Browsing by Title
Now showing items 13723-13742 of 32921
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan kvantitatiivista ja notiivista spesiestä, niin kuin suomalainen kielitieteilijä Paavo Siro (1909 – 1996) on ne esille tuonut 1950-luvun kielitieteellisessä keskustelussa. Spesieksellä tarkoitetaan tässä työssä kategoriaa, jolla tehdään ero määräisen ja epämääräisen välille. Määräisyydestä ja epämääräisyydestä käytetään myös nimityksiä definiittinen ja indefiniittinen. Monissa ns. “artikkelikielissä” spesies on oma kieliopillinen kategoriansa, mutta suomen kielessä sillä ei ole omaa kieliopillista tehtävää. Suomen kielessä spesieksen ilmaiseminen on jakautunut monen eri kieliopillisen kategorian tehtäväksi. Tutkielmassa esitellään ja tarkastellaan Siron esille tuomia kvantitatiivisen ja notiivisen spesieksen käsitteitä. Siron mukaan subjekti toisaalta tarkoittaa laadultaan joko määräistä tai epämääräistä joukkoa ja toisaalta viittaa joko tunnettuun tai tuntemattomaan tarkoitteeseen. Määräisyyden definiittisyyttä Siro nimittää kvantitatiiviseksi spesiekseksi ja tuttuusominaisuutta notiiviseksi spesiekseksi. Kvantitatiivinen spesies ilmenee subjektin sijanvaihtelun myötä, eli nominatiivisubjekti tarkoittaa määräistä ja partitiivisubjekti epämääräistä joukkoa. Notiivisen spesieksen taas osoittaa sanajärjestys tai painotus. Näillä määrityksillä Siro on muodostanut nelikentän, joka muodostuu seuraavista pareista: notiivisesti määräinen – kvantitatiivisesti määräinen, notiivisesti epämääräinen – kvantitatiivisesti epämääräinen, notiivisesti määräinen – kvantitatiivisesti epämääräinen, kvantitatiivisesti määräinen – notiivisesti epämääräinen. Aluksi työssä käsitellään Siron teoriaa ja nelikenttämallia ja otetaan esille sen kritiikkiä kielitieteellisessä keskustelussa. Tarkasteltavana on myös teorian kannalta keskeisiä käsitteitä: jaollisuus, osittuvuus, referenssi, spesifisyys, avoimet ja sulkeiset viittaukset, notiivisuus, kvantitatiivinen definiittisyys, subjektin totaalisuus ja tarkenteet. Lopuksi työssä tarkastellaan Siron teoriaa empiirisen aineiston avulla. Aineistona on Olli Nuutisen teos Kommentteja kahteen elämään sekä litteroitu puhekielinen aineisto Helsingin yliopiston keskusteluntutkimuksen arkistoista. Aineistosta on poimittu eksistentiaalilauseiden monikolliset ja jaolliset subjektit ja niiden kautta kokeillaan Paavo Siron teorian käyttökelpoisuutta. Aineistoa on käytetty myös spesiesteorian keskeisten käsitteiden ilmentämiseen. Aineistosta löytyy joitakin prototyyppisiä esimerkkejä, jotka näyttäisivät sopivan Siron teoriaan, mutta enimmäkseen esimerkit poikkeavat teoriasta. Analyysi osoittaa, että Paavo Siron nelikenttäteoria on symmetrinen ja looginen, mutta ehkä enemmänkin teoriassa kuin käytännössä. Aineiston avulla huomataan, että on paljon poikkeuksia ja kysymystä herättäviä esimerkkejä, jotka eivät suoraan sijoitu nelikenttämalliin. Teoriaa on vaikea soveltaa käytäntöön, koska Siron yksinkertaistetut esimerkkilauseet eivät löydä kovin monta vastinetta aineistossa. Analyysin perusteella voidaan todeta, että spesiekset näyttävät muodostavan jatkumoita, jotka menevät osittain päällekkäin, ja niinpä lauseiden analyysiin sopisi paremminkin koordinaatistohahmotelma. Kvantitatiivisen ja notiivisen spesieksen käsitteitä ei kuitenkaan pitäisi hylätä, vaan niitä voi pohtia sekä erillisinä että yhteisvaikutteisina ilmiöinä.
-
(2019)The percentage of silage in total dry matter consumption of cows belonging to milk recording in Finland was 51 % in 2018. Harmful microbes can be found in feed. Of these microbes’ clostridia cause problems in cheese production in dairies and yeasts affect the aerobic deterioration of silage and produce ethanol, which causes great dry matter losses. Feed microbe concentrations have traditionally been determined by cultivating, but PCR methods bring novel rapidity and sensitivity to silage microbe research. The aim of this study was to test and develop a PCR based method to detect harmful microbes in silage samples. An additional aim was to specifically identify and quantify four clostridia species and one yeast species from samples of a silage trial. First, a literature review and a database search on harmful microbes in silage were conducted. Based on the results, seven primer pairs were selected, of which three were general primer pairs and four species-specific primer pairs. The usefulness of these primers was tested on silage, cheese and yeast samples in laboratory conditions with gel electrophoresis and qPCR. Additionally, was a white lupin-spring wheat mixture ensiled without additive, with formic acid (2, 4 or 6 l/t fresh matter) and natrium nitrite (900 g/t fresh matter) -hexamine (hexamine 0, 300 or 600 g/t fresh matter) in three laboratory silos/treatment. A chemical quality analysis and quantification of harmful bacteria with qPCR were conducted on pre-ensiling forage and silage samples for Clostridium tyrobutyricum, C. butyricum, C. sporogenes, C. perfringens and Saccharomyces cerevisiae. Microbes were found in abundance. From the chosen primer pairs, two general primer pairs would have been suited for quantification on agarose gel and S. cerevisiae primers proved to be suitable for qPCR. Compared to the amount of microbe DNA, surprisingly few clostridia were found in the samples. Clostridia/spores were found only in five silos ensiled with formic acid. Butyric acid was found in more silos. Possible explanations for the small amounts of clostridia found, might be the effect of formic acid on microbe populations, minor soil contamination while mowing and collecting the forage, PCR-inhibitors in lupin, the nitrate concentration in the feed, and activity of other microbes. Yeast concentrations in the samples were high. Ethanol concentrations were small compared to yeast concentrations. There might have been too little oxygen available for the yeast. PCR-methods can be used to specify and support chemical analyses from silage. Conclusions on microbe concentrations in silage cannot be solely based on chemical analyses. Furthermore, a too specific microbe quantification might raise contradictions and problems in the interpretation of results. Primers that are genus’s specific or recognize even broader taxon might be more functional than species-specific primers.
