Browsing by study line "Pohjoismaiset kielet"

Denna magisteravhandling handlar om svensklärares erfarenheter av och uppfattningar om tandempedagogik i språkundervisning. Tandempedagogik eller tandem innebär att språkinlärningen sker via diskussioner med en modersmålstalare i en autentisk interaktion. Undersökningens syfte är att kartlägga hur bekant tandempedagogik är till svensklärare i Finland, hurdana erfarenheter de har av tandem samt hurdana uppfattningar svensklärare har om användningen av tandem i språkundervisningen. En översikt över målen och kriterierna för språkundervisningen enligt grunderna för läroplanen, teorier om andraspråksinlärning samt en presentation av tandempedagogik och olika former av tandem bygger den teoretiska bakgrunden i denna undersökning. Undersökningsmaterialet består av 20 enkätsvar som samlades in elektroniskt i februari och mars 2023. Materialet analyseras både kvantitativt och kvalitativt enligt principerna om innehållsanalys. Undersökningen visar att tandem är en relativt bekant metod till svensklärarna som svarade på enkäten, men de flesta svensklärarna inte har någon personlig erfarenhet av det. Resultaten visar att svensklärarna som svarade på enkäten är medvetna om olika principer och grundtankar bakom tandempedagogiken och de flesta av dem anser att tandem är en metod som väcker intresse, kan bidra till elevers språkinlärning och även öka motivation hos elever. Enligt undersökningen finns det ändå faktorer som hindrar svensklärarna från att använda tandem i deras språkundervisning. De vanligaste utmaningarna som betonades i undersökningen är att det finns en brist på lärare eller skolor att samarbeta med och organiseringen av tandem i språkundervisning kan vara problematisk. En större undersökning i framtiden skulle komplettera resultaten i denna undersökning och ge en djupare förståelse om och en mer omfattande syn på användningen av tandempedagogik i språkundervisningen i Finland.

Tämän tutkielman tarkoituksena on ottaa selvää monikielisistä opetuskäytännöistä ruotsinopetuksessa Helsingin suomenkielisissä lukioissa sekä selvittää millä tavoin ruotsinopettajat ottavat monikieliset opiskelijat huomioon opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Lisäksi selvitän millaisia apukeinoja opettajat kokevat tarvitsevansa tukeakseen monikielisiä opiskelijoita paremmin sekä miten opettajien mielestä oppimateriaalia voisi kehittää. Tutkielmassa monikielisellä opiskelijalla viitataan opiskelijaan, jonka ensikieli on jokin muu kuin kotimainen kieli (suomi, ruotsi tai saame) ja joka puhuu arjessaan useampaa kieltä. Tutkielman materiaali koostuu kahdeksasta vastauksesta kyselyyn, joka on suunnattu Helsingin suomenkielisten lukioiden ruotsinopettajille. Analyysimetodina käytetään laadullista sisällönanalyysia. Analyysi on jaettu kolmeen teemaan: monikieliset opetuskäytännöt; haasteet, apukeinot ja lisäkoulutus sekä oppimateriaali. Analyysissa annetaan ensin kokonaiskuva vastauksista ja sen jälkeen esimerkkejä opettajien vastauksista. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat suhtautuvat monikielisyyteen neutraalisti ja, että monikielisiä opetuskäytänteitä käytetään suhteellisen vähän. Opettajat, joilla on kokemusta monikielisessä ympäristössä työskentelemisestä, osoittivat pohtivansa monikielisyyttä enemmän ja olevansa tietoisempia opiskelijoiden monikielisyydestä. Kaikilla kyselyyn vastanneilla opettajilla on monikielisiä opiskelijoita opetusryhmissään ja suurin osa vastasi ottavansa monikieliset opiskelijat huomioon opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Eniten opettajat käyttävät kielten vertailua opetusmetodina. Myös visuaalisia keinoja, opiskelijoille tuttuja teemoja sekä ensikielen käytön kannustamista käyttää moni opettaja. Opettajat kertovat, etteivät he koe saaneensa tarpeeksi koulutusta monikielisten opiskelijoiden tukemiseksi. Opettajien mukaan oppimateriaalia tulisi kehittää tukemaan monikielisyyttä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että lisäkoulutukselle sekä koulujen yhteisille ohjeistuksille monikielisyyden edistämiseksi on tarvetta ja lisäksi oppimateriaalia tulisi uudistaa.

Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Kelan virkakieltä Instagramissa. Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt varinkin nuorten keskuudessa viime vuosikymmenen ajan (Tilastokeskus 2017) ja yritysten ja mainostajien lisäksi myös viranomaiset (mm. Verohallinto, Kela, Skatteverket) ovat löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Aikaisempi tutkimus virkakielestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on keskittynyt ruotsalaisten viranomaisten verkkosivujen tutkimukseen (Hanell 2012) ja viranomaisen ja kansalaisen väliseen viestintään Facebookissa (Sörlin & Söderlundh 2014; Nord & Sörlin 2016). Kela on liittynyt Instagramiin vuonna 2016, mutta laajempaa tutkimusta Kelan tai muiden viranomaisten kielenkäytöstä Instagramissa ei ole tehty. Tästä syystä tutkielma keskittyy aluksi kartoittamaan eksploratiivsella menetelmällä, millä kielillä Kela viestii Instagramissa ja minkälaisia julkaisut ovat visuaalisesti ja temaattisesti. Tutkielman toinen osa tarkastelee virkakieltä systeemis-funktionaalisen kieliteorian (Holmberg & Karlsson 2006; Holmberg, Karlsson & Nord 2011) kautta keskittyen interpersoonaiseen merkitykseen ja erityisesti puhefunktioihin. Tutkimus tarkastelee, minkälaista Kelan virkakieli on Instagramissa, minkälaisia puhefunktioita Kela käyttää julkaisuissa ja minkälainen suhde Kelan ja kansalaisen välille muodostuu puhefunktioiden avulla. Analyysissä keskitytään ruotsin kielen neljään olennaiseen puhefunktioon, jotka ovat väite, käsky, kysymys ja tarjous. Funktionaalisen teorian lisäksi Kelan ja kansalaisen suhdetta analysoidaan, miten ja miksi osallistujia tehdään näkyviksi tai näkymättömiksi. Materiaali koostuu 78 julkaisusta, jotka ovat julkaistu Kelan julkisella @kela_fpa Instagram-tilillä aikavälillä 16.4.2019-18.2.2020. Julkaisut on kerätty manuaalisesti Excel-taulukkoon, johon kirjattiin julkaisun päivämäärä, julkaisukuvatyyppi, julkaisutekstin kieli ja sanamäärä sekä emojien ja hashtagien määrä. Materiaali on analysoitu kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Eksploratiivinen analyysi osoittaa, että Kela viestii pääosin suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielisten tekstien määrä on n. 70 % kaikista julkaisuteksteistä. Kielilaki (423/2003, 6 §) velvoittaa Kelan kaksikielisenä julkisoikeudellisena laitoksena viestimään molemmilla kansalliskielillä. Vain parissa julkaisutekstissä on käytetty saamen ja englannin kieliä. Kelan julkaisukuvista suurin osa on valokuvia, mutta kuvitettujen ja tekstiä sisältävien julkaisukuvien osuus on merkittävä. Vähiten Kela julkaisee videoita. Julkaisu-tekstien teemat vaihtelevat paljon, mutta yleisimmät teemat liittyvät lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Muita teemoja ovat mm. työttömyys ja työehdot, asuminen sekä asiointipalvelut ja muut palvelukanavat. Tutkielman toisen osan keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että Kelan ja kansalaisen suhde on hierarkkinen ja asymmetrinen. Kela viestii lukijalle eniten puhefunktion käskyn kautta sekä kongruentisti että inkongruentisti. Käsky toteutuu kongruentisti verbin