Browsing by master's degree program "Utbildningsprogrammet i odontologi"

Mycobacterium tuberculosiksen aiheuttama tuberkuloosi on yksi yleisimmistä kuolemaan johtavista sairauksista kehitysmaissa. M. tuberculosis-bakteerin tiedetään kykenevän väistämään potilaan immuunipuolustusta ja hyödyntämään makrofagien sekä muiden puolustussolujen ominaisuuksia. M. tuberculosis kykenee lisääntymään makrofagien sisällä. Eksosomit ovat solunulkoisia rakkuloita, joita kaikki solut erittävät. Eksosomeilla tiedetään olevan myös immunomodulatorisia vaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää in vivo-malli eksosomien immunomodulatoristen ominaisuuksien mallintamiseen seeprakaloissa, hyödyntämällä seeprakalojen omaa Mycobacterium marinum-patogeeniä. Tutkimuksessa käytettiin ihmisen monosyyttilinjan soluja (THP-1), lämpötapettuja M. marinum-bakteereja ja seeprakalojen poikasia. THP-1 -soluja käsiteltiin lämpötapetuilla M. marinum bakteereilla viidellä eri bakteerikonsentraatiolla. Lisäksi tutkimuksessa oli yksi bakteereilla käsittelemätön THP-1 -soluviljelmä. Kaikista THP-1 -soluviljelmistä eristettiin ultrasentrifugaatiolla kyseisten solujen tuottamia eksosomeja. Eristettyä eksosomeja mikroinjektoitiin kuorittujen seeprakalan poikasten ruskuaispussin blood circulation valley -suoneen, jotta nähtäisiin aiheuttavatko ne muutoksia kalojen tulehduksenvälittäjäaineiden geenien ilmentymisessä eli geeniekspressiossa. Noin puolen vuorokauden jälkeen kalaryhmästä poistettiin kuolleet yksilöt ja elossa olevat kerättiin talteen RNA-eristystä varten. Eristetty RNA käännettiin DNA:ksi ja reaaliaikaisella polymeraasiketjureaktiolla, qPCR:llä, mitattiin kohdegeenien ekspressioita. Tutkimuksessa havaittiin valittujen tulehdusvälittäjäaineiden geenien ilmentymisen lisääntymistä seeprakaloissa. Geenin ilmentymstaso oli sitä suurempi, mitä suuremmalle bakteerimäärälle THP-1 -solut oli altistettu ennen eksosomien eristystä. Kaikkein korkeimmat tulehdusvälittäjäaineiden geeniekspressiotasot nähtiin altistamattomien solujen eksosomeilla injektoitujen kalojen ryhmissä. Kontrolliksi valitussa geenissä ei havaittu vastaavaa geeniekspression kasvua. Näiden tutkimustulosten perusteella lämpötapetulla M. marinumilla käsiteltyjen THP-1 -solujen eksosomeilla näyttäisi olevan kyky aiheuttaa samankaltaisia muutoksia tulehdusvälittäjäaineiden geeniekspressiossa kuin seeprakalojen suoralla M. marinum infektiolla. Tulosten vahvistamiseen tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Tutkielmassa rakennetaan kirjallisuuskatsauksen keinoin tuleville hammaslääkäreille tietopohja hammaslääkärin työn ergonomiasta ja työhön liittyvistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tutkielmassa pohditaan myös mahdollisia kehitysehdotuksia nykyiseen hammaslääkärien ergonomiakoulutukseen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin terveysuhka hammaslääkärin ammatissa. Ne aiheuttavat suuren osan sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä, jolloin niiden taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan ovat huomattavia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireet alkavat usein jo nuorella iällä ja monet työstä aiheutuvat tekijät pahentavat oireita. Näitä riskitekijöitä hammaslääkärin työssä on staattinen lihaskuormitus, epäedulliset työasennot, toistuvat liikkeet ja runsas istuminen. Ergonomian avulla pyritään harmonisoimaan kaikki työhön liittyvät tekijät, joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa, kuten työpiste, työvälineet ja työtehtävät, mahdollisimman sopivaksi ihmisen kannalta. Tämän tulisi johtaa siihen, että työstä koituva haitta ihmiselle olisi mahdollisimman vähäinen ja työn tehokkuus lisääntyisi. Tutkittuja ergonomisia ehkäisykeinoja hammaslääkärin työssä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi ja oireiden vähentämiseksi ovat ergonomisesti kehitetyt työpisteet ja -välineet, asennon vaihtelu, huomion kiinnittäminen työasentoon, työasennon korjaaminen ergonomisesti optimaaliseksi, taukojen pitäminen, kuntoilu ja venyttely, ergonomia koulutus sekä ergonomiset interventio-ohjelmat, jotka sisältävät useita näistä keinoista. Tutkimuksissa usein korostetaan vaikuttavana tekijänä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä hammaslääkärin tietotasoa ergonomiasta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn kannalta onkin syytä harkita yhtenä toimenpiteenä ergonomian opetuksen lisäämistä hammaslääketieteen koulutusohjelmissa ja hammaslääkärien täydennyskoulutuksissa. Ergonomiaopetuksen aloittaminen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, sen jakaminen useampaan opintojaksoon sekä opetuksen järjestäminen yhdessä laitevalmistajien kanssa ovat mahdollisia keinoja tehostaa opiskelijoiden ergonomian oppimista.

