Browsing by Title
Now showing items 13763-13782 of 32921
-
(2021)Objectives. This master’s thesis was inspired on one hand by the current climate advocacy of children, and on the other by the persuasive possibilities of written texts (Anderson, 2008, 271; Wollman-Bonilla, 2004, 520). The aim of this piece of research was to investigate climate discourses and genre conventions in persuasive letters or “climate letters” written by primary school pupils. In addition, the aim was to specify and analyse which linguistic means were utilized to produce these climate discourses. This study increases knowledge of the meanings children attribute to climate change. Methods. The data for this study was collected from five primary school classes in four different schools. The students were in grades 3 to 6. The original data consisted of 54 letters. However, five letters which made up one of the classes participating in the study had to be disqualified. The conclusive data consisted of 49 climate letters from four different classes. The letters were analysed qualitatively utilizing discourse analysis and terminology within genre studies. Linguistic analysis, in this case the study of evaluations and modality, was used to support the discourse analysis. Findings and conclusions. The pupils’ climate letters utilized similar genre conventions which are natural to persuasive letters. These genre conventions are described using the term family resemblance. The letters have a similar schematic structure consisting of a greeting, a sequence containing opinions, arguments and suggestions, and a closing. By use of discourse analysis, six climate discourses were uncovered: a discourse about people-driven climate change, a denialist discourse, a conservation discourse, an animal rights discourse, a discourse of a sense of threat and a discourse of climate action. The discourses were produced using evaluations and modality. The evaluations varied. They were used to strengthen the affective quality of the letters and they proved to be an integral means of producing meanings about climate change. Out of the types of modality, dynamic modality was the most commonly used. In addition, illustrations were used to produce meanings about climate change. This study endeavours to offer more understanding about the meanings children develop about climate change so that the efforts to mitigate global warming would be more inclusive to the voices of the generation that will likely suffer most from the climate crisis.
-
(2016)Aims. This particular case study focuses on teachers who write lifestyle blogs. The aim is to discover, analyse and interpret how lifestyle-blogging teachers see their teachership in relation to their private life and how they experience the potential influence of lifestyle-blogging on their teachership. The aim is also to examine how, why and where teacher-bloggers draw the line of privacy in their blog posts and whether drawing the line is influenced by their teachership. The previous study of blogging and teachership is focused on how blogs can be utilised as a tool in teaching. This case study aims to bring a new point of view to the study of social media and teachership. Methods. Five teacher-bloggers who write public lifestyle-blogs were interviewed for this study. A survey was used to collect basic information on teacher-bloggers and their blogs and to get an understanding of their views regarding teachership and blogging. The results of the survey were used to create the form for the focused interview. The individual interviews were made either face-to-face or with Skype. The interviews were transcribed. After that, 14 titles were created to help the analysing process. The study material (transcribed interviews) was analysed in accordance with the principles of data driven content analysis. First the material was categorized and then combined into minor and, if possible, major categories. The unit of analysis was a thought or an idea. Findings and conclusions. In the discourse of the teacher-bloggers was highlighted the teachers' right to privacy and private life. Public blogging was justified through a common belief in the right to use one's private time however one might want to. To successfully combine blogging and teachership required drawing a strict line between work and private time. Teachers didn't want to process their work on the blog, which is a part of their private life. By leaving the teachership and everything that it includes outside of the blog teachers protect their teacherships and school communities. To present an authentic representation of one's self on the blog seems to be more of an aim than an achievable goal. Bloggers inevitably brand themselves by the material they decide to publish in their blogs and what they choose to omit.
