Browsing by master's degree program "Magisterprogrammet i engelska språket och litteraturen"
Now showing items 61-80 of 291
-
(2022)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tutkitaan eriyttävän tehtäväpaketin käytännöllisyyttä englannin opetuksessa ylä-aste tasolla. Tehtävät pohjautuvat opetussuunnitelman pohjalta opetettaviin aihepiireihin englannin tunneilla eri luokka-asteilla ja niiden tekeminen on mahdollista erilaisissa kokoonpanoissa ja tiloissa. Tavoitteena on luoda oppimateriaalipaketti, joka mahdollistaa opeteltavien aihe-alueiden monipuolisen lähestymisen ja työstämisen oppilaan omista lähtökohdista käsin niin, että oppilaan omaa tietotaustaa sekä kokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Oppimateriaalipaketissa sovelletaan oppijalähtöistä lähestymistapaa, jossa opiskelijat itse osallistuvat oppimisensa suunnitteluun ja sen analysoimiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään eriyttämisen teoriaa ja taustaa, erityisesti opetus- ja oppimistilanteissa. Lisäksi esitellään arvioinnin taustoja ja käytäntöjä yleisesti, sekä suomalaisen kieltenopetuksen lähtökohtia. Tutkimusta varten tehtyä oppimateriaalipakettia testattiin kolmessa suomalaisessa yksityiskoulussa englannin oppitunneilla luokilla 7-9 oppitunneilla keväällä 2021. Oppitunneille osallistui kokonaisia kielenopetus ryhmiä, analysoituja tuloksia oli 33. Materiaalipaketin lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyi avoimia kysymyksiä liittyen tehtävän sisältöön ja sen koettuun mielekkyyteen, joihin vastattiin välittömästi tehtävien tekemisen jälkeen. Kerätty aineisto analysoitiin pääsääntöisesti laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen, sillä tutkimuksen tärkein elementti oli opiskelijoiden antamat vastaukset tehtävien suorittamiseen liittyen. Tulokset osoittavat, että tämän oppimateriaalipaketin tehtävät olivat toimivia ja pidettyjä oppilaiden keskuudessa, ja ne koettiin suurelta osin oppimista edistäviksi. Lisäksi materiaali mahdollisti oppimisen tehostamisen valmiiden oppimateriaalien lisänä. Tässä tutkimuksessa arviointi ei ollut keskeisessä asemassa tutkittavan aiheen suhteen, mutta osana oppimisen havainnointia ja todentamista se tulisi ottaa huomioon oppitunneilla käytettävien materiaalien tuottamisessa. Jatkossa olisi tärkeää, että myös vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä kehitettäisi vastaamaan paremmin erilaisten tehtävien ja tuotosten arviointia.
-
(2020)The rise of the information and communication technologies (ICT) has been revolutionary for the societies of the 21st century. From an educational perspective, ICT tools have transformed traditional teaching and learning practices in many fields, including language education. This study aims to explore how ICT tools are used in higher education, specifically in English preparatory classes of universities in Turkey. Structured, online interviews were conducted with six EFL teachers working in different private universities. The interview questions were designed to identify teachers’ ICT use, their attitudes toward ICT tools, and potential advantages and disadvantages related to ICT tools. Qualitative content analysis was used to analyze interview data. Overall, EFL teachers used traditional ICT tools, such as computers, projectors, and interactive whiteboards (IWBs) in almost all classes, and used various Web 2.0 tools to enrich their teaching practice. Besides, teachers expressed their confidence in using ICT tools, and this finding was independent of their history of ICT training. Teachers considered ICT tools as beneficial, highlighting multiple teaching- and learning-related benefits. Teachers considered infrastructure problems as the main challenge related to ICT use.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena oli selvittää painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien eroja Otavan ja SanomaPron englannin oppikirjasarjoissa. Ylioppilaskokeiden sähköistyttyä oppimateriaalien kustantajat ovat myös julkaisseet sähköisiä versioita oppikirjoista, ja on tärkeää suorittaa vertailevaa tutkimusta niiden tarjoaman hyödyn selvittämiseksi. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että oppikirjat ovat tärkeä työkalu opettajille. Sähköisten oppimateriaalien hyötyä ja haittoja on tutkittu aikaisemmin, mutta suomalainen tutkimus on vähäistä. Tutkielman päätutkimusmenetelmä on laadullinen sisällön analyysi. Aineistona ovat SanomaPron On Track sekä Otavan Insights sarjojen lukion kurssit 1-8 sekä niiden digitaaliset versiot ja lisämateriaalit. Aineisto valittiin sillä perusteella, että oppikirjasarjat ovat maanlaajuisesti käytössä suomalaisissa lukiossa. Analyysi keskittyy kirjasarjojen painettujen ja digitaalisten materiaalien sisältöön ja niiden vertailuun. Tulokset osoittavat, että suurimmat erot digitaalisten ja painettujen oppimateriaalien välillä ovat digitaalisten materiaalien lisätehtävät. Näissä lisätehtävissä oli sarjojen välillä eroja, mutta molemmissa sarjoissa digitaaliset lisätehtävät ovat pääosin yksin tehtäviä aukkotäydennystehtäviä, eivätkä ne tarjonneet pedagogisesti mitään uutta.
-
(2023)This thesis set out to find out to what extent language proficiency is related to language learners’ ability to use discourse markers in general, in formal and informal registers, and in different tasks. Over the past decades, discourse markers have been studied extensively from various perspectives in multiple subfields of linguistics. In general, discourse markers have been found to pose great difficulty even for university-level language learners, with textual organization, cohesion and coherence being the main issues in L2 language use. The data for this research was collected from Finnish general upper secondary school students using a language test created specifically for this thesis. The aim is to tap into the participants’ active and passive English knowledge as well as their knowledge on language registers of different levels of formality. The test consists of a language proficiency test, a multiple-choice test to measure the participants’ passive vocabulary, and a cloze test to measure the participants’ active vocabulary. The results were analyzed using the Pearson correlation coefficient r, and after an item analysis and a distractor analysis of the test items, the most problematic items were analyzed qualitatively to gain more information about the participants’ use of discourse markers. The results indicate that English language proficiency is moderately correlated with the use of discourse markers overall, in formal contexts and in the cloze test measuring active vocabulary. A slightly lower correlation was also found between proficiency and the score on the multiple-choice test measuring passive vocabulary.
