Browsing by study line "Social Psychology"
Now showing items 21-40 of 149
-
(2022)Background: Management of the COVID-19 pandemic has required behavior change of masses, as governments and authorities around the globe have guided adoption of protective behaviors, such as wearing a face mask and practicing social distancing. Citizens’ volitional engagement in protective behaviors is essential for reducing the spread of the virus, as much of the required adherence is beyond authorities’ control and difficult to supervise. Building on the Self-Determination Theory (SDT) (Ryan & Deci, 2017), this study explores associations between quality of motivation to adhere to protective measures in two situations: when meeting people outside one’s household indoors and inside a café, a restaurant, or a bar. Method: Cross-sectional survey study involving a nationally representative sample of over 18 year-old residents of Finland (N = 2272) was conducted in May of 2021. As part of this survey, data on quality of motivation (autonomous motivation, controlled motivation, amotivation), personal perceived risk, fear towards COVID-19, and situation specific intentions of wearing a face mask or avoiding the situation was collected. The associations between quality of motivation and intention were investigated in a series of multinomial regression analyses, controlling for perceived personal risk and fear towards COVID-19. Findings: Autonomous motivation (range Exp(B) = 1.82‒3.51, p = .001) consistently predicted intention to wear a mask and intention to avoid meeting people. The effects of controlled motivation (range Exp(B) = .66‒.93, p = .001‒.078) and amotivation (range Exp(B) = .65‒1.02, p = .001‒.911) varied across analyses. Control variables' effects diminished or lost significance in models with autonomous motivation. Conclusions: Fostering autonomous motivation could increase adherence to protective behaviors in situations without clear mandates. The results also suggest that increasing perceptions of pressure, personal risk, and fear may not advance adherence effectively. In future studies, it would be beneficial to investigate approach and avoidant components of introjected regulation as separate constructs. Autonomous motivation could be investigated as a mediator for the fear towards COVID-19 and risk perception’s association with protective behavior intention.
-
(2023)This research investigates the influence of economic and sociocultural factors on voting behaviour for the True Finns (PS), a populist radical right-wing party in Finland. Regression models analyse data from the European Social Survey’s Round 10, to explore associations between economic and sociocultural variables and support for the True Finns. Findings indicate subjective economic insecurity has no direct impact on voting when combined with sociocultural factors. Lower economic satisfaction and being welfare dependence are associated with reduced support for the party. Moreover, negative perceptions of economic immigration impact positively relate to voting for the True Finns. Cultural immigration impact shows a weaker, although similar association. Lastly, no significant moderation was found regarding Economic Insecurity and Anti-Immigration Attitudes predicting voting behaviour. The study contributes to explore these relationships through the lenses of Social Identity Theory and the Integrated Threat Theory, emphasizing the complexity of the relationship between economic insecurity, sociocultural grievances, and populism.
-
(2021)Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Minna Mannila Työn nimi: ”Ei oo enää hiirulainen, joka haluaa mennä vaan nurkkaan mahollisimman näkymättömänä” Naisvankien häpeäkokemukset ja tanssi- sekä liikeilmaisuun perustuvan vankilateatteritoiminnan vaikuttavuus Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Marraskuu 2021 Sivumäärä: 70+5 Avainsanat: häpeä, häpeäleima, kehollisuus, vankilateatteri, naisvanki, sisällönanalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Anna-Maija Pirttilä-Backman Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkielman tavoitteena on tarkastella tanssi- ja liikeilmaisuun perustuvaan vankilateatteriproduktioon osallistuneiden naisvankien kokemuksia häpeästä sekä vankilateatterin vaikutuksia naisvankien häpeäkokemuksille. Näitä tutkitaan tarkastelemalla sitä, miten vangit kuvailevat kokemuksiaan vankilateatterin edetessä, kolmessa eri vaiheessa. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 2019–2020 kolmessa vankilateatteriprojektin eri vaiheessa toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui kuusi Vanajan vankilan naisvankia sekä kaksi produktion tuotantoon osallistunutta jäsentä. Näistä naisvankien haastattelut on rajattu tutkimuksen lopulliseksi aineistoksi. Aineistoa analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin aikaisempaan häpeän parissa toteutettuun tutkimuskirjallisuuteen nojaten. Tulosten perusteella naisvankien häpeäkokemukset ovat eroteltavissa sisäisen ja ulkoisen häpeän ulottuvuuksiin. Nämä häpeäkokemukset kohdistuivat sekä kehoon liittyvään häpeään että ryhmäjäsenyyteen liittyvään häpeään. Vankilateatterilla koettiin kuitenkin olleen vaikutusta naisvankien häpeän ilmenemiseen, sillä naisvangit kokivat vankilateatteritoiminnan omaehtoisen kuntoutumisen välineenä. Vankilateatterin kautta naisvangit kuvailivat vapautuneensa häpeäkokemuksista erityisesti kehoon ja vangin ryhmäjäsenyyteen liittyen. Tutkimuksen tulokset onnistuivat avaamaan ja havainnollistamaan naisvankien häpeäkokemuksia, mikä on tärkeää kuntouttavan toiminnan suunnittelun kannalta. Häpeäkokemuksien tunnistamisen lisäksi tutkimuksen tulokset korostivat vankilateatteritoiminnan merkityksellisyyttä, mistä ilmenee puolestaan vankilateatteritoiminnan jatkuvuuden tärkeys.
