Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri"

Sort by: Order: Results:

  • Koivula, Kukka (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaista mielikuvaa ekomatkailusta luodaan kielellisin keinoin internetsivuilla ecovoyageurs.com, globethik.com ja terraneavoyages.fr. Aihetta lähestytään diskurssianalyysin näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu artikkeleista, jotka käsittelevät ekoturismia yleisesti matkailumuotona. Globethik ja Terranea voyges ovat matkatoimistoja, jotka järjestävät ja myyvät ekomatkoja. Ecovoyageurs puolestaan on ekoturismin opas, joka antaa neuvoja ekologiseen matkailuun. Lisäksi sivusto tuo näkyvyyttä yhteistyökumppaneilleen. Näin ollen voidaan todeta, että aineiston artikkelit ovat kaupallisia tekstejä. Nettisivut pyrkivät edistämään ekomatkailuun erikoistuneita yrityksiä ja houkuttelemaan ihmisiä valitsemaan kyseisten yritysten järjestämiä matkoja. Sen vuoksi teksteihin tulee suhtautua kriittisesti. Analyysia varten aineistosta on poimittu 50 esimerkkiä. Tavoitteena on tarkastella kielellisiä ilmauksia, jotka rakentavat ekomatkailusta luotua mielikuvaa. Analyysin perusteella huomataan, että tekstit käyttävät muun muassa poetisointia, aksiologisia adjektiiveja ja metaforia välittääkseen mahdollisimman positiivista mielikuvaa ekologisesta matkailusta. Mielikuva ekomatkailusta rakentuu viiden teksteissä esiin tulevan teeman varaan: matkailijan valistaminen, matkakohteen valinta, kulkuneuvo, majoitus ja aktiviteetit. Ekoturismi on kuvattu matkailumuotona, joka tarjoaa vaihtoehdon massaturismille. Ekologisuus, hiilijalanjälki ja sitoutuminen vastuulliseen matkailuun ovat keskeisiä aiheita aineistossa. Vaikka nettisivut jakavat melko samanlaiset prioriteetit, niiden välillä voidaan havaita näkemyseroja liittyen esimerkiksi lentomatkailuun ja hiilijalanjäljen hyvitykseen. Nettisivujen viestintä ja argumentointi ovat paikoitellen ongelmallisia. Aineistosta on mahdollista löytää merkkejä viherpesusta, sillä sivustot eivät onnistu antamaan konkreettisia esimerkkejä toimistaan vastuullisen matkailun puolesta. Lisäksi paikallisen väestön ja kulttuurin kuvailu rakentuu lähinnä stereotypioiden ja yleistysten varaan.
  • Jokimies, Soile (2021)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaista uutisointia ja keskustelua belgialaisissa medioissa käydään Belgian siirtomaa-ajasta. Belgian Kongo (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) joutui vakavan riiston kohteeksi Belgian kuningas Léopold II:n ja myöhemmin Belgian valtion hallitessa maata vuosina 1885–1960. Belgiassa, kuten monissa muissa siirtomaita hallinneissa maissa, siirtomaita ja niiden historiaa ei ole juurikaan tähän asti käsitelty medioissa. Tilanne muuttui Belgiassa vuonna 2018 sen avattua uudestaan Afrikka-museon Tervuerenissa. Entiseen siirtomaahan liittyvä keskustelu ja uutisointi oli avattu, ja se jatkuu edelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia teemoja siirtomaa-aikaan liittyen belgialaisissa medioissa käsitellään tiettynä ajanjaksona. Lisäksi tutkittiin sitä, millä tavalla mediat käyttävät valtaa aiheita valitessaan ja niistä uutisoidessaan. Tutkimukseen valitut mediat valikoitiin sen mukaan, mitä uutisia eri medioissa Internetissä oli julkaistu. Aineisto koostuu neljän suuren belgialaisen median uutisista ja dokumenteista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään diskurssianalyysiä, joka juontaa kielentutkimuksessa juurensa 1950-luvulle. Diskurssianalyysin pääajatus on, että kieli on toimintaa, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Kielenkäyttö ei siis koskaan ole arvoneutraalia tai irrallista, vaan se tuottaa aina jotakin. Nojaudun tutkimuksessani erityisesti Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin teoriaan, ja Jokisen viiteen diskurssianalyysin ulottuvuuteen, joiden kautta tuloksia peilataan todellisuuteen. Tutkielman aineisto koostuu 64:stä artikkelista tai haastattelusta. Aineisto jaoteltiin teemojen mukaan, ja tulokseksi saatiin kuusi teemaa, joita mediat käsittelivät artikkeleissaan. Historia -teeman kautta käsitellään erityisesti sitä, miten belgialainen koululaitos on laiminlyönyt siirtomaa-ajan käsittelemisen historian opetuksessaan. Politiikka -teema taas käsitteli nykyistä politiikkaa Kongon suhteen. Syyllisyys nousi teemana esiin useissa mahdollista anteeksipyyntöä koskevissa artikkeleissa. Anteeksipyyntöä odottivat sekä Kongo kansakuntana että kongolaiset lapset, jotka riistettiin äideiltään ja vietiin Belgiaan kasvatettaviksi. Neljäntenä teemana esiin nousivat arkielämässä näkyvät erilaiset siirtomaa-aikaan liitettävät objektit. Keskustelu Leopold II:a esittävistä patsaista, tauluista ja kadunnimistä oli erityisesti esillä. Myös taide nousi esiin omana teemanaan. Sekä Afrikka-museon että muun Kongosta tuodun taide-esineistön oikeutettu sijoituspaikka aiheutti keskustelua. Viimeisenä teemana oli kuningas Leopold II. Häntä ja hänen toimintaansa käsiteltiin useissa artikkeleissa. Löytyneiden teemojen lisäksi nostin seitsemänneksi teemaksi sen, mitä olin tutkimusaineistosta olettanut löytäväni. Oletuksena oli, että medioista löytyisi aikalaishaastatteluja siirtomaa-ajan kokeneilta ihmisiltä. Tämä oletus ei kuitenkaan toteutunut. Tutkimuksessani pohditaan löytyneiden teemojen kautta sitä, millaista todellisuutta mediat luovat ja miten ne käyttävät valtaa teemoja valitessaan.
