financial incentives in order to participate in carbon sequestration programs.
-
(2022)My master`s thesis is a comparative study in which I study the role of the forest in classical and modern literature – similarities and differences. The sub-questions focus on the forest as a place, symbol, and allegory. As material, I use four Finnish fiction works; two of them represent classic literature and two represent modern literature. The works are: Seitsemän veljestä (1870) by Aleksis Kivi, Havukka-ahon ajattelija (1952) by Veikko Huovinen, Uniin piirretty polku (2009) by Helena Waris and Kultarinta (2014) by Anni Kytömäki. The theoretical starting point is ecocriticism, which means the representation of human and non-human relationships. The work also features material ecocriticism, which focuses on non-human agency and the liveliness of matter. The research method is close reading, where the work is analyzed in detail and systematically with the help of text samples. Regarding the results, in Kultarinta (2014) the concern about the destruction of the biosphere was the most visible. The different attitudes related to climate change can be seen in the forest relationships of the main characters. For example, in Seitsemän veljestä (1870), the forest is more the scene of events and an adventure environment. On the other hand, already in Havukka-ahon ajattelija (1952), the forest is equated with the fate of the nation.
-
(2023)This thesis explores the attitudes and beliefs of non-industrial Finnish private forest owners regarding the risks associated with their owned forests and insuring against these risks. The aim of the research is to provide insight into the perception of risks regarding forests and how private forest owners view forest insurance. The thesis employs a qualitative research method. The research interviews consisted of ten semi-structured telephone interviews. The interviewees were private forest owners whose contact details were requested from the Finnish Forest Centre's forest information system in accordance with Section 11 of the Act on the forest information system of the Finnish Forest Centre (laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä, 419/11). The sample was limited to forest holdings of at least five hectares and was distributed across the price zones used in the study report Suomalainen metsänomistaja 2020 by Karppinen et al. (2020). The interviewees were selected using random sampling from each of the seven price zones in Finland. Based on the research findings, awareness of forest risks among private forest owners is partially deficient. For instance, 70 percent of the interviewed private forest owners believed that the only way to prepare for forest fire damage is by purchasing forest fire insurance. One of the key findings of the research was that private forest owners were particularly willing to appeal decisions related to forest insurance. They were also willing to appeal decisions given by the Finnish Forest Centre regarding damage caused by elk or deer, even though processing such matters in administrative courts involves a fee.
-
(2024)Metsäsijoittamisen suosio on kasvanut uusien metsäsijoitusvälineiden yleistyessä. Metsärahastot ja yhteismetsät tarjoavat vaihtoehtoja perinteisille sijoitusmahdollisuuksille, ja metsäsijoittaminen mahdollistaa hajauttamisen matalamman riskin sijoituskohteeseen. Keskeisenä tutkimuskohteena on metsäsijoittajien monimuotoisuus, sekä heidän tavoitteiden, arvojen ja motivaatiotekijöiden vaikutus metsäsijoittamisen keinon valinnassa. Tutkielma keskittyy vertailemaan metsärahastoa, yhteismetsää sekä omaa metsätilaa sijoituskohteena, sekä näihin sijoittaneiden henkilöiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsäsijoittajien taustatekijät ja motivaatiot vaihtelevat eri sijoitusvaihtoehtojen välillä. Metsärahastoihin sijoittaneet korostavat tasaista tuottoa ja sijoituksen helppoutta, kun taas yhteismetsiin sijoittaneet arvostavat sijoitusten vaivattomuutta, hajauttamista, turvallisuutta sekä irrallisuutta pörssimarkkinoista. Omaan metsätilaan sijoittaneet painottavat ekologisia ja sosiaalisia arvoja sekä psykologista omistajuutta taloudellisen tuoton lisäksi. Kaikissa kolmessa perusjoukossa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että metsät ovat vastuullinen sijoituskohde, joissa on matalampi riski kuin osakesijoittamisessa. Kolmesta sijoittajaryhmästä on eroteltavissa omat sijoittajaprofiilit, vaikka perusjoukkojen sisällä esiintyy hajontaa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että eri sijoitusvaihtoehdot houkuttelevat sijoittajia erilaisin motiivein, ja eri metsäsijoituskohteisiin sijoittaneet näkevät metsäsijoittamisen eri tavoin. Lisäksi tutkimus tarjoaa näkemyksiä metsäsijoittajien profiileista ja korostaa tarvetta tunnistaa sijoittajien erilaiset taustat ja motivaatiot sopivimman metsäsijoituskeinon löytämiseksi. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa metsäsijoittamisen kehityksestä ja sijoittajien odotuksista eri sijoitusmuotojen suhteen. Tämä tieto voi auttaa sijoitusalan ammattilaisia, metsäomaisuuden hallinnoijia ja päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin sijoittajien tarpeita ja toiveita metsäsijoittamisen kontekstissa.