-
(2023)Tämän maisterintutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten Helsingin yliopiston opiskelijat perustelevat tekemiään valintoja hypoteettisessa tilanteessa, jossa heidän täytyy valita yliopiston uusi logo neljän vaihtoehdon joukosta. Lisäksi tarkastellaan sitä, eroavatko perusteet korkeasti ja matalasti yliopistoon samaistuneiden vastaajien välillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jonka mukaan ihmiset identifioituvat erilaisiin ryhmiin ja pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan ryhmäidentiteettiään. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kerättiin keväällä 2022 ja toinen osa syksyllä 2022. Ensimmäisessä osassa mitattiin opiskelijoiden samaistumista Helsingin yliopistoon, ja toisessa osassa tehtiin varsinainen logotutkimus. Logotutkimuksessa opiskelijoille esitettiin neljä erilaista logoehdotusta, ja heiltä pyydettiin perusteluja valitsemalleen logolle. Aineisto analysoitiin teoriaohjatulla sisällönanalyysillä, joka mahdollisti systemaattisen ja teoreettisesti perustellun analyysin. Analyysissä havaittiin seitsemän erilaista teemaa. Opiskelijoiden logovalinnoissa korostuivat erityisesti logon visuaalinen houkuttelevuus, selkeys ja yksinkertaisuus. Lisäksi opiskelijat perustelivat valintaansa usein yliopiston perinteiden ja arvojen sekä identiteetin mukaisuudella. Annetut perusteet erosivat hiukan korkeasti ja matalasti samaistuneiden opiskelijoiden välillä. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, miten yliopisto-opiskelijat perustelevat ja arvioivat logovalintojaan, ja miten nämä valinnat liittyvät heidän sosiaaliseen identiteettiinsä Helsingin yliopiston opiskelijoina. Tuloksia voidaan hyödyntää yliopiston brändin ja identiteetin kehittämisessä.
-
(2019)Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisia representaatioita tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole kartoittaa yksittäisen nuoren ajatuksia tai mielikuvia, vaan tarkastella jaettuja tulevaisuuskäsityksiä. Tutkimuksen kohteena ovat siis nuorten puheesta nousevat tulevaisuutta koskeva jaetut käsitykset ja mielikuvat. Tutkielman lähestymistapa on kvalitatiivinen ja teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten representaatiot ovat yhteisössä jaettuja mielikuvia ja käsityksiä, jotka syntyvät yhteisön kommunikaatiossa. Ne luovat järjestystä ja mahdollistavat itsesään yhteisön kommunikaatiota. Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on, hahmottuuko nuorten puheesta yksilöllisten toiveiden lisäksi jaettu sosiaalinen käsitys tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvia ei ole tiedettävästi aikaisemmin tutkittu sosiaalisina representaatioina. Näin ollen tulokulma on tuore niin sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kuin tulevaisuustutkimuksenkin alalla. Sosiaalisten representaatioiden teoria tarjoaa tutkimukselle lähtökohdan tarkastella nuorten tulevaisuusnäkymiä yhteisöllisen rakentamisen näkökulmasta. Tutkielman vastaa kysymyksiin: Minkälaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudestaan? Miten tulevaisuus ankkuroidaan ja objektivoidaan nuorten puheessa? Millaisia sosiaalisia representaatioita nuoret jakavat tulevaisuudesta? Tutkielma on tehty yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman LUODE- luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankeen kanssa. LUODE- hankkeen tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön ja uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden kehittäminen ja Helsingin yliopiston roolina on tuotaa tutkimustietoa nuorten arjesta. Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa nuorten ajatusmaailmasta ja arkiajattelusta hankeen käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästätoista LUODE- hankeen yhteydessä tehdystä puolistrukturoidusta virikehaastettelusta, jossa virikkeenä on käytetty aikajanaa. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalisten representaatioiden muodotumisprosesseja on tarkasteltu ankkurointien ja objektivointien kautta. Sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessien lisäksi sosiaalisten representaatioiden ilmentymistä on tarkasteltu aineistosta tulkittujen kantateemojen avulla. Tulosten mukaan nuorten sosiaaliset representaatiot tulevaisuudesta muodostuvat kolmen pääteeman ympärille. Näitä teemoja ovat sosiaaliset suhteet ja asuminen, koulutus ja työelämä sekä Suomen ja maailman tulevaisuus. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja asumisen pääteema jakautuu kolmeen alateemaan, jotka ovat perhe, kaverit ja asuminen. Perheen käsite jakautuu kahteen osaan, lapsuuden perheeseen ja itse perustettuun perheeseen. Perheestä ja kavereista puhuttaessa nuoret toivat esille tarvetta sosiaaliselle tuelle, joka ankkuroitui perheen kohdalla huolenpitoon ja kavereiden kohdalla tukeen ja seuraan. Tuloksista on pääteltävissä, että tulevaisuudessa sosiaaliset suhteet sekä halu itsenäistyä rakentavat nuorten sosiaalista representaatiota tulevaisuudesta. Aineistosta tulkittu vastinpari sosiaalinen tuki / itsenäistyminen kuvaa sosiaalisten suhteiden ja asumisen teemassa esiintyvää ristiriitaa, jossa toisaalta tarve itsenäistyä mahdollisimman nopeasti ja toisaalta lapsuuden perheen tuki määrittävät tulevaisuutta. Nuoret näkevät koulutuksen väylänä hyvälle työpaikalle sekä itsenäitymiselle, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Nuorten puheissa esiintyi laajasti individualistinen käsitys, jonka mukaan pärjääminen elämässä on itsestä kiinni ja sisäinen motivatio on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa. Toinen aineistosta löydetty vastinpari on yksilöllisyys / yhteisöllisyys, jossa yksilöllisyys kuvaa nuorten ajatusmallia yksin pärjäämisestä ja yhteisöllisyys sosiaalisia taitoja, joita pidettiin varsinkin työelämän kannalta hyvin tärkeinä. Viimeisessä teemassa Suomen ja maailman tulevaisuus ankkuroitiin teknologian kehitykseen. Teknologia objektivointiin tuttuihin käsitteisiin kuten autot ja robotit. Suomen ja maailman tulevaisuus kuvattiin toisaalta muuttuvaksi ja toisaalta stabiiliksi. Kolmas kantateema pysyvyys / muuttuvuus kuvaa tätä ristiriitaista ajattelumallia.
