Browsing by study line "Uppgifter i kyrkorna och religiösa samfund"
Now showing items 41-60 of 120
-
(2023)Metal music abounds with biblical reception. In this thesis I analyze how biblical themes and scriptures are utilized in Behemoth’s songs Ora Pro Nobis Lucifer, Messe Noire, and Rom 5:8. I pay special attention to how Satan’s character and related themes are approached in the songs. I analyze band’s background from multiple angles as well as the history and special characteristics of its genre. In the actual analysis I research the lyrics of each song specifically. At the synthesis I discuss what these three songs convey together in relation to the research question. In my thesis I answer the research question How are biblical themes used and the character of Satan approached in the Behemoth’s songs Ora Pro Nobis Lucifer, Messe Noire and Rom 5:8. Each of the three songs contain extremely versatile biblical reception and biblical themes are represented in an extraordinarily intellectual and professional manner, which offers a fertile ground for exegetical analysis. Satan, as well as other Christian themes are represented openly through Christian tradition in these Behemoth’s songs, and Christian tradition itself is not denied. Instead, the Bible is openly taken advantage of. It is used to present completely opposite views compared to the purpose of the texts themselves. Biblical scriptures are often used verbatim. However, in the manner that the listener unambiguously understands that they are turned upside down and pointed towards opposite direction than the original texts. There are e.g., exact quotes from Lord’s Prayer, Book of Revelation, and Gloria Patri in the songs. In addition, Apostles’ Creed has been modified to a form that is not presented to God, but to Satan instead. However, biblical texts and themes are also being utilized in a remarkably versatile manner, and the songs are full of biblical names, stories and especially modifications of those. All in all, the lyrics show that the lyricist, primarily Adam Darski, has uttermost knowledge of biblical themes and exceptional capability to use that knowledge. Satan is approached by taking advantage of Christian themes. Crucially, Satan is being an agent who replaces God. Satan is a respected target of prayers and wishes, a suffered character, who wins God at the end. Crucial observation is, as previous literature suggests that the band and its main songwriter Adam Darski represent rational satanism that is an atheistic philosophy instead of any theistic Satanic approach. Satan is a metaphor representing the core of rational satanism: individualism and freedom. Firstly, Satan is seen as an inner power instead of any theistic character. Secondly, Satan is a metaphor for human freedom of choice and aforementioned individualism. Thirdly, Satan is, according to Darski, a misunderstood figure, which most likely refers to him often being seen in a theistic manner or as a character acting under God’s authority. This idea of a misunderstood figure can be seen in the lyrics as well. Idea of Satan as a counterpart of God is being used mostly as a tool to adduce this atheistic philosophy.
-
(2023)Tässä maisterin tutkielmassani selvitän Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta pappisvihkimystä hakevien teologian maistereiden kokemuksia työnhausta ja työhakun vaikutusta kutsumukseen ja ammatilliseen orientaatioon. Pappisvihkimys edellyttää sellaista työpaikkaa, johon pappisvihkimys voidaan antaa. Käytännössä kyse on seurakuntapapin viroista. Teologien työmarkkinatilanne on vuosina 2012–2023 muuttunut radikaalisti. Aikaisemmin teologia alana oli monille professioaloille tyypillisesti matalan työttömyyden ala, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut radikaalisti. Samaan aikaan myös pappisvihkimysten määrä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on pienentynyt. Kirkon virkaan kelpoistavalla tutkinnolla valmistuneiden määrä ei ole vastaavasti pienentynyt, joten pappisvihkimyksestä on muodostunut pullonkaula. Tutkimus on toteutettu teemahaastattelemalla kymmentä kirkosta töitä hakenutta tai hakevaa teologian maisteria, joista osa oli pappeja, osa vihkimystä hakevia maistereita ja osa työurallaan uudelleen orientoituneita ja papin viran hakemisesta luopuneita. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksesta selviää työnhaun moninaiset haasteet ammatti-identiteetille ja kutsumukselle. Työnhaun yksinäisyys ja epätoivoisuus haastaa työnhakijoiden kutsumusta. Kirkon tuki työnhaun aikana koetaan olemattomaksi ja seurakuntien rekrytointiosaaminen puutteelliseksi. Tutkimus osoittaa työnhakijoiden vahvan sitoutumisen kirkon työhön ja tuo ilmi työhaun ahdistavuuden vaikeassa työmarkkinatilanteessa.
-
(2022)Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa (SELK) on vuosien saatossa käyty lukuisia keskusteluja avioliittoteologiasta. Esimerkkejä tällaisesta keskusteluista ovat keskustelut avioerosta, perhesuunnittelusta sekä 2000-luvulla samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Keskusteluun ovat ottaneet osaa myös SELK:n herätysliikkeet. Yksi näistä on vanhoillislestadiolainen liike. Vanhoillislestadiolaisen liike on järjestäytynyt kansallisella tasolla Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) alle. Vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluu liikkeelle tyypillinen käsitys avioliitosta. Avioliittoteologialla on erityistä merkitystä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, missä määrin vanhoillislestadiolaista avioliittokäsitystä voidaan pitää sakramentaalisena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää systemaattisen analyysin keinoin tätä mahdollista sakramentaalisuutta vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen virallisessa opetuksessa avioliitosta. Tämän metodin avulla pyritään analysoimaan käsitteitä ja argumentteja sekä niiden välisiä suhteita. Lähteinä tässä työssä käytetään Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) vuosikirjoja sekä yhtä Elämänpolulla–sarjan kirjaa, joissa käsitellään parisuhdetta, avioliittoa sekä sakramentteja. Tutkimuksessa on syytä ottaa huomioon, että käytetyt lähteet eivät ole kaikki teologisia analyyseja, vaan niissä on myös teologisesti kouluttamattomien maallikoiden tekstejä. Tutkimuksessa on käytetty analyysin tueksi kirjallisuutta luterilaisesta sakramenttiteologiasta ja avioliittoteologiasta. Näiden pohjalta tarkastelen vanhoillislestadiolaista avioliittoteologiaa. Tutkimuksen rakenne on seuraava: Johdannon jälkeinen luku avaa yleisesti vanhoillislestadiolaista sakramenttiteologiaa sekä sakramentaalisuuden käsitettä luterilaisuudessa ja edelleen vanhoillislestadiolaisuudessa. Kolmannessa luvussa selvitetään vanhoillislestadiolaisen liikkeen näkemyksiä parisuhteesta ja avioliitosta. Neljännessä luvussa puolestaan selvitetään näkemyksiä avioliiton elinikäisyydestä sekä avioerosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sakramentaalisuuden käsitteen soveltaminen vanhoillislestadiolaiseen avioliitto-opetukseen on haastavaa. Vanhoillislestadiolaisessa perinteessä ei yleisesti käytetä termiä sakramentaalisuus. Sakramentaalisuuden sijaan puhutaan Jumalan ja Kristuksen armosta ja