ollessa imperatiivissa, kun taas inkongruentti toteutus muodostuu esimerkiksi väitelauseen kautta. Käskyn toteutuminen väitelauseen muodossa inkongruentisti koetaan yleisesti ruotsin kielessä tapana ilmaista kohteliaisuutta. Se, että käsky on yleisin puhefunktio, kertoo Kelan ja lukijan hierakisesta ja asymmetrisestä suhteesta. Myös puhefunktioita väitettä käytetään usein, joka on aikaisemman tutkimuksen valossa yleistä virkakielessä (Lassus 2010, Lind Palicki 2010), sillä usein institutionaalisten tekstien tarkoitus on informoida. Kysymys ja tarjous ovat vähiten esiintyvät puhefunktiot. Huomion arvoista on se, että Kela viestii kysymysten avulla, jotka on muotoiltu siten, että kysymyksen lukija voisi itse mahdollisesti esittää kysymyksen Kelalle. Nämä keinotekoiset kysymykset voi tulkita Kelan toimesta yritykseksi luoda läheisempää suhdetta lukijan kanssa. Kelan ja lukijan asymmetrinen suhde vahvistuu, kun tarkastellaan, miten tekstin vastaanottajaa, kansalaista, ja tekstin lähettäjää, Kelaa, puhutellaan. Lukijaa puhutellaan yksikön toisella persoonalla useasti, mutta Kelaa ei puhutella lainkaan monikon ensimmäisessä persoonassa, joka olisi luonteva vastapari sinuttelulle symmetrisessä suhteessa. Kelaan viitataan institutionaalisella nimellään FPA vain viidesti, kun taas lukijaan viitataan useasti substantiiveilla pappan ja föräldern. Lukijan puhuttelu nostaa hänet myös näkyväksi osallistujaksi ja se, että lukijalla on näkyvämpi rooli kuin viranomaisella on yhteneväinen tulos aikaisemman tutkimuksen kanssa (Lassus 2010; Tolvanen 2016; Alén 2017). Lukija ja Kela tehdään näkymättömiksi osallistujiksi eri tavoin. Lukija jää usein näkymättömäksi imperatiivin ansioista, kun Kela jää näkymättömäksi s-passiivin ansiosta. Huomioitavaa on myös se, että Kela ei ole osallistujana yli 60 % lauseissa, joka on puolet enemmän kuin verrattuna lukijaan, joka ei ole osallistujana n. 30 % lauseista.

Tutkimukseni käsittelee kielikylpyoppilaiden ja oppilaiden, jotka eivät ole käyneet kielikylpyä, välisiä eroja ruotsin kieliopin hallinnassa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka oppilaat hallitsevat kieliopin prosessoitavuusteorian kehitystasojen mukaan ja ilmeneekö kyvyssä hallita kielioppi eroja kielikylpyoppilaiden ja ei-kielikylpyoppilaiden välillä. Kieliopin mahdollista vaikutusta myöhempään menestykseen ruotsin kielessä on tarpeen tutkia, jotta lapsille löydettäisiin varhaisessa vaiheessa mahdollisimman tehokas tapa opettaa kieltä. Tutkimuksen taustana toimiikin aiempi tutkimus toisen kielen oppimisesta, kielikylvystä ja sen vaikutuksesta koulumenestykseen. Tutkimus koostuu yhteensä neljästäkymmenestä lyhyehköstä tekstistä, joissa oppilaat kuvailevat unelmien matkaansa. Puolet teksteistä on kielikylpyoppilaiden, puolet ei-kielikylpyoppilaiden kirjoittamia. Tutkimuksen perusteella kielikylpyoppilaat hallitsivat lausetasolla kieliopin paremmin, kuin ei-kielikylpyoppilaat, mutta ei-kielikylpyoppilaat hallitsivat kieliopin hiukan paremmin sanatasolla. Eniten ongelmia prosessoitavuusteorian mitattavista osa-alueista tuotti sivulauseen sanajärjestys kummallekin ryhmälle.

Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten tervehdyssanojen käyttöä ruotsin kielessä. Pyrin selvittämään, mitkä tervehdykset ovat mieluisimpia ja mitkä vähiten mieluisia, ja miten mieltymyksiä ja valintoja perustellaan. Selvitän myös, missä määrin osallistujat kokevat vastapuolen, tervehtimistilanteen ja vastapuolen ensin tulleen tervehdyksen vaikuttavan omaan tervehdykseensä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, nouseeko tervehtimiskäyttäytymisessä esille eroja, kun osallistujat jaotellaan lesboihin ja biseksuaaleihin sekä kolmeen eri ikäkategoriaan. Tutkielma ponnistaa sosiolingvistisistä lähtökohdista ja nojaa ruotsinruotsalaisessa ja suomenruotsalaisessa kieliyhteisössä tehtyyn tutkimukseen tervehdyssanojen käytöstä. Tutkielma tukeutuu myös kielen ja identiteetin, kielen ja sukupuolen ja lopulta kielen ja seksuaalisen suuntautumisen yhtymäkohtiin. Tavoitteena on, että tutkielma auttaa osaltaan laajentamaan aiemman, tervehtimiskäyttäytymistä koskevan tutkimuksen sukupuolinäkökulmaa kattamaan myös seksuaalisen suuntautumisen. Käytetty tutkimusaineisto koostuu 62 vastauksesta, jotka saatiin kahdessa ruotsinkielisessä Facebook-ryhmässä julkaistusta kyselytutkimuksesta. Ryhmät on suunnattu seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluville naisille ja niiden sijainniksi on merkitty Ruotsi. Ylivoimainen enemmistö osallistujista ilmoittikin kotipaikakseen Ruotsin. Kyselylomakkeen avoimilla kysymyksillä saatuihin vastauksiin sovellettiin kvalitatiivista analyysimenetelmää, suljetuilla kysymyksillä saatuihin vastauksiin kvantitatiivista. Tuloksia verrattiin aiempaan tervehdyssana -tutkimukseen. Tulosten perusteella ylivoimaisesti eniten käytetty tervehdyssana seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten keskuudessa on hej. Toiseksi suosituin on hej:n toistettu muoto hej hej, ja kolmannen sijan jakavat hallå ja tjena(re) variaatioineen. Selvästi vähemmän raportoidaan tervehdyssanaa hejsan ja etenkin fraasia god dag. Tulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimustulosten kanssa etenkin hej:n ja god dag:n osalta, mutta aiempiin tuloksiin verrattuna tässä tutkimuksessa nousevat esille miehisiksikin mielletyt tjena(re) ja hallå. Kysyttäessä, mitä tervehdystä osallistujat eivät käyttäisi, ylivoimainen ykkönen on god dag, ja toiselle sijalle nousee tjena(re) variaatioineen. Tjena(re) siis jakaa mielipiteitä. Muut tervehdyssanat jäävät tuloksissa kauas taakse. Biseksuaalit näyttäisivät suosivan lesboja enemmän tervehdyssanaa hej hej ja lesbot vastaavasti biseksuaaleja enemmän hejsan:ia. Iän vaikutusta tarkasteltaessa hej, tjena(re) ja hallå nousevat esiin nuoremmilla vastaajilla tulosten ollessa yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Enemmistö osallistujista kokee, että vastapuoli ja tapahtumapaikka vaikuttavat siihen, minkä tervehdyksen he valitsevat. Esiin nostetaan etenkin vastapuolen ikä ja tuttavuuden ”syvyys” sekä yleisemmin tilanteen koettu luonne asteikolla muodollinen–epämuodollinen. Puolet uskoo, ettei vastapuolen ensin tuleva tervehdys vaikuta heidän omaan tervehdykseensä, kun taas puolet uskoo sen vaikuttavan. Jälkimmäinen puolisko valitsee vastatervehdykseksi usein saman tai ainakin tyylillisesti samalla tasolla olevan tervehdyksen.