-
(2022)Several industries have repeatedly been reported to face a shortage of professionals and the competition of skilled employees may become harder within the next years. The concept of organizational commitment includes the employee's willingness to stay in the organization as well as other positive and negative consequences for both the individual employee and the employer. When thinking about the relationship between an employee and an employer, rewards for performed work can be seen as one key factor. There is currently no consistency on how the concept of rewards is defined in research, but in general it is seen to include salary and employment benefits. Studies on reward management rarely pay attention to factors outside of monetary aspects. In addition, benefits in the context of organizational commitment seem to be lacking research. Due to the limited amount of qualitative research within the topic, the aim of this thesis is to gain insight on how employees view benefits and what kind of value benefits have in the context of organizational commitment. This thesis has a qualitative approach and the theoretical framework is social constructionism which was selected as the Nordic societies and their social security offer a specific work environment compared to other countries. The research material consists of 10 semi-structured interviews. As this thesis is written in cooperation with a Finnish IT company, the interview participants are employed by the organization. The interview material is analyzed by using a thematic analysis. Based on the analysis, three themes were identified. The participants use monetary aspects for determining benefits and evaluating their value, and contrast for instance salary with organizational commitment. Additionally, social relations and ways of working are seen as valuable and beneficial especially in the context of organizational commitment as several participants illustrate psychological attachment to the organization when discussing their social relations. In general, there is no consistency in how benefits are defined by the interview participants. What was considered as beneficial seems to be highly dependent on the context. As the findings illustrate the complexity of the topic, future research could clarify the definition of the concept of rewards and benefits, and focus on what employers can offer to the members of the organization outside of traditional benefits or pure salary to enhance organizational commitment. Additionally, more research is needed to understand different cultural aspects that likely affect how employees view and appreciate employment benefits, and how commitment towards the organization can be supported in various cultural settings.
-
(2021)Inom reklamindustrin har man redan länge upprätthållit en viss bild av den accepterade normen om hur män och kvinnor presenteras i samhället. Kvinnor representeras och avbildas könsstereotypiskt i reklam och denna information utnyttjas i socialiseringen och har negativa samhälleliga konsekvenser specifikt för kvinnor. Bilder erhåller en kommunikativ makt och den mellanmänskliga kommunikationen har allt mer flyttat till sociala medier. Människor presenterar sig online i enlighet med vad som är önskvärt gällande den normativa synen på könsroller i sammanhang där man letar efter en parrelation. Därmed är det ändamålsenligt att undersöka och öka förståelsen för det visuella innehållets betydelse och om kommunicering av könsroller via media kan påverka eller bidra till självpresentationen och -objektifieringen med online dejting som kontext. Syftet är att undersöka hur visuell självpresentation uttrycker sig bland kvinnliga högskolestuderande i deras tinderprofilbilder jämfört med vad vi vet om tidigare studier om kvinnobilder och -ideal i reklamindustrin. Tinder är en dejtingapplikation som möjliggör att framställa specifika bilder om självet och vår kommodifierade kultur pressar människor till att marknadsföra sig själv inom olika livsområden. Därmed ligger det i samhällets intresse att forska kring huruvida den idealiserade och objektifierade kvinnokroppen påverkar hur kvinnor presenterar sig själv på Tinder. I magisteravhandlingen studeras om de tidigare observationerna i reklam om kvinnors roll i bilder går att upptäckas i profilbilderna och ifall den socialt konstruerade femininiteten går att observera i materialet. Avhandlingen är en mediastudie med ett socialpsykologiskt perspektiv och jag tillämpar ett socialkonstruktivistiskt synsätt i min avhandling. Centrala teorier är självpresentationsteorin samt självobjektifierings- och objektifieringsteorin. Materialet består av 21 tinderprofilbilder inskickade via mejl från frivilliga högskolestuderande och som metod används reklamanalys med inslag av multimodalitet. Studien är kvalitativ och därmed går resultaten inte att generaliseras. Centrala resultat är att alla deltagare hade åtminstone en bild av sig där man kunde observera en applicering av reklamanalysens dimensioner och feminina inslag av representerade kvinnoideal. Samtidigt förekom det också bilder i materialet där faktorerna inte var i enlighet med den tidigare forskningen. De slutsatser som kan dras i förhållande till det kvalitativa materialet är att självpresentationen i tinderprofilbilderna till en del styrs av samma kvinnoideal som vi ser i reklam. Materialet var väldigt selektivt vilket har en inverkan på resultaten. Framtida forskning borde pröva andra metoder för att få ett större sampel och mer forskning behövs för att kunna dra omfattande slutsatser.
-
(2022)Liiketoimintaa ja johtamista koskeva kirjallisuus määrittää huhujen levittämisen liiketoiminnalle haitallisena toimintana. Huhujen huono maine ja niiden saama vähäinen huomio erityisesti kvalitatiivisessa organisaatiopsykologisessa tutkimuksessa on kuitenkin ristiriidassa huhujen yleisyyden ja jokapäiväisyyden kanssa. Tutkitusti suurin osa eri yritysten työntekijöistä myöntää kertoneensa huhuja organisaatiostaan, kollegoistaan ja esihenkilöistään. Näyttäytyykö huhupuhe myös laadullisesti tarkasteltuna organisaation intressien kannalta haitallisena ja millaisia merkityksiä huhut työntekijöiden puheessa saavat? Tutkimuskohteena on Tampere3-hankkeeksi kutsuttu Tampereen korkeakouluyhteisön perustaminen. Vuonna 2019 Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät säätiömuotoiseksi Tampereen yliopistoksi, joka omistaa osake-enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suuret organisaatiomuutokset aiheuttavat usein epävarmuuden ja uhan kokemuksia henkilöstön keskuudessa, mikä toimii loistavana kasvualustana työpaikalla kiertäville huhuille. Tampere3-hankkeen jälkeen koko korkeakouluyhteisön henkilöstö osallistui kyselyyn, jolla pyrittiin selvittämään heidän suhtautumistaan muutokseen. Osana kyselyä vastaajia pyydettiin kertomaan viimeisin huhu, jonka he ovat Tampereen korkeakouluyhteisön perustamiseen liittyen kuulleet. Tämä pro gradu -tutkielma lähestyy huhuja diskursiivisen psykologian lähtökohdista ja puheteon käsitteen kautta. Sekä diskursiivisen psykologian oppien että puhetekoteorian mukaisesti ajatellaan, että puheella ei ainoastaan kuvata todellisuutta vaan myös tehdään asioita. Menetelmänä aineiston systemaattisessa analysoinnissa on käytetty Braunin ja Clarken (2006) artikkeliin pohjautuvaa teema-analyysiä. Tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään, millaisia puhetekoja huhuvastauksissa tehdään ja millaiseksi huhu eri puhetekojen kautta rakentuu. Kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten puhetekojen avulla asetutaan tukemaan ja vastustamaan uuden korkeakouluyhteisön johtoa. Osa kyselyn vastaajista kertoi kuulemansa huhun, mutta osa jätti huhun kokonaan kertomatta. Tämän lisäksi vastaustilaa käytettiin pääasiassa kolmen eri puheteon tekemiseen: korkeakouluyhteisön kritisoimiseen, huhujen syiden pohtimiseen ja kysymyksessä esitetyn huhuolettaman vastustamiseen. Jokaisessa puhetekokategoriassa huhut rakentuivat merkitykseltään hieman erilaisiksi, ja huhun suhde totuuteen ja tietoon vaihteli kategorian mukaan. Huhut rakentuivat joko totuudenmukaisiksi informaationlähteiksi, yhdistymisen toteutukseen liittyvistä ongelmista johtuviksi oireiksi tai vääräksi tiedoksi, jonka levittäminen koettiin akateemisille henkilöille sopimattomaksi. Puhetekojen avulla asetuttiin joko puolustamaan tai vastustamaan korkeakouluyhteisön johtoa, mutta myös neutraalisti pohtimaan huhujen syitä ja seurauksia. Tutkimukseni osoittaa, että huhupuhe ei ole aina yliopiston johdon intressien kannalta negatiivista. Työntekijät ovat sekä kykeneviä että halukkaita pohtimaan huhujen taustalla olevia syitä ja puolustamaan organisaatiota epätosilta huhuilta. Kuitenkin suurin osa aineiston huhuista olivat sävyltään negatiivisia ja huhuja käytettiin joissain vastauksissa välineellisesti yliopiston johdon sekä muutoksen toteutuksen kritisoimiseen.