anteeksiantamuksesta. Tämä määritelmä muistuttaa sisällöllisesti yleistä luterilaista tapaa kuvata sakramenttien merkitystä. Tämän perusteella vanhoillislestadiolaisessa teologiassa sakramentaalista on sakramenttien lisäksi sanan saarna ja syntien anteeksiantamus. Vanhoillislestadiolaisen opetuksen mukaan anteeksiantamus saadaan tosiasiallisesti Jumalan seurakunnan kautta. Kristuksen armo vastaanotetaan yhteisöllisesti. Armon ja anteeksiantamuksen vastaanottamisella on ekklesiologinen ulottuvuus. Samoin sakramenttien sakramentaalisuudella on ekklesiologinen ulottuvuus. Sakramenttien tulkitaan vahvistavan ihmisen uskoa, anteeksiantamusta sekä yhteyttä Jumalaan ja Jumalan seurakuntaan. Myös avioliiton, ja parisuhteen, sakramentaalisuus voidaan ymmärtää ekklesiologisesta näkökulmasta. Aviopuolison olisi hyvä olla samalla tavalla uskova, jotta avioliitossa olisi mahdollisuus oikeaan anteeksiantamukseen ja hyvän omantunnon säilyttämiseen. Aviopuolisoiden välinen uskonyhteys nähdäänkin tämän vuoksi tärkeänä, sillä se mahdollistaa myös yhteyden Jumalan seurakuntaan. Mikäli puolisoa ei saada liikkeen sisältä, tulkitaan Jumalan tarkoittaneen ihmisen elämään naimattomana. Liikkeen opetuksen mukaan perhe perustetaan avioliiton kautta eli seksuaalisuus ja mahdollisten lasten saaminen kuuluu avioliittoon. Vanhoillislestadiolainen opetus ymmärtää lapset Jumalan lahjaksi. Tästä syystä myös lasten saaminen saa opetuksessa sakramentaalisen merkityksen. He ovat lähteiden perustella Jumalan lahjoja, ja heissä näkyy Jumalan läsnäolo sekä luomistyön ihme. Kaikki lapset tulee ottaa vastaan ja sen kautta tunnustaa myös omaa uskoaan. Lasten lukumäärä ei kuitenkaan tee avioliitosta pyhempää, sillä avioliiton tulkitaan olevan itsessään pyhä ja sakramentaalinen. Lähteiden mukaan vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa avioliitto rajataan heteroseksuaalisiin suhteisiin. Aviosuhdetta on tärkeää hoitaa keskustelemalla, Jumalan sanan kuulossa käymällä sekä mahdollisesti hyödyntämällä ammattiapua. Aviosuhteen hoito nähdään tärkeänä, koska avioliiton ajatellaan olevan elinikäinen. Naimaton ihminen voi myös olla osallinen sakramentaalisuudesta, sillä sakramentaalisuus on etenkin yhteyttä Jumalan seurakuntaan ja sieltä saarnattavaan syntien anteeksiantamukseen. Tästä syystä naimattoman osa on yhtä hyvä kuin naimisissa olevan, sillä uskon yhteys on avioliittoa tärkeämpi asia. Vanhoillislestadiolaisessa opetuksessa avioliitto yhdistetään osaksi Jumalan seurakuntaa ja sen kautta saatavaa synninpäästöä. Sakramentaalisuuden ajatus saa merkityksensä tätä kautta. Sakramentaalisuus ei tämän perusteella ole täydellistä muutoin kuin Jumalan seurakunnan ja sieltä kuultavan syntien anteeksiantamuksen kautta.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan Jumalan varjelus ja johdatus -alaosaston virsien uskonnollista mielikuvamaailmaa. Käytän työssäni Matti Hyrckin suhteessaolon perusmielikuvien teoriaa paljastamaan erilaisia virsiin sisältyviä jumalakuvan ja jumalasuhteen muotoja. Virret ovat kirkon jumalanpalvelusmusiikin päämuoto, mutta myös merkittävä osa suomalaista kulttuuria. Vuosina 2010–2014 toteutetun virsitutkimushankkeen tuloksena on kuluneen kymmenen vuoden aikana tuotettu runsaasti uutta suomalaista virsitutkimusta. Nykyisin käytössä oleva virsikirja hyväksyttiin kirkolliskokouksessa helmikuussa 1986 ja otettiin käyttöön seuraavana adventtina. Sen alaosasto Jumalan varjelus ja johdatus -sisältää 24 virttä. Hyrck esitti suhteessaolon perusmielikuvien teorian osana väitöskirjatutkimustaan Mielen kuvat Jumalasta. Sen teoreettisina taustavaikuttajina ovat Sigmund Freud, Melanie Klein, W.R.D. Fairbairn sekä W.R. Bion. Teoria on eräänlainen objektisuhdeteoreettinen tyyppiluokitus, jonka avulla voidaan tarkastella tapoja, joilla sisäinen subjekti ja objekti ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Teorian mukaan sisäisessä maailmassa on viisi objektia, Houkuttaja, Hallitsija, Vetäytyjä, Vaatija ja Parantaja, ja ne saavat useimmiten Jumalan roolin. Ihmisen roolin omaksuvat puolestaan sisäiset subjektit Riippuvainen ja Itseriittoinen. Sisäisen maailman objekti-subjekti -pari voi muodostaa keskenään hyvin erilaisia vuorovaikutussuhteita. Tutkimuksen perusteella virsistä oli löydettävissä kaikki Hyrckin esittämät jumalarepresentaatiot ja niiden edustamat jumalasuhteen muodot. Ne esiintyivät osin päällekkäisinä. Dominoivaksi jäi jumalakuva, johon oli integroitunut Hallitsijan ja Vaatijan hahmot. Virsikirjan alaosaston Jumalan varjelus ja johdatus jumalakuva ja jumalasuhde muodostuvat näin ollen Hyrckin määrittelemän mustavalkoisen mielentilan mielikuvista käsin.
-
(2022)Tiivistelmä Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Koulutusohjelma: Teologian ja uskontotutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunta Tekijä: Liisa Lahdelma Työn nimi: Loistavat sisaret, Foibe, Prisca ja Junia– Paavalin työtoverit Roomassa Työn laji: Maisterin tutkielma Kuukausi ja vuosi: Elokuu 2022 Sivumäärä: 79 Avainsanat: Roomalaiskirje 16:1–15, naisen asema, varhaiskristillisyys, tekstikritiikki, Paavali, eksegetiikka Ohjaaja tai ohjaajat: Petri Luomanen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja: - Tiivistelmä: Roomalaiskirjeen perusteella syntyy kuva, että varhaisessa kristinuskossa vaikuttaneet Foibe, Prisca ja Junia olivat hämmentävän voimakkaita, itsenäisiä ja vaikutusvaltaisia. Kuva on ristiriidassa sen kanssa, että ensimmäisen vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä Rooman varhaiskristittyjen naisten asema näyttää olleen alistettu. Tämä tutkimus tarkastelee Paavalin Roomalaiskirjeessä mainitsemaa kolmea naista, Foibea, Priscaa ja Juniaa. Heidän kauttaan pohdin sitä, olivatko varhaiskristityt naiset Roomassa todella niin aktiivisia kuin jotkut tutkijat ovat esittäneet. Kuvaan ajanlaskun alun Rooman kristittyjä, pohdin naisten asemaa antiikin Roomassa, juutalaisuudessa, Jeesus-liikkeessä ja varhaisessa kristinuskossa. Roomalaiskirjeen taustan kuvauksen jälkeen tarkastelen Roomalaiskirjeessä esiintyviä kristittyjä naisia ja heistä tarkemmin Foibea, Priscaa ja Juniaa. Lopuksi kuvaan varhaisia kristittyjä naisia Roomalaiskirjeen ulkopuolella. Johtopäätöksenä totean, että Foibe, Prisca ja Junia olivat merkittäviä ensimmäisten vuosikymmenien Kristus-liikkeen vaikuttajia. Foibe oli todennäköisesti Paavalin tärkeä luottohenkilö, joka oli älyllisesti ja hengellisesti kykenevä selventämään teologisesti vaikeatajuista Roomalaiskirjettä. Prisca saattoi olla taustaltaan ylhäinen ja oli siksi voinut saada korkeatasoisen koulutuksen. On mahdollista, että hän oli arvostettu teologi ja Heprealaiskirjeen kirjoittaja. Junia oli erittäin arvostettu ja kaikkien kunnioittama apostoli. Juuri syntyneessä Kristus-liikkeessä muutkin naiset saattoivat olla tärkeitä ja saavuttaa auktoriteetin aseman. V arhaisen kristinuskon ympäristöön mukautuva asenne todennäköisesti johti siihen, että Foiben, Priscan ja Junian samoin kuin muiden varhaiskristittyjen naisten arvoa myöhemmin alennettiin ja heidän merkitystään vähäteltiin. Työ pohtii sitä, että varhaisen kristinuskon valinta luopua tasa-arvon periaatteista ja sopeutua ympäröivään kulttuuriin on osaltaan muokannut naisen asemaa läntisessä kulttuurissa seuraavina vuosituhansina.