-
Kyllä se elämä sitten opettaa : Analyysi kyllä se N sitten V -konstruktion merkityksistä ja käytöstä (2019)Tutkielmassa tarkastellaan kyllä se N sitten V -konstruktion merkityksiä ja käyttöalaa Suomi24.fi-internetkeskusteluaineistossa. Tavoitteena on seuraavien tutkimuskysymysten avulla selvittää, minkälaisissa tehtävissä konstruktiota käytetään: 1) Miten konstruktion osat vaikuttavat sen merkitykseen? 2) Mitä yhteneväisyyksiä konstruktion vaihtuvia paikkoja täydentävien lekseemien välillä voi havaita? 3) Millaisissa konteksteissa konstruktio esiintyy? Tutkimus sijoittuu kognitiivisen kielentutkimuksen ja konstruktiokieliopin tutkimusalaan. Aineisto koostuu Suomi24.fi-keskustelukorpuksesta kerätystä 2558:sta kyllä se N sitten V konstruktion esiintymästä konkordansseineen. Konkordanssi kattaa konstruktiota ympäröivän tekstin virkkeen tarkkuudella. Tarvittaessa analyysin tukena on tarkasteltu myös laajempaa, koko kommentin tai keskustelun mittaista kontekstia. Keskeisin havainto on konstruktion jakautuminen kahteen alatyyppiin, joita nimitän K1:ksi ja K2:ksi. Alatyyppien ero hahmottuu erityisesti sitten-partikkelin saaman merkityksen kautta, mutta ne eroavat toisistaan myös tehtäviltään. Affektisemman K2-konstruktion avulla tyypillisesti esitetään yleistäviä lausuntoja jostain ihmisryhmästä. Episteemisesti latautunut tulevaan viittaava K1-konstruktio puolestaan pyrkii vakuuttamaan lukijaa – imperfektimuotoisena K1-konstruktion tehtävä on suhteuttaa ennakko-oletuksia toteutuneeseen lopputulemaan. Tulokset vahvistavat näkemystä kielellisen yksikön kaksinapaisuudesta eli muodon ja merkityksen erottamattomasta luonteesta. Muodon puolesta samannäköisillä rakenteilla voikin olla hyvin erilaiset tehtävät keskustelussa.
-
(2022)Bullying and conflicts between peers have been a topic of discussion and research for years. Although a lot of attention is paid to bullying in particular in our society, and measures to prevent it are constantly being developed, it still occurs in many schools. Research has shown that bullying is a multi-faceted phenomenon that is influenced by a variety of risk factors at the individual, class and school levels. It’s important to address conflicts and bullying immediately and by adequate means. Sometimes, however the situations escalate and especially then they can threaten both the well-being of the individuals involved as well as the school community. Aseman Lapset provides support for schools in resolving challenging and prolonged bullying and conflict cases in the form of K-0 project. The purpose of this study is to examine bullying and conflicts in the school context from the viewpoint of K-0 employees and to find out what kind of factors may influence the prolongation of these cases. This study was conducted as a qualitative study with phenomenological-hermeneutic features. Thematic interviews were used to collect the data. The interviews were conducted in the autumn of 2021, and a total of nine (N=9) K-0 employees participated in three group interviews. The data was transcribed and then analyzed using data-driven content analysis. The themes that were described by the interviewees in this study were related to school culture, students and their families, and more broadly to society in general. These included school climate and anti-bullying/conflict practices, peer relationships, individual needs of the students, strong emotional responses of the parents involved, and the availability of community support services. Especially school culture and its different aspects were emphasized in the interviews.