-
(2023)Ledarskap inom äldreomsorgen är ett växande forskningsområde. Intresset för att utveckla effektivt ledarskap inom äldreomsorgen har ökat och det finns ett växande behov av kunskap gällande ledarskap inom äldreomsorgen. Få studier har ändå fokuserat på chefernas egna upplevelser av ledarskapsutmaningar. Syftet med denna avhandling är att undersöka hur chefer inom äldreomsorgen i Finland konstruerar ledarskapsutmaningar. Avhandlingens forskningsfråga är: Hur konstruerar chefer inom äldreomsorgen ledarskapsutmaningar? Avhandlingens material består av tolv semistrukturerade intervjuer som utförts med chefer inom olika kommunala äldreomsorgsorganisationer i Finland. Intervjuerna analyserades med att göra en tematisk analys med ett socialkonstruktionistiskt perspektiv. Resultaten visar att cheferna inom äldreomsorgen upplever ett stort antal utmaningar i sitt dagliga arbete. Ur materialet identifierades ledarskapsutmaningar kopplat till tre huvudteman: strukturella och organisatoriska utmaningar, utmaningar i närledarskap och utmaningar inom utvecklingsarbete. De största utmaningarna under temat strukturella och organisatoriska utmaningar var brist på ekonomiska resurser och brist på personal. Resultaten visar att ekonomiska inbesparningar prioriteras framom kvalitet och i chefernas konstruktioner kunde man utläsa att det påverkar chefernas möjligheter att uppnå de kvalitativa målen inom vården. Under temat om utmaningar i närledarskap uttalades det ständigt växande administrativa uppgifterna och bristande stöd som en stor utmaning eftersom det försvårar målet att vara en närvarande chef. Under temat utmaningar inom utvecklingsarbetet konstruerade cheferna vårdyrkets låga status som en stor utmaning. I resultaten framkom det att det krävs förändringar inom branschen för att hålla kvar och locka ny personal och för att kunna erbjuda kvalitativ vård inom äldreomsorgen. Avhandlingen bidrar med kunskap om hur cheferna själva konstruerar ledarskapsutmaningar. Ofta förs diskussion och beslut görs på ett plan där man inte lyssnar på dem som arbetar på gräsrotsnivå. De som arbetar inom äldreomsorgen tampas med krav på ekonomiska inbesparingar och krav på effektivering av verksamheten samtidigt som det ställs krav på att höja på vårdens kvalitet och erbjuda en personcentrerad vård för de äldre. Min studie bidrar till att öka förståelsen för chefernas roll i branschen.
-
(2022)Syftet med denna avhandling är att undersöka hur personer upplever att anknytningen som formats i barndomen har kunnat påverka deras parförhållanden i vuxen ålder. Anknytningsteorin anses vara en central teori som förklarar relationen som uppstår mellan barnet och dess närmaste vårdare vid födseln. Anknytningen som utvecklas mellan barnet och vårdnadshavaren förflyttas senare i livet över till individens kärlekspartner, då man inte mera är beroende av anknytningen med sin primära vårdare. Tidigare forskning visar att den anknytningsstil som utvecklas i barndomen har en betydelse för hur man förhåller sig i sina parförhållanden som vuxen. Dock är det möjligt att anknytningsstilen förändras med hjälp av sin partner eller på grund av händelser man genomgår i livet. Denna undersökning genomfördes med en kvalitativ forskningsansats och materialet samlades in genom sex semi-strukturerade intervjuer. Slutligen analyserades materialet med hjälp av tolkande fenomenologi (IPA, Interpretative phenomenological analysis). Resultaten i denna undersökning visade att de personer som upplevt ha en trygg anknytning i barndomen har även i vuxen ålder kunnat bygga upp trygga parrelationer. Öppenhet och tillit till föräldrarna i barndomen har exempelvis varit en förutsättning för att dessa existerar även i det egna parförhållandet som vuxen. Ett mönster gällande barndomens anknytning och beteende i parförhållanden som vuxen kunde synliggöras. De personer som däremot upplevt ha en delvis otrygg anknytning i barndomen har lyckats utveckla en trygg anknytning till sin partner, men vissa beteendemönster från barndomen syns ännu idag. Den otrygga anknytningen i barndomen upplevs synas som osäkerhet i det egna parförhållandet. Svårigheter med tillit i barndomen har exempelvis gjort att man inte alltid kan lita på sin partner.