Karies är den vanligaste kroniska sjukdomen hos barn och unga. Den är en multifaktoriell sjukdom som sprids med mikrober. Då mikrober ansamlas bildas biofilm som ger skydd till bakterierna. Biofilm samlas speciellt vid ställen där ett lokalt skydd kan ges, till exempel i djupa fissurer på tändernas ocklusalytor. Fissurförseglingar kan placeras i fissurer och gropar på permanenta molarer. Då bildas släta ytor som gör dem lättare att rengöra. Förseglingen bildar även ett mekaniskt hinder så att mikroberna inte får tillgång till näring. Då avstannar utvecklingen av biofilm och utvecklingen av karieslesioner blir mer långsam eller avstannar. Fissurförseglingar är indikerade för patienter med en historia eller en risk för karies, oftast hos barn och unga vuxna. Förseglingarna kan placeras i gropar och fissurer som är intakta (ICDAS 0) som preventiva förseglingar, men även på tänder med aktiva lesioner (speciellt vid ICDAS 1 och 2) som terapeutiska förseglingar. Vanligaste materialen för förseglingar är resin-baserade kompositer och glasjonomer cement. Resin förseglingar verkar ha bättre retention, men glasjonomerer är inte lika känsliga för fukt och de kan frigöra fluor. Det finns även studier som tyder på att resin-baserade förseglingar har bättre effektivitet än glasjonomer förseglingar. Kostnadseffektiviteten av förseglingar kan förbättras genom att ha dem utförda av tandskötare eller munhygienister och på barn under skolåldern. Kostnadseffektiviteten förbättras även ifall befolkningen har högre kariesrisk och ifall förseglingen appliceras till barn i hög kariesrisk.

Finnish conscripts have proven to be an excellent study group for epidemiological research within oral health in the past decades. The aim of this cross-sectional study was to determine the geographical distribution of dental caries prevalence in young healthy males in Finland in the beginning of the 2020s. Studying associated risk factors for dental caries were of interest as well. The data were randomly collected from the eight biggest garrisons in Finland in July of 2021 by ten calibrated dentists. The study population consisted of 2077 male conscripts born between 2000-2002. Dental caries was recorded according to the ICDAS system. Wisdom teeth were excluded. Mean DMFT and mean DT values were calculated and geomaps were constructed to visualize the geographical distribution. Generalized linear mixed models with logit link were conducted for the associated risk factors. The mean DMFT value of all conscripts was 3.29 (SD 3.91), while the mean DT value was 1.19 (SD 2.33). Living in areas with endemic fluoride levels in drinking water ≥0.3 mg/l, decreased the odds for restorative treatment need. The geographical distribution of dental caries prevalence remains like before. However, the overall restorative treatment need and treatment history has decreased countrywide.