-
(2023)Tutkimus on filosofian historian aatehistoriaa, jota tehdään kirjallisuuden avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan atomistien ja erityisesti Lucretiuksen filosofiaa ja jumalakäsityksiä. Muita tunnettuja Atomisteja antiikissa olivat esimerkiksi Demokritos (460–370 eaa.) ja Epikuros (341–270 eaa.), joita esitellään tutkimuksessa. Lucretius oli Roomalainen filosofi ennen ensimmäistä vuosisataa noin (97–55eaa). Tutkimus jakautuu kuuteen erilliseen osioon. Aluksi ensimmäisessä osiossa esitellään Lucretiukseen vaikuttanutta filosofista koulukuntaa nimeltä epikurolaisuus. Ennen epikurolaisuutta esitellään antiikin atomiopin historiaa ennen Epikurosta, jolloin esitellään Demokritos ja Leukippos. Tutkimuksessa esitellään epikurolaisuuden perustaja Epikurosta ja hänen etiikkaansa, tietoteoriaansa ja käsityksiään jumalista sekä Epikuroksen vaikutusta Lucretiukseen. Lucretiuksen filosofiassa tarkastellaan atomeita, avaruutta, kuvaoppia, skeptisismiä, sielun käsityksestä, kuoleman tulkintaa ja etiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan Lucretiuksen käsityksiä jumalista sekä eri tutkijoiden näkemyksiä Lucretiuksen jumalakäsityksistä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Rooman uskonnollisuutta ja uskontoon viittaavia käsitteitä. Tutkimuksessa esitetään lyhyesti runo, jossa Lucretius kuvaa Roomalaista Venus jumalaa. Viimeisessä luvussa esitellään myös Lucretiuksen myöhempää vaikutusta filosofiaan, kulttuuriin ja tieteeseen. Lucretiuksen teoksista käytän lähteenä pääasiassa Paavo Nummisen kääntämää ja johdannolla varustettua teosta nimeltä Maailmankaikkeudesta (De rerum natura). Tutkimuksen tavoitteita on todistaa Visa Heleniuksen tekemän tutkimuksen johtopäätöksiä Lucretiuksen ongelmallisista jumalista oikeiksi ja kuvata antiikin atomiopin suhdetta antiikin jumalauskoon.
-
(2023)Ilmestyskirja on hyvin mielenkiintoinen kirja Raamatussa. Se sisältää suuren määrän metaforia, jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Tarkastelen tutkielmassani Ilmestyskirjan Laodikean kirjeen metaforia, jotka ovat minulle epäselviä ja joista haluan löytää uutta tietoa. Tutkimuksessa valitsen keskeisiä metaforia, joiden tulkintoihin keskityn tutkimuskirjallisuuden avulla. Työssä perehdytään Laodikean kaupungin Ilmestyskirjan kirjoittamisen ajan kontekstiin ja käsitellään aikaisempaa tutkimusta. Tutkielma sisältää myös suomennokseni alkukielisestä tekstistä. Tutkimuksessa selvitetään, miten metaforat ovat uusimmassa tutkimuksessa tulkittu ja kuinka ne suhteutuvat toisiinsa. Valitut metaforat ovat penseys, rikkaus, valkoiset vaatteet, silmävoide, parannus ja valtaistuin. Olen koonnut taulukoihin kiteytyksen kommentaattoreiden käsityksistä jokaisen metaforan kappaleen loppuun. Lisäksi esittelen käsitettä bisellium. Antiikin teksteistä on löytynyt metaforia valottavaa lisätietoa, mikä liittää käsitteen omaan aikaansa. Kommentaattorit ovat pystyneet löytämään hyvin onnistuneita uusia tulkintoja esimerkiksi jonkin aiemmin tuntemattoman käännöstavan avulla. Näistä tulkinnoista olen valinnut tieteellisten tosiasioiden perusteella uskottavimmat. Johtopäätöksissä on vielä yhteenvetoja tulkinnoista.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan, mitkä erilaiset ihmisiin ja organisaatiokulttuuriin vaikuttavat tekijät voivat saada organisaatioissa toimivat ihmiset toimimaan epäeettisesti. Epäeettisen toiminnan tarkastelu on rajattu tutkielmassa koskemaan korruptiivista toimintaa. Korruptiivisella toiminnalla tarkoitetaan tutkielmassa organisaatiotutkija Mannie Sherin määritelmän mukaisesti tilannetta, jossa organisaation hallussa olevaa resurssia ryhdytään käyttämään muuhun kuin organisaation perustehtävän toteuttamiseen. Tutkielman toisessa luvussa selvitetään tutkielman taustaa, korruptiivisen toiminnan käsitteitä sekä organisaation perustarkoituksen määritelmää. Kolmannessa luvussa muotoillaan käsitevälineitä korruptiivisen toiminnan tunnistamiseen. Korruptoituneen organisaation toiminnassa voi ilmetä ylpeyttä, vihaa, kateutta, ahneutta ja laiskuutta, jotka ovat vakiintuneet keskiajalla kuolemansynneiksi ja joita voidaan pitää myös organisaation kuolemansynteinä. Työn neljännessä luvussa analysoidaan käsitteellisten ja muun tutkimuksen tarjoamien välineiden avulla neljää lehtiartikkelia, jotka käsittelevät korruptiivisen toiminnan ilmenemistä kolmessa suomalaisessa organisaatiossa. Artikkeleissa kuvattuja tapahtumia tutkitaan työssä lehtiartikkeleissa kerrottujen tietojen pohjalta hyödyntämällä tutkielman alkuosassa esiteltyjä käsitevälineitä, muun muassa organisaation kuolemansyntejä ja johdon toimintansa oikeuttamiseksi käyttämiä selitysmalleja. Kaikissa tarkastelluissa organisaatioissa on tunnistettavissa tutkielmassa kuvattuja kuolemansyntejä ja johdon selitysmalleja.Viidennessä luvussa luonnostellaan työkaluja, joiden avulla organisaatio voi analysoida toimintaansa ja pyrkiä tunnistamaan organisaatiossa ilmeneviä korruptiivisen toiminnan tunnuspiirteitä. Muodollisten ohjeistusten lisäksi esimerkiksi henkilöstötutkimuskysymysten avulla voidaan pyrkiä havaitsemaan ja ehkäisemään korruptiivista toimintaa. Tutkielman johtopäätöksen mukaan muodolliset työkalut, esimerkiksi eettiset ohjelmat ja nimetön ilmoituskanava, eivät pelkästään riitä ennaltaehkäisemään organisaatiossa tapahtuvia väärinkäytöksiä. Hyvätkin ihmiset voivat tietyissä olosuhteissa harhautua toimimaan väärin. Työssä käsitellyt organisaation kuolemansynnit ja niiden nimeäminen ja tunnistaminen sekä johdon toimintansa oikeuttamiseen käyttämien selitysmallien havaitseminen voivat auttaa tunnistamaan piirteitä, jotka muokkaavat organisaation asenneilmapiiriä ja altistavat sen korruptiivisille käytänteille.