-
(2022)Perhetaustan ja yhteiskuntaluokan merkitys koulutuspolkuihin on lisääntynyt viime vuosina mahdollisuuksien tasa-arvoa korostavassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat rakentavat narratiivista identiteettiään heidän elämäntarinoissansa. Lisäksi tutkielmassa halutiin tietää, millaisia merkityksiä opiskelijat antoivat elämänsä avaintapahtumille sekä käännekohdille kulkiessaan kohti yliopisto-opintoja. Laadullista tutkielmaa ohjasi teoreettisesti narratiivinen lähestymistapa ja narratiivisen identiteetin teoria. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta työläistaustaiseksi subjektiivisesti identifioituvaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Haastattelustrategiana käytettiin sovellettua avaintapahtumametodia. Aineiston analyysia ohjasi laadullinen narratiivinen analyysi, jonka tukena käytettiin positiointiteoriaa. Tuloksista rakentuu kuva työläistaustaisista yliopiskelijoista, joiden elämäntarinat ovat ainutlaatuisia, mutta niistä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Eritysesti koulutuspolun nivelvaiheet ja yliopistossa opiskelu muodostuvat merkityksellisiksi käännekohdiksi, jotka ovat ohjanneet yliopisto-opintoihin tai yliopistossa kohtaamaan oma työläistaustaisuus. Opiskelijat rakensivat narratiivista identiteettiä eri lähtökohdista, mutta niissä oli läsnä henkilökohtaisiin kykyihin liittyviä älykkyyden ja kunnianhimon positiota, sekä sosiaalisesti työläistaustaisuuden positio, johon yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden positiot liittyivät. Tuloksista käy ilmi, että korkeimman koulutustason saavuttaminen on edelleen mahdollista perhetausta huolimatta, mutta yhteiskuntaluokka on edelleen läsnä työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden koulutuspoluissa ja osana identiteettiä.
-
(2021)Våld mot kvinnor är ett stort problem i vårt samhälle i Finland, även om Finland oftast ses som ett jämställt land. Enligt forskning är Finland en av EU:s näst mest våldsammaste land för kvinnor. Våld i nära förhållanden leder till olika problem både för offret och personerna nära offret samt för samhället. Därmed behövs det kunskap och verktyg för hur man kan ta itu med problemet. Syftet med min avhandling är att få fram vilka verktyg som används och behövs av professionella i Palve-gruppen som arbetar för att för att känna igen, ingripa och förebygga våld i nära förhållanden i Borgå. Med hjälp av min forskning uppdaterades en handlingsplan för professionella inom social-och hälsovården i Borgå med uppdaterade strategier som baserade sig på mina resultat. Forskningen gick även ut på att forska kring hur de professionella har upplevt att tidigare handlingsplanen som är gjord år 2005 har fungerat. Strategierna i handlingsplanen uppdaterades baserat på avhandlingens resultat. Denna forskning utredde även om det finns tillräckligt med strategier och verktyg för olika sorters offer eller offer av olika kön enligt professionella i Borgå. Forskningen gjordes med en enkät som skickades ut till professionella inom social-och hälsovården i Borgå. Analysen gjordes med hjälp av tematisk innehållsanalys och ur ett realistiskt perspektiv och forskningens svar utgick från respondenternas upplevelser och utmaningar i sitt dagliga arbete som återspeglas i resultaten. Resultaten visade att vissa sektorer har klarare strategier för hur de skall ingripa i våldet och det är viktigt att alla professionella har lätt tillgång till handlingsplanen. Det behövs ständigt information om våld i nära förhållanden för att hålla temat öppet, så att temat får tillräckligt med uppmärksamhet. Strategier som används nu av professionella är till exempel blanketter för klienter och dessa anses vara en bra metod att ingripa i våldet för det är en konkret metod att ingripa i våldet eller att fråga om våldet. I resultaten framkom att då man uppdaterar handlingsplanen bör man höra på de som arbetar praktiskt på gräsrotsnivå gällande våld i nära förhållanden. Resultaten påvisade även att det behövs mera resurser; både tidsmässigt och gällande personalmängd. Det behövs ständig skolning för professionella så att de är insatta i våld i nära förhållanden som tema samt att de vågar ta upp och fråga om våld då de bemöter klienter. För att våga ta fram våldsfrågan med klienter bör det tas i bruk regelmässiga rutinfrågor om våld i nära förhållanden som frågas av alla klienter. Enligt resultaten var de flesta offer för våld i nära förhållanden i denna forskning oftast av kvinnligt kön. Forskningen visade att det behövs mera verktyg för olika sorters offer samt till exempel män som offer för närståendevåld. För fortsatt forskning vore det viktigt att få med ett större antal deltagare från olika sektorer för att få mer djupgående förståelse och mer täckande svar från olika professionella inom det våldsförebyggande arbetet.
-
(2023)The school environment plays an essential role in the development of students’ identities and in the construction of the self. These processes are crucial for creating a sense of purpose in life, and they fuel students’ future aspirations. Recently, there have been increasing concerns about the well-being of students. Findings from both international and national studies present a trend of decline in well-being. Therefore, new methods are called for to provide resources for supporting and increasing student well-being. The aim of my master’s thesis is to explore the subjective well-being (SWB) of upper secondary school students and examine whether gender and regional differences exist in SWB derived from the data in the project Study with Strength. The regions examined are Ostrobothnia, Uusimaa/Southwestern Finland and the Åland Islands. Prior studies indicate that female students score lower in well-being and higher in ill-being than male students. In this study, six questionnaires measuring SWB, including scales of both well-being and ill-being, are examined using analysis of covariance. The results from 282 participants showed that female students scored lower in well-being and higher in ill-being than male students. No major regional differences were found. Prior research indicates that female and male students have different patterns of decreased well-being and increased ill-being. The results of this thesis are a valuable source of information in understanding the different patterns and contribute to the process of creating tailored solutions that promote health and support student well-being. Research targeting gender inequality shows that promoting equality has a positive effect on the SWB of males but not on females. Therefore, it is crucial for the school environment to identify the differences between objective and subjective gender equality and nurture the well-being of both genders.