-
(2021)Diminishing biodiversity, and biodiversity loss as an environmental crisis, are becoming more and more prominent in the public discussion. In Finland, biodiversity and forests are inevitably intertwined. Historical use of forests and forestry have resulted in conflicts that influence the social context where the interrelationship between biodiversity and forestry is discussed. Finnish forests are defined through multiple, competing values and goals, which have led to polarization of political discussions about forests. Media have an essential role representing these different viewpoints and shaping general opinion. This study examines what kind of frames are used in the media, when discussing biodiversity and forestry, and what kind of existing forest discourses can be identified by the help of frames. Research data consist of 55 articles from Yle, 80 articles from Helsingin Sanomat and 65 articles from Maaseudun Tulevaisuus that have all been collected 1.1.2020−31.5.2021 and that discuss biodiversity and forestry. Research methods used were frame analysis and complementary content analysis. In the analysis, both issue specific frames and general news frames were identified. Issue specific frames suggest to the reader, how and what to think about biodiversity and forestry, what kind of relationship they have, what the relation can result in, and how possible controversies can be solved. Five different issue specific frames were identified: A frame that sees forestry as a threat to biodiversity, a frame that suggests nature conservation as a solution to biodiversity loss, a frame that considers biodiversity loss as a complex problem, a frame that suggests biodiversity conservation has negative impacts, and a frame arguing that integrating biodiversity preservation and forestry is possible. Integration frame was further divided into optimistic, critical, and continuous-cover forestry as a solution subframes. The integration frame was applied most often but the use of frames varied notably between different media outlets. Besides issue specific frames, journalistic texts were organized with general news frames, of which conflict frame was the most frequent one. Media frames fortified, built, as well as challenged, and evaluated existing forest discourses. In conclusion, the diversity of frames will uphold the inflammatory voices in forest discussion but also consolidate the voices of underdogs by questioning the current forestry practices and by relocating the focus from forestry into the societal consequences biodiversity loss will inflict.
-
(2021)The importance of corporate social responsibility has been increasing among organizations and society. In addition to companies, the requirement of responsibility also applies to the activities of organizations. Responsibility has become a basic requirement and a prerequisite for an organization’s operations to be profitable, sustainable and acceptable. A socially responsible organization operates in a sustainable manner and considers the expectations of its stakeholders in its activities. Today, responsibility involves a great number of conflicting expectations and requirements. The stakeholders are essential in implementing responsibility and further developing organizational activities and operations. The focus of this thesis is to examine responsibility in the activities of the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK). The target is to observe the attitudes of forest owners regarding MTK’s responsibility. Thus, the purpose of the study is to find out how the members see the responsibility of MTK and to examine how MTK meets the expectations of its members. A survey carried out in the study provided valuable information for the development of the organization’s responsibility work and their lobbying work. The thesis is a quantitative research. The empirical data was collected as a Webropol survey from MTK forest owners in March and April 2021. The survey was sent to a total of 1000 forest owners and 201 answers were received. The response rate of the study was around 20 %. The SPSS statistic software was used in the analysis of the study. According to the results, the forest owners were satisfied with MTK’s objectives of responsibility and sustainability targets. The organization was seen as an expert and as a competent actor contributing to the vitality of rural areas. In particular, MTK was seen as a responsible organization regarding environmental values. According to the results, forest owners felt that activities promoting responsibility are important. In the objectives of forest ownership, the members emphasized the objectives of recreational use more than the economic objectives. Forest owners felt that activities that promote the growth and health of forests, the prevention of forest damage, the protection of water and the rights of forest owners were extremely important. In the future, MTK should focus on developing its visibility. In its responsibility work, MTK should pay increasing attention to its interaction with its stakeholders. This is also indicated by the fact that only one third of the respondents replied that they knew MTK’s activities well. The objectives requiring the most development are responding to feedback, allowing members to influence decision-making and listening to members’ needs.