Tarkoitus: Vuonna 2019 Kiinassa havaittiin uusi koronavirus SARS-CoV-2, joka WHO:n toimesta julistettiin vuonna 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Hammashoidossa hoitohenkilökunta altistuu merkittävästi erilaisille mikrobeille, kuten viruksille. Pandemia-aikana yksi käytetyistä varotoimista oli desinfioivat suuhuuhteet. Desinfioivia suuhuuhteita on ollut käytössä hammashoidossa jo ennen pandemiaa esim. parodontologisen ja suukirurgisten hoitojen aluksi on käytetty klooriheksidiinihuuhdetta, joka vähentää suun mikrobikuormaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko yleisesti käytössä olevilla suuhuuhteilla vaikutusta SARS-CoV-2:een syljessä ja olisiko tällä varotoimella mahdollista ehkäistä tartuntoja hammashoidossa. Lisäksi tutkia mahdollisen desinfioivan vaikutuksen kestoa. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena hakemalla PubMedistä MEDLINE-tietokannasta 7.1.2023. Tutkimus toteutettiin käyttämällä hakua (covid OR covid-19 OR corona OR coronavirus OR sars-cov-2 OR sars cov 2) AND (mouthwash OR mouthrinse OR oral irrigation OR oral rinse OR oral antiseptics). Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen (THL) antamia suosituksia. Tulokset: Käytetyillä hakusanoilla saatiin yhteensä 393 tulosta. Hakutulokset rajattiin koskemaan vain kliinisiä, ihmisillä tehtyjä, tutkimuksia. Kriteereinä on, että tutkimusten täytyy olla joko englanniksi tai suomeksi ja niissä tulee käsitellä suuhuuhteiden vaikutusta SARS-CoV-2:een, eikä esimerkiksi nenä- tai suusumutteiden. Rajausten jälkeen sisällytettyjä tutkimuksia jäi 13. Tulosten mukaan suuhuuhteilla on vaikutusta SARS-CoV-2:een, mutta tarkkaa vaikutusta ja kliinisiä hoitosuosituksia ei voida tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteellä määrittää. Johtopäätökset: Katsauksen perusteella erityisesti vetyperoksidi, setyylipyridiniumkloridi (CPC) ja povidoni-jodi (PVP-I) vähentävät SARS-CoV-2 määrää syljessä, mikä voi olla merkittävä keino ehkäistä Covid-19 infektioiden leviämistä. Lisää laadukkaita tutkimuksia tarkemman merkityksen määrittämiseksi tarvitaan.

Joulukuussa 2019 alkanut Covid-19 pandemia on aiheuttanut maailmanlaajuisen oppilaitosten sulun ja opetusten sekä tenttien siirtymisen virtuaaliseksi interntin avulla. Maaliskuussa 2020 Helsingin yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan luento-opetukset ja tentit siirtyivät etänä toteutettaviksi. Kontaktia vaativat opetukset kuten laboratorio-opetukset, potilastyöt ja simulaatio harjoitustyöt toteutuivat pienryhmissä turvallisuusohjeita noudattaen. Tämä tutkielma selvittää Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden tenttimenestystä etäopetuksen ja etätenttien opetusjakson aikana vuonna 2020 ja vertaa sitä aiempien lukuvuosien tenttimenestykseen. Tutkimus myös selvittää hammaslääketieteen opettajien näkemyksiä etätenttien onnistumisesta sekä etätenttien sovellettavuus mahdollisuudesta tulevaisuudessa. Aineistona on käytetty Helsingin yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman (vuosikurssit 1. - 5.) kurssien tenttitilastoja lukuvuosilta 2018/19, 2019/20 ja 2020/2021, sekä laadullista tätä syventävien opintojen tutkielmaa varten kerättyä aineistoa hammaslääketieteen opettajille lähetetyn kyselytutkimuksen avulla. Tutkimus on osittain julkaistu Arponen H, Zou-Kopsa Q, Karaharju-Suvanto T. Examination performance of dentistry students during the COVID-19 pandemic. Acta Odontol Scand. 2022 Jul 10:1-7. doi: 10.1080/00016357.2022.2096922. Epub ahead of print. PMID: 35811471.

