Browsing by Title

Intelligent transport systems 'ITS' are becoming more common within city traffic. Urban transport has historically relied heavily on use of private cars during the past decades which transport planning and transport policy decisions have supported. The aim of the new transport policy has been to strive for public transport`s and light traffic`s modal shares of growth. However, the policies do not change quickly. Intelligent transport innovations shape citizens` preferences of the different modes of transport and by the introduction of them it is seeked, inter alia, safer and more environmentally friendly urban transport. I examine in this thesis the KutsuPlus intelligent transport service carried out by HSL in 2012-2015 and, more generally, intelligent transport innovations that have been in use in the metropolitan area of Helsinki. The research question is whether an individual intelligent transport innovation, like Kutsuplus here can affect people's choice of transport mode in the urban space and thus increase the competitiveness of public transport.

The teacher-pupil interaction affects the quality of the pupils' school attendance and school performance significantly. The teacher-pupil interaction has been studied extensively, but the pupils' own perspective on the topic has received less attention. This study examined the pupil's perceptions concerning the teacher-pupil interaction during lessons. The teacher-pupil interaction is affected by several underlying factors such as the school, the class as a learning environment, as well as gender of the pupil. In addition, previous research has shown that school transition affects the quality of the teacher-pupil interaction. The study also looked at the differences in pupils' experiences regarding the quality of the teacher-pupil interaction between schools, class, upper and lower grades and between girls and boys. This study was conducted as part of the Education, Agency and Pedagogical Well-being in primary school - research project (Pyhältö , Soini & Pietarinen , 2010). The authors study involved nine classes from three different schools. Four eight grade and five sixth grade classes. The schools were located in different parts of Finland. The data was collected using images about lesson situations, to stimulate the pupils' writing about these situations. A total of 167 pupils answered the image-projection-task. Two different lesson-situations were selected into the study. The pupil descriptions of the circumstances were first analyzed via content analysis. The findings of the qualitative analysis composed were three different teacher-pupil interaction pro-files. These profiles were given numerical values , which allowed the examination of differences of the pupils' experiences between, gender, class, grade and school. The three teacher-pupil interaction profiles were termed as follows; the qualified, the cynical, and the teacher functioning as a part of the machinery. The interaction profiles were distributed very evenly across the data. There was a statistically significant difference between all the analyzed factors in the interaction profiles. In particular, the experiences about the teacher-pupil interaction between girls and boys proved to be virtually contrary. A more targeted research regarding the topic on a large sample size is needed. Future research would advisably be linked to the introduction of the new curriculum (POPS 2014), which aims to influence the teaching methods and practices and thus inevitably also effects on the teacher-pupil interaction.

During past decades, new theories of information have put pressure on Finnish schools to adjust the content of teaching. The Schools have responded by putting more emphasis on developing different skills required to process information. In history teaching this has meant putting historical thinking in the focus. Acquiring knowledge from the past requires analyzing different remains that contain information about past events. That is why students are taught to work like historians. The abilities to interact with historical sources are called historical literacy skills. Previous studies have shown that young students are beginners in analyzing historical sources, but researchers also have agreed that even young students have the capacity to think historically. Historical thinking and understanding the nature of historical knowledge have been made top priorities in the curriculum but the goals and criteria of learning have been criticized for being too demanding. Pessimistic estimations have also been made about their realization in the field. The purpose of this study was to examine 6th graders skills of making interpretations from historical sources. 22 student from the same class took part in the study. The students were given an assignment in which they examined two conflicting sources depicting the same historical events. The student's task was to evaluate the credibility of the sources and distinguish the motives of their writers. Student's answers were analyzed using qualitative methods. VanSledright's and Afferblach's theory of cognitive activities in evaluation of sources was used as a frame of reference. Results were in line with previous studies regarding young student's abilities to analyze historical sources. 14 students ranked in the lowest stage of cognitive activity and eight students in the next stage called identification. The students in the lowest stage regarded all information as knowledge and failed to distinguish the righters motives. While some answers contained glimpses of more advanced thinking, students were ranked in to the stage which their righting expressed the most. The results indicated that the students lacked strategies to interpret historical sources but some students were able to draw conclusions from the sources independently.