-
(2020)This thesis aims to study if personal values mediate the effect of gender on pro-environmental behavior, PEB. It is important to investigate the antecedents of PEB, since the current climate crisis is caused by human behavior. Among the most influential areas of behaviors are those related to energy. Therefore, two energy related behaviors were chosen to represent PEB in this study: energy use reduction and intention of buying an energy efficient appliance. Values have been shown to affect behavior and there is some evidence of gender differences in values, thus gender and values were chosen as predictors of the behaviors. The theoretical basis for this argument lies in Schwartz theory of basic values and several models on antecedents of PEB, e.g. the Value-Belief-Norm Theory. The material comes from the 2016 dataset of the European Social Survey Round 8 (ESS8), which included a module on climate change and energy and used the Portrait Values Questionnaire for measuring values. The data is limited to the Finnish nationally representative sample. The hypotheses examine whether Finnish women behave more proenvironmentally than Finnish men do, and whether women’s higher self-transcendent values and men’s higher self-enhancement values explain this difference in PEB. Hypotheses were tested through hierarchical stepwise regression analysis and mediation analysis. The results were as expected, with small, but statistically significant, differences between men and women in both values and behavior. On average, Finnish women have more self-transcendent values and behave more pro-environmentally, than Finnish men do. The mediation was supported even when covariates were included, which further supports the findings. The only exception to this was the mediation of gender on energy efficacy behavior through self-enhancement values. Explanations for this and the other results are discussed, as well as critique of the binary definition of gender and other limitations. This study adds to the understanding of antecedents of pro-environmental behavior, which is fundamental to achieving effective behavior change.
-
(2021)Kuolema pitää sisällään koko eletyn elämän emootioiden kirjon helpotuksesta häpeään. Häpeästä kuitenkin usein vaietaan ja siitä puhuminen on vaikeaa. Kuoleman kontekstiin kietoutuva häpeä on aihealue, jonka tutkiminen ei suomalaisen sosiaalitieteen kentällä ole ollut keskiössä. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistetaan kuolemaa kohdanneiden ihmisten ymmärrykseen häpeästä kuoleman kontekstissa. Tutkielman tarkoituksena ei ole löytää vastauksia sille, mikä kuolemassa on häpeällistä. Sen sijaan kiinnostus kohdistetaan kuolemaa kohdanneiden ihmisten puheeseen ja niihin merkityksenantoihin, joita he häpeälle rakentavat. Tutkielman teoreettismetodologisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen sosiaalipsykologia. Tutkielma vastaa kahteen sosiaaliselle konstruktionismille sekä diskursiiviselle sosiaalipsykologialle tyypilliseen kysymyksenasetteluun. Ensimmäisenä tarkastellaan, millaisia merkityksiä haastateltavat rakentavat häpeälle kuoleman kontekstissa. Aineistosta kerättyjen häpeän konstruktioiden tulkinnassa tukeudutaan ymmärrykseen häpeästä minuuteen kietoutuvana, mutta sosiaaliset juuret omaavana emootiona. Tällainen häpeän tulkitseminen tapahtuu hyödyntäen symbolista interaktionismia eli teoretisointia, jossa minuuden kehittymisessä korostetaan sosiaalisen merkitystä. Toiseksi osoitetaan, miten häpeälle tehdään puheessa merkityksiä. Tällöin puhetta tarkastellaan positioiden ja positionvaihtoteorian avulla. Analyyttiseksi tulkintakäsitteeksi tutkielmassa asettuvat tulkintarepertuaarit. Käsitteen avulla näkyväksi tuodaan häpeän konstruktioiden kiinnittyminen erilaisiin merkityssysteemeihin ja niissä muodostuviin identiteetteihin niin kuolevalle kuin tämän lähipiirilleenkin. Aineiston tulkinnassa huomioidaan sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksen mukaisesti vuorovaikutuksen ja kontekstin merkitys puheen rakentumisessa. Haastatteluaineisto rakentuu kuudesta kasvokkain syksyllä 2019 tehdystä puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineistoa tulkitaan kahdella tasolla, joista ensimmäiseksi asettuu kirjaimellinen aineiston luenta. Tällä tavoin aineistosta voidaan tunnistaa yhdeksän häpeän konstruktiota. Nämä konstruktiot asettuvat haastateltavien puheessa sekä kuoleman hetken, että eletyn elämän kehyksiin. Kuudessa konstruktioista häpeän kuvaukset asettuvat epäonnistumiseen, mutta kolmessa niitä rakennetaan sankaruuteen linkittyvien ilmausten kautta. Toinen analyysitaso asettuu tarkastelemaan aineistoa teoreettisten tulkintakäsitteiden avulla. Tällöin aineistosta voidaan tehdä kolme johtopäätöstä. Ensimmäiseksi haastateltavien puheesta voidaan tunnistaa kolme tulkintarepertuaaria eli merkityssysteemiä. Toiseksi havainnoksi asettuu haastateltavien kyky vaihtaa positiota ja perspektiiviä. Tämän myötä käytettävissä repertuaareissa erottuu variaatioita ja muutoksia. Kolmantena havaintona huomataan häpeän olevan itsessään tabu. Tämä tulee näkyväksi haastateltavan ja haastattelijan välillä tapahtuvasta vaikutelman hallinnasta, joka osaltaan muokkaa vuorovaikutuksen kulkua. Näiden tulkintojen kautta tutkielmassa havaitaan, että kuolemaan linkittyvä häpeä saa useita erilaisia merkityksiä. Tutkielman pohjalta nousee esiin kysymys yksilön toimijuuden roolista kuoleman onnistumisen ja epäonnistumisen kuvauksissa. Häpeää kuolemaa arvottavana emootiona olisikin jatkossa mielekästä tarkastella juuri tästä toimijuusnäkökulmasta käsin.