-
(2024)Yritysaktivismin suosio kasvaa alati sekä Suomessa että maailmalla. Yritysaktivismi on vastuullisuusteko, jolla yritys ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin. Aktivismilla yritys tuo esiin arvojaan: yritysaktivismin on soinnuttava yhteen yrityksen toiminnan kanssa. Sidosryhmät tunnistavat epäautenttisen toiminnan ja arvoilla ratsastamisen, mikä voi johtaa maine- ja luottamuspulaan. Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, kuinka yritysaktivismia käytetään yritysten strategia- ja mainetyön välineenä. Lisäksi pohdin, minkälaisena yritysaktivismin määritelmä näyttäytyy tutkielmassani suhteessa alan kirjallisuuteen ja tutkimusperinteeseen. Teoreettinen viitekehys muodostuu yritysaktivismin, yritysvastuun ja vastuullisuuden, strategian, vastuullisuusviestinnän, maineen ja sidosryhmien käsitteistön varaan. Teoriaosuudessa esitän, kuinka yritysaktivismi vastuullisuustekona on yhteydessä strategiaan ja maineeseen sekä niiden työkaluihin, kuten vastuullisuusviestintään ja sidosryhmähallintaan. Tutkimusaineistoni olen kerännyt haastatellen kahdeksaa viestinnän ja vastuullisuuden ammattilaista tammi-maaliskuussa vuonna 2023. Haastattelut ovat laadultaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimusmetodinani käytän teoriaohjaavaa analyysia. Menetelmän mukaisesti tutkimuskirjallisuus ja teoria ohjaa analyysia, mutta jättää tilaa myös aineiston itsenäiselle tulkinnalle. Tutkielma avaa, kuinka yritysaktivismilla voidaan toteuttaa strategia- ja mainetyötä. Aktivismilla yritys muun muassa rakentaa ja ylläpitää mainetta ja luottamuspääomaa. Maine rakentuu sidosryhmien arvioiden varaan, joten sidosryhmien huomioon ottaminen aktivismia toteuttaessa on tärkeää, joskaan yritysaktivismi ei tyypillisesti ole sidosryhmälähtöistä. Aktivismin motiivina toimii useimmiten halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Tunteita herättävä, joskus poliittinenkin toiminta voi jopa karkottaa osan yrityksen sidosryhmistä, mutta myös toisaalta vahvistaa yrityksen ja sidosryhmän välistä suhdetta. Yritysaktivismi on myös erinomainen tapa vaikuttaa myönteisesti liiketoimintaan ja edistää strategisia tavoitteita, kuten yrityksen arvon kasvattamista. Suhteessa tutkimuskirjallisuuteen yritysaktivismi näyttäytyy tutkielmassani viestinnällisenä ilmiönä, jolla on eri tasoja. Tasoluokituksen olen perustanut lähtökohtaisesti sen varaan, kuinka rohkeaa ja näkyvää aktivismi on. Yritysaktivismia toteutetaan viestinnän keinoin ja se voidaan nähdä myös yhtenä vastuullisuusviestinnän muotona. Viestinnän ammattilaiset ovat tiiviisti mukana yritysaktivismin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.
-
(2015)Aims. The aim of this research is to find out what adults who are interested in their salt intake think of diet modifying, food choice and groceries with lowered salt-content. While food choice is a popular subject in the area of home economics science, salt as the criterion of food choice has not been looked into before. This research focuses on the reasons that get respondents to reduce their daily intake of salt. Also the actions and means to reduce the salt intake are under examination. Respondents' opinions of and wishes for the salt concentrations of food-items and the actions of grocery stores and food industry are also studied. Methods. The data for this qualitative research were collected by semi-structured interviews. The interviewees were selected discretionarily because it was important for them to be interested in and have experience of the phenomenon that is in the center of this research. Eleven interviews were done all in all. Three of the interviewees were male and eight were female. In addition to the interviews, the interviewees did a practical assignment. In this assignment they were asked to arrange some groceries in line by their salt concentration. The data were analyzed inductively by using qualitative content analysis. After transcription of the data the main themes were simplified and grouped. In grouping the focus was rather in the similarities than in the differences of the themes. Results and conclusions. The results imply that people first comply with a low salt diet because of their health. There were many different health reasons, such as pregnancy, high blood pressure in a test, or trait that runs in the family. Often the decision to reduce salt in everyday diet was made together with a health professional. People got help in reducing salt in their food choices. Some were actively looking for more information by googling or reading health magazines. Reducing salt intake was not too hard by the experience of the respondents. Most challenging in it was to find products with lowered salt-content. People hoped for the food industry to reduce salt in groceries. Salt and the health problems it causes would need more coverage in the media to raise people's awareness. In addition to that, grocery stores and food industry would need to take some crucial steps, if the aim is to lower the daily intake of salt of Finns into the level of nutrition recommendations.
