Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"

This thesis focuses on online pharmacies and the consumers who order oral nutritional supplements through these purchase channels. This thesis aims to investigate the factors that influence consumers' choices to buy oral nutritional supplements from online pharmacies and what motivates them to do so. The consumers using oral nutritional supplements can be generalized as a segment of elderly consumers. The thesis has a relevant topic, since already almost one third of Finland’s population is over 65-year-olds and the number of elderly consumers will increase in the future. As the population gets older demand for products and services that improve health, mobility, and overall quality of life increase. The COVID-19 pandemic led to a surge in the demand for purchasing pharmacy products online, not only in Finland but also globally. Although online pharmacy services are relatively new, especially many elderly consumers have turned towards them as a result of the pandemic. General lack of trust in e-commerce and poor electronic service skills are barriers for senior consumers to adapt the use of online pharmacies. The thesis was done in co-operation with a Finnish online pharmacy and company x. The research was carried out as a quantitative study using a questionnaire with 83 consumers who had used an online pharmacy at least once to purchase oral nutritional supplements. The data was analyzed using statistical programs (Microsoft Excel 2203 and IBM SPSS Statistics 28). An online pharmacy was seen as a good purchase channel to buy oral nutritional supplements. Those who ordered oral nutritional supplements online used the online pharmacy as a purchase channel only for these products. Based on these research results the elderly find buying oral nutritional supplements from online pharmacies important because of their heavy weight, but they still prefer buying other pharmacy products from brick-and-mortar stores.

Tutkielmassa tarkastellaan digitaalisen myynnin ja ihmisen välistä suhdetta B2B-palveluiden myynnissä. Tutkimus antaa vastauksen siihen, mitä B2B-palveluiden myynnissä on kannattava lähteä digitalisoimaan ja mikä on ihmisen merkitys prosessissa. Teoreettisena viitekehyksenä on liiketoimintapäättäjien ostoprosessi B2B-asiantuntijapalveluiden myynnissä digitaalisella aikakaudella. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelut pidettiin vuoden 2022 loppupuolella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 suomalaista liiketoimintapäättäjää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että B2B-myyntiprosessia ei voida kokonaan digitalisoida asiantuntijapalveluiden myynnissä. Digitaalisella myynnillä ja markkinoinnilla on kuitenkin keskeinen rooli ostoprosessin alkupäässä potentiaalisten asiakkaiden houkuttelemisessa. Ihmiset eivät kuitenkaan ole valmiita ostamaan täysin verkon yli keskustelematta myyntiorganisaation edustajien kanssa. Myyjillä ja ihmisillä nähdäänkin aivan olennainen rooli prosessin loppuun saattamisessa. Asiantuntijapalvelut ovat usein kompleksisia ja räätälöintiä edellyttäviä kokonaisuuksia. Ostajat eivät aina itsekään tiedä mitä palveluita he tarvitsevat tarpeensa tyydyttämiseksi. Myyjien rooli onkin ennen kaikkea rakentaa luottamusta ymmärtämällä asiakasta ja tarjota oikeita ratkaisuita kulloiseenkin asiakastarpeeseen. Ostajien päätöksenteossa pehmeillä arvoilla, kuten tunteilla, ihmisten välisillä henkilökemioilla ja myyjän osoittamalla vaivannäöllä on merkittävä vaikutus lopputulokseen. Näihin vastaaminen on hyvin vaikeaa täysin digitaalisessa prosessissa. Vaikka ihmisten välinen vuorovaikutus nähdäänkin kriittiseksi osaksi ostoprosessia, voidaan digitaalisia palvelualustoja hyödyntämällä ja verkon yli toimimalla luoda arvoa ja päästä ostajien tarpeita tyydyttävään lopputulokseen.

Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia elintarvikehintojen nousun seurauksia kuluttajille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään vuonna 2022 poikkeuksellisen korkean elintarvikehintojen nousun vaikutuksia kuluttajien valinnoissa elintarvikkeiden vähittäiskaupassa. Lisäksi huomiota kiinnitettiin brändin ja asiakasuskollisuuden merkitykseen ja sen mahdolliseen muutokseen hintojen nousun myötä elintarvikesektorilla. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee monipuolisesti hintaa, brändiä ja asiakasuskollisuutta elintarvikkeiden vähittäiskaupan sektorilla. Erityisesti huomiota kiinnitetään kuluttajien hintakäsitykseen ja sen vaiheittaiseen muodostumiseen. Myös brändipääomaa ja -uskollisuutta käsitellään kattavasti elintarvikkeiden kontekstissa. Teoriaosuudessa hyödynnettiin laajasti aikaisempia tutkimustuloksia ja teoreettisia malleja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää kuluttajan subjektiivisen hinnan, brändin ja uskollisuuden, sekä näiden keskinäisen vaikutuksen kuluttajan toiminnassa. Tutkimuksen empiirisessä osiossa päädyttiin kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen. Laadullinen tutkimus mahdollistaa tutkimuskysymyksen vaatimalla tasolla syvällisempää perehtymistä aiheeseen. Aineiston analysoinnissa käytettiin temaattista analysointitapaa. Tutkimustulokset osoittavat, että hintojen nousu on johtanut parempaan suunnitteluun elintarvikkeiden hankinnassa ja kulutuksessa. Tästä on seurannut erilaisia hyötyjä, sillä taloudellisen hyödyn lisäksi muun muassa hävikin on huomattu vähentyneen. Lisäksi tuotekategorioiden välinen priorisointi ja kaupan valinta hintatason perusteella oli hintojen nousun myötä voimistunut. Muutoksen epämieluisuus voi muuttua uusien asioiden löytämiseksi ja omien toimintatapojen kehittämiseksi kohti sujuvampaa rutiinia elintarvikekulutuksessa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia poikkeuksellisen hinnan nousun aiheuttamia muutoksia kuluttajien toiminnassa pidemmällä aikavälillä, taloustilanteen syklien eri vaiheissa.

Ruokakulttuuri on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Siihen liittyvät ilmiöt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta niin tutkijoiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Erilaiset syömisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja ravintoloissa käymistä sekä ruokahifistelyä kotikeittiöissä pidetään trendikkäänä. Tässä sosiokulttuurisen tutkimuksen piiriin kuuluvassa maisterintutkielmassa tutkitaan ruokakulttuurin estetisoitumista keskittyen ravintolakulutukseen sekä ravintolamaisten käytäntöjen harjoittamiseen kotona. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella esteettisyyden ja ravintolamaisuuden ilmenemistä osana nuorten aikuisten ruoka-arkea. Lisäksi tarkastellaan koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuvia muutoksia näissä ruokakäytänteissä, haasteita esteettisten ja ravintolamaisten käytäntöjen toteuttamisessa ja selvitetään, miten erilaiset käytäntöjen elementit näyttäytyvät ravintolamaista kulutusta koskevassa kuluttajien puheessa. Elementeillä viitataan materiaaleihin, toimintatapoihin sekä merkityksiin. Tutkimus pyrkii täsmentämään ja tarjoamaan uutta tietoa ruokaestetisaation ja kotona harjoitettavien ravintolamaisten käytäntöjen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä ruoasta kiinnostunutta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavan sisältöanalyysin keinoin aiempaa tutkimusta sekä käytäntöteoriaa hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että estetisoituneemmat kulutustavat painottuvat erityisesti viikonlopuille niin ravintoloissa käymisen kuin kotona valmistettavan ruoan suhteen, ja arkipäivinä ruokailutavat voivat olla hyvinkin vaatimattomia. Ravintoloissa vierailu sekä ravintolamaisten käytäntöjen harjoittaminen kotona koetaan erityisesti nautinnon lähteenä sekä merkityksellisenä kenttänä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle. Ruokaan liitetään myös erilaisia ominaisuuksia, jotka samalla ohjaavat ruokailun suhteen tehtäviä valintoja. Syötiin ruokaa sitten kotona tai ravintoloissa, ruoalta odotetaan hyvää makua ja hinta-laatusuhdetta sekä terveellisyyttä. Estetisoituneemmissa ruokailuhetkissä myös ympäristön ja tunnelman merkitys korostuu. Estetisoituneet ruokailukäytännöt heijastelevat kasvanutta kiinnostusta ruokaa sekä ruoanlaittoa kohtaan tehden niistä mielenkiintoisia kulutussosiologisia tutkimuskohteita. Tutkielman lopussa esitelläänkin muutamia jatkotutkimusehdotuksia, joille tämä tutkimus voisi toimia taustoituksena. Estetisoituneiden ruokakäytäntöjen yhteydessä olisi esimerkiksi mielekästä tutkia lisää ikärakenteen ja asuinalueen merkitystä käytäntöjen toteuttamiselle sekä toisaalta myös autenttisten ja esteettisten käytäntöjen kytkeytymistä nuorten kaupunkilaisten ruoka-arjessa.