-
(2022)Tässä tutkielmassa käsittelen Carl Fredrik Mennanderin (1712–1786) kirjeenvaihtoa pojalleen Carl Fredrik Fredenheimille vuosina 1755–1764. Tarkastelen kirjeiden kautta, millaisia kasvatuksellisia arvoja ja näkökulmia isä pojalleen kirjeiden avulla välittää kristillisestä 1700-luvun säädynmukaisesta elämästä. Lisäksi tarkastelen sitä, millaisia koulutuksellisia tavoitteita isällä on pojalleen, ja millaisia vallankäytön elementtejä isän kirjeistä välittyy. Tutkielmani lähteinä ovat 36 kirjettä, jotka Mennander lähetti pojalleen virkamatkoiltaan pojan ollessa 7–16 vuoden ikäinen. Tarkastelen kirjeitä sisällönanalyysin kautta sekä temaattisesti. Jaan kirjeet kahteen eri teemaan, joista ensimmäisessä teemassa tarkastelen kasvatuksellisia asioita kristillisen elämän näkökulmasta, sisältäen tarkastelun perhesuhteisiin, elämän merkityksellisyyteen sekä jumalanpelkoon. Toisessa teemassa tarkastelen Mennanderin kasvatuksellisia ja koulutuksellisia tavoitteita säädynmukaisen elämän näkökulmasta. Toisessa teemassa tarkastelen lisäksi kirjeissä havaittavia vallankäytön elementtejä. Mennander oli yksi 1700-luvun valistuksen ja hyötyajan vaikuttajista: Tiedemies, akatemian professori ja Turun piispa sekä Uppsalan arkkipiispa. Hän oli hyötynäkökulmien kannattaja mutta uskollinen kirkonmies. Mennanderin kirjeiden kautta välittyivät hänen tärkeimmät kasvatukselliset arvonsa, joiden mukaan pojan tuli olla hyveellinen, ahkera ja vaatimaton. Kristillisen elämän lähtökohtana oli jumalanpelko, jossa oli kyse hurskaasta elämästä ja Jumalan kunnioittamisesta. Mennander halusi poikansa olevan myös vaatimaton, joka oli vastoin aikakauden kulutuskulttuuria ja säädynmukaista elämää pappissäädyn yläluokassa. Mennander ylisti Jumalaa kaikkialla luonnossa, ja hänen ajattelunsa mukaisesti Jumala yksin päättää siitä kaikesta, mitä elämässä tuli tapahtumaan. Hän painotti pojalleen myös maallisen elämän turhuutta ja lyhyyttä, jota siksi tuli osata arvostaa. Elämän suurimmat rikkaudet eivät olleet maan päällä, vaan odottivat vasta tuonpuoleisessa iankaikkisessa elämässä. Isän ohjeistukset ja neuvot kirjeissä olivat suoria, ja vallankäyttö kirjeissä oli hienovaraista ja kohteliasta. Aikakauden lapsen tuli olla käytökseltään nöyrä ja kuuliainen, sekä totella ja kunnioittaa vanhempiaan. Mennander korosti pojalleen sitä, miten hyvällä käytöksellä oli mahdollista tuottaa isälle iloa tai pidentää hänen elämäänsä. Hän korosti myös sitä, että miehen tuli aina ylläpitää suvun perintönä saamiaan velvollisuuksia ja kunniaa. Hän toivoi poikansa jatkavan suvun perinteen mukaisesti pappisuralla. Hän kuitenkin samaan aikaan määrätietoisesti kasvatti poikaansa hovivirkamieheksi. Mennander kannusti poikaansa opiskelemaan hyödyllisiä oppiaineita ja olemaan ahkera opinnoissaan. Isän tavoitteena oli kasvattaa pojastaan kunniallinen, sivistynyt ja hyväkäytöksinen kristitty mies, joka saavuttaisi merkittävän yhteiskunnallisen aseman. Mennanderin kasvatuksessa oli myös paradoksaalisuutta, sillä 1700-luvun yhteiskunnassa kuuluminen pappissäädyn yläluokkaan edellytti säädynmukaista elämäntapaa. Mennander kuitenkin halusi kasvattaa poikansa monessa suhteessa vaatimattomuuteen.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelin Missio Leningrad -tapahtumaa, jonka suomalaiset toimijat ja paikalliset protestanttiset seurakunnat toteuttivat lokakuussa 1990 Neuvostoliitossa. Missio oli ensimmäinen avoin evankelioiva suurtapahtuma kommunistisen maan 70 vuoden historiassa. Tutkimuskysymyksilläni selvitin mitkä asiat ja ketkä ihmiset liittyivät kaupunkimission toteutumiseen, mikä oli Missio Leningrad 1990, miksi se järjestettiin ja millaiset tekijät mahdollistivat suomalaisille toimijoille suurkaupunkimission järjestämisen ateistisessa Neuvostoliitossa. Tarkastelin verkostojen merkitystä tapahtumajärjestelyissä ja viestinnän roolia kampanjatavoitteiden saavuttamisessa. Tutkin lisäksi millaisia jälkivaikutuksia evankeliointitapahtumalla oli. Selvitin myös Kansan Raamattuseuran taustaroolia missiojärjestelyissä. Tutkielmani tärkeimmät lähteet olivat missiojärjestelyissä mukana olleiden avainhenkilöiden haastattelut, missiosta kirjoitetut lehtiartikkelit, videotallenne Missio Leningradista ja evankelista Kalevi Lehtiseen liittyvät elämäkerralliset kirjat. Mukanaoloni missiojärjestelyissä Leningradissa edesauttoi kokonaisuuden tutkimisessa. Neuvostoliiton kommunistisen ajan näkökulmien tarkasteluun hyödynsin suomalaista tutkimuskirjallisuutta, samoin evankeliointityön, herätyskristillisyyden ja Kansan Raamattuseuran osuuden käsittelyyn. Mission laajan toimijaverkoston muotoutumista tutkin hyödyntäen Kai Erikssonin toimittaman Verkostot yhteiskunnassa -teoksen näkökulmia. Missio sai alkunsa yhden miehen näystä ja muodostui historialliseksi kymmeniä tuhansia ihmisiä tavoittaneeksi evankeliointitapahtumaksi. Neuvostoliiton uuden uskonnonvapauslain tultua voimaan 9.10.1990 mahdollistui Missio Leningradin järjestäminen, sen julkinen tiedottaminen, mainoskampanjointi ja missiokirjallisuuden vapaa jakaminen. Missio järjestettiin evankeliumin ja toivon sanoman viemiseksi Venäjälle, jossa oli vuosikymmenet julistettu ateistista propagandaa. Missiojärjestelyihin osallistui satoja suomalaisia ja venäläisiä ihmisiä. Näkyvimmän roolin sai mission evankelista Kalevi Lehtinen, joka kampanjoitiin tutuksi leningradilaisille massiivisen mainonnan avulla. Suomen pään missiokoordinaattorina toimi Markku Happonen ja Leningradissa työtä koordinoi Veli-Matti Männikkö yhdessä baptistipastori Pjotr Konovalchikin kanssa. Evankelioimistyö Neuvostoliitossa (ENL) - ja Campus Crusade for Christ -järjestöt toimivat yleisjärjestelyissä ja Kansan Raamattuseura osana toimijaverkostoa auttoi muun muassa kanavoimalla 1,5 miljoonan markan varojenkeruun Suomesta. Mainonnan avulla saavutettu julkisuus täytti tapahtumapaikkana toimineen Lenin-hallin. Kolmena päivänä missioon osallistui noin 66.000 ihmistä. Lisäksi Neuvostoliiton valtakunnalliseen televisioverkkoon 21.10.1990 lähetty missiokokous mahdollisti noin 70 miljoonalle katsojalle tapahtuman seuraamisen. Leningradin missiossa tuhannet ihmiset tekivät uskonratkaisun ja heitä ohjattiin paikallisiin seurakuntiin. Ihmisiä tuli kasteelle ja seurakunnat saivat toimintaansa uusia vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin, myös uusia seurakuntia perustettiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toivoi Missio Leningradin vaikuttavan yleiseen moraalisen tason nousuun ja näki tämän mahdollistuvan kristillisyyden lisääntyessä Leningradissa. Missio antoi sysäyksen uskonnolliselle uudistumiselle, raunioituneita kirkkoja korjattiin ja kirkkorakennuksia palautettiin seurakunnille.