-
(2016)Lastensuojelun jälkihuollon tarkoituksena on tukea nuorta kodin ulkopuolelle tapahtuneen sijoituksen jälkeen ja varmistaa nuoren hyvinvointi ja selviytyminen nuoruuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa. Tässä tutkimuksessa jälkihuoltonuorten tilannetta tutkitaan hyvinvoinnin, sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman käsitteemme, toimintatahtoisuuden, viitekehyksistä käsin. Tutkimuksella on kolme tavoitetta: 1) selvittää, keitä olivat Helsingin jälkihuoltonuoret vuosina 2013-15, 2) tutkia, miten Helsingin jälkihuoltonuorten toimintatahtoisuus näyttäytyy heitä koskevissa asiakasasiakirjoissa ja 3) selvittää mitä palveluja Helsingin jälkihuoltonuoret käyttivät jälkihuoltonsa aikana. Tutkimuksen aineistona on 600:n jälkihuoltonsa huhtikuussa 2015 päättäneen nuoren asiakasasiakirjoista sähköisille lomakkeille kerätyt tiedot. Tiedot kerättiin Helsingin kaupungin neljästä eri tietokannasta (ATJ, Effica YPH, Pegasos ja Terveys Effica). Lomakkeelle kerättiin tiedot jälkihuoltonuorten lastensuojelutaustasta, terveydentilasta, jälkihuollon päättymishetken elämäntilanteesta (sosiaalinen tilanne, sosiaaliset suhteet, elämäntavat ja arjen hallintataidot, sosiaaliset ongelmat, tulevaisuus) sekä jälkihuollon aikaisten palvelujen käytöstä. Aineisto on analysoitu kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä, ristiintaulukoinnilla ja kvalitatiivisen osuuden osalta sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset antavat kattavan kuvauksen Helsingin jälkihuoltonuorista vuosina 2013-15. Taustoiltaan jälkihuoltonuorista yli puolet oli kasvanut yhden vanhemman (61%) perheessä. Sijoitus tapahtui yleisimmin nuoren ollessa yläasteikäinen (44%). Nuorten koulutustaso oli heikko, sillä vain 14% nuorista oli valmistunut ammattiin jälkihuollon päätyttyä. Toimintatahtoisuus näyttäytyy tulosten mukaan eri tavalla suhteessa yhteiskuntaan ja suhteessa jälkihuoltonuoreen itseensä. Eniten haasteita nuorilla oli päivärytmin (40%), rahankäytön (51%) ja päihteiden (25%) käytön osalta. Myös ympärillä olevat luonnolliset sosiaaliset verkostot puuttuivat monelta. Yhteistyö jälkihuoltonuorten ja viranomaisten välillä toimi kuitenkin kokonaisuutena hyvin. Jälkihuoltonuoret käyttivät runsaimmin jälkihuoltoyksikön palveluja (92%) ja terveyspalveluja (68%). Päihdepalvelujen (13%) ja psykiatristen palvelujen (23%) käyttö oli vähäistä, vaikka jälkihuoltonuorista neljäsosalla päihteiden käyttö oli päivittäistä ja psyykkisiä ongelmia oli 38%:lla. Asiakirjojen kirjausten osalta huomioitavaa oli dokumentoinnin tason vaihtelu työntekijäkohtaisesti sekä puuttuvien tietojen osuus. Jälkihuoltotyöskentelyssä nuoren osallisuuden vahvistaminen, tiivis yhteistyö nuoren ympärillä olevien tahojen kanssa sekä palvelujen suunnittelu hyvissä ajoin ovat merkittäviä jälkihuollon onnistumiselle. Asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut sekä psykososiaalisen tuen antaminen ovat myös keskeisiä. Nuorten toimintatahtoisuutta voidaan vahvistaa aidolla kohtaamisella ja neuvottelevaan kumppanuuteen perustuvalla työskentelyllä. Jälkihuoltonuoret itsessään tulisi nähdä voimavarana ja luoda palvelujärjestelmään mentorointiin perustuva systeemi. Nykyjärjestelmää tulisi kehittää pidentämällä jälkihuolto-oikeutta ja luomalla jälkihuollolle valtakunnallinen valvonta- ja seurantajärjestelmä.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract Humanistinen tutkimus hyödyntää yhä enenevässä määrin muiden tieteenalojen tutkimusmenetelmiä.Tässä Pro gradussa on kyse tilastotieteellisten ja koneoppimiseen perustuvien menetelmien testauksesta kaunokirjallisen teoksen analyysiin. Topiikkianalyysin avulla selvitän tutkittavan romaanin samankaltaisuuksia teksteihin, jotka voisivat valaista romaanin kirjallisia taustoja tai siihen vaikuttaneita ajankohtaisia tekijöitä. Tutkimuksessa käyttettävän topiikkityökalun (Isaware Text Vision) kehitystyö sai alkunsa Tekesin Next Media/Software Newsroom -projektista. Yhdysvalloissa alkunsa saanut digitaalinen kirjallisuudentutkimus perustuu puolestaan tilastotieteeseen. Professori Matthew L. Jockers on yhtenä ensimmäistä tutkijoista hyödyntänyt tilastotieteellisiä malleja ja R-ohjelmointikieltä. Tutkimusesimerkkini ovat pääosin peräisin Jockersin teoksesta Text Analysis with R for Students of Literature ( 2014). Olen soveltanut tutkimusmenetelmiä Pentti Haanpään 1930-luvun pula-ajan romaaniin Isännät ja isäntien varjot. Perusteena teoksen valinnalle on se, että kyseistä teosta on tutkittu paljon ja siitä saa siten vertailuaineistoja digitaalisten tutkimustulosten testaamiseksi. Kaunokirjallisesta tekstistä pystyy tietokoneohjelmistojen avulla poimimaan seikkoja, jotka eivät välttämättä tule esiin teosta perinteisesti lukemalla ja analysoimalla. Eri tekstiyhteyksien välisessä analyysissä voi nousta tärkeäksi suorien (tai epäsuorien) lainausten, sitaattien ja alluusioiden havaitsemisen ohella myös semanttisten yhteyksien hahmottaminen. Topiikkimallinuksen tuloksissa nousevat esiin samat aiheet kuin kvalitatiivisessa kirjallisuudentutkimuksessa. R-kielen ohjelmakirjaston esimerkeillä voi puolestaan palastella tekstiä mielin määrin ja se on mahdollisuuden lisäksi selkeä uhka. Tilastollinen menetelmä kertoo tässä opinnäytteessä samaa kuin Haanpään tutkijatkin: romaanin henkilögalleria ja käytetyt sanalliset ilmaisut ovat miesvoittoisia. Taloudellinen toimeliaisuus ja väestön vaurauden lähde näkyvät romaanissa perinteisin painotuksin. Graafisisten tulosten avulla teoksesta voi muodostaa hyvin nopeasti erilaisia tulkintoja, joita tarvittaessa voi syventää muiden kvantitatiivisin metodien avulla. Digitaalisuus ja kvantitatiiviset metodit tuovat kirjallisuudentutkimukseen nopeutta, tarkkuutta ja toistettavuutta. Tutkijain havainnot näyttäytyvät aina samanlaisina samalla datalla, eivätkä ne ole sidoksissa subjektiivisiin näkemyksiin. Digitaalinen kirjallisuudentutkimus on tämän tutkimuksen tulosten valossa perinteisen kirjallisuudentutkimuksen oiva apuväline osaavissa käsissä. Siksi sen alkeita kannattaa esitellä, testata ja pohtia.