Tiivistelmä/Referat – Abstract Maailman ympäristölliset ja sosiaaliset huolenaiheet sekä sidosryhmien paine vaatii foodservice-toimijoilta toimia eri vastuullisuuden kysymyksiin. Vastuullisuuden ilmiötä tulee lähestyä toimialasidonnaisesti. Vastuullisuutta elintarvikealalla ehdotetaan tutkittavaksi seitsemän eri ulottuvuuden näkökulmasta: ravitsemuksen, eläinten hyvinvoinnin, elintarviketurvallisuuden, paikallisuuden, ympäristön, työolojen ja talouden näkökulmasta. Vastuullisuuden käsite on monitulkintainen ja käytänteitä sen alla on otettu käyttöön myös foodservice-markkinassa laajasti. Vastuullisuuskäytännöt ovat rajattu tässä tutkimuksissa vastuullisiin ruokahankintoihin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää vastuullisten ruokahankintojen käsitysten ja eri vastuullisina pidettyjen tuotteiden ominaisuuksien painopisteitä. Tavoitetta tukevasti selvitettiin myös foodservice-toimijoiden käsityksiä heidän vaikutusmahdollisuuksistaan ja vastuullisten hankintojen toteutusmahdollisuuksista käyttäen Kesproa hankintakanavana. Tutkimuksen empiirinen osuus oli verkkokyselynä toteutettu kysely (n=12) liittyen foodservice-alan toimijoiden käsityksiin vastuullisista ruokahankinnoista. Verkkokyselyn kohderyhmä oli Kespron asiakaskuntaan kuuluvia foodservice-toimijoita. Tutkielma toteutettiin toimeksiantona Kesprolle, joka on johtava valtakunnallinen foodservice-alan tukkutoimija ja kumppani. Kespro toimi osin tai kokonaan tutkimuksen otoksen ruoanhankintakanavana. Ruoan toimitusketjun vastuullisuusriskin hallintaan sovellettiin agenttiteoriaa (agency theory), jonka keskiössä on toimittavan agentin ja ostavan päämiehen välinen suhde sekä päämiehen agentille delegoima tehtävä, joka tutkimuksen tapauksessa on vastuullisten hankintojen mahdollistaminen. Agenttiteorian mukaan päämies pyrkii hallitsemaan teorialle tyypillisiä ongelmia, kuten tavoiteristiriitaa, eriäviä asenteita riskiä kohtaan sekä mahdollista epäsymmetrisesti jakautunutta informaatiota. Toimitusketjun kontekstissa ominaista on samanaikaiset agentti- ja päämiesroolit sekä rooli toteuttaa ja välittää delegoitu tehtävä. Esimerkiksi ravintola on päämies suhteessa Kesproon, mutta agentti suhteessa kuluttajaan. Toinen tavoite oli käsitteellistää agentin ja päämiehen välisitä suhdetta tilanteessa, jossa agentti on asiakastaan suurempi ja omaa enemmän neuvotteluvaltaa ketjussa, mutta haluaa tukea päämiestään (yksittäinen foodservice-toimija) esimerkiksi vastuullisissa hankinnoissa. Empiirisessä osassa selvitettiin myös foodservice-toimijoiden kokemuksia agenttiteorian oletuksista sekä kommunikaatiosuhteen ja agenttiteorian ehdottamien hallintakeinojen toimivuudesta vastuullisuusriskin minimoinnissa suhteessa heidän agenttiinsa Kesproon. Seitsemästä vastuullisuuden ulottuvuudesta tuoteturvallisuuden korostuminen näyttää olevan foodservice-alan erityispiirre. Lisäksi ravitsemus arvostettiin korkealle. Nämä kaksi, paikallisuuden lisäksi, katsottiin voitavan myös toteuttaa parhaiten. Elintarviketurvallisuus ja ravitsemus korostuivat myös vaikutusmahdollisuuksissa. Merkityksissä kolmas oli eläinten hyvinvointi, mutta eläinten hyvinvointiin katsottiin voitavan vaikuttaa heikoiten hyödyntäen Kesproa hankintalähteenä. Eri vastuullisuuden