-
(2021)Kielto ”älkää tuomitko” Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnassa on epäselvä. Lukijalle ei ole itsestään selvää, mitä tuomitseminen tarkoittaa, keitä kielto koskee ja ketkä ovat sen kohde. Augustinus ja Luther selittävät kieltoa kommentaareissaan, mutta heidän lähestymistapansa on teologinen. Moderneissa kommentaareissa kieltoa lähestytään myös tieteellisestä näkökulmasta, mutta tulkinnat vaihtelevat paljon. Pyrin tutkielmassani selvittämään, mitä kielto ”älkää tuomitko” tarkoittaa. Asetan lähtökohdaksi kaksilähdeteorian. Tutkin kieltoa kreikankielisen alkutekstin (NA28) avulla. Käytössäni on sanakirjoja, kommentaareja ja muuta kirjallisuutta, sekä erilaisia verkkopohjaisia ohjelmia. Tutkielmani alussa tarkastelen Matteuksen evankeliumia, Vuorisaarnaa ja kiellon tekstiyhteyttä (7:1–6). Tuomitsemista tarkoittavan κρίνω-verbin merkitystä tutkin sanakirjojen ja Uuden testamentin avulla. Mahdollisen jumalallisen passiivin ja tulevaisuuteen viittaavien tekijöiden jakeissa 1–2 takia tutkin Matteuksen evankeliumin kuvauksia viimeisestä tuomiosta. Viimeisessä tuomiokuvauksessa (Matt. 25:31–46) kertomuksen kuninkaan toiminta vasemmalla puolella olevia kohtaan ilmentää κρίνω verbin mukaista kritisoimista. Jakeessa 1 oleva varoitus ”ettei teitä tuomittaisi” tulee ymmärrettäväksi, koska oikealla puolella olevia ei kritisoida. Tutkin myös ihmistä jakeiden 1–2 passiivisena tekijänä. Syvennän ymmärrystäni kiellosta tutkimalla jakeita 1–2 myös kommentaarien avulla sekä jakeita 3–5 ja 6. Jakeissa 3–5 esiintyvä substantiivi ἀδελφός voi tarkoittaa biologista veljeä, läheistä ystävää tai uskonystävää. Jakeissa 3–5 mielekkäin tulkinta on mielestäni uskonveli. Jakeessa 6 esiintyvät koirat ja siat tulkitsen Matteuksen evankeliumin kuvaamiksi pahoiksi ihmisiksi. Esitän näkemykseni kiellon merkityksestä tekstiyhteyttä kasvattaen ja merkitystä tarkentaen, koska jakeilla 1, 2, 3–5 ja 6 voi olla erillinen historia. Jakeessa 1 kielto voidaan käsittää yleisluontoiseksi kielloksi olla moittimatta ja paheksumatta toisia. Jae 2 tarkentaa κρίνω-verbin luonnetta kritisoimiseksi edellä kuvatulla tavalla. Jakeissa 3–5 sen merkitys tarkentuu siten, että syvimmiltään kyse voi olla toisen syyllisyyden arvioimisesta. Jakeesta 6 voidaan päätellä, että jonkinlainen ennalta tuomitseminen on sallittua. Siksi jakeen 6 valossa kielto ei voi kieltää kaikenlaista tuomitsemista. Tällöin konteksti on mielekkäintä käsittää uskonnolliseksi, koska erottelu hyviin ja pahoihin on Matteuksen evankeliumissa tyypillistä. Jakeiden 1–6 valossa kielto siten voidaan käsittää seurakunnan sisäiseksi olla arvioimatta toisia uskonveljiä kielteisesti. Tämä tulkinta edellyttää corpus mixtum -käsitteen hyväksymistä, jonka mukaan seurakunta koostuu hyvistä ja pahoista. Tutkielmani lopussa teen lyhyen katsauksen Q-lähteen ja Luukkaan evankeliumin tuomitsemisopetukseen, joiden valossa tuomitseminen on vastakohtaista armahtamiselle ja anteeksiantamiselle.
-
(2023)Tiedekunta: Teologinen tiedekunta Maisteriohjelma: Teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Käytännöllinen teologia Tekijä: Sini-Maaria Salminen Työn nimi: Mitä Kotimaa -lehti kertoo koronan vaikutuksista evankelis-luterilaiseen seurakuntaelämään 2020 Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2023 Sivumäärä: 48 Avainsanat: evankelis-luterilainen kirkko, Kotimaa -lehti, koronapandemia, jumalanpalvelus, etäyhteydet, diakonia Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja: Ohjaajat dosentti Johan Bastubacka ja professori Henrietta Grönlund Tiivistelmä: Tutkimukseni aiheena on ”Mitä Kotimaa -lehti kertoo koronan vaikutuksista evankelis-luterilaiseen seurakuntaelämään 2020”. Tämä on myös tutkimuskysymykseni. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt vuoden 2020 Kotimaa -lehtiä. Olen valinnut niistä artikkeleista ja uutisista aiheita, jotka käsittelevät koronapandemian vaikutusta kirkkoon ja sen toimintaan. Tutkimus rajautuu Kotimaa -lehden vuoden 2020 aiheisiin, jotka käsittelevät evankelis-luterilaista kirkkoa ja koronapandemian vaikutusta siihen. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kotimaisen kristillisen aikakausilehden, Kotimaa -lehden, artikkeleita ja uutisia koronapandemiasta vuonna 2020 ja sen vaikutusta evankelis-luterilaiseen seurakuntaelämään. Yhteiskunnallisena kontekstina on koronapandemian vaikutus seurakuntaelämään ja mitä Kotimaa -lehti on viestinyt asiasta. Tutkimuksessa yritän selvittää, millä tavalla kirkko on nähnyt koronapandemian, sillä Kotimaa -lehti on lähellä kirkkoa toimiva tiedotusväline. Teoriataustaksi olen valinnut aiempia tutkimuksia koronapandemiasta ja sen vaikutuksesta kirkollisen elämään. Tutkimusmenetelmänä on aineiston laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen toteuttamiseksi olen valinnut vuoden 2020 Kotimaa -lehden aiheista niitä, mitkä koskivat koronaa ja sen vaikutuksesta kirkolliseen elämään. Kirkolliset kesäjuhlat olen rajannut pois aineistosta. Tutkimustulokset yleisesti: Olen koonnut raporttiin, mitä Kotimaa -lehti kirjoittaa koronapandemiasta ja sen vaikutuksista suhteessa evankelis-luterilaiseen seurakuntaelämään vuonna 