-
(2020)Tutkielmani käsittelee inarinsaamen nominintaivutusta erityisesti siinä esiintyvän äänteiden kvantiteetin vaihtelun näkökulmasta. Inarinsaamen morfofonologiaa laajemminkin luonnehtivat monenlaiset vartalonvaihtelut, joita morfologisena ilmiönä on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Näistä kvantiteettivaihtelun katsotaan usein olevan sidoksissa erityisesti astevaihteluun. Pyrin kuitenkin mahdollisimman pitkälti käsittelemään kvantiteettivaihtelua itsenäisenä ilmiönä ja luomaan mallin, jossa nominit voidaan luokitella ja niiden taivutusta kuvata ensisijaisesti kvantiteettivaihtelun perusteella. Sovellan morfologian kuvauksessa ns. WP- eli sana/paradigma -tyyppistä morfologian teoriaa. Kuvaan morfofonologista vaihtelua erityisesti morfologian näkökulmasta, joskin huomioin jonkin verran myös ilmiöiden kielihistoriallista taustaa. Pohdin myös kysymystä siitä, millaisin teoreettisin perustein sanoja voidaan jaotella taivutustyyppeihin sekä laajemmin sitä, millaiset morfologian kuvaukset tai teoreettiset mallit ovat tarkoituksenmukaisia eri tilanteissa. Tutkimusaineistonani toimivat aikaisemman tutkimuskirjallisuuden sekä sana- ja oppikirjojen sisältämät inarinsaamen nominintaivutuksen kuvaukset ja esimerkkiparadigmat. Käyttämäni teoreettinen malli mahdollistaa aineistossa esiintyvien eri paradigmatyyppien skemaattisen kuvauksen ja yksiselitteisen vertailun. Havaitsemieni säännönmukaisuuksien ja yhtäläisyyksien pohjalta hahmottelen taivutustyyppijakoa inarinsaamen nomineille. Tuloksena on alustava jako, jossa inarinsaamen nominit on jaoteltu laskutavasta riippuen n. 12-15 pääasialliseen taivutustyyppiin niiden vartalotyypin ja niissä esiintyvän paradigmaattisen kvantiteettivaihtelun perusteella. Kvantiteettivaihtelu itsessään jakautuu kahteen päätyyppiin, kaksi- ja kolmiportaiseen, riippuen sanassa esiintyvistä konsonanteista. Konsonanttien laadullisella vaihtelulla on kuitenkin vaikutusta kvantiteettivaihteluun vain melko harvoissa tapauksissa. Tutkimukseni osoittaa, että inarinsaamen nominit voidaan jakaa taivutustyyppeihin ja niiden taivutusta kuvata merkittäviltä osin niissä esiintyvän kvantiteettivaihtelun perusteella. Lisäksi kvantiteettivaihtelu itsessään on mahdollista kuvata useimpien äänteiden osalta itsenäisenä muusta morfofonologisesta vaihtelusta riippumattomana ilmiönä.
-
(2014)Mobile zinc is involved in the pathogenesis of several fatal neurodegenerative diseases, such as amyotrophic lateral sclerosis, Alzheimer's disease, and Parkinson's disease. Design of novel Zn(II) chelators is a promising research field in the development of new medical treatments for these diseases. However, depletion of zinc using a high affinity chelator can lead to cell death. The Zn(II) chelator N,N,N',N'-tetrakis(2-pyridylmethyl)ethylenediamine (TPEN) can reverse some zinc related pathologies, but its high zinc affinity makes it unsuitable for use as a medical treatment. In this thesis, calculations at the density functional theory (DFT) level have been performed on TPEN and TPEN derivatives. The aim was to suggest modifications in the molecular structure which lower the zinc affinity of the chelator to a less toxic level, and which therefore could potentially lead to new medical therapies for neurodegenerative diseases. A further aim was to develop a computational protocol that is suitable for studies and in silico design of Zn(II) chelators. The results show that DFT methods, which include a correction for dispersion forces and which treat the solvent implicitly, can yield free energies for ligand exchange reactions which agree well with experimental data. The employed computational methodology is also suitable for similar studies involving other metals. The zinc affinity of TPEN can be lowered by substituting hydrogens on its pyridyl rings with electron-attracting groups. Substitution with weakly electron-donating groups can also lower the zinc affinity, provided that it results in a conformational change which stabilises the free chelator. Substitution of carbon atoms with nitrogens on the pyridyl rings also lowers the zinc affinity. The computational methodology needs improvement if one wishes to address more complicated problems, such as studies of complexation energies for chelators with varying denticities, in which solvent molecules may play a more significant role as one of the ligands.