-
(2020)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kolmea Yhdysvaltojen presidentin pitämää puhetta ja analysoidaan presidenttien käyttämiä diskursiivisia legitimaatiostrategioita ja sitä, miten ne ovat kielellisesti rakentuneet aineistossa. Legitimaatiostrategioiden luokittelun perusteena käytetään Van Leeuwenin viitekehystä legitimoivan kielen analysointiin, mikä sisältää neljä pääkategoriaa: auktoriteettiperustaisen, moraaliperustaisen, rationaalisuusperustaisen ja tarinaperustaisen legitimoinnin. Jokainen Van Leeuwenin määrittelemistä pääluokista sisältää lisäksi useamman alakategorian, jotka pyritään myös tunnistamaan. Van Leeuwenin typologian lisäksi tutkielman laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi. Aineisto, jota käytetään presidenttien legitimaation tutkimuksen pohjana, muodostuu kolmesta ulkopolitiikkaa käsittelevästä puheesta, jotka ovat George W. Bushin, Barack Obaman ja Donald Trumpin pitämiä. Puheita yhdistää niiden aihepiiri ja kohdeyleisö: Jokainen presidenteistä perustelee puheessaan Yhdysvaltojen kansalaisille välttämättömyyttä muuttaa toimintaa Lähi-Idän valtiota vastaan ankarammaksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi joukkotuhoaseiden asettamalta uhalta. Bush käsittelee puheessaan Saddam Husseinin aseistariisumisen välttämättömyyttä, Obama perustelee tarpeellisuutta suorittaa ilmaisku Syyriaan, ja Trump argumentoi aggressiivisemman Iran-politiikan ja akuutin Iranin ydinasesopimuksen uudelleentarkastelun puolesta. Jokainen presidenteistä pyrkii puheessaan saamaan kansalaiset vakuuttuneeksi epäsuositun poliittisen päätöksen tarpeellisuudesta, mikä tarkoittaa aineiston kannalta legitimaatiostrategioiden määrän runsautta. Tutkielman keskeinen löydös oli moraali- ja tarinaperustaisen legitimoinnin päällekkäisyys ja niiden muodostaman kokonaisuuden merkittävyys presidenttien legitimoinnissa: niin Bush, Obama kuin Trump antoivat oikeutuksen Yhdysvaltojen potentiaalisille toimille Irakia, Syyriaa ja Irania vastaan kuvaamalla vahvasti moralisoiden kyseisten valtioiden menneitä tekoja Yhdysvaltoja, omia kansalaisiaan ja/tai muuta maailmaa kohtaan. Obama ja Bush oikeuttivat Yhdysvaltojen toimet myös vetoamalla maan menneen ja tulevan toiminnan moraalisuuteen. Tämä amerikkalainen ekseptionalismi taas puuttui Trumpin retoriikasta; hän kuvasi Yhdysvaltojen menneisyyttä neutraalimmin. Rationaalisuusperustaisen legitimaation suhteen presidentit käyttivät useimmiten instrumentaalista legitimointia: Erityisesti toiminnan tavoitteisiin viittaaminen oli yleistä. Auktoriteettiperustaisen legitimoinnin tyypillisin muoto oli enemmistön konformisuuteen viittaaminen: Presidentit esittivät niin kohdemaihin kohdistuvat syytöksensä kuin toimenpide-suosituksensa laajan enemmistön hyväksymiksi. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tekemiä päätelmiä ei voi yleistää aineiston ulkopuolelle: Aineiston suppeudesta johtuen tutkielma ei ota kantaa kysymyksiin presidenttien tyypillisestä legitimaatiostrategioiden käytöstä, eikä sen tekemistä havainnoista voi myöskään tehdä päätelmiä Bushin, Obaman ja Trumpin diskursiivisen legitimaation eroavaisuuksista yleisellä tasolla.