-
(2020)Itsemurha on kiistanalainen ja tabuluontoinen, ristiriitaisia tunteita herättävä aihe yhteiskunnassamme. Itsemurhaan sekä itsemurhan tekijään kohdistuu monia myyttejä, stereotypioita ja stigmatisoivia asenteita. Kirjallisuudessa on esitetty, miten itsemurha näyttäytyy länsimaisessa kulttuurissa vahvasti itsekkäänä tekona ja miten sen tekijä näyttäytyy usein negatiivisessa valossa. Itsemurha ja itsetuhoinen käyttäytyminen ovat vaikeita kokemuksia läheisille; arvioiden mukaan yhden ihmisen itsemurha traumatisoi lähipiirissään keskimäärin 6–10 henkilöä. Tutkielman lähtökohtana oli myytti itsemurhan itsekkyydestä sekä samalla kiinnostus ymmärtää, miten itsemurha rakentuu niiden puheissa, joita se on läheisesti koskettanut. Tavoitteena oli selvittää, miten henkilöt, jotka ovat menettäneet läheisensä itsemurhalle tai joiden läheinen on yrittänyt itsemurhaa, kommentoivat itsemurhan itsekkyysmyyttiä sekä minkälaisia asenteita näissä kommenteissa rakentuu. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli sosiaalinen konstruktionismi ja relationistinen sosiaalipsykologia. Teoreettis-metodologisena lähestymistapana käytettiin laadullista asennetutkimusta, jonka mukaan asenne käsitettiin argumentaatiossa tunnistettavaksi ilmiöksi, jota tulkitaan ja jäsennellään asennekäsitteen kautta. Tutkimuksen keskeiset tulkintakäsitteet olivat asenne ja subjektipositio. Aineisto koostui neljästä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta, ja haastateltaville esitettiin väittämä: ”Mielestäni itsemurha on itsekäs teko.” Haastateltavat esittivät itsekkyysväittämään kannattavia ja torjuvia kannanottoja sekä epäsuoran kannattavan ja kritisoivan kannanoton. Näiden kannanottojen pohjalta analysoitiin yhteensä 6 asennetta. Asenteiden esittäminen mahdollistui haastateltaville erilaisiin subjektipositioihin (läheisen positio, itsetuhoisen henkilön positio sekä kriittisen ulkopuolisen positio) asettumalla ja positioita vaihtamalla. Samoista subjektipositioista käsin esitettiin myös vastakkaisia asenteita. Puolet haastateltavista kannatti itsemurhien itsekkyysmyyttiä toisen puolen kumotessa sen. Itsekkyys rakentui myyttiä kannattaneiden asenteissa laadullisesti erilaiseksi sen mukaan, mistä positiosta käsin haastateltava käsitteli aihetta. Myytin torjuneiden asenteissa itsemurha rakentui seuraukseksi mielenterveyden häiriöstä, itsetuhoisen ihmisen positiosta ”palvelukseksi” läheiselle sekä yksilön oikeudeksi. Kriittisen näkökulman yhteydessä arvottaminen itsessään rakentui negatiiviseksi ja kritisoitavaksi asiaksi. Itsemurha rakentui kaikkien haastateltavien puheessa epätoivottavaksi seuraukseksi riippumatta sitä, vastustiko vai kannattiko haastateltava itsekkyysmyyttiä. Merkittävää oli, etteivät haastateltavat pelkästään arvottaneet itsemurhia, vaan arvottaminen laajeni eettisiin kysymyksiin ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä yhteiskuntakritiikkiin liittyen yhteiskunnan puutteellisiin ja virheellisiin representaatioihin itsemurhista ja mielenterveydestä. Lisäksi arvottaminen eteni metatasolle haastatteluväittämän sekä sen taustalla olevan arvomaailman päätyessä kritiikin kohteeksi. Haastateltavat esittivät vastakkaisia näkemyksiä suhteessa itsemurhaan. Osa vetosi ihmisten velvollisuuteen ottaa huomioon tekonsa seuraukset muiden ihmisten perspektiivistä, yksi haastateltava sitä