-
(2017)Työn aiheena on kvanttifysikaalinen lomittuminen ja sen merkitys fotosynteesin energia-absorptiossa. Aihe on perinteiset oppiainerajat ylittävä, käsittäen fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa. Aihe on erittäin tärkeä: ilman energiatehokkaasti toimivaa fotosynteesiä Maapallolla ei olisi nykymuotoista elämää. Lomittumisella tarkoitetaan lyhyesti selittäen sitä, että paikallisesti erillään olevien olioiden (klassisesti: aalto tai hiukkanen) ominaisuuksien välillä on korrelaatio, jota ei klassisen fysiikan keinoin pystytä selittämään. Lomittumisesta käytetään myös termiä kvanttikoherenssi, termit ovat käytännössä ekvivalentteja. Lomittuminen on tärkeä osa nykyfysiikan todellisuuskäsitystä ja se on muuttanut todellisuuskäsitystä lokaalista ei-lokaaliin (holistiseen) suuntaan. Vaikka lomittuminen onkin ihmisen arkisen havaintomaailman käsitteistöllä täysin käsittämätön ilmiö, niin se on kokeellisesti kiistatta todistettu luonnon ominaisuus. Työ on kirjallisuustutkimus. Keskeisinä lähteitä ovat lukuisat fysiikan ja fysikaalisen kemian tieteellisissä julkaisuissa olleet artikkelit, sekä kokeellisia että teoreettisia artikkeleja. Fotosynteesiin liittyen, lukuisien 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan lomittumisella näyttäisi olevan tärkeä merkitys viherhiukkasen toiminnassa. Tutkimusten mukaan viherhiukkasen lukuisat Auringon energiaa keräävät antennimolekyylit ja yksi reaktiokeskus ovat kvanttikoherentissa lomittuneessa tilassa oleva makroskooppinen systeemi. Tämä mahdollistaa lähes häviöttömän energian siirron antennimolekyyleistä reaktiokeskukseen, joka kerää yksittäisten fotonien energiat ja käynnistää fotosynteesin monimutkaisen reaktioketjun. Lomittuminen näin suurissa biologisissa systeemeissä on kuitenkin vaikeasti havaittavissa ja siksi asiaa tutkitaan koko ajan lisää erittäin intensiivisesti. Lukiofysiikan nykyisen oppimäärän modernin fysiikan kurssissa korostetaan aaltohiukkasdualismin käsitettä. Monien fysiikan opetuksen tutkijoiden mielestä aaltohiukkasdualismin käsite on hyvin ongelmallinen. Siihen sisältyvien klassisten käsitteiden, aalto ja hiukkanen, sekoittaminen kvanttifysiikan käsitteiden kanssa vaikeuttaa kvanttifysiikan oppimista ja saattaa olla este kvanttifysiikan ja lomittumisen syvällisempään ymmärtämiseen. Tutkijat suosittelevat, että aaltohiukkasdualismin käsitettä ei opetuksessa käytettäisi. Valitettavasti se on korostetusti esillä vuoden 2015 fysiikan OPS:ssa. Oppikirjojen kirjoittamisessa täytyy toki olla melko konservatiivinen, mutta lomittuminen on kuitenkin jo niin tärkeä osa nykyfysiikkaa, että seuraavan sukupolven oppikirjoissa lomittumisen pitäisi ehdottomasti olla mukana. Luonteva reitti lomittumisen opetukseen etenee käsittelemällä pienen intensiteetin kaksoisrakokoe perusteellisesti ja pohtimalla sen tulosten merkitystä fysiikan ontologian kannalta. Lomittumisen käsitteen kvalitatiivinen ymmärtäminen olisi tärkeää myös siksi, että sillä odotetaan jo muutaman vuoden sisällä olevan hyvin merkittäviä käytännön sovelluksia (kvanttitietokoneet, suprajohtavuus, jne.). Ihmisen suoran havaintomaailman mukaan todellisuus on lokaalia, hiukkaset ovat lokaaleja ja erillisiä. Lomittumiseen liittyvä todellisuus on kuitenkin täysin ei-lokaalia. Kvanttifysiikan ja lomittumisen ontologia tuntuu siis arkijärjen vastaiselta ja siksi sitä voi olla vaikea hyväksyä. Tällöin tulee muistaa, että lomittuminen on kokeellisesti todistettu. Fysiikassa jokainen koe on kysymys luonnolle. Jos ihmisen oman, hyvin rajallisen, havaintomaailman käsitteistö ei riitä selittämään ja ymmärtämään luonnon antamia vastauksia, niin ei se ole luonnon vika!
-
(2021)Säilymislauseina tunnetut tulokset kuvailevat malliteoriassa erilaisia yhteyksiä kaavojen syntaktisen rakenteen ja kaavat toteuttavien mallien semanttisten ominaisuuksien välillä. Esimerkiksi jokainen ensimmäisen kertaluvun logiikan eksistentiaalis-positiivinen kaava säilyy homomorfismien suhteen. Käänteiseen suuntaan jokainen homomorfismeissa säilyvä ensimmäisen kertaluvun kaava voidaan loogisesti yhtäpitävästi esittää myös eksistentiaalis-positiivisessa muodossa. Parannuksena tähän on Benjamin Rossman osoittanut, että jokainen funktiosymboleja sisältämätön ja homomorfismeissa säilyvä ensimmäisen kertaluvun kaava voidaan esittää eksistentiaalis-positiivisessa muodossa ilman tarvetta kaavan kvanttoriasteen kasvamiselle. Tässä tutkielmassa Rossmanin menetelmää kehitetään hieman eteenpäin osoittamalla, että jokainen funktiosymboleja sisältämätön ja homomorfismien suhteen säilyvä kaava on mahdollista muuttaa eksistentiaalis-positiiviseen muotoon sellaisella tavalla, että tuloksena olevan kaavan syntaktista rakennetta saadaan rajattua alkuperäisen kaavan rakenteen avulla ja että tuloksena olevan kaavan kvanttoriasteeksi riittää pelkkä alkuperäisen kaavan eksistenssikvanttoreista laskettu kvanttoriaste. Todistuksen työvälineenä esitellään eräs yleistys malliteoriassa perinteisesti käytetyistä ja erilaisten mallirakenteiden vertailuun soveltuvista kahden pelaajan peleistä.
-
(2017)Quartz crystal microbalance (QCM) and surface plasmon resonance (SPR) spectroscopy are methods measuring mass changes on solid surface. During measurement fluid flows over sensor. The aim of this study was to find out if it's possible to culture a biofilm using QCM and SPR methods and compare biofilms with those cultured in test tubes under static fluid conditions. Enrofloxacin antibiotic was tested against biofilm cultured in SPR. Biofilms were imaged electron microscopically. Bacteria used were Staphylococcus pseudintermedius and Corynebacterium auriscanis and a combination of those. Biofilm was successfully cultured by both methods repeatably. S.pseudintermedius formed a biofilm, but C.auriscanis didn't. Together S.pseudintemedius and C.auriscanis formed thicker biofilm than S.pseudintermedius alone. There were difference between biofilms depending on culturing conditions. Biofilm covered the surface quicker and bacterial density was higher under flowing conditions than static fluid. The growth of biofilm was ceased during enrofloxacin feeding, but not destroyed. Growth continued after stopping enrofloxacin feeding. QCM and SPR methods are suitable for culturing biofilms. They measure mass changes on solid surface but tell nothing about the architecture of biofilm. QCM and SPR could be good methods for studying compounds destroying biofilm matrix or trying to find coating materials to prevent bacterial adhesion.