Tutkielmaan kuuluu kaksi osaa: opetusvideon tekeminen nuoren hampaiden hoidosta ja tutkimus, jossa selvitettiin, minkälaisia asenteita ja tietoja kuudesluokkalaisilla on hammasterveydestä ja miten he käytännössä huolehtivat hampaistaan. Näkyykö tietotaito nuoren hampaidenhoidossa? Työssä selvitettiin myös, mitä nuoret pitävät Terve suu on cool – opetusvideosta. Videossa kerrotaan hammasterveysfaktoja ja kannustetaan nuoria pitämään huolta hampaistaan. Tutkimuksesta selvisi, että nuorilla on hyvä asenne hampaiden hoitoon ja hammaslääkärissä käyntiin. Hampaiden pesun suositus 2 x 2 min on nuorilla hyvin tiedossa, mutta happohyökkäys ymmärretään huonosti ja kariogeenisinä ruoka-aineina pidetään lähinnä vain herkkuja. Ksylitolituotteiden käyttö on alle puolella suositusten mukaista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että melkein jokaisella tytöllä oli negatiivista sanottavaa hampaistaan, pojista alle puolella. Harva on kuitenkaan kuullut negatiivista kommentointia hampaistaan. Opetusvideo sai hyvän vastaanoton ja nuoret pitivät sitä hyödyllisenä. He suosittelisivat sitä sisaruksilleen ja kavereilleen.