ominaisuuksista korostuivat etenkin kotimaiset tuotteet, paikallisuus sekä lähituotteet. Sen sijaan ympäristö ei ulottuvuutena korostunut käsityksissä. ”Asiakaslähtöinen agentti”, jota ei ole käsitteellistetty aiemmin agenttiteorian kirjallisuudessa, mahdollistaa valvonta- tai yhteistyöperusteisen hallintastrategian päämiehelleen, eli asettaa toimintansa alttiiksi seurannalle ja avaa kanavia kommunikaatiolle. Toimitusketjussa se pyrkii käyttämään omaa asemaansa päämiehensä eduksi ja vaikutusmahdollisuuksia parantavasti mahdollistaessaan ja välittäessään tämän tavoitteet ruokahankintojen vastuullisuudesta. Päämies-agenttisuhteen hallintakeinoista vastuullisuusriskin minimoiseksi toimivimmiksi koettiin kattavat vastuullisuuteen liittyvät oman toiminnan sertifikaatit ja kriteerit sekä ketjussa välitettävät sertifikaatit ja kriteerit. Foodservice-päämiehet arvioivat hallintakeinojen joukosta yhteistyöperusteiseen hallintaan liittyvän kahdenvälisen kommunikaatiosuhteen toimivan heikoiten.

Tämä tutkielma on toteutettu yhteistyössä Suomen ensimmäisen hävikkiruokakaupan Wefoodin kanssa. WeFood on osa Kirkon Ulkomaanapua. Tutkielma tarkastelee WeFoodin asiakaskunnan ruoanvalinnan takana käytettyjä vihjeitä, jotka vaikuttavat hävikkiruoan valintaan. Tutkielman tavoitteena on löytää vastaus kysymykseen; Miksi kuluttajat ostavat hävikkiruokaa? Tutkimuskysymyksiä lähdetään tarkastelemaan vihjeidenkäyttöteorian avulla. Työn lopullinen teoreettinen viitekehys nivoutuu vihjeidenkäyttöteorian, sekä Shepherd (1994) ja Furstin ym. (1996) ruoanvalintamallien ympärille. Tutkimusongelmaa lähestytään vastaamalla seuraaviin alakysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan hävikkiruoanvalintaan? Millaiset vihjeet vaikuttavat kuluttajan valintaan? Millaisia erilaisia kuluttajaryhmiä voidaan löytää WeFood hävikkiruokakaupan asiakaskunnasta? Tämän kysymyksen tukemana WeFood-hävikkiruokamyymälän asiakaskunta ryhmitellään kuluttajasegmentteihin. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi WeFood hävikkiruokakaupan ostokokemuksia ja asiakastyytyväisyyttä, jotka tukevat omalta osaltaan asiakaskunta analyysia. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kesän 2021 aikana verkkokyselyn avulla. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmistoa, jonka avulla toteutettiin työn pääanalysointitavat: faktorianalyysi ja klusterianalyysi. Klusterianalyysin avulla eroteltiin kolme erilaista kuluttajasegmenttiä: Tarjoushaukat, Ympäristötietoiset ja Puntaroivat. Nämä WeFood hävikkiruokamyymälän asiakassegmentit käyttävät hävikkiruoan ostamiseen erilaisia vihjeitä, tai näiden yhdistelmiä hävikkiruoanvalinnan tukena. Tarjoushaukat segmenttiin kuuluvien ruoanvalintaan vaikuttaa vahvasti hävikkiruokatuotteista saadut hintavihjeet. Edullisuus on tärkein syy ostaa hävikkiruokaa. Ympäristötietoiset käyttävät arvovihjeitä hävikkiruoan valinnassa. Hintavihjeillä ei suurta vaikutusta ruoanvalintaan. Ympäristötietoiset ostavat hävikkiruokaa ympäristösyistä. Puntaroivat segmenttiin kuuluvat kuluttajat puntaroivat niin laatuvihjeitä, hintavihjeitä kuin myös arvovihjeitä tehdessään ostopäätöstä hävikkiruokakaupassa. Hintavihje on korkein, ja voidaan todeta, että kuluttajan puntaroidessaan ostopäätöstä hinta