-
(2014)Tämä tutkielma käsittelee kahta yleisesti melko tuntematonta lukualuetta: kvaternioita ja oktonioita. Tutkielman tavoite on esitellä nämä lukualueet ja niiden historiaa sekä todistaa joitakin ominaisuuksia näihin liittyen. Erityisesti tutkielman tavoitteena on todistaa, että reaaliluvut, kompleksiluvut, kvaterniot ja oktoniot ovat ainoat normitetut jakoalgebrat. Tutkielman ensimmäinen luku on johdantoluku, jossa johdatellaan aiheeseen kompleksilukujen avulla ja esitellään tutkielmassa käytetyt lähteet. Ennen tutkielman pääasialliseen aiheeseen siirtymistä tutkielman toisessa luvussa määritellään reaalikertoiminen algebra, jakoalgebra ja lopulta normitettu jakoalgebra. Luvussa esitellään ja todistetaan jakoalgebroja luonnehtiva lause. Lisäksi todistetaan, että kompleksilukujen algebra on normitettu jakoalgebra. Tutkielman kolmannessa luvussa esitellään kvaterniot ja määritellään kvaternioalgebra. Lisäksi määritellään kvaternioden kertolasku ja todistetaan lause kvaternioiden liitännäisyydestä. Luvussa määritellään myös kvaternioalgebran normi sekä todistetaan kvaternion konjugaattia ja käänteisalkiota koskevat lauseet. Näitä lauseita apuna käyttäen todistetaan, että kvaternioalgebra on normitettu jakoalgebra. Neljäs luku käsittelee oktonioita. Luvussa määritellään oktonioalgebra ja esitetään oktonioiden kertolaskulle kaksi vaihtoehtoista määritelmää. Toisen määritelmän yhteydessä määritellään kongruenssin ja jäännösluokan käsitteet, sillä niitä tarvitaan kertolaskun määrittelyssä. Lisäksi luvussa määritellään oktonioalgebran normi sekä todistetaan oktonion konjugaattia ja käänteisalkiota koskevat lauseet, kuten kvaternioille tehtiin luvussa kolme. Samalla tavoin kuin kvaternioiden kohdalla, näitä lauseita hyödyntäen todistetaan, että oktonioalgebra on normitettu jakoalgebra. Viidennessä ja viimeisessä luvussa vedetään yhteen, mitä lukualueita tutkielmassa on käsitelty. Luvussa määritellään kompositioalgebra sekä sen sisätulo ja konjugaatti. Lisäksi todistetaan kompositioalgebran sisätuloa ja konjugaattia koskevat lauseet. Luvussa määritellään myös Cayley-Dickson -algebra ja todistetaan siihen liittyvät lauseet. Lopuksi näitä lauseita apuna käyttäen todistetaan, että korkeampiulotteisia reaalikertoimisia kompositioalgebroja ei ole olemassa. Tässä tuodaan esille Hurwitzin lause, jonka mukaan reaaliluvut, kompleksiluvut, kvaterniot ja oktoniot ovat ainoat normitetut jakoalgebrat.
-
(2014)More than half of the agricultural land in Finland is cultivated with cereals, and on many farms, cereals are also grown in monoculture. Studies have shown that crop rotation can decrease the need of inputs and also increase crop yields. At the same time more knowledge is needed about qualities and benefits of different crops. The aim of this study was to investigate the qualities of white lupin as a one year green manure crop, and to investigate its impact and nitrogen effect on barley yield formation and yield quality during the subsequent growth period. The aim was furthermore to investigate if white lupin affected soil mineral nitrogen content. A two year long field experiment was established during the growth season of 2010 at Viikki research farm in Helsinki. In year 2010 white lupin, barley and fallow was cultivated as precrops for the following growth period. In year 2011 only barley was cultivated and different nitrogen treatments were included in the experiment to be able to evaluate precrop nitrogen effect. In year 2011 cultivation of white lupin and barley was also repeated in a second field experiment. In the experiments, white lupin lenght development, ground coverage and biomass accumulation were recorded and compared with barley. The total amount of nitrogen that white lupin accumulated was also determined. In year 2011 precrop and nitrogen treatment effects on barley yield formation and yield quality was determined. Precrop and nitrogen treatment effects on soil mineral nitrogen was investigated from fall 2010 to fall 2011. White lupin was successfully cultivated without any input of fertilizers. White lupin showed less ground coverage in early summer, and therefore showed inferior weed competition compared with barley. White lupin achieved the same plant lenght and total biomass as barley, but accumulated over 200 N kg/ha. In the precrop and nitrogen treatments, barley grain yield did not indicate any need of nitrogen fertilizer, where white lupin had been used as precrop. Grain protein content, however, showed that even with white lupin as precrop, a 20 kg/ha nitrogen starter was not sufficient. Soil mineral nitrogen content was clearly increased by white lupin only before sowing in year 2011.
-
(2011)Denna forskning handlar om kvinnoidealet som kommer till uttryck genom reklambilder i modetidningar. Fokusen ligger på hur unga kvinnor som aktiva läsare av modetidningar relaterar till de budskap kring kvinnlighet och femininitet som reklambilderna ger uttryck för, samt hur de handskas med de ambivalenta budskapen i reklambilderna. Detta är en kvalitativ forskning i vilken materialet har insamlats genom fyra fokusgruppintervjuer med 3-4 deltagare per grupp. Informanterna består av unga kvinnor och intervjuerna ägde rum i Helsingfors under hösten 2010. I analysen av materialet, som tar fasta på kvinnornas sätt att reflektera kring kvinnoidealet i reklambilder, har element från både ett diskursanalytiskt och ett innehållsanalytiskt tillvägagångssätt tillämpats. Forskningen placerar sig i två olika sociologiska diskussionsområden. Dels är den en del av en feministisk diskussion angående kvinnliga ideal i media, och ger framför allt uttryck för de två olika feministiska inriktningarna "offerfeminism" och ‘powerfeminism’. Dels placerar den sig i den klassiska sociologiska diskussionen kring självidentitet och självförståelse, som i ett senmodernt sammanhang antagit nya former med influens av bland annat Anthony Giddens. Förutom Giddens och hans teori om det reflexiva självprojektet, är en viktig sociologisk källa G.H. Mead och hans teori om signifikanta symboler. Reklambilder (eller närmare bestämt kvinnan i dem) förstås i denna forskning som signifikanta symboler i individens självförståelseprocess, eller reflexiva självprojekt. De mest centrala resultaten i studien är förknippade med ambivalensen eller tvetydigheten angående kvinnoidealet i reklambilder. De åsikter och syner som delar det feministiska forskningsfältet i tu, är verklighet och vardag för unga kvinnor som försöker tolka de budskap angående kvinnlighet som de kvinnliga representationerna i reklam ger uttryck för. Analysen avslöjar att informanterna ständigt bollar mellan olika tolkningssätt, och att de är osäkra på vad reklamkvinnan egentligen är: stark och självständig eller underkuvad och beroende. Studien tyder på att unga kvinnor är väldigt "mediesmarta" och genomskådar exempelvis det overkliga kroppsidealet, men att de samtidigt är medvetna om att detta ideal, trots att det går att genomskåda, påverkar dem i någon män. Varför unga kvinnor ändå läser modetidningar och fascineras av dem, trots att de kan ställa sig väldigt kritiska till det kvinnoideal som de ger uttryck för, förklaras i denna studie med den eskapistiska upplevelsen som modetidningarna erbjuder, och läsningen rättfärdigas ofta med hjälp av powerfeministiska argument angående reklambilderna.