-
(2023)The concept of natural capital encompasses resources found in nature, both biotic and abiotic. Natural capital accounting is a method to assess these assets in monetary terms. Currently, natural capital accounting is not mandatory, but it offers a valuable tool for a holistic valuation of the asset base. Scholars have noted that the current unsustainable use of natural capital resources may ultimately lead to reduced profits due to natural degradation and natural capital accounting is a step to make the difference to reveal nature’s true value. Natural capital accounting is suggested as a beneficial tool for quantifying natural capital assets in monetary terms. Natural capital accounting is currently future-oriented method to answer possible legislation changes and offers a portfolio-like view of assets for different stakeholders. Forests holds various resources that produce a variety of benefits, not limited to trees alone In many countries worldwide, forests are primarily publicly owned. However, in Europe, especially in Finland, forest ownership is predominantly private. Many of natural capital accounting guidelines lack a private perspective. Therefore, this study aims to develop natural capital accounts for a Finnish forest property entity of 3808 hectares in the Pirkanmaa region. The framework employed for this purpose is the Corporate Natural Capital Accounting (CNCA) framework by eftec. From a corporate standpoint, the CNCA framework proves effective in providing a comprehensive overview of natural capital assets. CNCA assigns value for asset owners and for society while maintaining flexibility for further analysis and extensions. In this study, natural capital accounting for private forest owners is addressed through the accounting of forest holdings. Asset valuation was assembled using quantitative data from open sources and third-party data, employing meta-analysis. Prices were determined based on market prices and meta-analysis. This study also emphasizes the importance of discounting in valuation. It's worth noting that the discount rate is not expected to be identical for a company and for society due to the concept of intergenerational discounting. This concept prioritizes present sustainability for the sake of future generations, underscoring its greater significance.
-
(2023)Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten Net Promoter Score (NPS) -asiakaskyselytutkimuksen tulokset vaikuttavat puukauppaan ja metsänhoitopalveluiden myyntiin. NPS-kyselyitä on lähetetty Metsä Forestin asiakkaille useampien vuosien ajan, ja tässä tutkimuksessa tarkastellaan NPS-kyselyiden taustaa, asiakaskokemuksen syntymistä ja asiakasuskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Metsä Forestilla on tarve selvittää, onko metsäasiantuntijoiden NPS-tuloksilla yhteyttä puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumiseen. Aihetta ei ole tarkasteltu aikaisemmin asiakaspalautteen keräyshistorian aikana. Tämän tutkielman rakenne koostuu seuraavista osista: 1) Johdanto, 2) Teoreettinen viitekehys 3) Tutkimusmenetelmät ja aineisto, 4) Tulokset, 5) Tulosten tarkastelu, 6) Johtopäätökset ja 7) Liitteet. Tämä maisteritutkielma sisältää luottamuksellista tietoa, joka luokitellaan liikesalaisuudeksi. Tutkimuksessa analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella NPS -kyselyjen tuloksia vuosilta 2015–2021 sekä vuosittaisia puunostoja ja metsänhoitopalveluiden myyntiä metsäasiantuntijoittain. Korrelaatiokertoimen lisäksi aineistoa analysoitiin frekvenssianalyysin avulla. Analyyseissa tarkasteltiin, indikoiko NPS tuloksien nousu tai lasku puunoston sekä metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumista. Lisäksi luvussa 2 esitetään, miten suositteluindeksillä mitataan metsäasiantuntijoiden onnistumista. Reichheldin (2003) alkuperäisen menetelmän mukaan myyntiä pitäisi pystyä ennustamaan kyselyn tuloksien perusteella: kun NPS-indeksi nousee, myös myynti kasvaa, ja vastaavasti jos tulos laskee, myynti vähenee. Tämän tutkimuksen tulos ei kuitenkaan ole samansuuntainen Reichheldin (2003) teorian kanssa. Yhtäläisyyksiä tämän tutkimuksen tuloksiin löytyy sellaisista tutkimuksista, jotka ovat kritisoineet Reichheldin (2003) teoriaa. Tutkimustuloksien arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että saman toimialan vastaavia tutkimuksia ei ole ollut saatavilla, vaikka menetelmät ovat samoja muissa tutkimuksissa.