-
(2019)Tutkielma käsittelee koodinvaihtoa historiallisessa fiktiossa. Erityisenä huomion kohteena on se, miten ja milloin muita kieliä (useimmiten Saksaa ja Ranskaa) esiintyy kolmessa englannikielisessä historiallisessa romaanissa joko koodinvaihdon tai muiden menetelmien kautta ja miten nämä vaikuttavat hahmojen karakterisointiin. Työssä tarkastellaan tekstin ominaisuuksiin stilistisen analyysin avulla. Teoreettisenä viitekehyksenä käytetään Carol Myers-Scottonin "tunnusmerkkisyyden mallia" (Markedness Model), jonka avulla analysoidaan koodinvaihdon funktiota suhteessa hahmojen välisiin valtarakenteisiin, ja Meir Sternbergin "käännösmimesistä" (translational mimesis), jota käytetään erilaisten teksissä esiintyviin kielten representaatioden luokitteluun. Tutkimuksen kohteena on kolme toisen maailmansodan aikaan sijoittuvaa kirjaa: Markus Zusakin The Book Thief (2005), Anthony Doerrin All the Light We Cannot See (2014) sekä Heather Morrisin Tattooist of Auschwitz (2018). Tutkimus osoittaa, että saksalaiset hahmot kuvataan yleisemmin negatiivisesti kuin muut hahmot. Saksankieliset koodinvaihdot liittyvät usein sotaan tai negatiivisiin tunteisiin, ja jopa The Book Thief:issä, jossa kaikki hahmot ovat saksalaisia, saksaa puhuvina esitetyt hahmot ovat useammin kovempia luonteeltaan, kun taas sympaattisina esitetyt hahmot puhuvat saksaa harvemmin. Vahvin vastakkainasettelu kansalaisuuksien välillä näkyy All the Light -kirjassa, jossa ranskalaiset hahmot ovat miellyttävämpiä, ja miellyttävänä esitetty saksalainen päähenkilö puhuu enemmän ranskaa kuin saksaa. Kirjoissa esiintyy monia erilaisia tapoja edustaa kieliä, joita hahmot puhuvat. Koodinvaihto on yleistä Book Thief sekä All the Light -kirjoissa, kun taas Tattooist-kirjassa vieraita kieliä edustetaan tyypillisesti eksplisiittisen attribuution kautta (esim. ”Hän kirosi ranskaksi.”). Kielten representaatiomenetelmät eivät ole vaikuttaneet siihen, miten kriitikot ja lukijat ovat ottaneet ne vastaan. Tähän todennäköisesti vaikuttaa se, että monikielisyys kuuluu luontevana osana historiallisen fiktion genreen, erityisesti toiseen maailmansotaan sijoittuvan fiktion kontekstissa, eikä koodinvaihto näin ollen yllätä tai häiritse lukukokemusta.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten suomalaiset englannin opettajat käyttävät draamaa opetuksessaan ja millaisia hyötyjä tai haittoja he kokevat draamametodin käytöstä olevan. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä opettajaa, jotka kaikki kertoivat käyttävänsä draamaa metodina. Haastateltavista osa opetti alakoulussa, osa yläkoulussa ja osa lukiossa. Yksi haastateltava opetti ammattikoulussa. Kaksi haastattelua pidettiin kasvotusten ja muut etänä videopuhelun välityksellä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja haastattelut äänitettiin sekä litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysointiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kaikkien haastateltavien mielestä draamaan kielten opetuksessa kuului roolin ottaminen ja vuorovaikutus. Draamalle annettiin myös muita merkityksiä. Osalle draama oli erityisesti toiminnallisuutta, viestintää tai empatiataitojen harjoittelemista. Eniten draaman avulla opetettiin suullista kielitaitoa. Kielitaidon lisäksi haastateltavat opettivat draaman avulla myös muita taitoja kuten taitoa toimia tosielämän tilanteissa, vuorovaikutusta sekä ongelman ratkaisua. Haastateltavien eniten käyttämä harjoitustyyppi oli tosielämän tilanteen simulaatio, mutta opettajat käyttivät useita erilaisia harjoitustyyppejä. Oli myös tekijöitä, jotka saattoivat rajoittaa haastateltavien draaman käyttöä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi opettajan taito käyttää draamaa, oppilaiden persoonallisuus, ryhmädynamiikka, oppilaiden taidot, oppilaiden kokemus, ryhmäkoko tai tilat. Haastateltavat kokivat yleisesti draaman hyödylliseksi metodiksi. Suurin osa opettajista kertoi draaman rohkaisevan oppilaita puhumaan. Draaman nähtiin myös vaikuttavan myönteisesti oppimiseen sekä oppilaiden ja opettajan hyvinvointiin. Draama metodin käytöstä ei koettu olevan erityisesti haittaa. Mahdollisina haittoina mainittiin esimerkiksi kiusaaminen, oppilaiden pelot ja stereotypioiden vahvistaminen.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Australian Aboriginaalien käsitettä uniaika (Dreamtime) sekä kulttuuria yleisemmin ja niiden esiintymistä kirjallisuudessa. Tutkielman aluksi tarkastelen mitä käsite uniaika pitää sisällään ja mikä merkitys sillä on aboriginaalien keskuudessa. Lisäksi esittelen Aboriginaalien kulttuuria ja asemaa yhteiskunnassa. Uniajan esiintymistä kirjallisuudessa käsittelen kolmen hyvin erilaisen teoksen kautta: Oodgeroo Noonuccalin runo Reed Flute Cave (1984), Bruce Chatwinin matkakertomus The Songlines (1987) ja Joan Lindsayn romaani Picnic at Hanging Rock (1967). Australian aboriginaalit on yksi ihmiskunnan vanhimpia kansoja, heidän historiaansa voidaan jäljittää jopa noin 60 000 vuoden päähän. Vuonna 1788, Britannian perustettua ensimmäisen siirtokuntansa Australian mantereelle, aboriginaalien asema joutui uhatuksi. Aboriginaalien elintavat erosivat suuresti eurooppalaisista ja koska eurooppalaiset tarvitsivat maa-alueita käyttöönsä, siirrettiin aboriginaaleja siirtokuntiin. Aboriginaalikulttuurissa maan merkitys on hyvin suuri ja se kytkeytyy tiivisti konseptiin