2020. Tutkimustulokset kertovat, mitä pysyviä muutoksia pandemialla on ollut luterilaiseen kirkkoon. Yksi merkittävä asia on ollut etäyhteyksien toteuttaminen nopeiksi. Toinen merkittävä asia on se, että seurakuntien päättäjät, piispat ja kirkkohallitus, ovat varsin tehokkaasti ohjeistaneet seurakuntia koronapandemian aikana ja siten minimoineet koronatartunnan riskit. Kolmas merkittävä tekijä oli se, että diakoniatyö on ollut kovassa paineessa ja diakoniapalvelut ovat ruuhkautuneet siten, että työntekijät ovat toimineet äärirajoilla. Kotimaa -lehti on ”kirkon oma ääni”, joka on pyrkinyt vaikeissakin tilanteissa luomaan tulevaisuudenuskoa. Kotimaa -lehdessä ei ole puhuttu paljon negatiivisista asioista kielteisessä mielessä. Vaikeatkin asiat on tuotu esille myönteisesti.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena oli selvittää saarnaamisen valmistautumiseen liittyvät vaiheet ja niiden taustalla olevien tekijöitä. Saarnaaminen on tärkeä osa Suomen evankelislu-terilaisen kirkon jumalanpalveluselämää ja sitä pidetään papin retoriikan näytteenä. Saarna ei ole puhe, vaan sydämen ja uskon puhetta, missä taivaallinen tulee maal-liseksi. Se julistaa ja opettaa evankeliumia, se yhdistää ihmisen Jumalaan ja synnyt-tää palavaa uskoa, opettaa Raamattua, lohduttaa kärsivää ja kannustaa hyviin tekoi-hin. Saarna on julkinen seurakunnalle, mutta yksityinen saarnan valmistajalle. Vaikka kirjallisuus antaa saarnalle teologiset reunat, ovat saarnat henkilökoh-taisia ja voidaan olettaa, että niiden valmistusprosessi on myös henkilökohtainen. Hyväksi saarnaajaksi ei synnytä vaan siihen opitaan. Saatavilla oleva kirjallisuus ei käsittele aihetta riittävän laajasti siitä hetkestä, kun saarnaaja saa tiedon saarnaami-sen ajankohdasta aina saarnan pitämispäivään saakka. Tämä johtaa tutkimuskysy-mykseen: Miten valmistautua saarnaamaan? Saarnaa ja saarnaamista käsittelevä kirjallisuus korostaa rukouksen merkitystä saarnan valmistuksen aikana. Tämä nos-taa esiin toisen mielenkiintoisen tutkimuskysymyksen: Mitä ja milloin suomalaiset pa-pit rukoilevat saarnan valmistamisprosessin aikana? Tutkimusmenetelmäksi valittiin ankkuroitu teoria (Grounded theory), koska se auttaa selvittämään prosesseja, luo korkean tason ymmärrystä tukeutumatta ole-massa oleviin teorioihin. Ankkuroitu teoria on tutkimusstrategia, jonka tarkoituksena on luoda aineistosta omaa teoriaa ja syntynyttä teoriaa verrataan samaa ilmiötä tut-kineisiin muihin teorioihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 työssään saarnaavaa pappia kolmesta eri seurakunnasta. Vastausprosentti oli 75%. Aineisto kerättiin avointen teemahaastattelujen avulla. Menetelmä valittiin siksi, että se mahdollistaa uuden tiedon löytämisen. Teoriaan kuuluu aineiston yhtäaikainen kerääminen, koo-daaminen ja analysointi. Tutkimustulokset voitiin jakaa saarnaamiseen valmistautumisprosessiin (mitä), sekä sitä selittäviin tekijöihin (miten, miksi, milloin). Prosessin seitsemästä vaiheesta syntyi teoriaan: lukeminen, aineiston kiteyttäminen ja kirjoittaminen, sekä läpileikkaa-vat aiheet saarnaajan henkilökohtaiset tottumukset ja työtilanne, ja rukous ja medi-taatio. Tämä uusi teoria ja olemassa oleva kirjallisuus tukivat toisiaan
-
(2023)Tutkielmassani tutkin Mooseksen kirjojen koronottokieltojen (2. Moos. 22:24, 3. Moos.25:35–37 ja 5. Moos. 23:20–21) taustaa, laajuutta, tulkintaa ja noudattamista muinaisessa Israelissa ja varhaisessa juutalaisuudessa. Lähteeni ovat muinaisen Lähi-idän oikeus-, talous- ja sosiaalihistorian, Vanhan testamentin, juutalaisuuden ja antiikin tutkimusta sekä vuosilta 400 eKr.–100 jKr. peräisin olevia laina- ja muita sopimuksia Elefantinoksesta, Tebtinuksesta sekä Juudeasta. Tutkimusmenetelmäni ovat traditiohistoria, teksti- ja kirjallisuuskritiikki. Lisäksi Hyödynnän sosiaalitieteiden näkökulmaa ja reseptiohistoriallista analyysia. Mooseksen kirjojen suuriin lakikokoelmiin sisältyvien koronottokieltojen tarkoituksena on suojella köyhiä israelilaisia muinaisen Lähi-idän ja Israelin lainakäytäntöjen yleisiltä lieveilmiöiltä, erityisesti maksukyvyttömyydeltä, joita tuon ajan korkea korkotaso pahensi, ja velkaorjuudelta. Muussa muinaisen Lähi-idän meidän aikaamme saakka säilyneessä lainsäädännössä ei ole tiettävästi vastaavaa koronottokieltoa, kuin Mooseksen kirjojen suurissa lakikokoelmissa, vain lainojen enimmäiskorkoja rajoitettiin. Koronottokielto, joka kieltää kaikenlaiset korot kaikenlaisista lainoista israelilaisten kesken, on tarkoitettu köyhien yhteisön jäsenien suojaksi. Vanhan testamentin maininnat muinaisen Israelin lainakäytännöistä ja pelkästään paheksuvat maininnat korollisista lainoista tai koronotosta viittaavat siihen, ettei koronottokieltoa välttämättä noudatettu israelilaisten kesken. Myös varhaisen juutalaisuuden ajalta peräisin olevat, juutalaisten kesken solmitut lainasopimukset, joista enemmistö on korollisia, mahdollisesti vahvistavat tätä johtopäätöstä. Sen sijaan koronottokieltoa tulkintiin varhaisen juutalaisuuden ajattelijoiden ja uskonnollisissa, Vanhan testamentin ulkopuolisissa teksteistä hyvin laajasti, pääasiallisesti laajemmin kuin itse Mooseksen kirjojen koronottokielloissa.