Tutkielma on sosiologisesti kehystetty laadullinen kuvaus kuudesluokkalaisten lasten kännyköiden käytön yhteydestä sosiaaliseen koheesioon heidän vertaissuhteissaan. Se ammentaa uudesta lapsuuden sosiologiasta, jolla pyritään tuomaan lasten omat äänet kuuluviin. Aineisto tutkimusta varten kerättiin fokusryhmähaastatteluilla ja koostuu viidestä haastattelusta, joihin osallistui yksi luokallinen oppilaita, yhteensä 28 lasta. Aineistoa analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja sitä lähestyttiin faktanäkökulmasta. Tutkimukselle keskeisiä näkökulmia ja käsitteitä ovat rituaalit, autonomia (erityisesti suhteessa aikuisiin), faattinen vuorovaikutus, yhdistetty läsnäolo ja maaninen yhdistyneisyys, ja sen teoreettinen viitekehys pohjautuu erityisesti Richard Lingin ajatuksiin kännyköiden ja sosiaalisen koheesion välisestä yhteydestä. Analyysin pohjalta tutkimuksessa päädytään siihen, että kännyköiden ja sosiaalisen koheesion välistä yhteyttä voidaan kuvailla kahdeksan eri teeman kautta. Neljä näistä teemoista liittyy siihen, kuinka kännykät tukevat sosiaalisen koheesion rakentumista lasten vertaissuhteissa. Kännykät tukevat sosiaalista koheesiota lasten vertaissuhteissa siten, että niiden kautta lasten on mahdollista kommunikoida tilassa, johon aikuisilla ei ole pääsyä. Lisäksi ne mahdollistavat faattisen vuorovaikutuksen muotoja sekä rituaaleja, jotka tukevat koheesiota. Kännykät myös mahdollistavat koheesiota ylläpitäviä yhdessä tekemisen ja muistojen luomisen muotoja. Tutkielmassa kännyköiden yhteyttä sosiaalisen koheesion hiipumiseen havainnollistetaan myös neljän teeman kautta. Selkeimmin tämä yhteys tulee näkyväksi siinä, ettei kaikilla luokan oppilailla ole pääsyä kännykkävälitteiseen kommunikaatioon, jolla koheesiota rakennetaan. Lisäksi kännykät ovat uhka sosiaaliselle koheesiolle sen takia, että kännykkävälitteisen vuorovaikutuksen tempo on joillekin lapsille liian nopea ja sen sisältö on joillekin luonteeltaan liian faattista. Kännykät ovat yhteydessä sosiaalisen koheesion hiipumiseen myös uusien kiusaamisen muotojen kautta. Tutkielmassa tuodaan myös esille, että kännyköiden ja lasten vertaissuhdekoheesion välisessä yhteydessä on jossain määrin havaittavissa sukupuolittuneisuutta sekä tyttö- ja poikatapaisuuksia. Lisäksi tutkielmassa kuvaillaan, millä tavoin lasten kännykkävälitteiset sosiaalisen koheesion työstämisen muodot voivat olla yhteydessä kaupallisiin prosesseihin ja yritysten voitontavoitteluun. Kännykkäsovelluksista tutkimuksessa nousevat erityisesti esille WhatsApp ja Tellonym.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kuudesluokkalaisten oppilaiden kirjoitustaitoa ja sen yhteyttä äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanaan. Tutkimusongelmana on selvittää, miten norminmukainen yleiskielen hallinta näkyy kuudesluokkalaisten kirjoituksissa ja millaisina kuudesluokkalaisten oppilaiden kirjoitustaidot näyttäytyvät suhteessa todistusarvosanaan. 2000-luvulla Opetushallitus on laatinut useita raportteja peruskoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden taidoista. Tutkimuksia on tehty sekä ala- että yläkoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisesta. Kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa havaitaan, että peruskoululaisten äidinkielen ja kirjallisuuden taidot ovat heikentyneet 2000-luvun aikana. Erityisesti ovat heikentyneet kirjoitustaidot. Poikien heikko osaaminen on myös noussut esille. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimivat kirjoittamisen kehikon ja kirjoittamisen kompetenssin teoriat. Kirjoittamisen kehikossa kirjoittaminen jaetaan osa-alueisiin, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa-alueita ovat kirjoittaminen taitona, luovuutena, prosessina, tekstilajin tuottamisena, sosiaalisena toimintana tai sosiopoliittisena toimintana. Kirjoittamisen kompetenssin teoriassa kirjoittaminen jaetaan karkeasti kolmeen osa-alueeseen: tekstiin, prosessiin ja sosiaaliseen toimintaan. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kirjoittamista tekstin, eli sanojen, lauseiden ja virkkeiden tasolla. Kirjoitustaidon lukuisista osa-alueista tässä tutkimuksessa keskitytään kirjoitetun kielen hallintaan, jolloin päähuomion saavat tekstin kieliasu ja sisältö. Kirjoittamisen kehikon ja kirjoittamisen kompetenssin teorioiden pohjalta aineiston analyysia varten laadittiin analyysikriteeristö. Analyysissä käytetyt kriteerit valittiin teoriasidonnaisista kriteereistä aineistoon tutustumisen jälkeen. Tutkimusaineisto koostui 43:sta helsinkiläisen kuudesluokkalaisen kirjottamasta tekstistä. Tekstilaji oli ääneen luetun sadun pohjalta kirjoitettu referaatti. Teksteistä etsittiin yleiskielen vastaisia virheellisiä ilmaisuja ja toisaalta yleiskielen mukaisia ansioita. Kaikki tähän tutkimukseen valikoituneet norminvastaisuudet ja norminmukaisuudet luokiteltiin taulukoihin arvosanakohtaisesti. Lopuksi tekstien piirteitä verrattiin sekä todistusarvosanaan että kirjoituksesta annettuun arvosanaan. Lisäksi tutkittiin arvosanojen jakautumista sukupuolittain. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus arviointi on vaihtelevaa, ja opettajat vaikuttavat painottavan arviointikriteerejä eri tavoin. Hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle kahdeksan eivät toteutuneet kaikissa hyviksi tai erinomaisiksi arvioiduissa teksteissä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin kirjoittaminen, mutta tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa, että normitetulle arviointityökalulle olisi tarvetta.