uniajasta. Uniajalla tarkoitetaan aboriginaalien uskomusta toisesta todellisuudesta, joka on läsnä koko ajan oman todellisuutemme rinnalla, mutta missä aika ei kulje lineaarisesti. Maailman ollessa vielä eloton, esi-isät saapuivat uniajasta tehden maailmasta elollisen. Elollisia eivät ole vain ihmiset ja eläimet, vaan kaikki luonnosta löytyvä on esi-isien muovaamaa ja sisältää esi-isien olemusta ja on näin ollen elollinen. Saatuaan työnsä maan päällä valmiiksi, esi-isät vetäytyivät takaisin omaan todellisuuteensa, mutta heimon jäseniksi vihityt aboriginaalit pystyvät kommunikoimaan esi-isien kanssa rituaalien välityksellä. Myös kuvataide ja musiikki linkittävät uniaikaa tähän todellisuuteen. Oodgeroo Noonuccal oli aboriginaali runoilija, kirjailija ja kasvattaja, jonka elämäntyönä oli aboriginaalien ja muiden australialaisten rinnakkaiselon mahdollistaminen. Hän oli myös poliittinen aktivisti, joka oli mukana vaatimassa aboriginaaleille yhtäläisiä oikeuksia muiden kansalaisten tavoin. Hänen runonsa ”Reed Flute Cave” kuvaa kaipuuta juurille, oman kulttuurin vaalimista ja kodin merkitystä. Bruce Chatwin oli brittiläinen taideasiantuntija ja toimittaja ja ennen kuin hänestä tuli maailmanmatkaaja ja kirjailija. Chatwinin kirjoitustyyli yhdistelee faktaa ja fiktiota, mikä on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Hänen kirjansa The Songlines vaikuttaa matkakertomukselta, jonka päähenkilöä kiehtoo Australian aboriginaalien paimentolaisuus ja muu kulttuuri. Tarinassa päähenkilö kiertää Keski-Australian aboriginaalien keskuudessa ensimmäisen polven australialaisen oppaansa kanssa ja tutustuu paikalliseen kulttuuriin. Chatwin yhdistelee omia oletuksiaan paimentolaisuudesta aboriginaalien kulttuuriin, mutta ei kerro tästä lukijoille, jotka saattavat saada vääristellyn ja romantisoidun kuvan aboriginaalien kulttuurista, josta erityisesti aboriginaalit ovatkin häntä ankarasti kritisoineet. Joan Lindsayn romaani Picnic at Hanging Rock on mysteeriromaani vuoden 1900 Australiasta, jossa tyttökoulun oppilaat lähtevät piknikille ystävänpäivänä. Retken aikana kolme tytöistä katoaa ja heidän kohtaloonsa yritetään saada selvyys. Romaanin tunnelma on usein unenomainen, todellisuuden rajalla häilyvä, mikä vahvistaa juonen mysteeriä. Vahvana teemana romaanissa on ajan kokemus ja merkitys. Myös aboriginaalien uniaikaan liittyy ajan jaksottaisuus totutun lineaarisen sijaan. Uniaika on lähestulkoon ainoa näitä teoksia yhdistävä asia, ja sitä käsitellään jokaisessa hyvin eri tavoin. Noonuccal kirjoittaa oman elämänsä pohjalta, Chatwin kirjoittaa kiinnostuksesta uniaikaan, mutta päähenkilön omat oletukset ohjaavat narratiivia vahvemmin, kuin paikallisilta kuullut kertomukset ja Lindsayn romaanissa aboriginaaleja ei huomioida suoraan ihmisinä eikä kulttuurina. Aboriginaalikulttuurin uskomusten käyttäminen motiivina on, varsinkin nykypäivän tietämyksen valossa, hieman kyseenalaista. Noonuccalin oikeutta kirjoittaa omasta kulttuuristaan ja elämästään ei voi kieltää, mutta Chatwinin ja Lindsayn kohdalla joudutaan pohtimaan taiteilijan vapauden ja kulttuurisen omimisen rajoja. Tärkeää on myös pohtia, kuka asiasta saa päättää. Länsimaisessa yhteiskunnassa sananvapaus ja taiteellisen ilmaisun vapaus ovat tärkeinä pidettyjä arvoja, mutta muiden kulttuurien huomioiminen ja mahdollisesti alisteinen asema ovat asioita, joiden huomioiminen on vähintäänkin paikallaan.
-
(2020)Tutkielma käsittelee toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin opetukseen suunnatuissa oppikirjoissa Jump in ja Go. Vuosiluokkien 1-2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksessa tulisi korostua toiminnallisuus ja työtavoissa tulisi yhdistyä leikinomaisuus, musiikki, draama, pelit ja liike sekä eri aistien hyödyntäminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten paljon ja millaisia toiminnallisia tehtäviä varhennetun englannin oppimateriaaleissa on, sekä millaisia elementtejä nämä toiminnalliset tehtävät sisältävät. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminnalliset työtavat voivat tukea oppimista ja ovat myös varhennettua kieltä opettavien opettajien suosimia tehtävätyyppejä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Otavan Jump in -oppimateriaalia sekä Sanoma Pron Go -oppimateriaalia, jotka on molemmat suunnattu varhennetun englannin opetukseen. Tutkielmassa analysoitiin oppilaille tarkoitettuja oppikirjoja sekä opettajan digiopetusmateriaalia, mutta vain oppikirjojen sisältämät tehtävät analysoitiin yksityiskohtaisesti. Oppikirjojen toiminnalliset tehtävät analysoitiin fokusoiden niiden sisällöllisiin elementteihin. Analysoidut sisältöelementit olivat liike, musiikki, kirjoittaminen, lukeminen, draama sekä värittäminen/piirtäminen. Pelit luokiteltiin toiminnallisiksi tehtäviksi, mutta ne analysoitiin erikseen niiden suuren määrän vuoksi. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmat oppimateriaalit sisälsivät toiminnallisia tehtäviä, mutta tehtävät ja niiden elementit olivat erilaisia. Liike ja puhuminen olivat yleisimmät elementit toiminnallisissa tehtävissä, kun taas peleissä puhuminen oli yleisin elementti. Oppimateriaalien välillä oli myös eroavaisuuksia, sillä Go -oppikirjan toiminnalliset tehtävät sisälsivät enemmän draamaelementtejä, kun taas Jump in -oppikirja otti paremmin huomioon oppilaat, joiden lukutaito ei ole vielä vahva.
