Browsing by study line "Metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka"
Now showing items 21-40 of 51
-
(2023)Sekä kansallisten että kansainvälisten poliittisten tavoitteiden myötä metsien rooli hiilivarastona ja hiilinieluna on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2020 Suomen hallitus julkaisi Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen, jolla tavoitellaan hiilineutraaliutta, osittain LULUCF sektorin hiilivarantoja kasvattamalla vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tavoitteet luovat painetta sekä julkisille että yksityisille toimijoille kehittää toimintaansa ja ohjeistuksia hiilen sidontaa tukevaa toimintaa kohti. Tässä opinnäytetyössä selvitetään mahdollisuutta kehittää tietokoneohjelma, joka avustaa metsänomistajaa omien metsien hiilivarantolaskennassa. Ohjelman tavoitteena on antaa käyttäjälle arvio annetun metsäkiinteistön maaperän ja biomassan hiilivarannosta, jota metsänomistaja pystyy hyödyntämään metsänhoitoon liittyvässä päätöksenteossa. Opinnäytetyö nojautuu jo olemassa olevaan akateemiseen tietoon ja käyttöön otettuihin ohjelmistoihin sekä niiden tietoihin. Laskennassa seurataan IPCC:n asettamia hiilivarstojen laskenta ohjeita, jotka mahdollistavat mallin käytön myös hiilivarantoraportoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen hiilivarantojen laskentaohjelma, joka raportoi annetun metsän hiilivarastot perustuen käyttäjän antamiin kaupallisesti saatavilla oleviin metsätietoihin. Tulos osoittaa, että hiilivarannon laskenta on mahdollista, mutta erityisesti maaperän hiilivarannon laskenta on edelleen epävarmaa. Toisaalta biomassan hiilivarannon laskenta onnistuu kohtuullisen korkealla tarkkuudella.
-
(2021)Tiivistelmä/Referat – Abstract Forest Stewardship Council (FSC) on globaali kansalaisjärjestö, joka myöntää sertifikaatin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti hoidetuille metsille. Sertifioinnin perusajatus on lisätä puupohjaisten ympäristömerkittyjen tuotteiden menekkiä markkinoilla, jolloin kasvaneilla tuotoilla kompensoidaan sertifioinnin kustannukset. FSC-sertifiointia tutkitaan yksityisenä hallintotapana, jonka ekologinen vaikuttavuus syntyy sen ylittäessä vaatimustasoltaan vallitsevan metsänhoitotavan minimivaatimukset talousmetsien luonnonhoidolle. 2010-luvulta alkaen FSC-sertifioinnin osuus yksityismetsänomistajien metsissä on ollut hitaassa kasvussa Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia FSC-sertifioinnin liittymisprosessia ja kuvata suomalaisten yksityisten metsänomistajien kokemuksia FSC-sertifioinnin vaikutuksista metsänhoitoon sekä tunnistaa sertifioinnin kehityskohteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla pääkaupunkiseudulla asuvilta FSC-sertifiointiin kuuluvilta etämetsänomistajilta kesäkuussa 2021. Analyysimenetelmänä käytettiinkin sisällönanalyysiä sekä temaattista analyysiä. Tulosten mukaan metsänomistajien FSC-sertifiointiin liittyminen tapahtuu puunhankinta-organisaatioiden markkinoinnin tuloksena metsäammattilaisen suosituksesta. Metsäyhtiöiden ryhmäsertifikaatit mahdollistavat FSC-sertifioinnin. Erityisesti hoitosopimuksiin kuuluvia suurtilallisia houkutellaan aktiivisesti liittymään FSC-sertifiointiryhmiin. Yleisesti ottaen FSC-sertifiointi ei näyttänyt järjestelmään liittymiseen myötä muuttaneen voimakkaasti vastaajien aiempia metsänhoitotapoja, vaan sen rooli oli verifioida kriteerit täyttävää metsänhoitoa. Haastatteluaineiston perusteella Suomessa sertifiointihalukkuuteen vaikuttaviksi ulkoisiksi motiviaatiotekijöiksi tunnistettiin pienet hyödyt puukaupassa sekä myös epäsuoraksi hyödyksi parantunut suhde metsäyhtiöön. Sertifioinnin vaatimista suojelualueista ja luonnonhoidosta syntyvät taloudelliset kustannukset voidaan välttää metsäsuunnittelun keinoin hyödyntämällä vesistöjen suojavyöhykkeitä tai aineellisten tuotto-odotusten ulkopuolella olevia sertifikaatin kriteerit täyttäviä kohteita suojelualuevaatimuksen täyttämiseen. Aineettomia arvoja korostavat vastaajat eivät myöskään suhtautuneet edellytettyyn suojeluun tai luonnonhoitoon kustannuksena. On myös huomattava ettei suomalaisilla metsänomistajilla ole joihinkin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna raaka-aineen tarjoajana signalointitarvetta markkinoille, vaan paineet raaka-aineen kestävyyden osoittamiseksi ovat puupohjaisten tuotteiden tuottajilla. Sisäisten motivaatiotekijöiden osalta tavoitteet luonnonhoitoon metsissä olivat vastaajilla syntyneet korkeasta tietotasosta ja aktiivisesta harrastuneisuudesta metsien käyttöä kohtaan. FSC-sertifiointi on helpottanut vastaajia tekemään aineettomista metsänhoidon tavoitteista näkyviä. Lisäksi sertifiointi toimi myös puukaupassa koko toimitusketjun tuntemana vastuullisuustavoitteita sisältävänä metsänhallintajärjestelmänä, joka osaltaan helpotti vastaajien ympäristötavoitteiden mukaista metsänhoitoa. FSC-sertifiointia voidaan metsänomistajanäkökulmasta kehittää käytännön tasolla sekä järjestelmätasolla. Käytännön tasolla järjestelmän kannustetaan olevan vähemmän byrokraattisempi ja hintapreemion korkeampi. Järjestelmätasolla FSC-sertifioinnin legitimiteetti metsänomistajien näkökulmasta parantuisi lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia järjestelmään ja kriteeristön sisältöön.