-
(2023)Maksuttomien neuvontapalveluiden ja taloudellisten tukien tai korvausten tavoitteena on ohjata kansalaisia toimimaan toivotulla tavalla. Suomessa yksityismetsänomistajien suometsiä koskevia päätöksiä sekä metsänkäsittelyn että vesiensuojelun suhteen ohjataan lainsäädännön, taloudellisten tukien ja informaatio-ohjauksen keinoin. Suometsätalouden vesistövaikutuksia voidaan vähentää ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia metsänkäsittelytoimenpiteitä, käyttämällä vesiensuojelumenetelmiä, ennallistamalla tai suojelemalla alueita. Yksityisillä metsänomistajilla on oikeus tehdä itsenäisiä ratkaisuja suometsien hoitopäätösten suhteen, ja näillä päätöksillä on vaikutusta suometsien vesistökuormitukseen. Ohjauskeinoilla voidaan kannustaa metsänomistajia tekemään vesiensuojelua suometsätaloudessa edistäviä päätöksiä neuvonnan ja taloudellisen tuen avulla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten taloudelliset tuet ja neuvontapalvelut vaikuttavat yksityismetsänomistajien halukkuuteen toteuttaa suometsätalouden vesistökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tarkastella, mitkä metsänomistajien taustatekijät vaikuttavat halukkuuteen edistää suometsätalouden vesiensuojelua. Tutkielman aineistona käytettiin syksyllä 2022 toteutettua yksityismetsänomistajille suunnattua verkkokyselyä, johon vastasi 1607 metsänomistajaa. Tutkielmassa analysoitiin metsänomistajakyselystä saatua aineistoa regressioanalyysin sekä ristiintaulukoinnin avulla. Analyysejä varten muodostettiin kaksi regressiomallia, joissa toisessa mitattiin maksuttomien neuvontapalveluiden vaikutusta, ja toisessa taloudellisen tuen vaikutusta. Ristiintaulukoinnilla tarkasteltiin metsänomistuksen pääasiallisten tavoitteiden suhdetta maksuttomien neuvontapalveluiden ja taloudellisen tuen merkitykseen metsänomistajan halukkuudelle edistää vesiensuojelua. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että maksuttomilla neuvontapalveluilla ja taloudellisilla tuilla on vaikutusta metsänomistajien vesiensuojelua edistäviin päätöksiin suometsätaloudessa. Etenkin taloudellisilla tuilla tai korvauksilla voidaan kannustaa metsänomistajia vesiensuojelutoimenpiteisiin suometsissä. Ristiintaulukoinnin perusteella metsänomistamisen tavoitteilla oli vaikutusta siihen, miten ohjauskeinot vaikuttavat metsänomistajan halukkuuteen edistää vesiensuojelua. Mikäli metsänomistaja korosti ympäristö- ja luontoarvoja metsissään, hän todennäköisesti olisi valmis edistämään vesiensuojelua suometsissään, jos saisi siihen maksuttomia neuvontapalveluita tai taloudellista tukea. Regressioanalyysin perusteella mitä korkeampi koulutusaste metsänomistajalla oli, sitä vähemmän maksuttomat neuvontapalvelut keskimäärin kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä. Mitä tyytyväisempi metsänomistaja oli nykyiseen lainsäädäntöön, metsäsertifikaatteihin ja suosituksiin vesistöjen tilan turvaajina, sitä vähemmän maksuttomat neuvontapalvelut kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelun edistämistä omissa