Det finns i dag ett stort behov av kunskap om hur man skriver lättlästa texter, eftersom ny lagstiftning mer än tidigare förpliktigar både myndigheter och företag till tillgänglig kommunikation. Samtidigt visar läsförståelseundersökningar att kring tio procent av befolkningen behöver lättlästa texter. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur primord förekommer i lättlästa texter, och därigenom bidra till forskningen om lättlästa texter och utvecklandet av NSM-teorin (Natural Semantic Metalanguage). Resultaten kan också tillämpas i arbetet med att skriva lättlästa texter. I undersökningen görs en analys av tre romaner som har återberättats i en mer lättläst version, och hur de ord och begrepp som kallas primord förekommer i de återberättade versionerna. Med primord avses 65 ord som används för semantisk analys enligt NSM-teorin, en metod att förklara ord på ett för var och en begripligt sätt. Enligt NSM-teorin kan man med primorden förklara alla andra ord. Primorden är universella; det finns ett uttryck för samma semantiska innehåll på alla världens språk. Analysen är indelad i en kvantitativ och en kvalitativ del; i undersökningen jämförs tre originalromaner och återberättade versioner i dels en frekvensanalys, dels en deskriptiv jämförande analys. Frekvensanalysen visar att många, men inte alla, primord är mer frekventa i de återberättade versionerna av romanerna. Den jämförande analysen visar att primorden har lagts till för att klargöra outtalade sammanhang, som ersättning för svårare ord, och då författarna har förkortat och sammanfattat längre och mer invecklade textavsnitt. Resultaten stöder tidigare forskningsresultat som visat att primord används i lättlästa texter, trots att skribenterna knappast känner till NSM-teorin. De exempel som tagits fram i undersökningen kan stå som modell för hur primorden kan användas för att skriva lättläst text, till exempel hur de primord som uttrycker tid och rum kan hjälpa läsaren att förstå i vilket sammanhang händelser utspelar sig. Utöver analysen av undersökningens material, de sex romanerna, ingår i undersökningen också en analys av den förteckning över svenska primord som publicerats 2008. Här diskuteras hur de svenska primorden kunde utvecklas genom fortsatt forskning, men också hur förteckningen över svenska primord kunde tillämpas för att skriva lättlästa texter. Den svenska förteckningen från 2008 har inte uppdaterats i takt med den internationella forskningen kring NSM: den innehåller ett ord som senare strukits, ha, och saknar flera ord som lagts till. Vissa primord har viktiga allolexer som kunde läggas till i förteckningen, alltså andra ord eller uttryck som representerar primordet. Till exempel kunde primordet avlägsen förses med allolexen långt (borta). Alla allolexer kunde samlas i en förteckning eller handbok som stöd för dem som skriver lättläst text.

Idiom hör till flerordsenheter eller fraseologismer. De består av två eller flera lexikaliska enheter och har en relativt fixerad form. De har en figurativ betydelse som inte är härledbar ur de ingående enheternas betydelse. Idiom lärs in som block, främst på en avancerad nivå av L2-studierna. Jag ville ta reda på om läroböckerna i A -svenska tar upp idiom i den senare hälften av gymnasiestudierna. Hur många idiom finns det i böckerna? Ska eleven bara förstå idiomen eller också kunna producera dem? Mitt material består av de fyra sista delarna av Finn Lecturas serie Inne för kurserna 5, 6 , 7 och 8 i gymnasiet. Jag excerperade alla idiom i böckerna och noterade om de enligt böckerna skulle förstås och/eller produceras. I Inne 5 fanns det 31 idiom av vilka fyra, dvs. 12,9 %, skulle produceras. I Inne 6 var antalet idiom 72. Tre av dem, alltså 4,2 %, skulle produceras. Inne 7 hade 102 idiom av vilka 16 förväntades att bli producerade. Det utgör 15,7 % av idiomen. I Inne 8 hittade jag 67 idiom. Av dem skulle sju idiom, dvs. 10,4 %, produceras Antalet idiom var relativt stort, men bara en bråkdel av dem skulle produceras av eleven. För inlärning skulle det vara nödvändigt att eleven också producerar idiomet ifråga. Största delen av idiomen utgjordes av partikelverb.

Syftet med denna avhandling är att undersöka hur retoriska medel används i influerares reklaminlägg på Instagram. De specifika retoriska medel som undersöks är ethos-, pathos- och logosargument, därtill undersöks bildens retorik. Metoden som används är retorisk analys och materialet består av reklaminlägg gjorda av olika influerare. Influerarna är svenska och kan klassas som Sveriges mest inflytelserika influerare utifrån deras följarantal på plattformen Instagram. Studien är kvalitativ och strävar efter att undersöka ifall det är möjligt att urskilja skillnader i influerarnas användning av de retoriska medlen beroende på hurdan produkt det är som marknadsförs. Materialet har delats i tre olika kategorier beroende på produktens sort. Kategorierna är följande: mat, mode och skönhet. I undersökningen dras paralleller mellan retorik och sociala medier och analysen visar retorikens relevans i dagens samhälle, speciellt i yrket som influerare. De forskningsresultat som undersökningen resulterar i är bland annat att inläggen inom kategorin skönhet är logosstarka och därmed betonar sakargument. Inläggen som undersökts i kategorin mode inkluderar flera pathosargument, dvs. innehåller många känsloväckande argument. Inläggen i matkategorin har en jämn fördelning av ethos-, pathos- och logosargument. De slutliga forskningsresultaten kan inte anses vara definitiva på grund av diverse yttre faktorer som möjligtvis kan ha påverkat resultaten, däremot kan de ses som riktgivande. Avhandlingen kan förhoppningsvis inspirera för framtida forskning inom sociala medier och retorik och därmed bidra till en ökad förståelse samt ett mer kritiskt perspektiv till reklam på sociala medier.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.