ratkaisee. Puntaroiviin kuuluvat kuluttajat ostavat hävikkiruokaa edullisten hintojen takia, mutta ympäristötekijät ovat mukava lisä, joka kannustaa ostamaan hävikkiruokaa. Aineisto on kerätty pääkaupunkiseudun Helsingin WeFood hävikkiruokakaupasta, joten tutkimusta voidaan vain varovasti yleistää koko Suomea koskevaksi. Jatkotutkimuksessa olla hyvä tutkia hävikkiruoan valintaa laajemmalla alueella, esimerkiksi koko Suomessa. Jatkotutkimuksissa tulisi huomioida päivittäistavarakaupoista myytävä hävikkiruoka, erilaiset verkkokaupat kuten Fiksuruoka, sekä applikaatiot kuten ResQ. Lisäksi olisi mielenkiintoista verrata esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja pienemmissä kaupungeissa asuvien hävikkiruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä ja vihjeitä.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan hiilijalanjälkitietoa elintarvikeyritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka toimivaa elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä on kuluttajille, ja mihin suuntaan hiilijalanjälkiviestintää tulisi kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikeyritysten viestimään hiilijalanjälkitietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta tutkimuksen nuorten naiskuluttajien kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Viitekehys rakentui neljän pääkohdan ympärille, joita ovat hiilijalanjälkitiedon ymmärrys, hiilijalanjälkitiedon uskottavuus, yrityksen viestintätavat ja viestin tavoitettavuus sekä tuote- ja kuluttajakohtaiset tekijät. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, ettei hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille täysin ymmärrettävää ja uskottavaa. Haasteina nähdään etenkin hiilijalanjälki-käsitteen hankala ymmärrettävyys sekä hiilijalanjälkitiedon vertailukelpoisuus ja objektiivisuus. Hiilijalanjälkitietoa ei myöskään koeta kovin tärkeänä tai kiinnostavana, ja sen nähdään vaikuttavan pääasiassa taustalla valinnoissa. Tietoa koetaan olevan helposti saatavilla lukuunottamatta yksittäisiä tuotteita, mutta huonosti huomattavissa ostohetkellä. Pakkausmerkinnät koetaan uskottavimpana viestintätapana, ja muista viestintätavoista etenkin digitaalisuus nähdään mahdollisuutena viestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille tarpeeksi toimivaa. Kuluttajille suunnattua hiilijalanjälkiviestintää kehittääkseen yritysten tulee keskittyä tiedon ymmärryksen ja uskottavuuden parantamiseen. Tämä vaatii etenkin sitä, että kuluttajia tutustutetaan hiilijalanjälkikäsitteeseen ja luodaan yhtenäinen hiilijalanjäljen mittaustapa. Lisäksi yritysten tulee viestiä toiminnastaan kriittisesti ja myös sisältäpäin kumpuavien motiivien kautta sekä yrityksen ulkopuolisia osapuolia hyödyntäen. Hiilijalanjälkitietoa tulee viestiä yhdensuuntaisesti ja selkeästi etenkin pakkausten kautta, mutta myös monikanavaisesti mahdollistaen laajemman tiedonsaannin ja pitäen mielessä digitaalisuuden mahdollisuudet viestinnän kehittämisessä kuluttajia osallistavammaksi. Tämän tutkimuksen perusteella toimivampi hiilijalanjälkiviestintä vaatii ensisijaisesti selkeää, täsmällistä ja uskottavaa, faktaan perustuvaa hiilijalanjälkitietoa, jota viestitään läpinäkyvästi ja niin, että kuluttajan on helppo ymmärtää sitä.