-
(2019)The study examines forest owners’ views on the profitability of forestry and their economic objectives. The aim is to find out how forest owners determine and evaluate profitability, and how the methods differ from those used by business enterprises. In addition to profitability perceptions, the study examines forest owners’ willingness to store carbon in their forests. The data for the study were collected by semi-structured interviews, which were undertaken with nine forest owners in spring 2019. The interviewees had participated in a training program called Metsänomistajan Talouskoulu that provides the forest owners with an opportunity to develop one’s understanding in forest management. Also, as the aim was to examine forest owners’ attitudes towards a hypothetical carbon offset program, the forest owners were asked to state their willingness to accept (WTA) presented in a questionnaire form. The results show that forest owners display diverse attitudes and the views on profitability differ from one owner to another. Even though the forest owners are familiar with different profitability assessment methods, utilizing them in one’s actions is relatively rare. While forest owners are generally interested in biodiversity protection, more information regarding carbon sequestration programs is still needed. According to the results, the actual participation rate would depend on factors such as the protocol requirements and the compensation amount. As a whole, majority of forest owners require financial incentives in order to participate in carbon sequestration programs.
-
(2022)My master`s thesis is a comparative study in which I study the role of the forest in classical and modern literature – similarities and differences. The sub-questions focus on the forest as a place, symbol, and allegory. As material, I use four Finnish fiction works; two of them represent classic literature and two represent modern literature. The works are: Seitsemän veljestä (1870) by Aleksis Kivi, Havukka-ahon ajattelija (1952) by Veikko Huovinen, Uniin piirretty polku (2009) by Helena Waris and Kultarinta (2014) by Anni Kytömäki. The theoretical starting point is ecocriticism, which means the representation of human and non-human relationships. The work also features material ecocriticism, which focuses on non-human agency and the liveliness of matter. The research method is close reading, where the work is analyzed in detail and systematically with the help of text samples. Regarding the results, in Kultarinta (2014) the concern about the destruction of the biosphere was the most visible. The different attitudes related to climate change can be seen in the forest relationships of the main characters. For example, in Seitsemän veljestä (1870), the forest is more the scene of events and an adventure environment. On the other hand, already in Havukka-ahon ajattelija (1952), the forest is equated with the fate of the nation.
-
(2023)This thesis explores the attitudes and beliefs of non-industrial Finnish private forest owners regarding the risks associated with their owned forests and insuring against these risks. The aim of the research is to provide insight into the perception of risks regarding forests and how private forest owners view forest insurance. The thesis employs a qualitative research method. The research interviews consisted of ten semi-structured telephone interviews. The interviewees were private forest owners whose contact details were requested from the Finnish Forest Centre's forest information system in accordance with Section 11 of the Act on the forest information system of the Finnish Forest Centre (laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä, 419/11). The sample was limited to forest holdings of at least five hectares and was distributed across the price zones used in the study report Suomalainen metsänomistaja 2020 by Karppinen et al. (2020). The interviewees were selected using random sampling from each of the seven price zones in Finland. Based on the research findings, awareness of forest risks among private forest owners is partially deficient. For instance, 70 percent of the interviewed private forest owners believed that the only way to prepare for forest fire damage is by purchasing forest fire insurance. One of the key findings of the research was that private forest owners were particularly willing to appeal decisions related to forest insurance. They were also willing to appeal decisions given by the Finnish Forest Centre regarding damage caused by elk or deer, even though processing such matters in administrative courts involves a fee.
-
(2024)Metsäsijoittamisen suosio on kasvanut uusien metsäsijoitusvälineiden yleistyessä. Metsärahastot ja yhteismetsät tarjoavat vaihtoehtoja perinteisille sijoitusmahdollisuuksille, ja metsäsijoittaminen mahdollistaa hajauttamisen matalamman riskin sijoituskohteeseen. Keskeisenä tutkimuskohteena on metsäsijoittajien monimuotoisuus, sekä heidän tavoitteiden, arvojen ja motivaatiotekijöiden vaikutus metsäsijoittamisen keinon valinnassa. Tutkielma keskittyy vertailemaan metsärahastoa, yhteismetsää sekä omaa metsätilaa sijoituskohteena, sekä näihin sijoittaneiden henkilöiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsäsijoittajien taustatekijät ja motivaatiot vaihtelevat eri sijoitusvaihtoehtojen välillä. Metsärahastoihin sijoittaneet korostavat tasaista tuottoa ja sijoituksen helppoutta, kun taas yhteismetsiin sijoittaneet arvostavat sijoitusten vaivattomuutta, hajauttamista, turvallisuutta sekä irrallisuutta pörssimarkkinoista. Omaan metsätilaan sijoittaneet painottavat ekologisia ja sosiaalisia arvoja sekä psykologista omistajuutta taloudellisen tuoton lisäksi. Kaikissa kolmessa perusjoukossa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että metsät ovat vastuullinen sijoituskohde, joissa on matalampi riski kuin osakesijoittamisessa. Kolmesta sijoittajaryhmästä on eroteltavissa omat sijoittajaprofiilit, vaikka perusjoukkojen sisällä esiintyy hajontaa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että eri sijoitusvaihtoehdot houkuttelevat sijoittajia erilaisin motiivein, ja eri metsäsijoituskohteisiin sijoittaneet näkevät metsäsijoittamisen eri tavoin. Lisäksi tutkimus tarjoaa näkemyksiä metsäsijoittajien profiileista ja korostaa tarvetta tunnistaa sijoittajien erilaiset taustat ja motivaatiot sopivimman metsäsijoituskeinon löytämiseksi. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa metsäsijoittamisen kehityksestä ja sijoittajien odotuksista eri sijoitusmuotojen suhteen. Tämä tieto voi auttaa sijoitusalan ammattilaisia, metsäomaisuuden hallinnoijia ja päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin sijoittajien tarpeita ja toiveita metsäsijoittamisen kontekstissa.