Käypä hoito -suositukset ovat Duodecimin tuottamia tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Hampaan paikkaushoito on yksi hammaslääketieteellisistä hoitosuosituksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hammaslääkäreiden perehtyneisyyttä suositukseen ja sitä, käyttävätkö hammaslääkärit Hampaan paikkaushoitoa käsittelevää suositusta kliinisessä työssä. Kysely toteutettiin paperisella kyselylomakkeella syksyn 2019 Hammaslääkäripäivien yhteydessä. Vastauksia kyselyyn saatiin 64 kappaletta. Lomake sisälsi 35 paikkaushoidon toimenpiteeseen liittyvää kysymystä, joihin vastaaja vastasi viisiportaisella asteikolla (1=erittäin harvoin, 5=erittäin usein). Lisäksi kyselylomake sisälsi kolme hoitosuosituksen käyttöön liittyvää kysymystä, ja vastaajan taustatietoihin liittyviä kysymyksiä. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat perehtyneet hoitosuositukseen joko kokonaan tai osittain, ja lähes kaikki (93,7 %) pitivät hoitosuositusta hyödyllisenä. Vastaajista valtaosa (89,1 %) raportoi perustavansa hoitokäytänteensä hoitosuositukseen. Keskimäärin vastaajat käyttivät korjaavan hoidon toimenpiteisiin 54,5 % työajastaan. Vastaajien objektiivista suosituksen noudattamista tutkittiin vastaustarkkuutta mittaamalla. Vastaustarkkuus oli keskimäärin 49,8 %. Suurimpia eroja vastaajien ja suosituksen välillä saatiin materiaaleihin liittyvissä kysymyksissä, erityisesti keraamisten täytteiden käyttöön, lasi-ionomeerin käsittelyyn ja yhdistelmämuovin sidostamiseen liittyen. Kyselyn perusteella voidaan todeta Hampaan paikkaushoito -suosituksen olevan hammaslääkärien käytössä, mutta vastaustarkkuutta tarkasteltaessa suosituksen objektiivisessa noudattamisessa on parannettavaa. Materiaalien hyvään tuntemukseen, käyttöohjeiden huolelliseen tutustumiseen ja riittävään täydennyskoulutukseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, jotta paikkaushoidon laatua voidaan parantaa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon lähiesihenkilöiden ja johdon työssä jaksamista koronapandemian alussa ja vuoden 2021 aikana toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Microsoftin Forms -kyselylomakkeella, joka lähetettiin 23.12.2021 Helsingin suun terveydenhuollon esihenkilötiimeille, joissa työskenteli yhteensä 65 henkilöä. Nämä tiimit koostuivat hammaslääkäri- ja hoitotyön esihenkilöistä, joita olivat johtajahammaslääkäri, johtavat ylihammaslääkärit, ylihammaslääkärit, vastaavat hammaslääkärit, johtava ylihoitaja, ylihoitajat ja osastonhoitajat. Lisäksi esihenkilötiimeihin kuului hammaslääkäriesihenkilöiden ns. ensimmäiset sijaiset ja apulaisosastonhoitajat, jotka tekivät esihenkilötyötä vain osittain asiantuntijatehtävänsä lisäksi. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin pandemiasta ja organisaatiouudistuksesta aiheutuneita muutoksia muun muassa koetun työn imun, kuormittavuuden, aikatauluttamisen ja työnkuvan selkeyden osalta. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse linkki kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Koronapandemian seurauksena työnkuvassa ja työn sisällössä tapahtui paljon muutoksia. Suurella osalla vastaajista lähityö muuttui osittain tai lähes kokonaan etätyöksi ja työhön käytetty aika lisääntyi. Pandemian aikana työn mielekkyyden koettiin muuttuneen huonompaan suuntaan. Uuden organisaatiomallin toteutuksen alkaessa pandemia oli edelleen käynnissä. Hieman yli puolella (55 %) vastaajista organisaatiouudistus muutti työnkuvaa ja heistä moni (67 %) koki saaneensa riittämättömästi perehdytystä uusiin tehtäviin. Avovastauksissa vastaajat arvioivat oman työhyvinvointinsa ja työssä jaksamisensa parantuvan, mikäli hierarkkisesta johtamistyylistä ja järjestelmästä luovuttaisiin. Muutosta toivottiin muun muassa siten, että lisättäisiin päätösvaltaa operatiiviselle taholle ja pyrittäisiin vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tutkimuksen perusteella työ- ja johtamiskulttuurilla koettiin olevan suuri vaikutus henkilöstön työssä jaksamiseen sekä organisaation toimivuuteen. Vahvistamalla lähiesihenkilöiden roolia päätöksenteossa, koettiin saatavan päätöksentekoa koskevaan keskusteluun mukaan enemmän suun terveydenhuollon työntekijöiden näkökulmaa, joka koettiin tärkeäksi.