Objectives. As the national curriculum states one objective in elementary school geography and biology is to understand the map of the world and learn its essential nomenclature. Previous studies have mainly focused on children's mental maps of the world drawn on paper so it's interesting to examine whether there are differences on how children perceive map of the world in two-dimensional and three-dimensional format. The objective of this study was to examine sixth graders' mental maps of the world first drawn on paper and then on spherical surface. Differences between those two drawn maps were also examined. Methods. 19 sixth graders from two different classes in one school were part of this study. They draw mental map of the world on paper from memory. Later they did the same but this time drawing was made on spherical surface. Mental maps were given points in five different categories. General quality of the maps was also given a grade. Differences between maps drawn on paper and spherical surface were examined by statistical methods. Results and conclusions. Results of this study revealed that as previous studies have stated, most common flaws were related to the size and shape of the continents. There was no statistical significance between the general quality of the maps drawn on paper and on spherical surface. There was statistical significance between maps drawn on paper and on spherical surface in a category that measured how well continents were drawn on correct hemisphere as maps drawn on spherical surface got lower scores. Results of this study point out that there seems to be very little difference on quality of children's mental maps whether those are drawn on paper or on spherical surface.

Objective. The aim of this intervention study is to examine which character strengths sixth graders spot in themselves and how do they present the character strengths in their everyday lives. The effect of the intervention is being determined as the changes in an observation group are discussed. This study is a part of Tämä Elämä –project, which emphasizes co- working and aims at preventing social exclusions of teenagers. Method. The study was carried out with a sixth grade class (19 students) in the Spring 2019. The class was given lessons on character strengths for a week with the help of Huomaa Hyvä! –materials which are composed for the purpose of bringing out the strengths of an individual. The students filled out an online form both at the start and in the beginning of the week so the effect of the intervention was opened for evaluation. The observation group of 24 students took part in the study. They didn’t receive classes on character strengths during the week. Results and conclusions. The most presented character strengths in the class are fairness, prudence and creativity. The students discussed the strengths through the topics of me-oth- ers, values, cognitive skills, emotions, emotional skills and attitude. The activities they pre- sented discussing their character strengths were e.g. games, activities with friends, home- work and exams. The knowledge and usage of character strengths expressed by the students was tested with repeated measures ANOVA in the software of Statistics Analysis Software SPSS. The factors of time or being a member of either of the groups was not classified as primary effect. The knowledge and usage of character strengths expressed by the students didn’t change signif- icantly.

Finnish grammar schools were partly gender-segregated during the independence time, because 35 finnish-language girls’ schools operated in Finland and at the most approximately 40% of all pupils studied in these girls’ schools. The task of this thesis is to find out, using the methodology of oral history, the significance of the girls’s schools as an educator in the memories of pupils from 1930s to 1970s. My thesis is based on qualitative research, where I describe and analyze school memories with a phenomenon- and event-focused research method and I use oral history to interpret broad cultural and social phenomena and events. The focus of my thesis is school history and social development viewed from a microhistorical perspective. With the oral history data I form a longitudinal picture of the individual as part of the girls’ school culture and I examine the transitions of the education culture across generations and find out what the girls’ school’s education has meant to different generations of women in the past. The source of my thesis is the survey material on girls’ and boys’ schools experiences collected in the Finnish Literature Society’s folk poetry archive’s tradition and contemporary culture collections in 2005-2006, which consists of girls’ school memories written by 26 women. The research material includes seventeen different girls’ schools located in ten different cities. The school memories I studied represented a strong narrative of experiences of teachers’ educational practices towards their pupils. The girls’ school pupils of 1930s and 1940s took the educational ideas of the school to be humility, necessary submission and the interest of the homeland as a matter of course. The teachers in the school memories were harsh and demanding, the punishments were based on blaming and creating shame. In 1950s the school’s educational culture sought uniformity and unity, and the teachers’ educational task emphasized the maintenance of the school’s operating culture with strict discipline and control of order. Restrained behavior was a demand internalized by the pupils from the school of the time. In 1960s the educational culture of the school began to change, although the teachers’ actions were still based on restrictive pedagogy and eradicating arrogance from the pupils. It was only at 1970s that the democratization of the school changed the teachers’ attitude towards their pupils and they were met as individuals. Throughout the decades, special sexual morality education was emphasized in the educational mission of the girls’ school. The pupils saw the schoool’s mission to raise kind, obedient, innocent and well-mannered girls.