-
(2021)Diminishing biodiversity, and biodiversity loss as an environmental crisis, are becoming more and more prominent in the public discussion. In Finland, biodiversity and forests are inevitably intertwined. Historical use of forests and forestry have resulted in conflicts that influence the social context where the interrelationship between biodiversity and forestry is discussed. Finnish forests are defined through multiple, competing values and goals, which have led to polarization of political discussions about forests. Media have an essential role representing these different viewpoints and shaping general opinion. This study examines what kind of frames are used in the media, when discussing biodiversity and forestry, and what kind of existing forest discourses can be identified by the help of frames. Research data consist of 55 articles from Yle, 80 articles from Helsingin Sanomat and 65 articles from Maaseudun Tulevaisuus that have all been collected 1.1.2020−31.5.2021 and that discuss biodiversity and forestry. Research methods used were frame analysis and complementary content analysis. In the analysis, both issue specific frames and general news frames were identified. Issue specific frames suggest to the reader, how and what to think about biodiversity and forestry, what kind of relationship they have, what the relation can result in, and how possible controversies can be solved. Five different issue specific frames were identified: A frame that sees forestry as a threat to biodiversity, a frame that suggests nature conservation as a solution to biodiversity loss, a frame that considers biodiversity loss as a complex problem, a frame that suggests biodiversity conservation has negative impacts, and a frame arguing that integrating biodiversity preservation and forestry is possible. Integration frame was further divided into optimistic, critical, and continuous-cover forestry as a solution subframes. The integration frame was applied most often but the use of frames varied notably between different media outlets. Besides issue specific frames, journalistic texts were organized with general news frames, of which conflict frame was the most frequent one. Media frames fortified, built, as well as challenged, and evaluated existing forest discourses. In conclusion, the diversity of frames will uphold the inflammatory voices in forest discussion but also consolidate the voices of underdogs by questioning the current forestry practices and by relocating the focus from forestry into the societal consequences biodiversity loss will inflict.
-
(2021)The importance of corporate social responsibility has been increasing among organizations and society. In addition to companies, the requirement of responsibility also applies to the activities of organizations. Responsibility has become a basic requirement and a prerequisite for an organization’s operations to be profitable, sustainable and acceptable. A socially responsible organization operates in a sustainable manner and considers the expectations of its stakeholders in its activities. Today, responsibility involves a great number of conflicting expectations and requirements. The stakeholders are essential in implementing responsibility and further developing organizational activities and operations. The focus of this thesis is to examine responsibility in the activities of the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK). The target is to observe the attitudes of forest owners regarding MTK’s responsibility. Thus, the purpose of the study is to find out how the members see the responsibility of MTK and to examine how MTK meets the expectations of its members. A survey carried out in the study provided valuable information for the development of the organization’s responsibility work and their lobbying work. The thesis is a quantitative research. The empirical data was collected as a Webropol survey from MTK forest owners in March and April 2021. The survey was sent to a total of 1000 forest owners and 201 answers were received. The response rate of the study was around 20 %. The SPSS statistic software was used in the analysis of the study. According to the results, the forest owners were satisfied with MTK’s objectives of responsibility and sustainability targets. The organization was seen as an expert and as a competent actor contributing to the vitality of rural areas. In particular, MTK was seen as a responsible organization regarding environmental values. According to the results, forest owners felt that activities promoting responsibility are important. In the objectives of forest ownership, the members emphasized the objectives of recreational use more than the economic objectives. Forest owners felt that activities that promote the growth and health of forests, the prevention of forest damage, the protection of water and the rights of forest owners were extremely important. In the future, MTK should focus on developing its visibility. In its responsibility work, MTK should pay increasing attention to its interaction with its stakeholders. This is also indicated by the fact that only one third of the respondents replied that they knew MTK’s activities well. The objectives requiring the most development are responding to feedback, allowing members to influence decision-making and listening to members’ needs.