-
(2023)Maisterintutkielmani on kirjoitettu koronapandemian aikana vuosina 2021–2022. Viruksen torjuntaan suunnatut toimet ovat jakaneet mielipiteitä. Erilaisten media-alustojen kautta myös salaliittoteoriat ovat tavoittaneet suuren yleisön tietoisuuden. Tutkielmassani analysoin koronatoimien vastustamisen diskursseja ja vastustamiseen käytettyä retoriikkaa. Tutkielmani filosofinen tausta on sosiaalisessa konstruktionismissa ja teoreettinen viitekehys diskurssianalyysissä. Retoriikan analysointiin käytän retorista diskurssianalyysiä ja argumentoinnin lähilukua. Aineistoni koostuu kristillisen Facebook-ryhmän koronatoimia vastustavista julkaisuista ja kommenteista. Kommenteissa toistuivat uskontoon, lainsäädäntöön, salaliittoihin ja tieteeseen liittyvät teemat. Teemojen avulla jäsensin aineistoani ja tuloksena muodostui kolme diskurssia aladiskursseineen. Diskurssien positiivisina jumala-termeinä olivat Raamattuun, Jumalaan ja pelastukseen viittaavat ilmaisut. Vastustus kohdistettiin salaliittoihin, petoon, antikristukseen ja koronarokotteeseen viittaaviin jumala-termeihin. Auktoriteettidiskurssi perustui tietoon ja totuuteen, jotka perusteltiin viittaamalla Raamattuun ja tieteeseen. Suhde tieteeseen oli auktoriteettidiskurssissa ristiriitainen. Diskurssista erottui luotettavan auktoriteetin ja epäluotettavan auktoriteetin aladiskurssi. Diskurssin retoriikassa vedottiin tosiasioihin, kategorisoitiin vastustajia ja vahvistettiin omaa positiota. Vapausdiskurssissa salaliittoteoriat korostuivat ja yhdistyivät saumattomasti Ilmestyskirjan kuvastoon. Diskurssista erottui kolme aladiskurssia. Koronatoimet vapauden uhkana koronatoimet nähtiin pyrkimyksenä rajoittaa vapauksia. Koronatoimet lopunaikojen merkkinä koronatoimet yhdistettiin Ilmestyskirjan ennustukseen ja Koronatoimet pedon merkkinä koronatoimet kuvattiin pedon merkkinä ja rajoitusten puolesta puhuvat instituutiot ja henkilöt pedon alamaisina. Retorisesti diskurssissa vahvistettiin subjektipositiota ja konsensusta, vedottiin auktoriteettiin ja luotiin vastakkainasettelua. Terveysdiskurssi jakautui rokotehaitat- ja huoli lapsista -aladiskurssiksi. Rokotehaitoissa epäilys kohdistui koronarokotteen nopeaan kehittelyyn, sen sisältämiin aineisiin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin. Huoli lapsista -diskurssissa vastustettiin rokotetta lasten terveyteen ja haavoittuvaan asemaan vedoten. Retorisina keinoina terveysdiskurssissa käytettiin kvantifiointia, tosiasioihin ja empatiaan vetoamista sekä uudelleen kategorisoimista. Johtopäätöksenä totean viholliskuvien, eliittikritiikin ja salaliittoteoreettisen ajattelun yhdistävän diskursseja. Apokalyptista salaliittoajattelua esiintyy epidemioiden ja katastrofien yhteydessä eri puolilla maailmaa – tutkielmani perusteella myös koronapandemian yhteydessä Suomessa.
-
(2021)Länsimainen uskonnollisuus on vahvassa murroksessa. Yksilöiden uskonnollisuus monimuotoistuu ja eriytyy perinteisistä instituutioista. Muutokset näkyvät myös Suomessa, sillä erityisesti nuoret aikuiset ovat 2000-luvulla vieraantuneet Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Siksi Z-sukupolven tutkiminen on erityisen kiinnostava ja merkityksellinen tutkimusaihe suomalaisen uskonnollisuuden ja kirkon tulevaisuuden näkökulmasta. Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan sitä, millaisia ovat Z-sukupolven kokemukset yhteisöllisyydestä uusissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa Z-sukupolven edustajaa viidestä eri jumalanpalvelusyhteisöstä ympäri Suomea. Puolistrukturoidut teemahaastattelut on toteutettu joulukuussa 2020 ja helmikuussa 2021. Haastateltavat ovat syntyneet vuosien 1995 ja 2000 välillä, ja heidän joukossaan on sekä miehiä että naisia. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti sisällönanalyysilla. Analyysi eteni yksittäisistä ilmauksista alaluokkien ja sen jälkeen yläluokkien muodostamiseen. Yläluokat ovat jaettu hengellisyys, yhteisö, osallistuminen ja kasvu, ja ne muodostettiin Etienne Wengerin käytäntöyhteisöteoriaa mukaillen. Tutkimustuloksia on peilattu myös aiempaan tutkimukseen sukupolvista, uusista jumalanpalvelusyhteisöistä ja yhteisöllisyydestä. Haastateltavat poikkeavat tyypillisistä kirkon nuorista aikuisista jäsenistä, sillä he osallistuvat sitoutuneesti yhteisönsä toiminnan rakentamiseen, ja heillä on täten vahva kokemus kirkon ja yhteisön jäsenyydestä. Myös pienryhmätoiminta, ylistysmusiikki, Raamatun lukeminen ja yhdessä rukoileminen tukevat haastateltavien hengellistä elämää ja kokemusta yhteisöllisyydestä. Z-sukupolven edustajille on erityisen tärkeää, että he kokevat tulleensa kohdatuiksi. Seurakunnan työntekijät he näkevät toiminnan koordinaattoreina, jotka tukevat vapaaehtoisia ja pitävät kokonaisuudesta huolta. Erityisesti kasvun, kehityksen ja oppimisen teemat nousevat aineistossa vahvasti esiin. Haastateltavat haluavat kasvaa laadullisesti ihmisinä ja kristittyinä, mutta myös kasvattaa yhteisöjä määrällisesti tavoittamalla uusia ihmisiä kristinuskon ja uusien jumalanpalvelusyhteisöjen pariin. Halu kasvaa huipentuu perinteisen seurakuntakulttuurin haastamiseen. Z-sukupolven edustajat haluavat olla uudistamassa kirkon jumalanpalvelus- ja seurakuntaelämää raikkaammaksi, modernimmaksi ja elävämmäksi.
-
(2022)Derek Prince (1915–2003) oli raamatunopettaja, joka identifioitui tunnustuskunnattomaksi ja lahkottomaksi helluntailaiseksi. Tutkielman tarkoituksena on kuvata Princen opetusta demoneista eli hänen demonologiaansa sekä tarkastella Princen demonologian erityispiirteitä. Tutkielmassa tarkastellaan myös Princen demonologiaa suhteessa laajempaan helluntailiikkeen parissa esiintyvään opetukseen demoneista. Primäärilähde on Princen kirjoittama kirja They Shall Expel Demons — Expanded Edition. Se käsittelee keskeisesti hänen demonologiaansa. Tutkimuksen metodina olevan systemaattisen analyysin avulla tutkitaan Princen demonologiaan liittyviä käsitteitä ja väitteitä. Princen demonologia jakautuu neljään osioon: demonit sisältävään kosmologiaan, demonien ihmiseen asettumisen syihin, demonien vaikutukseen ihmisessä sekä niiden ulos ajamiseen. Hän esittelee yksityiskohtaisen kosmologisen järjestyksen. Välitaivaassa asuvat Saatana ja enkelit, maan päällä sen sijaan ruumiittomiksi henkiolennoiksi Princen kutsumat demonit. Erilaisia syitä, jonka seurauksena ihmiseen voi tulla demoni, on Princen opetuksessa monia. Alttius demoneille voi johtua myös esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien synneistä. Haavoittuvimpia demonien tulemiselle ihmiseen ovat Princen mukaan kohdussa olevat sikiöt sekä ylipäätään pienet lapset. Demoneita ei voi havaita näköaistein. Niiden aikaan saamat vaikutukset ihmisissä kuitenkin paljastavat, jos henkilössä on demoni. Erilaisia vaikutuksia on lukuisia. Prince demonologian erityispiirre on hänen väitteensä, jonka mukaan uskovassa kristityssä voi olla demoni. Tällöin hän käyttää poikkeuksellista käsitettä demonisaatio. Prince tarkoittaa käsitteellä, että demonisoitu kristitty on pelastuneessa tilassa, mutta joillain persoonallisuuden osa-alueella voi silti olla demoni. Jotta ihminen voi vapautua demoneista, tulee suorittaa eksorsismi eli vapauttaminen. Prince suosittelee, että eksorsismin suorittavat kokeneet kristityt. Sen voi tarvittaessa tehdä kuitenkin demonisoitu henkilö itse. Vapautettavan tulee puhdistautua synneistä ja nojautua kristilliseen uskoon. Tämän jälkeen Jeesuksen antamalla auktoriteetilla demoni voidaan rukoilemalla käskeä lähtemään ihmisestä. Prince perustelee teologiaan liittyvät väitteensä pääasiassa yksittäisillä raamatunkohdilla sekä käytännön elämästä nousevilla anekdooteilla. Princen demonologia edustaa yhtäältä laajempaa helluntailaista kontekstia. Demonien olemassaolo, niiden toiminta ihmisiä ja seurakuntaa vastaan sekä perinteiset sukupuoliroolit ovat tästä esimerkkinä. Toisaalta erovaisuuksiakin on. Käsitys kristityn demonisaatiosta ja Princen hyvin yksityiskohtainen opetus demoneista ja niiden vaikutuksesta poikkeavat varsinkin varhaisemmasta helluntailaisuudesta. Princen opetuksen yksityiskohtaisuus osoittautuu myös haastavaksi. Esimerkiksi demonien ihmiseen tulemisen syyt ja toisaalta niiden vaikutuksiin liittyvät syy- ja seuraussuhteet ovat vaikeaselkoisia. Princen järjestelmällinen tapa opettaa on kuitenkin mahdollistanut sen, että tutkielmassa kyetään kuvaamaan hänen demonologiaansa kokonaisvaltaisesti.