Denna avhandling fokuserar på klarspråk i skrivprocessen och inkluderar både text och kontext. För att få en djupare bild av klarspråk och dess genomförande är det viktigt med tillgång till textens bakomliggande kontext, eftersom detta ger kunskap om skrivprocessen och verksamheten, som påverkar klarspråkets genomförande, genomslag och möjligheter. Studiens syfte är att undersöka hur redigeringen av en broschyr går till vid svenska bildningstjänster i Esbo stad, med fokus på ändringar och motiveringar, den bakomliggande processen samt verksamheten i koppling till genomförande av klarspråk. I avhandlingens bakgrund och teoretiska referensram redogör jag för myndighetsspråk och klarspråk (Nord 2011; Nyström Höög, Söderlundh & Sörlin 2012; Nord 2017), samt kopplar detta till den finländska kontexten och dess normer (Hanell 2011; Tolvanen 2014, 2016; Lassus 2017a). En viktig aspekt är även kopplingen mellan klarspråk och språkpolitik samt realiserad tillämpning av klarspråksprojekt (Lind Palicki 2014; Nord 2014; Lind Palicki & Nord 2015). På broschyren genomförs en klarspråksanalys, främst utgående från klarspråksprinciper i Sommardahl (2012), men inkluderar även andra verk så som Hedlund (2006), Språkrådet (2014) och klarspråkstestet (Språkrådet u.å.). Materialet består av broschyren Välkommen till skolan (2020) samt intervjuer med broschyrens två redigerare. Intervjumaterialet ger både en mer helhetsmässig bild av processen samt konkreta detaljer och exempel kopplade till broschyren. Utgående från intervjumaterialet har redigerarna bearbetat textens disposition, innehåll och information, främst med tanke på den tänkta läsaren. Flera olika aspekter har tagits i beaktande av redigerarna, och dessa motiveras bland annat med att underlätta förståelse och inkludera relevant, väsentligt samt tydlig information. Dock har redigerarna inte explicit fokuserat på eller tagit klarspråksprinciperna i beaktande under redigeringsprocessens gång. Studiens klarspråksanalys visar ändå att broschyrerna till en stor del följer klarspråksprinciperna, speciellt med tanke på textens disposition, informationsurval och perspektiv. Broschyrens läsare är något som understryks mycket under intervjuerna, och majoriteten av ändringarna i broschyren som har gjorts kan kopplas till den tänkta läsaren. Utgående från intervjuerna och klarspråksanalysen är broschyrens innehåll och språk i stor grad mottagaranpassat. I kontrast till tidigare studier gällande klarspråk, har mottagaranpassningen i denna fallstudie spelat en stor roll i skrivprocessen, vilket även syns i den färdiga broschyren. Verksamheten vid svenska bildningstjänster i Esbo verkar i relativt stor grad ge möjligheter för klarspråk i broschyren. Trots att det inte handlar om explicita verktyg eller hjälpmedel för att uppnå klarspråk i broschyren, finns det ändå underliggande aspekter som skapar möjligheter för klarspråk. Majoriteten inom enheten verkar ha en positiv syn på klarspråk, mycket samarbete ingår och redigerarna har haft tillräckligt med tid för att redigera broschyren. Den viktigaste aspekten handlar ändå om redigerarna själva, eftersom de i detta fall till en stor grad genomfört ändringar som kan kopplas till klarspråk.