-
(2023)The concept of natural capital encompasses resources found in nature, both biotic and abiotic. Natural capital accounting is a method to assess these assets in monetary terms. Currently, natural capital accounting is not mandatory, but it offers a valuable tool for a holistic valuation of the asset base. Scholars have noted that the current unsustainable use of natural capital resources may ultimately lead to reduced profits due to natural degradation and natural capital accounting is a step to make the difference to reveal nature’s true value. Natural capital accounting is suggested as a beneficial tool for quantifying natural capital assets in monetary terms. Natural capital accounting is currently future-oriented method to answer possible legislation changes and offers a portfolio-like view of assets for different stakeholders. Forests holds various resources that produce a variety of benefits, not limited to trees alone In many countries worldwide, forests are primarily publicly owned. However, in Europe, especially in Finland, forest ownership is predominantly private. Many of natural capital accounting guidelines lack a private perspective. Therefore, this study aims to develop natural capital accounts for a Finnish forest property entity of 3808 hectares in the Pirkanmaa region. The framework employed for this purpose is the Corporate Natural Capital Accounting (CNCA) framework by eftec. From a corporate standpoint, the CNCA framework proves effective in providing a comprehensive overview of natural capital assets. CNCA assigns value for asset owners and for society while maintaining flexibility for further analysis and extensions. In this study, natural capital accounting for private forest owners is addressed through the accounting of forest holdings. Asset valuation was assembled using quantitative data from open sources and third-party data, employing meta-analysis. Prices were determined based on market prices and meta-analysis. This study also emphasizes the importance of discounting in valuation. It's worth noting that the discount rate is not expected to be identical for a company and for society due to the concept of intergenerational discounting. This concept prioritizes present sustainability for the sake of future generations, underscoring its greater significance.
-
(2023)Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten Net Promoter Score (NPS) -asiakaskyselytutkimuksen tulokset vaikuttavat puukauppaan ja metsänhoitopalveluiden myyntiin. NPS-kyselyitä on lähetetty Metsä Forestin asiakkaille useampien vuosien ajan, ja tässä tutkimuksessa tarkastellaan NPS-kyselyiden taustaa, asiakaskokemuksen syntymistä ja asiakasuskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Metsä Forestilla on tarve selvittää, onko metsäasiantuntijoiden NPS-tuloksilla yhteyttä puukaupan ja metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumiseen. Aihetta ei ole tarkasteltu aikaisemmin asiakaspalautteen keräyshistorian aikana. Tämän tutkielman rakenne koostuu seuraavista osista: 1) Johdanto, 2) Teoreettinen viitekehys 3) Tutkimusmenetelmät ja aineisto, 4) Tulokset, 5) Tulosten tarkastelu, 6) Johtopäätökset ja 7) Liitteet. Tämä maisteritutkielma sisältää luottamuksellista tietoa, joka luokitellaan liikesalaisuudeksi. Tutkimuksessa analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimella NPS -kyselyjen tuloksia vuosilta 2015–2021 sekä vuosittaisia puunostoja ja metsänhoitopalveluiden myyntiä metsäasiantuntijoittain. Korrelaatiokertoimen lisäksi aineistoa analysoitiin frekvenssianalyysin avulla. Analyyseissa tarkasteltiin, indikoiko NPS tuloksien nousu tai lasku puunoston sekä metsänhoitopalveluiden myynnin onnistumista. Lisäksi luvussa 2 esitetään, miten suositteluindeksillä mitataan metsäasiantuntijoiden onnistumista. Reichheldin (2003) alkuperäisen menetelmän mukaan myyntiä pitäisi pystyä ennustamaan kyselyn tuloksien perusteella: kun NPS-indeksi nousee, myös myynti kasvaa, ja vastaavasti jos tulos laskee, myynti vähenee. Tämän tutkimuksen tulos ei kuitenkaan ole samansuuntainen Reichheldin (2003) teorian kanssa. Yhtäläisyyksiä tämän tutkimuksen tuloksiin löytyy sellaisista tutkimuksista, jotka ovat kritisoineet Reichheldin (2003) teoriaa. Tutkimustuloksien arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että saman toimialan vastaavia tutkimuksia ei ole ollut saatavilla, vaikka menetelmät ovat samoja muissa tutkimuksissa.
-
(2023)Maksuttomien neuvontapalveluiden ja taloudellisten tukien tai korvausten tavoitteena on ohjata kansalaisia toimimaan toivotulla tavalla. Suomessa yksityismetsänomistajien suometsiä koskevia päätöksiä sekä metsänkäsittelyn että vesiensuojelun suhteen ohjataan lainsäädännön, taloudellisten tukien ja informaatio-ohjauksen keinoin. Suometsätalouden vesistövaikutuksia voidaan vähentää ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia metsänkäsittelytoimenpiteitä, käyttämällä vesiensuojelumenetelmiä, ennallistamalla tai suojelemalla alueita. Yksityisillä metsänomistajilla on oikeus tehdä itsenäisiä ratkaisuja suometsien hoitopäätösten suhteen, ja näillä päätöksillä on vaikutusta suometsien vesistökuormitukseen. Ohjauskeinoilla voidaan kannustaa metsänomistajia tekemään vesiensuojelua suometsätaloudessa edistäviä