The purpose of this case study is to examine the possibilities of holding commodities for a commodity processing company with limited storage capacity. The study examines the optimal holding time and volumes for the commodity, whether holding stocks is profitable, and whether holding stocks can improve the overall operational efficiency of the company. The reasons for this study is, (a.) that the case company seeks to increase its coffee stocks, by using an external warehouse to meet the forecasted decrease of deep sea freight capacity, (b.) that an increase in uncertainty in the origin country is observed, and (c.) the case company aims to gain financial advantage from potential increases in the commodity’s market price. The commodity in question is Brazilian green coffee, and the case company seeks to financially benefit from the storage for its own internal use, and not for arbitrage. This study utilizes the theory of storage as an essential theory. We use the concept of convenience yields from the theory storage, since the study examines a futures-based commodity trade. A second focal theory is inventory management, and especially inventory pooling. Inventory pooling is chosen here, because the case company consumes the green coffee from the external warehouse for its own production processes besides its on-site warehouse. The two theories are presented in their own chapters and these are used to create the study’s theoretical framework. There is an abundance of prior research on both theories. There is, to the best of our knowledge, no prior study into combining the theory of storage and inventory management. Thus, this study sets out to combine these two and examine the usefulness of combining these two theories. The research data is partly provided by the case company, and partly from open sources, such as commodity futures prices. For analyzing the data, we use existing methods presented in the literature. With these methods, we examine the optimal holding times and inventory levels for a two-location warehouse system. The results suggest that the profitable time for holding stocks is rather short, and that the optimal inventory levels for the external location are relatively low, when compared to total inventory levels. We conclude that this study potentially provides a solution for both financial gains and operational increases in efficiency.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Instagramissa toimivien vaikuttajien roolia nuorten kuluttajien henkilökohtaisessa ostopäätösprosessissa. Tavoitteena on selvittää, kuinka nuoret käyttävät Instagramin vaikuttajia käydessään läpi ostopäätösprosessin vaiheita. Tutkimuksessa perehdytään vaiheisiin yksitellen selkeän kokonaiskuvan saamiseksi. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka perustuu viitekehykseen. Tutkimuksen viitekehys rakennettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tutkimukseen osallistui kuusi (6) Y- ja Z-sukupolveen kuuluvaa nuorta kuluttajaa, jotka käyttävät päivittäin Instagramia ja ovat tietoisia sovelluksessa toimivista vaikuttajista. Haastattelujen perusteella muodostunut aineisto analysoitiin sisältöanalyysillä ja teemoittelulla. Tutkimustulosten perusteella Instagram-vaikuttajien merkitys nuorten ostopäätösprosessissa vaihteli. Instagram-vaikuttajien merkittävyys korostui ostopäätösprosessin tarpeen tunnistus-, ostopäätös- ja oston jälkeisen arvioinnin -vaiheessa. Muut prosessin kuuluvat vaiheet toteutettiin pääsääntöisesti muualla kuin Instagramissa. Tulosten perusteella kuluttajat kokivat, että vaikuttajien käyttö omassa ostopäätöksessään oli tuoteriippuvaista. Kuluttajat totesivat, että luottamus, läpinäkyvyys ja samaistuttavuus vaikuttaa positiivisesti vaikuttajien viestin vastaanottamiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Instagram-vaikuttajien rooli ostopäätöksessä riippuu tuotteesta ja prosessin vaiheesta. Tiedostamalla kuluttajien käyttäytyminen ostoprosessissa, yritykset ja vaikuttajat voivat tuottaa sisältöä, jolla saadaan maksimoitua oston todennäköisyyttä. Vaikuttajien ja yrityksien on muodostettava kampanjoita, jotka välittävät luottamusta, läpinäkyvyyttä ja sopivat kohdeyleisöön.