suometsissään. Toisaalta mitä enemmän metsänomistaja korosti ympäristöasioiden tärkeyttä, sitä halukkaampi hän keskimäärin oli toteuttamaan vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä, mikäli saisi siihen maksuttomia neuvontapalveluja. Taloudellisia tukia selittävän regressiomallin tulosten perusteella mitä enemmän metsänomistaja korosti ympäristöasioiden tärkeyttä tai kannatti vesiensuojelun tason nostamista suometsätaloudessa, sitä enemmän taloudelliset tuet kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä. Halukkuus vesiensuojelua edistäviin toimenpiteisiin väheni taloudellisesta tuesta huolimatta metsänomistajan iän kasvaessa tai mitä tyytyväisempi metsänomistaja oli nykyiseen vesiensuojelua koskevaan lainsäädäntöön sekä metsäsertifikaatteihin ja suosituksiin vesistöjen tilan turvaajina.
-
(2024)Yksityiset metsänomistajat muodostavat merkittävän ryhmän metsäalalla Suomessa, sillä he omistavat yli puolet metsämaasta. Yksityiset metsänomistajat ovat myös tärkeä asiakasryhmä metsäteollisuudelle, sillä suurin osa metsäteollisuuden hankkimasta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. Pysyvän asiakassuhteen varmistaminen tämän tärkeän sidosryhmän kanssa onkin tärkeää puunhankintaorganisaatiolle. Digitaalisten palveluiden merkitys metsänomistajille on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsäalalla ei ole kuitenkaan tutkittu, mikä on digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitys yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyttä ja digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitystä asiakaspysyvyyteen. Tutkielma tehdään toimeksiantona suomalaiselle metsäteollisuusyrityksen puunhankintaorganisaatiolle. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineistona hyödynnetään tutkielman toimeksiantajan asiakastietojärjestelmästä kerättyä pitkittäisaineistoa. Asiakaspysyvyyttä seurattiin vuosina 2018–2022. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia, khiin neliö - testiä ja riippumattomien otosten t-testiä. Tutkimustulokset osoittavat, että miesten asiakaspysyvyys on naisia parempi. Metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuminen puolestaan heikentää asiakaspysyvyyttä. Metsäpinta-alan kasvu parantaa asiakaspysyvyyttä vain lievästi, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena. Tarkastellessa digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttäviä, voidaan todeta, että heillä on huomattavasti korkeampi asiakaspysyvyys kuin palveluita käyttämättömillä. Metsänomistajan iän kasvu on asiakaspysyvyyttä heikentävä tekijä digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttävissä. Tutkielma tarjoaa lisää tietoa asiakaspysyvyydestä metsäalalla. Aineiston keruutavan vuoksi saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää luotettavasti. Jatkotutkimuksissa asiakaspysyvyyttä voitaisiin tutkia pidemmällä ajanjaksolla. Lisää tutkimusta tarvitaan myös metsänomistajien näkemyksistä ja asenteista asiakaspysyvyyteen ja digitaalisiin metsänomistajapalveluihin liittyen.