päätöksiä neuvonnan ja taloudellisen tuen avulla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten taloudelliset tuet ja neuvontapalvelut vaikuttavat yksityismetsänomistajien halukkuuteen toteuttaa suometsätalouden vesistökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tarkastella, mitkä metsänomistajien taustatekijät vaikuttavat halukkuuteen edistää suometsätalouden vesiensuojelua. Tutkielman aineistona käytettiin syksyllä 2022 toteutettua yksityismetsänomistajille suunnattua verkkokyselyä, johon vastasi 1607 metsänomistajaa. Tutkielmassa analysoitiin metsänomistajakyselystä saatua aineistoa regressioanalyysin sekä ristiintaulukoinnin avulla. Analyysejä varten muodostettiin kaksi regressiomallia, joissa toisessa mitattiin maksuttomien neuvontapalveluiden vaikutusta, ja toisessa taloudellisen tuen vaikutusta. Ristiintaulukoinnilla tarkasteltiin metsänomistuksen pääasiallisten tavoitteiden suhdetta maksuttomien neuvontapalveluiden ja taloudellisen tuen merkitykseen metsänomistajan halukkuudelle edistää vesiensuojelua. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että maksuttomilla neuvontapalveluilla ja taloudellisilla tuilla on vaikutusta metsänomistajien vesiensuojelua edistäviin päätöksiin suometsätaloudessa. Etenkin taloudellisilla tuilla tai korvauksilla voidaan kannustaa metsänomistajia vesiensuojelutoimenpiteisiin suometsissä. Ristiintaulukoinnin perusteella metsänomistamisen tavoitteilla oli vaikutusta siihen, miten ohjauskeinot vaikuttavat metsänomistajan halukkuuteen edistää vesiensuojelua. Mikäli metsänomistaja korosti ympäristö- ja luontoarvoja metsissään, hän todennäköisesti olisi valmis edistämään vesiensuojelua suometsissään, jos saisi siihen maksuttomia neuvontapalveluita tai taloudellista tukea. Regressioanalyysin perusteella mitä korkeampi koulutusaste metsänomistajalla oli, sitä vähemmän maksuttomat neuvontapalvelut keskimäärin kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä. Mitä tyytyväisempi metsänomistaja oli nykyiseen lainsäädäntöön, metsäsertifikaatteihin ja suosituksiin vesistöjen tilan turvaajina, sitä vähemmän maksuttomat neuvontapalvelut kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelun edistämistä omissa suometsissään. Toisaalta mitä enemmän metsänomistaja korosti ympäristöasioiden tärkeyttä, sitä halukkaampi hän keskimäärin oli toteuttamaan vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä, mikäli saisi siihen maksuttomia neuvontapalveluja. Taloudellisia tukia selittävän regressiomallin tulosten perusteella mitä enemmän metsänomistaja korosti ympäristöasioiden tärkeyttä tai kannatti vesiensuojelun tason nostamista suometsätaloudessa, sitä enemmän taloudelliset tuet kannustivat häntä lisäämään vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä. Halukkuus vesiensuojelua edistäviin toimenpiteisiin väheni taloudellisesta tuesta huolimatta metsänomistajan iän kasvaessa tai mitä tyytyväisempi metsänomistaja oli nykyiseen vesiensuojelua koskevaan lainsäädäntöön sekä metsäsertifikaatteihin ja suosituksiin vesistöjen tilan turvaajina.
-
(2024)Yksityiset metsänomistajat muodostavat merkittävän ryhmän metsäalalla Suomessa, sillä he omistavat yli puolet metsämaasta. Yksityiset metsänomistajat ovat myös tärkeä asiakasryhmä metsäteollisuudelle, sillä suurin osa metsäteollisuuden hankkimasta teollisuuspuusta on peräisin yksityismetsistä. Pysyvän asiakassuhteen varmistaminen tämän tärkeän sidosryhmän kanssa onkin tärkeää puunhankintaorganisaatiolle. Digitaalisten palveluiden merkitys metsänomistajille on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsäalalla ei ole kuitenkaan tutkittu, mikä on digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitys yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää yksityismetsänomistajien asiakaspysyvyyttä ja digitaalisten metsänomistajapalveluiden merkitystä asiakaspysyvyyteen. Tutkielma tehdään toimeksiantona suomalaiselle metsäteollisuusyrityksen puunhankintaorganisaatiolle. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineistona hyödynnetään tutkielman toimeksiantajan asiakastietojärjestelmästä kerättyä pitkittäisaineistoa. Asiakaspysyvyyttä seurattiin vuosina 2018–2022. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia, khiin neliö - testiä ja riippumattomien otosten t-testiä. Tutkimustulokset osoittavat, että miesten asiakaspysyvyys on naisia parempi. Metsätilan sijaintikunnan ulkopuolella asuminen puolestaan heikentää asiakaspysyvyyttä. Metsäpinta-alan kasvu parantaa asiakaspysyvyyttä vain lievästi, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena. Tarkastellessa digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttäviä, voidaan todeta, että heillä on huomattavasti korkeampi asiakaspysyvyys kuin palveluita käyttämättömillä. Metsänomistajan iän kasvu on asiakaspysyvyyttä heikentävä tekijä digitaalisia metsänomistajapalveluita käyttävissä. Tutkielma tarjoaa lisää tietoa asiakaspysyvyydestä metsäalalla. Aineiston keruutavan vuoksi saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää luotettavasti. Jatkotutkimuksissa asiakaspysyvyyttä voitaisiin tutkia pidemmällä ajanjaksolla. Lisää tutkimusta tarvitaan myös metsänomistajien näkemyksistä ja asenteista asiakaspysyvyyteen ja digitaalisiin metsänomistajapalveluihin liittyen.