-
(2022)Tutkielma tutkii varhentamisen hanketta alakoulun englanninopetuksessa. Vuodesta 2020 lähtien tuli voimaan muutos, jonka mukaan A1 kielen opiskelu alkaa Suomessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. A1 kieli on useimmiten englanti, mutta se voi olla myös jokin muu kieli, kuten saksa tai ranska. Varhennettua kieltä opetetaan yleensä yksi tunti viikossa. Joissakin kouluissa varhennettua kieltä on opetettu jo aikaisemmin, mutta maanlaajuinen muutoksesta on tullut vasta viime vuosina. Kielenopetuksen aloittaminen jo ensimmäiseltä luokalta lähtien perustuu oppimisen eri herkkyyskausiin. Joidenkin tutkimustulosten mukaan kielitaito tarttuu lapsiin parhaiten mahdollisimman nuorena. Koska aihetta ei ole vielä tutkittu paljoa opettajien tai opetusharjoittelijoiden näkökulmasta, tutkimukseni keskittyy heidän asenteisiinsa varhennetun englannin opetusta koskien. Tutkin myös, mitä hyötyjä ja haittoja varhennetun kielen opetuksesta on löydetty aiemmissa tutkimuksissa. Käsittelen sekä Suomen kontekstiin sijoittuvia tutkimuksia, että kansainvälisiä tutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lisäksi, miten varhennettua englanninopetusta Suomessa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Opettajien ja opetusharjoittelijoiden mielipiteiden keräämiseksi loin sähköisen kyselyn Google Formsilla. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2022. Kysely koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen osa oli suunnattu opettajille ja toinen opetusharjoittelijoille. Kyselyllä kartoitettiin molempien kohderyhmien näkemyksiä varhennetun englannin kielen opettamiseen alakoulussa. Kysymykset koskivat varhennetun kielenopetuksen kokemuksia, kuten oppilaiden motivaatiota kielen oppimiseen ja opettajien kokemia haasteita luokassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielenopiskelun aloittaminen aikaisemmin on kannattavaa, jos tietyt kriteerit oppimiselle otetaan huomioon. Sekä oppilaille että opettajille tulee tarjota optimaaliset olosuhteet varhennetun kielenopetukseen kouluissa. Tämä koskee muun muassa oppimisympäristöä, ryhmäkokoja sekä englannin opettamista lapsille soveltuvalla tavalla. Suuria ryhmäkokoja tulisi välttää, sillä ne johtavat eriyttämiseen ja sen tuomiin ongelmiin. Lisäksi englantia tulisi opettaa 1. – 2. luokalla suullista ilmaisua sekä toiminnallisuutta painottaen. Opettajien mielipiteistä käy ilmi, että vaikka suurin osa kokee varhennetun englannin opettamisen mielekkääksi, tarjotaan myös useita parannusehdotuksia varhennettuun opetukseen. Opettajat toivoivat pienempiä ryhmiä, lisää sopivaa opetusmateriaalia sekä selkeitä toimintatapoja varhennettuun opetukseen. Tutkimustuloksista käy myös ilmi varhennetun englannin opetuksen hyödyt ja haitat kouluympäristössä sekä aiempien tutkimusten suhde nykytutkimukseen.
-
(2022)This Master’s Thesis aims to explore evaluative language directed at Chinese culture in an online context upon the appearance of COVID-19. To achieve this objective, this study was guided both theoretically and methodologically by the stance triangle (Du Bois 2007). The stance triangle acknowledges three stance acts—evaluation, positioning, and alignment—that co-occur in each stance. An additional objective of the present study was to gather all info obtained from the stance triangle in order to determine the discursive construction of Chinese culture. Thus, the concrete research questions were as follows: 1. How do Twitter users evaluate Chinese culture on Twitter and position themselves in relation to other Twitter users and Chinese culture? 2. How do interlocutors align with each other's utterances on Twitter? 3. How do interlocutors represent Chinese culture on Twitter at the beginning of the COVID-19 outbreak? As hypothesized at the early stages of this research, in addition to issues within the immediate realm of well-being or survival of people, the emergence of COVID-19 surfaced much fear and confusion online. To inspect the opinions of people regarding Chinese culture upon the appearance of COVID-19 online, Twitter was chosen as the platform of interest. The data consisted of a tweet posted on Bill Maher’s Twitter account, which contained a video clip from YouTube promoting an episode of the late-night tv-show as an addition to the text. Additionally, a total of 52 responses were also included in the study. The results of the present study show that, overall, stances on Twitter were versatile both in their content and intensity. In relation to the first research objective regarding evaluation and positioning, it was observed that even though the stances were versatile, the vast majority evaluated different entities of Chinese culture in a negative manner. In regard to the second research question, the Twitter users sought alignment by referring to statements made beforehand or by high-ranking officials or prestigious institutions. In terms of representation, this thesis argues that Chinese culture is presented as unsanitary, unethical, and as a future threat to the rest of the world.
-
(2022)Caryl Churchill is a renowned playwright whose plays concern a wide range of social and political issues. In her plays Far Away (2000) and Escaped Alone (2016) Churchill brings forth depictions of ecological disaster which complexify the relationship between humans and their nonhuman environment. In this thesis, I argue that the plays in question offer a new perspective on the division between humanity and the nonhuman environment, which prompts the reader to question their own anthropocentric view of human exceptionalism. The plays’ bizarre events and absurdist form criticise the arbitrary division between human and nonhuman animals, underlining the intrinsic value of all beings and the nonanimated environment. It is evident that the plays are part of the Theatre of the Absurd, in their deviation from traditional conventions for narration and plot, as well as in the untraditional depiction of humans and the nonhuman environment. Utilising the typology of animal representation by Greg Garrard (2012) it becomes clear that nonhuman animals are increasingly depicted as anthropomorphic and certain groups of humans as increasingly zoomorphic in Far Away. Furthermore, the importance of the effects of the capitalist economic system in the climate crisis is prevalent in both plays. In Far Away, the characters work under a capitalist government which does not value human wellbeing. Escaped Alone, on the other hand, depicts ecological catastrophes as instigated by entities strongly connected with the capitalist system. Thus, both plays reveal the significance of capitalism as a driving force in ecological destruction, as well as its negative impact on individuals. Escaped Alone emphasises the individual perspective on the climate crisis by offering a female perspective and showing the characters as resilient despite the looming catastrophes. By depicting the ecological crisis as a complex and multifaceted issue, Churchill establishes her plays as works of deep ecology.