-
(2023)There are few events a country can experience that are as traumatizing as a civil war and its effects can affect a country and its citizens for the foreseeable future. In a civil war, one or more groups are so divided from each other that they end up in an armed conflict. Within political science, there has emerged an interest in how unstable societies, with a divided population, democratically can attempt to maintain the fragile peace. Power Sharing aims to include and distribute power between the opposing groups with the hope that they will develop an interest in avoiding further armed conflict. There are a number of different ways of distributing power and the various tools can be divided into four dimensions of power sharing. The various power-sharing dimensions are political power-sharing, economical power-sharing, military power-sharing, and territorial power-sharing. From a feminist point of view, there are several problematic aspects with power sharing. Although women often constitute the majority of the population in a post-conflict society, women as a group are often completely overlooked in favour of the conflicting groups. As a result, women often experience political exclusion and are underrepresented in politics. Women have also been overlooked for a long time in the research of power sharing and its various political effects. Therefore, the aim of the thesis is to investigate whether there is a connection between the choice of different power-sharing dimensions and the proportion of female political representation in a post-conflict society. Furthermore, I want to investigate which power-sharing dimension gives the highest proportion of female political representation in a post-conflict society. The material consists of 45 civil wars that ended between 1970 and 2022. The material is analysed using a factorial ANOVA. First, the proportion of female political representation at the first national political election after the end of the civil war is analysed. Thereafter, the proportion of female political representation as of 01.01.2022 is analysed At the first political election, the analysis shows that the use of political power-sharing and military power-sharing has a statistically significant effect on the proportion of female political representation, versus not using these. Territorial power-sharing also has a statistically significant effect if one removes the outlier that is identified. These significant findings are not found in the second analysis, but the analysis shows that the use of especially economic power-sharing and political power-sharing gave a higher proportion of female political representation compared to not using these. As the material is relatively small and there are few post-conflict societies that have not adopted political power-sharing, one must be wary of putting too much emphasise of the result. The analyses do not find that use of any of the different power-sharing dimensions results in a significantly higher proportion of female political representation than the others.
-
Kvinnliga flyktingars upplevelser av de sociala myndigheternas bemötande efter ankomst till Finland (2024)Individer från Mellanöstern är enligt statistik är mycket utsatta gällande rasism, hatbrott och diskriminering i Finland. Enligt Police University College hate crime report for 2018, så är muslimer på grund av t.ex. islamofobi och terrorism den mest utsatta gruppen för hatbrott i Finland. Forskning visar att Finland har presterat sämst av de nordiska länderna då det kommer till att anställa kvinnliga migranter. Diskussionen om flyktingar har dessutom varit en stor debatt inom politiken under de senaste åren, och socialt arbete har en central roll för hur politiken i landet utövas i praktiken. Syftet med magisteravhandlingen är att belysa de sociala myndigheternas behandling och bemötande av flyktingkvinnor med annan etnicitet och kultur, specifikt de som kommer från länder utanför Europa och EU. Avhandlingen uppmärksammar kvinnors upplevelser av bemötande och stöder ett feministiskt förhållningssätt inom socialt arbete som kritiskt granskar ojämlikhet och rasism i samband med de sociala myndigheternas bemötande, och vad detta har haft för konsekvenser för kvinnornas livssituation. Detta görs genom de teoretiska utgångspunkterna, critical race theory samt feministiskt socialt arbete, och avhandlingen följer en socialkonstruktionistisk epistemologisk utgångspunkt. Magisteravhandlingen utgår ifrån en kvalitativ ansats, där det empiriska materialet baseras på en analys av redan insamlat intevjumaterial för forskningen “Forced Migrants' Experiences of Family Reunification 2018-2020”, utförd av forskare Johanna Hiitola vid forskningsorganisationen Migrationsinstitutet i Åbo. Forskningen undersökte flyktingars upplevelser av familjeåterförening, och hur Finlands skärpta familjeåterföreningslagstiftning påverkar familjelivet för migranter med flyktingbakgrund. Det empiriska materialet består av åtta intervjuer med flyktingkvinnor från Mellanöstern. Analysmetoden som tillämpas är tematisk analys med abduktiv ansats. Resultatet från kodningen och analysen bildar fem olika omfattande teman: ”För lite, orättvis eller felaktig information”, ”De sociala myndigheterna upplevs icke-empatiska och tar inte individuella behov i beaktande”, ”Socialarbetarens kontakt och hjälp är opersonlig”, ”Socialarbetaren har hjälpt och stöttat”, samt ”Behov av förändring gällande bemötande”. I resultatet syns spår av både critical race theory, feministiskt socialt arbete och empowerment. Temana visar att flyktingkvinnorna har negativa upplevelser av de sociala myndigheterna. De beskriver för lite information, orättvis behandling och felaktig information som en del av problematiken. Dessutom upplevs de sociala myndigheterna vara icke-empatiska och ointresserade, med en oförmåga att ta individuella behov i beaktande. Socialarbetarens hjälp beskrivs som opersonlig, med ett fokus på det byråkratiska, men en oförmåga att hjälpa individens personliga problematik eller att fördjupa sig i individens situation. Trots negativa interaktioner, upplevs även positiva sammanhang där socialarbetaren har varit hjälpsam och stöttande. Kvinnorna upplever att det behövs en förändring gällande de sociala myndigheternas bemötande. Avhandlingen bidrar till ny kunskap om flyktingkvinnors upplevelser av de sociala myndigheternas bemötande, som förhoppningsvis kan hjälpa de professionella inom socialt arbete att navigera sitt arbete på ett mer jämlikt sätt.