-
(2023)The growing service needs of customers in the wood product industry are driving companies to review and develop their own service portfolio. Improving service development processes, collecting feedback and involving customers in service development work supports service development and the identification of new potential services. This paper provides companies in the wood product industry with ways to improve the service development process in all stages of the service life cycle and helps identify potential new services. An interview survey was conducted to compose customers and company representatives’ views on the current state and importance of service accessibility and awareness. This paper also explores effective feedback and general willingness to participate in service co-development projects. In addition to a service life cycle model, this study presents a process model for the development of new services, which contributes to better service development. A model for the development of existing services is also presented, providing examples of different service development paths. In the interviews, the level of accessibility and awareness was surprisingly higher among customers. Customers also perceived the current services to be better than representatives of the target company did. Both groups of interviewees agreed on the importance of feedback and believed, that direct feedback between customers and the company without separate feedback channels is the best way to give and receive feedback. There was disagreement about joint service development projects, as the usefulness of them for customers was questioned by the representatives of the target company. However, most of the customers were interested in participating in a co-development project if it is proved to be beneficial to both the company and the customer.
-
(2019)Abstract This work was done at R&D Center of Kemira Oy in Espoo. Paper machines are open systems which are impossible to keep sterile. Paper machines offer favourable conditions for microbial growth. Microbiological problems in paper industry have been reported for years and expanding the production facilities and recycling of process waters have increased microbial growth. Microorganisms cause a lot of problems in paper machines and contaminatios can lead to huge economical loses. Biofilms can block filters and nozzles. Biofilms cause production breakdowns. The quality of produced paper is deteriorated, produced paper can have holes and discalourations. Sometimes the paper machine has to be stopped. Biofilms also increase the corrosion of machinery. Biocides are commonly used to control the formation of biofilms. Biocides are dosed with process waters and they are not specific to biofilm forming bacteria. Biofilms tolerate biocides better than planktonic bacteria and the biofilm problem has not been able to solve. There are a lot of different microbes found on paper making processes. Paper machines can contain viruses, bacteria, syanobacteria, molds, yeasts, algae ja protozoa. Paper machines environment and location, temperature, pH, raw materials and other additives have impact on the composition of microbe population. Kemira has a targeted-release biocide product on the market. Polymeric micelles protect biocidal active agents from degradation while it has been delivered to the targeted surfaces. Global patent has been applied for this targeted-release technology. Target of this work was to develop a cheaper version of this product having same targeted effects and better storage stability In this work the stability, efficacy against planktonic cells and against biofilm were tested. qPCR and sequencing were used to test the effect of the biocide to microbe population.
-
(2022)Carbon neutral agriculture plays a key role in climate change mitigation. However, Finnish farmers are struggling with the impacts of climate change and the profitability crisis. This study aims at providing market insight on potential sources of income for Finnish farmers in carbon neutral agriculture by 2030. However, this thesis does not focus on the question whether carbon neutral agriculture is achievable. The role of policy instruments is also investigated to determine whether they facilitate or prevent changes. The thesis is commissioned by Envitecpolis Oy. Six experts from the agriculture field were interviewed and the data were analysed with theory-driven content analysis. The analysis is based on the future signals sense-making framework (FSSF) that focuses on the weak signals, drivers and trends found in the data. Each theme includes two categories; the nonlinear and linear paths of change. In addition, policy instruments were divided into promoters and disrupters of change. The relevant weak signals identified are innovations, the formation of premium markets, the adoption of paludiculture, novel and existing market mechanisms for carbon neutral practices, the substitution of materials and energy in production, digitalization, the increasing requirements for producers by food industry and by consumers and lastly, strengthened cooperation between actors in agriculture. The drivers of change, such as climate change, knowledge and advances in technology, significantly influence the adoption of these weak signals. However, various trends function as blockers of change whilst some trends are inevitable large change processes. In light of the results, weak signals of potential sources of income are not likely to become mainstream by 2030. However, existing or emerging issues may play a key role in providing additional income for farmers. National agriculture policy and the EU Common Agriculture Policy (CAP) are complex schemes that are gradually emphasizing climate issues. However, these policies fail to incentivize farmers to adopt practices for carbon neutral agriculture. Recommendations for future research include the cost-effectiveness of climate change mitigation measures and a follow-up on the sources of income for farmers in 2030.
-
(2022)Forests are highly valued for the wide range of ecosystem services they provide and are increasingly expected to play a role in providing solutions to both rural development and global challenges. In countries where forest ownership structure is characterized by a high share of private ownership, non-industrial, private forest owners eventually determine the type and extent of management of a large part of national forest resources. In Italy, where this is the case, the potential of forests remains largely unexploited, and the alleged lack of active management even threatens to increase forest vulnerability. In this context, the new Italian Forest Strategy aims to untap the forests’ potential and enhance the delivery of their services by promoting an active, sustainable management, but is faced with the challenge of reviving the interest of private owners in managing their land. Despite being implicitly entrusted with the responsibility of stewardship of forest resources, the Italian forest owner is still a mysterious figure, due to data scarcity, and is mostly absent from the political and economic scene. Characterizing forest owners, understanding their values, objectives, and other factors affecting their behavior is crucial to develop appropriate and effective policy instruments that will sensitize and incentivize them to “own” their land in the way that society would expect of them. This work contributes to filling the data gap on Italian forest owners by presenting a case study from a region of the western Alps, the Autonomous Region of Aosta Valley. By the way of a structured questionnaire and in-depth semi-structured interviews, we investigated how forest owners perceived forest management and the role they played, could play, or would be willing to play in forest stewardship. The results show that forest owners unanimously believe that forests need to be managed, a term which they mostly associate to maintenance, intended as taking care of the forests in order to keep it healthy and prosperous. However, they still hold a rather traditional view of forest uses, in which social and societal functions of forests are rarely addressed or related to owner’s responsibility. Also, they do not perceive the forest as economically valuable, and the current lack of economic sustainability of forest operations is driving forest abandonment, which indicates that economic factors are a driving force for stewardship decisions. Five stewardship types, ranging on a gradient of low to high stewardship behavior, characterize the Aosta Valley forest owners: the oblivious and self-willed stewards (types that emerged from participants’ narratives), and the wishful, dutiful, and committed steward types (types represented by the participants). The wishful and dutiful types offer two targets of interest for policy intervention: the first is longing for a greater role in forest stewardship but needs guidance to act, and the second, whose stewardship behavior is driven by their moral norms towards their heritage, could be motivated to extend their existing range of action or diversify the ecosystem services they foster. Overall, we found that forest owners displayed willingness to increase their stewardship behavior but lacked the capacity to take on this responsibility alone in the current context. Raising stewardship levels will require regional forest authorities to engage more deeply with private owners and their forests, as well as strong supporting policies that should not neglect financial incentives in the difficult context of mountain forestry but should also aim to revalorize the forests and forest sectors, including the non-wood sector, which can help tackling the challenge of ensuring the societal outcomes of forest stewardship.