-
(2023)The growing service needs of customers in the wood product industry are driving companies to review and develop their own service portfolio. Improving service development processes, collecting feedback and involving customers in service development work supports service development and the identification of new potential services. This paper provides companies in the wood product industry with ways to improve the service development process in all stages of the service life cycle and helps identify potential new services. An interview survey was conducted to compose customers and company representatives’ views on the current state and importance of service accessibility and awareness. This paper also explores effective feedback and general willingness to participate in service co-development projects. In addition to a service life cycle model, this study presents a process model for the development of new services, which contributes to better service development. A model for the development of existing services is also presented, providing examples of different service development paths. In the interviews, the level of accessibility and awareness was surprisingly higher among customers. Customers also perceived the current services to be better than representatives of the target company did. Both groups of interviewees agreed on the importance of feedback and believed, that direct feedback between customers and the company without separate feedback channels is the best way to give and receive feedback. There was disagreement about joint service development projects, as the usefulness of them for customers was questioned by the representatives of the target company. However, most of the customers were interested in participating in a co-development project if it is proved to be beneficial to both the company and the customer.
-
(2019)Abstract This work was done at R&D Center of Kemira Oy in Espoo. Paper machines are open systems which are impossible to keep sterile. Paper machines offer favourable conditions for microbial growth. Microbiological problems in paper industry have been reported for years and expanding the production facilities and recycling of process waters have increased microbial growth. Microorganisms cause a lot of problems in paper machines and contaminatios can lead to huge economical loses. Biofilms can block filters and nozzles. Biofilms cause production breakdowns. The quality of produced paper is deteriorated, produced paper can have holes and discalourations. Sometimes the paper machine has to be stopped. Biofilms also increase the corrosion of machinery. Biocides are commonly used to control the formation of biofilms. Biocides are dosed with process waters and they are not specific to biofilm forming bacteria. Biofilms tolerate biocides better than planktonic bacteria and the biofilm problem has not been able to solve. There are a lot of different microbes found on paper making processes. Paper machines can contain viruses, bacteria, syanobacteria, molds, yeasts, algae ja protozoa. Paper machines environment and location, temperature, pH, raw materials and other additives have impact on the composition of microbe population. Kemira has a targeted-release biocide product on the market. Polymeric micelles protect biocidal active agents from degradation while it has been delivered to the targeted surfaces. Global patent has been applied for this targeted-release technology. Target of this work was to develop a cheaper version of this product having same targeted effects and better storage stability In this work the stability, efficacy against planktonic cells and against biofilm were tested. qPCR and sequencing were used to test the effect of the biocide to microbe population.
-
(2022)Carbon neutral agriculture plays a key role in climate change mitigation. However, Finnish farmers are struggling with the impacts of climate change and the profitability crisis. This study aims at providing market insight on potential sources of income for Finnish farmers in carbon neutral agriculture by 2030. However, this thesis does not focus on the question whether carbon neutral agriculture is achievable. The role of policy instruments is also investigated to determine whether they facilitate or prevent changes. The thesis is commissioned by Envitecpolis Oy. Six experts from the agriculture field were interviewed and the data were analysed with theory-driven content analysis. The analysis is based on the future signals sense-making framework (FSSF) that focuses on the weak signals, drivers and trends found in the data. Each theme includes two categories; the nonlinear and linear paths of change. In addition, policy instruments were divided into promoters and disrupters of change. The relevant weak signals identified are innovations, the formation of premium markets, the adoption of paludiculture, novel and existing market mechanisms for carbon neutral practices, the substitution of materials and energy in production, digitalization, the increasing requirements for producers by food industry and by consumers and lastly, strengthened cooperation between actors in agriculture. The drivers of change, such as climate change, knowledge and advances in technology, significantly influence the adoption of these weak signals. However, various trends function as blockers of change whilst some trends are inevitable large change processes. In light of the results, weak signals of potential sources of income are not likely to become mainstream by 2030. However, existing or emerging issues may play a key role in providing additional income for farmers. National agriculture policy and the EU Common Agriculture Policy (CAP) are complex schemes that are gradually emphasizing climate issues. However, these policies fail to incentivize farmers to adopt practices for carbon neutral agriculture. Recommendations for future research include the cost-effectiveness of climate change mitigation measures and a follow-up on the sources of income for farmers in 2030.
Now showing items 21-40 of 59