-
(2017)Kvinnobilden och finskhetsidealet var av avgörande betydelse för grundandet av Kalevalaisen Naisen Muistomerkkitoimikunta år 1935. Grundaren och den ledande figuren, författaren Elsa Heporauta (1883–1960), sammanförde en grupp likasinnade Kalevalakvinnor med syfte att resa en staty till minnet av den forntida finska kvinnan. Den symboliska kvinnan valdes ur Kalevala-eposet och matriarken Louhi fick representera henne. Men eftersom finansieringen av statyn genom allmänna donationer förblev otillräcklig, började gruppen tillverka och sälja kopior av forntida smycken. Succén blev stor och Kalevala Koru föddes. Smyckena signalerade ett patriotiskt engagemang och intresse för Finlands forntida kultur och historia. Under krigsåren arbetade föreningen med sociala frågor och stödde framför allt mödrar och barn genom sin verksamhet. Föreningens kvinnobild och finskhetsideal granskas genom att analysera hur dessa tog sig i uttryck i verksamheten under Elsa Heporautas första ordförandeskap mellan åren 1935–1947. Avhandlingen besvarar tre forskningsfrågor: hurdan kvinnobild hade Elsa Heporauta, hurdan var Kalevalakvinnan och hur såg föreningens finskhetsideal ut? Forskningsfrågorna behandlas ur kvinno- och idéhistoriskt perspektiv. Verksamheten kopplas starkt samman med Heporautas tankar om Kalevala-eposets betydelse för det finska folket och den kvinnobild som Louhi representerade. Källmaterialet ur Elsa Heporautas arkiv består av sammanlagt 17 tal, tidningsurklipp och manuskript. Dessutom ingår två uppsatser av maken Frans Akseli Heporauta i avhandlingen. Ur föreningens arkiv har jag använt mig av sammanlagt 18 stycken verksamhetsberättelser, föreningsregler, verksamhetsplaner, brev, mötesprotokoll och tidningar. Föreningen arbetade huvudsakligen kring två mål: att bredda och omforma kvinnans roll och självbild i samhället samt stöda och utveckla finskhetsidealet. På ett ideellt plan förespråkades en finsknationalistisk agenda, samtidigt som kvinnans historiska och samhälleliga roll framhävdes. Karaktärsdragen som Kalevalakvinnan skulle anamma var altruism, moderskärlek, lojalitet och handlingskraft. Symbolvärdet i föreningens verksamhet var betydande. Elsa Heporauta blev föreningens Louhi genom att skapa förutsättningar för och slutligen grunda Kalevala Koru. Försäljningen av de populära smyckena blev föreningens Sampo, som sedan försedde den ideella verksamheten med de behövliga resurserna. Symbiosen ledde till ett ökat intresse för det forntida arvet bland finska kvinnor, vilket åtminstone delvis kan tolkas som en renässans. Föreningens verksamhet och ideal blev slutligen ett konkret bevis på den finska kvinnans uppfinningsrikedom och handlingskraft.
-
(2024)I avhandlingen analyseras fyra nordiska högerpopulistiska partier varav två av partierna har kvinnoorganisationer och två har inte kvinnoorganisationer. Partierna som analyseras är Sverigedemokraterna, Sannfinländarna, Dansk Folkeparti och Fremskrittspartiet. Kvinnoorganisationerna som analyseras är Sverigedemokraternas kvinnoorganisation SD-kvinnor och Sannfinländarnas kvinnoorganisation Sannfinländska Kvinnor. De nordiska högerpopulistiska partierna hör enligt tidigare forskning till den så kallade PRH-partifamiljen. Avhandlingens syfte är se om det förekommer en skillnad mellan de nordiska högerpopulistiska partierna som har en kvinnoorganisation och de nordiska högerpopulistiska partierna som inte har kvinnoorganisationer i hur partierna integrerar jämställdhet i sin politik för att se om det förekommer en påverkan av existensen av en kvinnoorganisation. Avhandlingens material utgörs av politiska program publicerat på nätet av de fyra nordiska högerpopulistiska partierna och politiskt material och stadgar publicerat på nätet av de båda kvinnoorganisationerna. Metoden som har använts i avhandlingen är kvalitativ textanalys med analysfrågor som tar avstamp i tidigare teori och forskning om kvinnoorganisationer och jämställdhetspolitik. Tidigare forskning visar att populism som ideologi inte är intresserad av kön som särskiljande faktor människor emellan men att PRH-partier använder sig av kön och jämställdhet som retoriska verktyg i sin politik. Det teoretiska ramverket som analysen baserar sig på handlar om delmål för en effektiv jämställdhetspolitik i en Nordisk kontext. Delmålen för jämställdhetspolitik handlar om: en jämn fördelning av makt och inflytande, ekonomisk jämställdhet, jämställd utbildning, jämn fördelning, jämställd hälsa och att mäns våld mot kvinnor ska upphöra. Avhandlingens analys visar att kvinnoorganisationernas existens har en påverkan på de nordiska högerpopulistiska partiers integrering av jämställdhet i sin politik. Analysen visar att alla fyra partier integrerar jämställdhet på något sätt i sin politik men att de partier som hade kvinnoorganisationer integrerade jämställdhet på de flesta nivåerna av de fyra partierna. Dock varierar de konkreta uppgifter som kvinnoorganisationerna har och avhandlingen visar att det finns en skillnad på den påverkan av integrering av jämställdhet som en kvinnoorganisation som har som huvudsaklig uppgift substantiell representation har och som en kvinnoorganisation som har som huvudsaklig uppgift deskriptiv representation har. Avhandlingens analys visar att även om partierna integrerar jämställdhet i sin politik så finns det en underliggande agenda i hur partierna integrerar jämställdhet i sin politik. Partierna integrerar jämställdhet och ramar in kön och jämställdhet i sin politik på ett sätt som enligt tidigare forskning och teori är typiskt för partier som hör till PRH-partifamiljen. Eftersom alla de högerpopulistiska partierna integrerar jämställdhet på något sätt i sin politik är det inte en fråga om nordiska högerpopulistiska partier integrerar jämställdhet i sin politik utan frågan om hur partierna integrerar jämställdhet. Därmed har det en betydelse om kvinnoorganisationernas egna politik integrerar jämställdhet på ett sätt som främjar jämställdhetspolitik och vad kvinnoorganisationernas huvudsakliga uppgifter är eftersom kvinnoorganisationer med en verksamhet som främjar jämställdhet och en substantiell påverkan som uppgift kan påverka hur det högerpopulistiska partiet i fråga integrerar jämställdhet i sin politik.