-
(2022)Ympäristötietoisuuden seurauksena syntyneet kansainväliset ja kansalliset tavoitteet päästövähennyksille näkyvät voimakkaasti niin yksityisyritysten kuin julkisten toimijoiden toiminnassa. Koska asumisen suorat tai välilliset päästöt muodostavat yhden maailman suurimmista päästölähteistä, ovat kaupungit päätyneet asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita alueidensa rakentamisen sekä asumisen päästövähennyksiin liittyen. Väestönkasvusta ja kaupungistumisesta seurannut tarve maa-alan varaamiseen rakentamisen ja asumisen käyttöön on kasvattanut entisestään keskustelua ympäristölle ystävällisempien rakentamisen tapojen käyttämiseksi, minkä takia kaupungit pyrkivät hyödyntämään monipuolista keinovalikoimaansa osoittaakseen asemansa edellyttämää kykyä ja halua toimia ympäristön hyväksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen tunnettuutta kaupunkiorganisaatioissa, sekä saada vastaus näiden rakentamisen tapojen merkityksestä kaupunkien ilmastotekoina. Tutkimuksen toisen pääkysymyksen avulla pyrittiin tunnistamaan kaupunkien keinovalikoimaa edellä yksilöityjen puurakentamisen muotojen edistämiseksi, sekä tunnistamaan haasteita tämän keinovalikoiman toteuttamisessa. Tutkimus koostui kahdeksasta teemahaastattelusta, joissa rakentamisen ja rakentamisen ympäristökysymysten parissa työskentelevät asiantuntijat neljästä eri kaupungista kertoivat näkemyksiään kaupunkien toiminnasta. Teemahaastatteluiden tukena tutkimuksessa tutkittiin kaupunkien strategiapapereita ja rakentamiseen liittyviä keskeisiä asiakirjoja, jotka auttoivat luomaan kokonaiskuvan puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen tavoitteiden ja tavoitteisiin tähtäävien toimenpiteiden välillä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin yleinen positiivinen suhtautuminen puun käyttöön korjaus- ja täydennysrakentamisen materiaalina, sekä näiden rakennustapojen yleinen tunnettuus. Positiivisesta imagostaan huolimatta puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen roolit kaupunkien hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteissa osoittautuivat marginaalisiksi, johtuen suurelta osin kaupunkien suppeista keinoista vaikuttaa rakennusten ja asuntojen omistajien päätöksiin. Merkittävimmäksi kaupunkien keinoksi edistää lisäkerrosrakentamista nähtiin sen mahdollistaminen kaavoituksessa, vaikka myös kustannusvaikuttamisella ja maankäytön maksuilla on mahdollisuus vaikuttaa asumisen tiivistymiseen. Hidasteena puisen korjaus- ja lisäkerrosrakentamisen yleistymiselle tutkimuksessa korostuivat myös rakentamisen konservatiiviset tavat, asunnon omistajien tiedonpuute, puumateriaalin kustannukset ja tuotto- / kustannuslaskennan haastavuus, sekä muiden päästövähennystoimien priorisointi. Positiivisen imagonsa ja ominaisuuksiensa takia puisella korjaus- ja lisäkerrosrakentamisella voidaan nähdä olevan merkittävää potentiaalia tulevaisuuden ratkaisuissa, mutta vielä tällä hetkellä kaupungit keskittävät resurssejaan muihin energiatehokkuuden ratkaisuihin, sekä liikenteen ja energiantuotannon päästövähennyksiin, joiden tulokset ovat nopeammin havaittavissa ja vertailtavissa tämänhetkisten ympäristövaikutusarviointityökalujen avulla.
-
(2021)Every company receives customer complaints and negative customer feedback. With functional customer complaint management and service recovery processes, it is possible to restore customers’ satisfaction and loyalty towards the company, enhance the self-efficacy of the staff and improve service processes of the company. Objective of this study was to find out, how recovery process is recognized, how it is utilized, and which are the main needs of development. In this study, current customer complaint process is examined through service recovery theory highlighting the role of process recovery and employee recovery. The effect of current customer complaint process on customer experience is also discussed. The research material of this study was collected in summer 2020 by questionnaire. Questionnaire was sent by e-mail to personnel who handle customer complaints in their tasks. The questionnaire was sent to 323 person and 85 approved responses were received. The response rate was 26 %. Research method in this thesis is quantitative analysis. Based on the results, the customer complaint process could be utilized further. Better distribution of responsibility, recognizing the importance of customer complaint and service blueprints will improve the quality of the customer complaint process. Furthermore, customer complaint process should be more straightforward and continuous training for personnel should be added. Employees have high motivation to restore customer satisfaction and secure good customer experience. Further study is needed to clarify the customers’ view of customer experience of customer complaint process.