-
(2022)I min avhandling forskar jag om hur man förvekligade strömmade mässor under coronapandemin i evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Coronapandemin, och de restriktioner som den medförde från och med mars 2020, tvingade församlingarna att med kort varsel börja strömma gudstjänstmaterial för församlingsmedlemmars behov. Från och med slutet av 2020 kunde församlingar även strömma gudstjänster med nattvard. Det rådde oenighet om huruvida det var ändamålsenligt att förrätta nattvard utan församlingen närvarande – vissa församlingar valde att avstå från den gemensamma nattvarden, medan andra valde att strömma även nattvarden med de medverkare som tilläts vara på plats. I denna avhandling har jag valt att fokusera på den strömmade nattvarden, genom att fördjupa mig i den strömmade nattvard som Johannes församling i Helsingfors förrättade. Denna forskning är kvalitativ och källorna samlade jag in genom att observera inspelningarna av fem strömmade mässor från januari 2021. Forskningsansatsen är medieantropologisk, och forskningen placerar sig inom ämnesområdet praktisk teologi och digital religion. Forskningsfrågan löd: Med vilka metoder framhävdes och förmedlades nattvardens betydelse i Johannes församlings strömmade högmässa? Forskningens bakgrund består av en överblick av högmässan i evangelisk-lutherska kyrkan i Finland i allmänhet, och en noggrannare presentation av nattvarden och luthersk nattvardsteologi. Därtill presenteras centrala begrepp som digital religion, media, medialisering och liturgisk symbolik. Forskningens teoridel utgörs av bagrundskapitlen. I resultatkapitlen hänvisar jag till teoridelen och diskuterar resultaten med teologisk- och religionsvetenskaplig litteratur. Enligt mina observationer framhävdes och förmedlades nattvardens betydelse dels genom hur man valt att filma själva nattvarden, dels genom hur man liturgiskt förverkligat nattvarden. Genom att filma med endast en öppen kameravinkel kunde man omfattande följa med olika moment i nattvardsliturgin. Man kunde också, som i en mässa på plats i kyrkoutrymmet, välja var man ville fästa sitt fokus. Genom att hålla nattvardselementen och nattvardskärlen centrala i liturgin möjliggjorde strömmade mässan en djupgående kontemplation över nattvardselementen. I ett fall användes stillbild vid kommunionen, vilket möjliggjorde kontemplation över stillbildens innehåll. I ett annat fall strömmades även själva kommunionen, vilket bidrog till igenkänning av olika medverkare och därigenom en upplevelse av delaktighet. Avhandlingens resultat är viktiga, eftersom det bedrivits väldigt lite forskning om den strömmade mässan i evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Resultaten kan vara till användning för en församling som planerar att strömma sin högmässa i framtiden. Därtill har jag funnit att det vore viktigt att forska i församlingsmedlemmars erfarenheter från de strömmade mässorna. Det vore viktigt att höra både de som aktivt deltagit i det strömmade mässorna och de som av olika orsaker valt att inte delta.
-
(2022)Tässä maisterin tutkielmassa selvitetään, miten rippikouluraamatun rippikoululaisille suunnattuja uusia liitteitä käytetään evankelisluterilaisten seurakuntien rippikouluopetuksessa paikallisten rippikoulukäytäntöjen mukaisesti. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä sähköpostitse linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen niille seurakuntien työntekijöille, joiden vastuualana oli rippikoulu- tai nuorisotyö. Tutkimukseen ei valittu maantieteellisesti mitään tiettyä aluetta, vaan linkki sähköiseen kyselyyn lähti valitulle kohderyhmälle seurakuntiin ympäri Suomen. Aineisto koostui kyselyyn valitussa aikataulussa vastanneiden 65 henkilön vastauksista. Saatuja vastauksia analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineisto antoi hyvin vastauksen esitettyyn tutkimustehtävään. Rippikouluraamatun erityisesti rippikoululaisille suunniteltuja liiteosia käytetään monipuolisesti seurakuntien rippikouluopetuksessa. Se, mitä osia liitteistä käytetään, vaihteli vastaajan oman seurakunnan käytäntöjen mukaisesti ja sen mukaan, mitä rippikoulutunteja vastaaja itse pääsi toteuttamaan. Liitteiden parhaana puolena mainittiin useasti se, että liitteitä rippikouluopetuksessa käytettäessä ei tarvitse hankkia rippikoululaisille erillisiä rippikoulukirjoja. Koska liitteet ovat nuorille suunnattu, ne ovat värikkäät ja visuaaliset. Monet nuoret hahmottavat asiat paremmin visuaalisuuden avulla. Aineistosta nousi esiin keskeisinä opetettavina teemoina kirkollisten toimintojen ja Raamatun sisältöjen tunteminen. Vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa omia toiveitaan liitteiden jatkokehittämisestä. Tutkimus antaa siten arvokasta tietoa aidoilta rippikoulumateriaalin käyttäjiltä ja auttaa näin myös kehittämään tuotetta entistä paremmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi. Kauniista rippiraamatusta, jonka liitesivuilta löytyy kavereiden terveisiä, jää nuorelle myös mukava muisto omasta ainutkertaisesta rippikouluajasta.
-
Nuorten aikuisten kokemukset hyvinvointia edistävistä tekijöistä Oulun seurakuntien DOM-toiminnassa (2022)DOM second hand on Oulun seurakuntayhtymän kahdeksatta vuotta toimiva sosiaalinen yritys, joka on kierrätyksen ja hyvän tekemisen lisäksi nuorten aikuisten tukityöpaikka. Tutkimusten mukaan useat palaavat tukityöpaikoissa työskentelemisen jälkeen lähtöpisteeseen. DOMin toiminnassa on empiirisesti havaittu tästä suuntauksesta poikkeavia tuloksia. Tämän vuoksi tutkielmani tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät DOMin toiminnassa ovat nuorten aikuisten mielestä tukeneet heidän hyvinvointiaan? Tutkielma oli kvalitatiivinen, ja tutkittaviin kuului kuusi toiminnassa ollutta nuorta aikuista. Koska toiminnan käytänteissä oli yhdenmukaisuuksia Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian kanssa, toimi tämä tutkielman taustateoriana. Tutkimustuloksissa oli nähtävissä teorian kolme psykologista perustarvetta ja yksi teorian ulkopuolinen luokka; tuen saaminen ja hyvän tekeminen. Merkittävimmät tulokset kuuluivat yhteisöllisyyden ja kyvykkyyden kokemiseen, varsinkin työilmapiirin, aidon työympäristön ja onnistumisten osalta. Erityisesti aidon työympäristön tarjoaminen itseohjautuvuusteorian keinoin yhteiskunnan tukityöpaikoissa edistäisi nuorten aikuisten hyvinvointia, sisäistä motivaatiota ja merkityksellisyyden tunnetta, jolloin jatkopolulle siirtyminen helpottuisi.
Now showing items 41-60 of 120