Kuulojärjestelmä suorittaa jatkuvasti ääniympäristön valvontaa, joka tapahtuu valikoivan tarkkaavaisuuden suunnasta riippumatta. Oleellinen osa tätä valvontaa on rekisteröidä äänet, jotka ovat joillain tavoilla muista poikkeavia. Poikkeukset voivat olla signaali merkittävästä muutoksesta ympäristössä. Jotta tämän toiminnon suorittaminen olisi mahdollista, on kuulojärjestelmässä oltava hermostollinen mekanismi, joka tallentaa muistiin ennusteen ympäristössä esiintyvistä äänistä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kuulojärjestelmän rajoitteita rekisteröidä ääniä, jotka rikkovat erilaisiin abstrakteihin sääntöihin liittyviä ennusteita. Mittaukset tehtiin elektroenkefalografialla (EEG). Tulkinta tehtiin mismatch negativity (MMN) -vasteen perusteella. MMN-vastetta pidetään fysiologisesti mitattavana merkkinä siitä, että kuulojärjestelmä on onnistuneesti rekisteröinyt ennusteesta poikkeavan äänen. Ärsykkeinä käytettiin kahden siniäänen pareja. Parien äänien korkeudessa oli yhden sävelaskeleen suuruinen ero ylös- tai alaspäin. Parit oli jaettu kahteen virtaan, joita kutsuttiin matalaksi ja korkeaksi. Molempiin virtoihin kuului viisi eri korkuista paria. Koetilanteita oli yhteensä neljä. Koetilanteet suunniteltiin siten, että ne olisivat teoreettisesti kuulojärjestelmälle asteittain vaikeampia suorittaa. Koetilanteessa A korkean ja matalan virran pareja esitettiin vuorotellen. Poikkeava tapahtuma oli kahden samaan virtaan kuuluvan parin peräkkäin esiintyminen. Koetilanteessa B esitettiin nousevia pareja molemmissa virroista. Poikkeavat parit olivat laskevia. Koetilanteessa C esitettiin korkean virran nousevia pareja ja matalan virran laskevia pareja. Poikkeavat tapahtumat olivat korkeassa virrassa laskevan parin ja matalassa virrassa nousevan parin esiintyminen. Koetilanteessa D esitettiin vuorotellen nousevia ja laskevia pareja. Poikkeavissa tapahtumissa esitettiin samaan suuntaan muuttuva pari kahdesti peräkkäin. Kaikissa koetilanteissa koehenkilö katsoi äänetöntä ja tekstitettyä elokuvaa. Abstraktia sääntöä rikkovien äänien rekisteröinti onnistui koetilanteessa A, mutta ei koetilanteissa B, C ja D. Jännitevasteiden näönvarainen tulkinta tuki jossain määrin MMN-vasteen esiintymistä kaikissa koetilanteissa. Tilastollisten testien tulokset eivät kuitenkaan olleet merkitseviä lukuun ottamatta koetilanteen A tuloksia, jotka olivat erittäin lähellä tilastollisesti merkitsevää. Tuloksien tilastolliset merkitsevyydet heikkenivät sitä mukaan, kun koetilanteet vaikeutuivat. Oletus koetilanteiden vaikeusjärjestyksestä oli oikea. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että kuulojärjestelmä on selvästi rajoittunut kyvyltään rekisteröidä abstrakteja sääntöjä rikkovia ääniä. Tulokset ovat osittain ristiriidassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, sillä niissä MMN-vasteita on rekisteröity osin samantapaisissa koetilanteissa.