-
(2024)Yritysten on kyettävä vastaamaan markkinoilla sekä vallitsevissa olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Ilmastonmuutos, markkinahäiriöt, regulaatiot sekä sisäiset riskit ovat vain osa riskikenttää, joihin yritysten tulee puunhankintastrategioissaan varautua. Riskienhallinnan merkitys on paitsi toiminnan jatkuvuuden edellytys, niin myös vastuullisuuden osoitus sijoittajia kohtaan. Vaikka riskienhallinnan merkitys on puunhankinnan liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeää, on puunhankinnan, riskienhallinnan ja strategian välistä tutkimustietoa tarjolla toistaiseksi vähän. Riskienhallintaa, puunhankintaa ja strategiaa koskevia erillisiä tutkimuksia sen sijaan on runsaasti. Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään suomalaisten puunhankintaorganisaatioiden strategista kykyä hallita puunhankinnan liiketoimintaan liittyviä riskejä. Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli tunnistaa puunhankinnan liiketoiminnan riskienhallinnan kattavuus, mahdolliset puutteet sekä ongelmat. Toissijaisena tavoitteena oli löytää jatkotutkimuksen aiheita, joilla havaittuja huomioita voitaisiin tarkastella erikseen ja mahdollisesti löytää sitä kautta uusia toimintatapoja. Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui puunhankinnan sekä riskienhallinnan välisestä yhteydestä strategiaprosessiin. Strategiaprosessi toimi tutkimuksen taustalla ja siihen yhdistettiin sekä puunhankintaa, että riskienhallintaa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin kahta eri aineistoa sekä kahta erilaista laadullista menetelmää. Ensimmäisenä aineistona toimi Suomen isoimpien puunhankintaorganisaatioiden vuosiraporttien riskienhallintaosiot. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti ja prosessoitiin ATLAS.ti-ohjelmiston avulla. Toisena aineistona toimi puunhankintaorganisaation ammattilaisille suunnattu strukturoitu, teemoiteltu kyselytutkimus, jota analysoitiin teoriaohjaavalla lähestymistavalla. Vuosiraporttien perusteella saadut tulokset osoittivat suomalaisen puunhankinnan liiketoimien riskienhallinnan olevan melko hyvällä tasolla. Merkittäviä puutteita ei ollut havaittavissa. Kyselytutkimuksen tuloksien osalta tutkimus osoitti, että kehitettäviä kohteita löytyy niin strategian kuin riskienhallinnan jalkautuksessa sekä riskienhallinnan tiedostamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan pitää, että puunhankinnan liiketoiminnan, strategian sekä riskienhallinnan synteesi tarvitsee lisää jatkotutkimuksia. Tutkimuskenttää voisi kaventaa riskienhallinnan osalta yksittäisiin havaittuihin pääriskeihin, joita tarkasteltaisiin strategian ja puunhankinnan liiketoiminnan näkökulmasta. Lisäksi strategian ja strategiaan liittyvän riskienhallinnan jalkautuksen osalta esiin tulleisiin ongelmiin voisi kohdentaa tulevaisuudessa tutkimustöitä.
-
(2020)Bioeconomy is expected to play a key role in achieving resource-efficient, sustainable societies globally. With its vast forest resources, Finland aims at being a global forerunner of forest-based bioeconomy, which is ought to result in increased welfare of Finnish citizens, while being ecologically sustainable. Given these expectations, it is important to understand the relationship between Finnish forestry and sustainability. The aim of this master’s thesis is to provide an analysis on how the concept of sustainability is framed and translated in Finnish forest policies. Two research questions were drawn: 1. How is sustainability framed and understood in the Finnish forest policies? and 2. How the “Spirit of Rio” is transferred into the existing legislation? In this context, “the Spirit of Rio”, originating from the Rio Conference held in 1992, means the ambition to take care of environmental issues with a bottom-up approach with the participation of groups that are most affected by the decisions. Discourse analysis was chosen as approach as it can reveal meanings within texts. The analysis followed Backstränd and Lövbrand (2006) and investigated specific elements of environmental discourses (ecological modernization, green governmentality and critical civic environmentalism) in the analysis of selected national forest policy documents. ATLAS.ti software was used in analyzing and processing the research data. A code book was developed in order to help in structuring the analysis and the material was coded in four different levels, starting from the broadest topics and proceeding to less visible details. The research results indicate, that although the language used in the policies refers widely to sustainability, the consideration of ecological aspects of sustainability is weak and rhetoric whereas economic values have a dominant role, and are defined and translated towards action and practices. The Spirit of Rio was addressed in the analyzed policies in the form of co-operation of stakeholders and a participative writing process. However, the importance noticeably decreased over time. The research findings demonstrate, that in the analyzed policies the “brand” of sustainability is to some extent used as a marketing tool and hence risks to legitimize an industry friendly agenda with bioeconomy acting as an opportunity to commercialize natural resources. This thesis aims to provide relevant reflections to policymakers and the forest sector on whether and to which extent sustainability has been included in the Finnish forest policies. Understanding sustainability framings and dominant discourses in the past and present forest policy documents will help to inform ongoing and future forest policy revisions. Revealing the dominant discourse increases transparency and can start a process towards problem solving.
Now showing items 21-40 of 51