-
(2023)This thesis discusses A.S. Byatt’s writing about nature in Possession: A Romance and The Biographer’s Tale. It examines how the duality of nature, symbolic and material, manifests itself in the two novels and how that relates to broader questions about fiction and reality. The purpose of this study is to explore the conceptualisation of nature by humans in conjunction with the physical existence of the natural world. The biographical aspect of the texts is juxtaposed with a discussion of the natural sciences and the evolutionary process, which enables Byatt’s human characters’ existence to be analysed in less anthropocentric terms, against the wider organic context of nature and life. This study draws upon ecocritical perspectives which are applied to explore the complex and intertwined connections between the cultural and physical aspects of nature, the human and the non-human, and the mind and the body. As Byatt’s novels mix realism and fantasy, such approaches enable the duality of the natural world to be analysed as relational instead of being treated as oppositional: the human-nature relationship operates on biological and abstract levels simultaneously. The distinction between language, a product of the human mind, and the embodied physical reality of nature is at the core of the analysis conducted. The body and the mind are examined both in human terms and in relation to the non-human. This thesis argues that there are underlying systemic contexts, both biological and cultural, within which Byatt’s human characters and her narratives operate in Possession and The Biographer’s Tale. Alongside the exploration of human and natural histories, origins and relationality emerge as key themes in the two novels, connecting the fragmented and uncertain existence of postmodern individuals with the more solid and timeless systems of the natural world.
-
(2020)Vuonna 2016 sitovaksi tullut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 linjaa, että jokaisen oppilaan opintoihin tulee vuosittain sisältyä yksi monialainen oppimiskokonaisuus, jossa työskennellään yli oppiainerajojen. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ei ole tähän mennessä tutkittu englannin opetuksen näkökulmasta, vaikka eri oppiaineilla ja niiden opettajilla onkin merkittävä rooli oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Oppimiskokonaisuuksien toteutus päätetään paikallisesti, joten erilaisia käytännön mahdollisuuksia on runsaasti. Tämä tutkielma kartoittaa, millaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia englannin opettajat ovat toteuttaneet suomalaisissa yläkouluissa. Tutkimusaineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella sekä haastatteluilla ja arvioitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen.Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten englannin opettajat ovat toteuttaneet monialaisia oppimiskokonaisuuksia yläkoulussa? 2. Miten englantia käytetään ja opetetaan yläkoulun monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa? Tutkielman tulokset osoittavat, että englannin opettajien toteuttamat monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat keskenään hyvin erilaisia. Suosituimmat toteutustavat olivat teemaviikko- ja työpajamalli, mutta niiden sisältö vaihteli.Oppimiskokonaisuudet sisälsivät esimerkiksi erilaisia yksilö- ja ryhmätöitä, vierailuja ja vierailijoita sekä muita toiminnallisia aktiviteetteja. Englantia käytettiin pääasiassa opetuksen, kommunikaation ja tiedonhankinnan välineenä. Kielitaidon osa-alueista kirjoittaminen oli tärkeimmässä roolissa. Myös luetunymmärtämistä ja kielioppia harjoiteltiin ja arvioitiin lähes jokaisessa oppimiskokonaisuudessa. Suullisen ilmaisun osuus vaihteli, mutta tyypillisesti oppilaat puhuivat edes jonkin verran englantia. Kuullunymmärtämisharjoituksia teetätettiin hieman yli puolessa tutkituista oppimiskokonaisuuksista. Kohdekulttuurin käsittely jäi vähimmälle huomiolle. Koska laaja-alaisen osaamisen tavoitteet olivat suunnittelun keskiössä, oppiainekohtaisia tavoitteita kielitaidon osa-alueille ei opettajien mukaan juurikaan pohdittu.
-
(2022)During the recent decades, due to increased immigration, the linguistic environment in Finnish schools has undergone significant changes and the current National Core Curriculum for Basic Education (NCC) emphasizes the importance of multilingual and language-aware (MLA) pedagogy in teaching. Teachers are obliged to take multilingual and language-aware matters into account, but teachers’ perceptions regarding MLA pedagogy in Finland have not been studied before. The aim of this study is to explore EFL teachers’ attitudes towards and opinions of MLA pedagogy. A further goal is to study how well these perceptions coincide with the guidelines stated in the NCC. In addition, two different background variables, teachers’ educational background and the number of L2 Finnish speakers the teacher has in the EFL classroom, were analyzed in more detail in order to examine whether there is any differences in the perceptions of different subgroups. The data was collected via an online questionnaire, and in total 60 comprehensive school EFL subject and class teachers participated in the study. This study took a mixed-methodology approach, most of the data being quantitative and gathered via Likert scale statements. In addition, open-ended questions provided qualitative data and were gathered in order to gain deeper understanding of the explored phenomenon. The results show that the majority of EFL teachers have positive attitudes towards and are interested in MLA pedagogy and see it as forming an essential part of their teaching. However, a significant part of the respondents found the implementation of MLA teaching methods challenging and, many had not received any training concerning MLA pedagogy. Lack of education, time, and resources, as well as teachers’ negative attitudes were mentioned as the main obstacles which may prevent the use of multilingual and language-aware pedagogy in the classroom. It is crucial to raise teachers’ knowledge and awareness of MLA pedagogy and provide training for all teachers regardless of the subject taught so that the goals of NCC are met and the students’ linguistic repertoires are regarded as an advantage instead of a hindrance.