-
(2023)Intohimo motivoi ihmisiä, tekee heidän elämästään elämisen arvoista ja sillä on iso rooli ihmisten elemässä. Intohimosta voi myös tulla pakonomaista ja se voi ajaa stressiin. Vallerand ja kumppanit ovat kehittäneet intohimon dualistisen mallin Decin ja Ryanin itsemääräämisteorian pohjalta. Intohimon määritellään olevan suurta kiintymystä toimintaa kohtaan. Tämä kiintymys tekee yksilöstä taipuvaisemman kyseistä toimintaa kohtaan. Toimintaan käytetään paljon aikaa ja energiaa ja siihen liittyvät päämäärät ja tavoitteet koetaan itselle merkityksellisinä. Intohimon dualistisen mallin mukaan on olemassa harmonista ja pakonomaista intohimoa. Työ voi muodostua ihmiselle intohimon kohteeksi. Työintohimon muodolla on merkitystä sekä yksilön että organisaation hyvinvoinnin kannalta. Pakonomaisen intohimon on havaittu liittyvän negatiivisiin seurauksiin, kun taas harmonisen intohimon positiivisiin seurauksiin. Tässä tutkielmassa tavoitteena on tarkastella työintohimon muotojen taustalla vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä. Lisäksi tutkitaan näiden suhdetta irtisanoutumisaikomuksiin. Tutkimuskirjallisuuden perusteella sekä johtaminen että tiimi-ilmapiiri vaikuttavat työintohimoon. Aihetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäinen kysymys oli: Miten palveleva johtaminen ja työilmapiiri vaikuttavat työtä kohtaan koettuun intohimoon? Ja toinen: Mikä liittyy voimakkaimmin irtisanoutumisaikomuksiin: työintohimo, palveleva johtaminen vai tiimin ilmapiiri? Tutkimuskysymystä tutkittiin faktorianalyysin ja lineaarisen regressioanalyysin menetelmin. Faktorianalyysin myötä ilmeni, ettei tutkimuskysymyksiä tai hypoteeseja voitu lähestyä niiden alkuperäisessä muodossa, sillä harmonisen työintohimon ja tiimi-ilmapiirin kysymykset latautuivat samalle faktorille. Täten tutkittavaksi vaihtui organisatorinen harmoniaindeksiksi, eli OHI:ksi nimetty muuttuja. Palveleva johtaminen oli positiivisessa yhteydessä OHI-muuttujaan. Lisäksi johtoasemassa oleminen ja vastaajan työorganisaatio liittyivät OHI-muuttujaan. Palveleva johtaminen ei ollut yhteydessä pakonomaiseen intohimoon ja ainoastaan johtoasemassa oleminen liittyi pakonomaiseen intohimoon. Täten johtoasemassa olevat kokivat aineistossa vähemmän sekä organisatorista harmoniaa että pakonomaista intohimoa. OHI-muuttuja selitti voimakkaimmin irtisanoutumisaikomuksia. Lisäksi palveleva johtaminen ja vastaajan oleskelumaa olivat yhteydessä irtisanoutumisaikomuksiin. Sekä organisatorista harmoniaa että pakonomaista intohimoa havaittiin aineistossa samaan aikaan. Koska harmonista intohimoa ei löydetty aineistosta itsenäisenä muuttujanaan, ei tutkielmaa voida verrata aiempaan tutkimukseen paljoa. Harmonisen intohimon muuttujaa tulee täten tutkia jatkossa lisää. Työintohimon mittaria on testattava Suomen kontekstissa lisää ja selvitettävä sen suhdetta tiimiilmapiiriin enemmän. Työintohimotutkimus on uusi tutkimusalue, jota on tutkittu vasta 10-vuotta. Täten työintohimoa tulee myös jatkossa tutkia enemmän ja varsinkin pakonomainen intohimoa, koska se on jäänyt pienemmälle huomiolle. Myös intohimon muotojen suhde toisiinsa kaipaa täsmennystä ja tässäkin tutkielmassa havaittiin kumpaakin niistä samaan aikaan. Jatkossa tulisi myös tehdä aiheesta pitkittäistutkimusta.
-
(2020)Tampereen uusi korkeakouluyhteisö aloitti toimintansa 1.1.2019. Yhdistymisen myötä Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu fuusioituivat yhtenäiseksi korkeakouluyhteisöksi. Fuusioprosessin henkilöstökokemuksesta aloitettiin tutkimushanke, jonka osana toteutettiin kyselytutkimus muutoksessa osana olleelle henkilöstölle. Tämä maisteritutkielma käsittelee kyselytutkimuksen avovastauksien perusteella Tampereen korkeakoulufuusion oikeudenmukaisuuden kokemuksia henkilöstön keskuudessa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavia tekijöitä fuusiokontekstissa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii organisatorisen oikeudenmukaisuuden tutkimukset ja kirjallisuus. Henkilöstön kokemukset oikeudenmukaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on jaoteltu kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat menettelytapojen oikeudenmukaisuus, jakava oikeudenmukaisuus ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus. Tutkielman teorialähtöinen sisällönanalyysi perustuu edellä mainittujen kategorioiden avulla muodostettuun viitekehykseen, jonka avulla aineiston tuottamaa tietoa on luokiteltu. Aineiston perusteella erityisesti menettelytapojen oikeudenmukaisuus nousi merkitseväksi tekijäksi fuusioprosessin oikeudenmukaisuutta tarkasteltaessa. Vastaajat kokivat fuusioprosessin olleen epäoikeudenmukainen usealla eri osa-alueella ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen sisältyi useita eri tekijöitä. Erityisesti fuusioprosessin puolueettomuus koettiin vaillinaiseksi ja vastauksissa korostui kokemukset toisten osapuolien suosimisesta päätöksenteossa. Lisäksi henkilöstö koki, ettei heillä ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon ja päätöksenteon nähtiin tapahtuvan kaukana henkilöstöstä. Viestinnässä koettiin olleen vähäistä ja päätösten perustelut koettiin vajavaiseksi. Osa henkilöstöstä koki, että muutoksen jälkeen työtaakka oli lisääntynyt, mutta työstä saavutettavat hyödyt olivat vähentyneet. Aineistossa esiintyi myös neutraaleja ja positiivisia kommentteja, mutta niiden määrä oli huomattavasti vähäisempi kuin negatiivisten kommenttien. Vastauksissa tulevaisuuden näkymät olivat positiivisia ja korkeakouluyhteisöä pidettiin jatkon kannalta hyvänä asiana, mutta muutosvaihetta pidettiin lähes kaikissa vastauksissa sekavana, huonosti toteutettuna tai epäoikeudenmukaisena. Tulosten perusteella oikeudenmukaisuuden kokemus perustuu fuusioprosessissa samojen kategorioiden alle kuin aiempi tutkimus ja teoriatausta ovat esittäneet. Tuloksista oli kuitenkin havaittavissa vastaajien yksilölliset erot kokemusten sisältöjen yksityiskohdissa ja voimakkuudessa. Lisäksi kiire eli aikataululliset haasteet eivät sisältyneet tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, mutta nousivat useasti esiin aineistossa.