Tutkimuksen tavoitteet: Roiskeita, pisaroita ja bioaerosoleja syntyy monissa eri suun alueella suoritetuissa toimenpiteissä. Tutkimuksessamme mittaamme bioaerosolien syntyä erilaisten hammaslääketieteellisten instrumenttien kanssa simuloimalla toimenpiteitä oikeassa hoitohuoneessa simulaationuken kanssa. Suun alueen hoitotoimenpiteissä hoitohenkilökunnan altistumista roiskeille, pisaroille ja bioaerosoleille on tutkittu aiemmissa tutkimuksissa, mutta aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti bioaerosolien aiheuttamaan bakteerikontaminaatioon. Aiemmissa tutkimuksissa ei olla kuitenkaan tutkittu henkilökunnan tai potilaan suoraa altistumista virusta sisältäville bioaerosoleille tai pisaroille. Tässä tutkielmassa keskityn erityisesti lähietäisyyden pisara- ja aerosolikontaminaatioon ja henkilökunnan suoraan altistumiseen. Tutkimusmenetelmät: Simuloimme SARS-CoV-2-viruksen kulkeutumista erilaisten suun alueen toimenpiteiden tuottamissa pisaroissa ja bioaerosoleissa käyttämällä ihmiselle ja eläimille vaaratonta Phi6- bakteriofagia malliviruksena. Simulaationukelle asetettiin suuhun tippaletku, josta syljeneritysnopeudella tuotettiin Phi6-virusliuosta. Hoitohuoneessa työskentelevän hammaslääkärin ja hammashoitajan lähietäisyyden altistumista tutkittiin kahdella rintapieleen kiinnitettävällä Button-keräimellä, lähietäisyydellä̈ olevilla solumaljoilla ja hoitotuolin viereen asetetuilla BioSamplereilla. Hoitohuoneeseen asetettiin lisäksi hoitotuolista eri etäisyyksille virusaerosoleja kerääviä solumaljoja. Näiden lisäksi aerosolien koostumusta tarkemmin mittasi Andersen-keräin. Lisäksi hammaslääkärin visiiristä otettiin osassa simulaatioista pyyhkäisynäyte. Tulokset ja johtopäätökset: Kolmitoimiruiskun spraytoiminnolla tuotti eniten virusaerosoleja tai -roiskeita. Kolmitoimiruiskua tulee käyttää harkiten. Tehoimua tulee käyttää oikeaoppisesti kaikkien roiskeita ja aerosoleja tuottavien instrumenttien kanssa. Kirurgisia suu- nenäsuojuksia tai hengityssuojaimia tulee käyttää kaikkien toimenpiteiden aikana. Visiiriä on suositeltavaa käyttää kaikkien aerosoleja tai roiskeita tuottavien hammastoimenpiteiden aikana. Punaisen kulmakappaleen käyttöä tulisi suosia turbiiniporan sijaan, mikäli se on tilanteeseen nähden mahdollista.

Karies on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaus, jonka juurisyitä ovat hiilihydraattipitoinen ravinto, epäsäännöllinen ruokailurytmi ja riittämätön suuhygienia. Suuterveyden taso on noussut viime vuosikymmeninä, jolloin iäkkäillä on yhä useammin omat hampaat suussaan. Iäkkäiden määrän kasvu lisää myös hoidettavien hampaiden määrää. Joskus omahoito on riittämätön, tai yksilön rajoitteet altistavat kariesvaurioille. Ikääntyessä usein hammaskaula on paljastuneempi ja alla oleva kiilteeltä suojaamaton dentiini tulee esille. Juurikaries voi edetä hampaan ympäri ja jopa hammasytimeen asti aiheuttaen infektioita. Tyypillisesti hammaslääkärin vastaanotolla karieksen pysäytykseen voidaan käyttää natriumfluoridi (NaF)- lakkaa ja myös lasi-ionomeeripaikkaus on usein käytetty lähestymistapa. Joissain tapauksissa invasiiviset hoitomenetelmät ovat hankalia potilaalle. Etenkin monisairaat iäkkäät ovat haavoittuvassa asemassa. Muistisairaudet vaikeuttavat potilaan orientaatiota hammashoitoon, jolloin käyntimäärien harventaminen on perusteltua. Tehokas menetelmä on Suomessa hypersensitiivisyyden hoitoon tarkoitettu hopeadiamiinifluoridi (Silver Diamine Fluoride, SDF) - lakkaus. Sen off-label käyttöä voidaan soveltaa karieksen pysäyttämiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan tehokas kerta-annostuksella, ja puolivuosittain tehtävällä sivelyllä vielä hyödyllisempi. SDF:n suurin haittapuoli on sen vaikutus hampaiden estetiikkaan, koska se tummentaa vauriokohdan mustaksi hopean aineenvaihduntatuotteiden takia. Näitä potilasryhmiä ovat hoitokodissa olevat monisairaat potilaat, joilla useimmiten on kognitiivisia ongelmia. Muita potilasryhmiä ovat lapset, joilla on useita vaikeita kariesvaurioita maitohampaissa. SDF on antanut lupaavia tuloksia karieksen pysäyttämiseen, mutta lisätutkimuksia kaivataan etenkin pitkäaikaisemmasta käytöstä. Myös vertailua muihin karieksen hallintatoimiin tulisi analysoida. SDF:n käytön hyödyistä tulisi myös informoida enemmän suuhoidon ammattilaisia, jolloin sen integraatio potilashoitoon voitaisiin kartoittaa tarkemmin.