-
(2018)Tutkielma käsittelee englantia lingua francana (ELF), ja kuinka se ilmenee lukion opetusmateriaaleissa. Englanti on kansainvälinen kieli ja sitä puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Siksi on tärkeää, että oppilaille näytetään englannin rooli kommunikointikielenä eri kieliä äidinkielenään puhuvien välisessä keskustelussa. Englannin globaalia luonnetta lisäksi korostetaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelmassa, joten sen vaikutuksen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä kulttuureja oppilaille esitellään, ja millaista tietoa heille tarjotaan niistä. Lisäksi tutkielma keskittyy tilanteisiin, joissa englantia käytetään lingua francana, kuvailemalla ja vertailemalla niitä. Tutkielmassa käytetään kolmea kirjaa kahdesta englannin oppikirjasarjasta: Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track -sarjasta sekä Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta. Näin ollen tekstit kuudesta kirjasta toimivat tutkielman materiaalina. Analyysimetodina käytetään sisältöanalyysia, tarkemmin lähilukua ja kategorisointia. Oppikirjoista löytyvät viittaukset eri kulttuureihin kategorisoidaan kahdella tavalla: Kachrun (1985) englannin käytön piirien ja viittausten tyypin mukaan. Piirejä on kolme: sisä-, ulko- ja laajeneva piiri, ja viittaustyyppejä on viisi: henkilö, tuote, paikka, tapa ja perspektiivi. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta ELF-tilanteet analysoidaan kvalitatiivisesti Tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmat sarjat keskittyvät vahvasti sisäpiirin kulttuureihin ja viittaavat niihin lähinnä henkilöillä ja tuotteilla. On Track- sarjassa viitataan huomattavasti enemmän laajenevan piirin kulttuureihin, kun taas Insights-sarja viittaa enemmän sisäpiiriin. Toisin sanoen, molemmat sarjat korostavat englantia äidinkielenään puhuvia kulttuureja ja viittaavat niihin henkilöillä ja tuotteilla. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja lähes kaikissa niissä yhtenä osapuolena on natiivipuhuja. Lisäksi lähes kaikki niistä on kirjoitettu epäsuorasti ilman oikeaa dialogia ja standardin englannin normeja seuraten. Näistä tuloksista huomataan, että opetussuunnitelman korostamaa globaali englantia ei oteta täysin huomioon oppikirjoissa. Tästä johtuen opettajille koituu enemmän työtä lisämateriaalin tuottamisessa.
-
(2023)In education, changing the core curriculum usually results in changing textbooks because they should be based on the curriculum at least up to some level. In 2019, the Finnish upper secondary school level National Core Curriculum (NCC) was updated, and it was taken in use in August 2021. Since this NCC change is still recent, the need for researching it is evident. The publisher Otava updated their upper secondary school level English language teaching textbook series Insights to New Insights in response to the NCC change, which created an interest in how the series was modified to fit the change. Therefore, this research is set to show how the English teaching related guidelines in the NCC have changed and how the New Insights series has succeeded in its update with those changes in mind. The main data for the research consisted of the New Insights series’ electronic textbooks, as well as the 2019 NCC for upper secondary school by the Finnish National Board of Education. When the thesis was written, the New Insights series consisted of five books (New Insights 1–2, 3, 4, 5 and 6), and the research focused on all these available books. The Insights series and the prior 2015 NCC were also used for comparison, but the research did not go into detail about these past versions. Qualitative content analysis was used to describe the contents of the 2019 NCC and the textbooks to show how the textbooks have taken into consideration the NCC change and the concepts of the new NCC. In addition to content analysis, task analysis was used to give task-based examples of how certain aspects of these 2019 NCC concepts are visible in the New Insights series. Three major English teaching related NCC changes were identified in the analysis. They were the use of transversal competences as the learning objectives of the subjects, the increased guidance of the student, and the change from “courses” to “modules” in hopes for easy creation of subject-crossing study units. Corresponding to the NCC changes, three aspects of the New Insights series were presented: the visibility of transversal competences, emphasising the language profile and self-assessment, as well as the multidisciplinarity of the DIY tasks in New Insights 5. These findings considered, the research managed to show the relation between the 2019 NCC and New Insights, and it can be concluded that the New Insights series was visibly modified to fit the NCC change.
-
(2019)E.M. Forsters Howards End (1910) publicerades under en tid av sociala konflikter och global oro. Forster var medveten om att drivande krafter hotade de engelska traditionerna som präglade den viktorianska levnadsstilen. Under hela sin karriär som författare och kritiker försökte Forster belysa de sociala konflikterna i det engelska samhället. Denna studie fokuserar på de socialhistoriska förhållandena som skildras i Howards End, samt hur Forsters egna politiska och sociala uppfattning konstruerar den kritiska världsbilden i romanen. Lionel Trillings studie om Forster och hans litterära karriär som en betydande författare inom modernismen utgår från ett socialhistoriskt perspektiv som är grundläggande för denna studie. Trilling utvecklar den moraliska liberalism som karakteriserar Forsters världsbild. Utgående från Trillings bok kan man förstå hur Forster använder liberalismen och symbolism som utgångspunkt för att förstå och jämföra världsbilden i Howards End. Den viktorianska romanen och de förändrade samhällsidealen behöver definieras för att förstå de underliggande skillnaderna i de olika värdena som Forster avbildar. Daniel Schwarz och David Medalie, som båda studerar tidiga 1900-talets romanen, lägger grunden för att förstå bakgrunden för den förändrade litterära stilen som bör anpassas till modernismens tid. De tre familjerna (de traditionella Wilcox, de liberala Schlegels och den lägsta i medelklassen, tjänstemannen Leonard Bast med sin fru Jacky) i Howards End representerar olika värden som dominerar den engelska medelklassen i England. Familjerna representerar förhållandena i England och det grundläggande temat i boken är ”Vem ska ärva England?”. Symboliken mellan England och vem som ärver huset Howards End är tydlig. Slutligen kommer Howards End ärvas av Helens och Leonards klasslösa son. Forster konstruerar ett slut där hela medelklassen lever i harmoni. Forsters egna liberala tankar och inflytanden är tydliga i romanen och genom den liberala Margaret Schlegel (senare Wilcox) försöker Forster finna en balans mellan det gamla och nya England. Forster skapar ett slut som pekar på framtida möjligheter men håller sig kritisk till att det är slutgiltigt.