-
(2020)To handle the pressure and maintain healthy mental wellbeing, employees would benefit from knowing how to manage their work motivation. Autonomously motivated employees do their job because they enjoy it or because of its personal importance. The self-determination theory states that employees, who are autonomously motivated experience positive outcomes, beneficial for both individuals and organizations. In order to be optimally motivated, the psychological needs of autonomy, competence and relatedness must be satisfied. Previously, the self-determination theory has mostly focused on how social agents (e.g. managers) can create environments that satisfy these needs. However, employees themselves can also use techniques to self-manage their motivation, such as self-kindness or goal setting. The aims of this thesis are to examine how employees from a public sector organization describe how they manage their work motivation. Moreover, problems in which participants describe using 11 self-motivational techniques are examined. This study uses data from a six-week observational study, where 18 participants responded to brief mobile questionnaires five times during workdays. At the end of the study, individual interviews took place, which will be analysed with thematic analysis. The most frequently used techniques among the participants were goal setting, supporting others and obtaining support. Next, by interpreting different situations for which self-motivational techniques were used, I identified eight themes concerning problems: self-doubt, negative mindset, boring tasks, inability to change tasks, managing chaos, feeling stuck, need of social interaction and negative social interruptions. One technique could be used for solving different problems. The results of the research question, on how the participants describe their use of the techniques, show three main themes: self-management choice guided by self-concept, effects of study participation, and interconnectedness, and five sub-themes. The results show that the participants’ ways of managing their motivation were affected by e.g. their self- concept, their work role and the study participation. Moreover, in some cases, the participants did not separate between self-motivational techniques and regular work behaviour and that some aspects of the techniques led to uncertainty, such as how the participants had interpreted having used them and whether it was done consciously or not. In conclusion, the results shed light on how these techniques have been used and understood, which might have implications for how future research can study how employees can manage their own motivation. This study is among the first qualitative studies to investigate how people use self-enactable techniques to improve their quality of work motivation.
-
(2022)People constantly face environmental stimuli and appraise them as events of potential benefits (challenge appraisal) or events of harm and loss (threat appraisal). The reason why employees react to organisational changes as threats or challenges remains unclear in the literature. With an existing large panel of participants (OnlineResearch Finland), this Master’s thesis aimed to understand how employees’ trust towards their supervisor links with cognitive appraisals. Following previous research, the trust variable was further divided into reliance and disclosure. Based on Transactional Theory of Stress and Coping by Lazarus & Folkman, employee’s trust towards the supervisor was hypothesised to predict employees' reactions to organisational changes, in a way that trust would be positively related to challenge appraisals and negatively related to threat appraisal. Using Gillespie’s 10-item trust inventory, regression analysis indicated that both reliance and disclosure were positively related to challenge appraisal in single time-points, and negatively related to threat appraisal in over-time analysis. The results indicate trust has an important role in employees’ reactions to changes and hypotheses were partly accepted, but it seems employees' initial reactions derive from alternative factors, and further research is needed to better understand causal relations between these variables.
-
(2021)The topic of this study is to explore how the senior business leaders construct their attitudes and describe the role of trust in the context of business transformations related to the company's business and organization, for example during mergers or acquisitions (M&A) and hyper-growth. The focus of the study is on attitudes constructed by these leaders and observed through their argumentation when talking about trust. These attitudes and argumentation are examined from the theoretic-methodological approach of qualitative attitude approach, offering a unique angle to trust research, widely dominated by quantitative research. The qualitative attitude approach relies on rhetorical social psychology and constructivist viewpoint, which draws attention to the socially constructed nature of argumentation when examining attitudes. In the qualitative attitude approach, attitude is seen as relationist, where attitude is viewed to be built in argumentation. Examining the argumentation of speech provides new insights into the role of trust in an organization. The research data consisted of five individual interviews of experienced corporate executives in top management positions (members of the company’s executive leadership team or the board of directors). The interviews were conducted in the spring and summer of 2019. These semi-structured interviews consisted of seven attitude prompts to which comments were requested. Five prompts addressed trust within the organization and two addressed leadership. In their speech, the interviewees formed statements and justifications to the questions and topics at hand, substantiating and negotiating their views. The study identified 20 different attitude constructs related to trust and two attitude constructs related to leadership overall. These attitudes were constructed from the classification of statements and justifications that emerged from the interview material. According to the qualitative attitude approach, analysis was conducted on two levels: through classifying and interpretative analysis. Attitudes were interpreted based on six evaluative argumentation patterns when talking about trust, forming six rhetoric versions of trust: Trust as a relational and interactional phenomenon across different organizational levels, Trust as an organizational catalyst, Trust as an outcome of multidimensional elements, Trust as an intentional act, Trust as a collective construct, and Trust-building as a leadership skill. The senior leaders formed these versions of trust from four subject positions - Trustor, Trustee, Observer and Evaluator of Trust, and Active Trust Builder. Positive, conditional, and negative justifications, subject positions, self-reflection, framing, and social influence were used as rhetoric and social resources to form attitudes related to trust. In the trust speech of senior business leaders, trust is described as an atmosphere of common trust, building material, and a bedrock of the company, that must be consciously and collectively built within organizations. Modern leadership was described as a school of fish with collective intelligence, a team jointly creating success. Trust-building needs to be contributed by the whole organization but it’s also seen as a leadership skill just like budgeting. The benefits of trust for organizations are empirically indisputable. Trust helps an organization to bear and share risks, creates psychological safety at all levels of the organization as well as supports risk-taking and decision-making in transformational situations.
Now showing items 21-40 of 149