  • Nykopp, Karoliina (2022)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään kahdeksan ranskalaisen TED Talk -puhujan kielellisiä keinoja puhutella yleisöään persoonapronominien vous, nous ja on avulla. Lisäksi tutkimuksessa havainnoidaan multimodaalisen diskurssianalyysin avulla puhutteluun liittyviä eleitä, ja tutkitaan, löytyykö puhuttelun ja eleiden väliltä suhdetta. TED Talkkeja on tutkittu verrattain vähän, ja aiemmissa tutkimuksissa on analysoitu vain englanninkielistä aineistoa. Lisäksi aikaisempia tutkimuksia syvennetään multimodaalisen diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksen hypoteesina on, että puhujat puhuttelevat ja viittaavat yleisöön persoonapronominien vous, nous ja on avulla sekä käyttävät sen yhteydessä eleitä. Aineistoon valittiin kahdeksan ranskankielistä TED Talk -puhetta, joista puolet puheenpitäjistä olivat naisia ja puolet miehiä. Puheiden aiheet käsittelivät samankaltaisia teemoja kuten politiikkaa, tasa- arvoa ja demokratiaa. Tutkimusmenetelmä oli sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Jokainen puhe litteroitiin niistä hetkistä, joissa puhujat käyttivät tutkittuja persoonapronomineja. Tämän jälkeen persoonapronominit analysoitiin kontekstia tarkastellen, jonka jälkeen ne jaoteltiin eri kategorioihin. Kategoriat, joihin yleisöön viitattiin, olivat kollektiivinen vous sekä inklusiiviset nous ja on. Eleiden analysointia varten TED Talk -puheet tutkittiin niistä tilanteista, joissa puhuttelua esiintyi. Myös eleiden määrä laskettiin ja löydettiin kaksi eletyyppiä: deiktisiä ja ikonisia eleitä. Analyysin avulla pystyttiin havainnoimaan mahdollista suhdetta puhuttelun ja eleiden välillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jokainen kahdeksasta puhujasta käytti on pronominia. Seitsemän heistä puhuttelivat yleisöään nous ja vous persoonapronominin avulla. Sen lisäksi he käyttivät suurimmaksi osaksi deiktisiä eleitä samanaikaisesti puhuttelun yhteydessä. Vous ja on pronominien yhteydessä, deiktiset eleet kohdistuivat pelkästään yleisöön, kun taas nous yhteydessä puhujien eleet kohdistuivat myös heitä itseään kohti. Vous pronominin yhteydessä löydettiin myös yksi ikonisen eleen piirre, kun taas nous pronominin kolme sekä kymmenen ikonista elettä. Eleitä esiintyi noin joka toisen kerran puhuttelun yhteydessä persoonapronominien käytössä. Tämän tutkimuksen valossa voidaan todeta, että eleiden ja puhuttelun väliltä löytyi yhteys.
  • Greed, Emma-Liisa (2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan kulttuurienvälisiä kompetensseja (intercultural competences) ja niiden esiintymistä suomalaisissa ranskan kielen oppikirjoissa. Tutkin ja analysoin oppikirjoja Escalier 3 ja Escalier 4, joita käytetään lukioiden ranskan opetuksessa. Tutkimuksessa jaottelen kirjan tehtävät kulttuurienvälisiä kompetensseja sisältäviin ja ei-sisältäviin. Käyn läpi kirjojen tehtävistä löytyvät kulttuurienväliset kompetenssit käyttäen perustana Michael Byramin viiden kulttuurienvälisen kompetenssin mallia vuodelta 1997 (savoirs, savoir être, savoir comprendre, savoir apprendre/faire, savoir s’engager). Oppikirjojen tehtävistä poimin ne tehtävät, joissa esiintyi vähintään yhtä kulttuurienvälistä kompetenssia. Tutkimuksessa selvisi, että oppikirjojen tehtävistä yli puolet sisälsi vähintään yhden kulttuurienvälisen kompetenssin. Eniten esiintyi vuorovaikutukseen perustuvaa kompetenssia savoir faire ja toisen kanssa samaistumiseen perustuvaa kompetenssia savoir être.Vähiten ilmeni kompetenssia savoir s’engager, joka perustuu kriittiseen kulttuuriseen tietoisuuteen.