-
(2020)Tutkielmassa käsittelen empatiaa ja sympatiaa Brandon Sandersonin fantasiakirjasarjassa The Stormlight Archive. Analysoin eri keinoja, joilla lukijoiden empatia ja sympatia sarjan hahmoja kohtaan herätetään. Analyysissa keskityn sarjan kolmen päähahmoon, Kaladiniin, Shallaniin ja Dalinariin, jotka ovat sarjan eniten fokalisoivat hahmot. Käyn läpi yleisiä kerronnan tekniikoita, joiden avulla lukijoiden sympatia ja empatia hahmoja kohtaan syntyvät, minkä jälkeen tarkastelen hahmojen empatiaan ja sympatiaan käytettyjä keinoja omissa luvuissaan. Sarja on julkaistu 2010–luvulla, ja näin ollen sen tähänastinen tutkimus on hyvin vähäistä. Tutkielmassani käyttämä teoreettinen viitekehys pohjautuu Suzanne Keenin teoriaan narratiivisesta empatiasta, sekä Howard Sklarin teoriaan narratiivisesta sympatiasta. Tämän lisäksi käytän Meir Sternbergin käsitteitä primäärisestä ja äskettäisestä efektistä, jotka ohjaavat lukijoiden tunteita hahmoja kohtaan. Analyysimetodina käytän lähilukua. Tutkielman ensimmäisessä analyysiluvussa käsittelen Kaladinin hahmoa, ja esitän, että lukijoiden tunteet hahmoa kohtaan rakentuvat kolmella keskeisellä tavalla, joita käsitellään omissa alaluvuissaan. Ensimmäisessä alaluvussa käsittelen Kaladinin sankaruutta ja siihen vaikuttavia hetkiä, toisessa hänen suhdettaan Syliin, ja kolmanessa sarjan ensimmäisen kirjan takaumalukuja. Toisessa analyysiluvussa keskityn Shallaniin, ja näytän, että empatia ja sympatia häntä kohtaan syntyvät hänen mutkikkaista ihmissuhteistaan, hänen sisäisestä kamppailustaan identiteettinsä kanssa, sekä sarjan toisen kirjan takauma-luvuista, jotka kertovat hänen synkästä nuoruudestaan. Kolmannessa analyysiluvussa tarkastelen Dalinarin hahmoa. Lukijoiden tunteet Dalinaria kohtaan muovautuvat hänen isähahmon roolinsa avulla. Tunteisiin häntä kohtaan vaikuttavat myös kolmannen kirjan takaumaluvut, sekä tietyt tunteikkaat hetket tarinassa. Tutkielmassa pyrin näyttämään, kuinka lukijoiden tunteet The Stormlight Archiven päähahmoja kohtaan syntyvät. Perustekniikoiden lisäksi osoitan, että Sandersonin käyttämät takaumat lisäävät lukijoiden tunteita hahmoja kohtaan. Tämän lisäksi sarjassa on käytetty tiettyjä hetkiä, sekä hahmojen sisäistä tunteiden myllerrystä lisäämään lukijoiden tuntemuksia hahmoja kohtaan.
-
(2020)Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä tavalla feminismiä ja feminiinisyyttä käsitellään pikamuotibrändi Monkin Instagram-julkaisuissa vuosina 2018 ja 2019. Aihe on ajankohtainen, sillä feminismin rooli julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla feminismin luonne, joka on historiallisesti perustunut poliittiseen aktivismiin ja epätasa-arvoisten valtarakenteiden paljastamiseen, on muuttunut osittain yksilökeskeisempään ja kaupallisempaan suuntaan. Monet julkisuuden henkilöt ovat julistaneet olevansa feministejä, ja vaatekaupat myyvät t-paitoja, joissa on feministisiä iskulauseita. On oleellista tutkia, minkälaisia merkityksiä feminiinisyydestä ja feminismistä kaupalliset yritykset luovat, sillä niillä on merkittävä valta määrittää, millaiset feministiset sisällöt saavat huomiota julkisessa keskustelussa. Kaupallisiin tarkoituksiin sopii yleensä vain myyntiä edistävä kieli, jolloin kantaaottavammat poliittisen feminismin aiheet jäävät helposti taka-alalle. Tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin sekä feministiseen tutkimukseen, joista kumpikin kytkeytyy vahvasti kysymyksiin diskurssien ja vallan välisestä suhteesta. Sovellan tutkimuksessa Faircloughin kolmitasoista analyysikehystä tarkastelemalla itse aineiston lisäksi sen tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä seikkoja sekä yhteiskunnallista kontekstia. Koska aineisto koostuu sekä kielellisestä että kuvallisesta materiaalista, käytän analyysissa sekä systeemis-funktionaalisen kieliteorian että multimodaalisen analyysin työkaluja. Tarkastelen aineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, joten tutkimus on paitsi kielitieteellinen, myös osa feministisen kritiikin jatkumoa. Hyödynnän aineiston analyysissa populaarifeminismin ja postfeminismin käsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan nykyajan mediakulttuurin rakentamia naiskuvia. Keskiössä on se, mitä kuvia feminiinisyydestä ja feminismistä tuotetaan ja mitä haastetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 50:stä Monkin Instagram-julkaisusta, jotka on valikoitu vuosilta 2018 ja 2019. Aineiston valinnassa on otettu huomioon erityisesti julkaisujen feminismiin viittaava kieli. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millaisia feminiinisyyteen ja feminismiin liittyviä diskursseja aineistosta löytyy? 2. Millaisin multimodaalisin, erityisesti kielellisin keinoin diskurssit rakentuvat? Aineistosta nousee esiin viisi feminismiin ja feminiinisyyteen liittyvää diskurssia: kulutus-, keho- ja valintadiskurssit sekä itsensä rakastamisen ja feministisen identiteetin diskurssit. Näiden diskurssien tarkastelun kautta aineisto määrittyy populaarifeminismin piiriin, sillä se tunnustaa naisia alistavien rakenteiden olemassaolon. Aineistossa kuitenkin tuodaan esille lähinnä ristiriidattomia feministisiä aiheita, kuten naisten voimaantumista. Naisten rooli kuluttajina sekä vahvoina ja itsenäisinä toimijoina korostuu. Samanaikaisesti feministinen rakenteellinen kritiikki ja erityisesti kapitalismin luomien valtarakenteiden kritisointi jää huomiotta. Aineiston luoma kuva feminiinisyydestä ja feminismistä perustuukin vahvasti uusliberalistiselle yksilökeskeiselle ajattelulle ja kuluttajuudelle.
Now showing items 61-80 of 291