-
(2010)Syftet med min uppsats är att undersöka kvinnoprofileringen i de politiska partierna genom att i första hand jämföra kvinnovänligheten i partiernas principprogram samt de eventuella skillnader i programmen som existerar partier emellan. Jag har även undersökt ifall partierna har specifika jämställdhetsprogram utöver sina principprogram. För att få en mer heltäckande bild av kvinnoprofileringen i partierna har jag utöver dessa två variabler även studerat antal kvinnor på inflytelserika poster inom partierna. Jag har valt att studera fyra oberoende variabler, nämligen partiernas organisation, andelen kvinnliga medlemmar i partiet, partiets uppbyggnad dvs. ifall det är hierarkiskt eller egalitärt samt partiets ålder. Variablerna är alla valda på basis av tidigare liknande studier inom ämnet. Avsikten är att med hjälp av mina fyra bakgrundsvariabler kunna förklara varför vissa partier har ett mer kvinnovänligt principprogram än andra. Genom att som beroende variabel även studera partiets eventuella jämställdhetsprogram och antalet kvinnor på inflytelserika poster inom partiet, har jag kunnat få en klarare bild av hur mycket partierna generellt sett satsat på kvinnoprofileringen. Metoden jag valt att använda är Mest lika-design metoden. Jag började följaktligen med fem partier, nämligen Centern, Samlingspartiet, Socialdemokratiska partiet, Vänsterförbundet och De Gröna. Efter att i enlighet med Mest lika-design metoden eliminerat Centern, Samlingspartiet och SDP från min undersökning kvarstod endast två partier, nämligen Vänsterförbundet och De Gröna. Dessa två partier blev följaktligen de fall jag sedan fortsatte att studera och jämföra. Partierna antar nämligen samma värden på alla oberoende variabler förutom en. Andelen kvinnliga medlemmar är betydligt högre inom Gröna förbundet än inom Vänsterförbundet. Efter att ha studerat de två partiernas principprogram kan jag konstatera att det finns klara skillnader mellan partierna när det gäller programmens kvinnovänlighet. Det gröna principprogrammet satsar betydligt mer på ärenden som berör kvinnor och som står kvinnor nära hjärtat än vad Vänsterförbundets principprogram gör. Ett kvinnovänligt principprogram verkar även gå hand i hand med en stor andel kvinnor på betydelsefulla poster inom partiet samt förekomsten av ett specifikt jämställdhetsprogram. De Gröna har nämligen, i motsats till Vänsterförbundet, även största andelen kvinnor på höga poster och ett enskilt jämställdhetsprogram som handlar specifikt om jämställdhet mellan könen. Jag kan alltså på basis av min analys fastställa att andelen kvinnor inom partiet påverkar såväl partiernas principprogram och förekomsten av ett jämställdhetsprogram som andelen kvinnor på betydelsefulla poster inom partiet. Att det är just andelen kvinnor som är den förklarande faktorn är egentligen inte så förvånande om man utgår från teoridelen i min uppsats som baserar sig bl.a. på Rosabeth Moss Kanters, Gareth Morgans, Hege Skjeies, Ann Philips, Christina Bergqvists, Per Admans, Ann-Cathrine Jungars och Lena Wängneruds teorier.
-
(2022)Finland har enligt internationella kartläggningar ansetts vara ett av de mest jämställda och socioekonomiskt utvecklade länderna i världen. Kvinnor har haft rätt att rösta och kandidera i riksdagsval sedan år 1907 och kommunalval sedan 1917. På nationell nivå har könsbalansen inom politiken förändrats märkbart och är idag nästintill jämn. På lokal nivå hittas däremot stora skillnader i andelen kvinnor i kommunfullmäktige. Det viktigt att kvinnor deltar och representeras i det kommunala beslutsfattandet ur ett demokratiskt perspektiv, men även eftersom kommunen ofta är en viktig arbetsgivare för framförallt kvinnor. Orsaken till kvinnors frånvaro i lokalpolitiken blir därför ett intressant fenomen att studera ur ett statsvetenskapligt perspektiv. Syftet med denna avhandling är att med hjälp av strukturella förklaringsmodeller kartlägga och analysera den rumsliga variationen i kvinnors politiska representation på den lokala nivån i Finland. I avhandlingen hävdas att kvinnors politiska representation i kommunfullmäktige påverkas av ett samspel mellan strukturer, aktörer och institutioner. Fokuset ligger dock på den strukturella kontexten. Tidigare studier som undersökt kvinnorepresentationen inom det politiska beslutsfattandet i Finland har ofta koncentrerat sig på den nationella nivån. För många politiker är dock lokalpolitiken ett viktigt steg på den politiska karriärstegen. Undersökningar som utförs med kommuner eller regioner i fokus kan dessutom ta fasta på och jämföra bl.a. strukturer och olikheter inom ett land, på ett sätt som inte vore möjligt på nationell nivå. Denna avhandling undersöker, med moderniseringsteorin och struktureringsteorin som grund, samt en kvantitativ metod, strukturernas påverkan på kvinnors politiska representation i de finländska kommunernas fullmäktige efter kommunalvalet år 2017. Dessutom görs en kartläggning av kommunernas strukturer och vad som kännetecknar Finlands kommunala landskap. I avhandlingens kvantitativa analys används en egen bearbetning av officiella data från Statistikcentralen. Det extensiva datamaterialet bidrar med information om kommunernas strukturella kontext och andelen kvinnor i kommunfullmäktige. Resultatet i studien visar att en moderniserad strukturell kontext bidrar till en högre andel kvinnor i kommunfullmäktige, medan en traditionell kontext höjer ribban för kvinnor att ta sig in på den lokala politiska arenan. En direkt koppling mellan strukturer och kvinnorepresentation kan dock inte hävdas, utan strukturer är endast en bidragande faktor i variationen i kvinnorepresentation på lokal nivå. Resultatet understryker även budskapet om att de finländska kommunerna inte är homogena och att det kommunala självstyret som kommunerna besitter har en stor inverkan på kommunen.
-
Kvinnor som studerar teknik – en jämförande studie mellan Shaking up Tech i Finland och Ada i Norge (2022)Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ja selvittää yhteisiä tekijöitä nuorten naisten kiinnostukseen teknologian opiskeluun. Tutkielmassa käsitellään seuraavia kysymyksiä: mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että naiset opiskelevat teknologiaa? Mitä Suomessa ja Norjassa tehdään tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Tutkielma sisältää tapaustutkimuksen kahdesta pohjoismaisesta hankkeesta, Shaking up Tech (Suomi) ja Ada (Norja). Teoriaosio esittelee mahdollisia esteitä naisten teknologian opiskeluun, naisten kysyntää tekniikan aloilla ja työkaluja joilla naisia voi kannustaa opiskelemaan teknologiaa. Lähteet tutkielmalle ovat "Cracking the code: girls' and women's education in science, technology, engineering and mathematics (STEM)" (UNESCO 2017) ja " Why So Few? Women in Science, Technology, Engineering” (AAUW 2010). Näiden lisäksi olen tehnyt kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa haastattelen kuutta teknologiaa opiskelevaa naista. Naiset ovat syntyneet vuosina 1994-2000 ja tulevat eri puolilta Suomea. Yksi heistä on osallistunut Shaking up Tech -tapahtumaan vuonna 2018. On monia tekijöitä jotka vaikuttavat siihen, että naiset eivät opiskele teknologiaa suuressa määrin. Näihin kuuluu esim. sosiaaliset tekijät (sosiaaliset normit, ryhmädynamiikka, stereotyyppiset uhat), työllisyystekijät (palkkaolosuhteet, roolimallien puute, teknisten alojen miesvaltaisuus) ja yhteiskunnalliset tekijät (taloudellinen eriarvoisuus, palkkaerot, lainsäädäntö, kiintiöt). Positiiviset vaikutukset työryhmille joissa on sukupuolijakauma voidaan perustella kollektiivisen älykkyystekijän kautta. Tämän tutkielman jälkeen tuloksia voidaan käyttää hankkeiden toiminnan kehittämiseen tai uuden hankkeen luomiseen.
Now showing items 13723-13742 of 32921