vastoin painotti jokaisen oikeutta saada päättää omasta elämästä, vedoten näin oikeuteen toteuttaa itsemurha. Oman edun tavoittelu rakentui niin itsekkääksi ja kielteiseksi kuin toivottavaksi ja kannustettavaksi asiaksi itsemurhien yhteydessä. Kiinnostavasti itsemurha rakentui seuraukseksi niin muiden edun huomiotta jättämisestä kuin vastakkaisesti sen huomioimisesta. Kokoavasti sanottuna itsemurhien rakentumisessa ei ollut avainasemassa se, mistä positiosta käsin arvottamista tehtiin, vaan merkitystä oli sillä, minkälaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin haastateltavat vetosivat, minkälaisia syitä teon taustalla nähtiin olevan suhteessa vastuun, egoismin, altruismin ja mielenterveyden kehyksen teemoihin sekä minkälaiseksi itse arvottamisprosessi rakentui. Tutkimus problematisoi itsemurhan rakentumista yksilöllistetyksi ja itsekkääksi teoksi; tällöin itsemurhan tekijän voitiin tulkita olevan vastuussa teostaan ja empatian kokeminen häntä kohtaan voi hankaloitua. Tällöin myös itsemurhien luonne sosiaalisena ilmiönä jää huomiotta. Itsemurhan käsitteellistäminen yksilöllistettynä ilmiönä voi vaikeuttaa läheisen suruprosessia ja itsemurhan tehneeseen tai itsetuhoiseen läheiseen suhtautumista. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen konstruktionismin ja laadullisen asennetutkimuksen lähestymistavat voivat tarjota relevantin ja toimivan lähtökohdan itsemurhien asennetutkimuksen valtavirran rinnalle. Tutkimustulokset voivat auttaa ymmärtämään paremmin itsemurhiin liittyvää arvokeskustelua sekä niitä tapoja, joilla itsemurha rakentui läheisten puheessa heidän ottaessaan kantaa itsemurhan itsekkyysmyyttiin. Samalla tulokset voivat antaa lisää näkökulmia itsemurhan tehneen läheisille tarkoitettujen interventioiden kehittämiseen sekä itsemurhaan liittyvän suruprosessin ymmärtämiseen.
-
(2014)Tutkielma käsittelee vuoden 1918 punaisia muistelmakertomuksia. Aineistona on käytetty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”1918”- kokoelman kertomuksia jotka liittyvät valkoisiin päälliköihin ja teloitettujen hautaamiseen. Tutkielmassa kartoitetaan tapoja, joilla punaisissa muistelmakertomuksissa käsitellään vihaa, surua ja katkeruutta sekä moraalista tuomiota. Lisäksi tarkastellaan, millaisia keinoja mustelmakertomukset tarjoavat traumasta selviytymiseen. Kertomukset tarjoavat muistelijalle mahdollisuuden käsitellä koettuja negatiivisia tunteita osana omaa viiteryhmää ja perinneympäristöä. Kertomuksissa ilmaistaan myös uskoa korkeampaan näkymättömään voimaan, jonka kosto tavoittaa väärintekijät joita vastaan sorretuilla itsellään ei ole mitään mahdollisuutta kostaa. Toisaalta kosto pahantekijälle tulee myös itse muistamisesta ja muistamalla häpäisyn kautta. Punaisen muistelman todistajaprojekti korostaa vastapuolen epäinhimilllisyyttä, julmuutta ja moraalittomuutta. Samalla se vahvistaa käsitystä oman ryhmän identiteetistä ja korkeammasta moraalista. Valkoisista päälliköistä kertovissa muistelmissa halutaan nimetä ja häpäistä terroritekoihin syyllistyneet nimenomaan paikallisella tasolla.Yliluonnollinen kosto saavuttaa muistelmakertomuksissa pahantekijät jonkin kauhean kohtalon iskun kautta. Punaisia ampunut ”lahtari”saattaa joutua kärsimään sairaudesta, hulluudesta tai köyhyydestä. Äärimmäisessä tapauksessa hän kuolee joko tapaturmaisesti tai oman käden kautta. Hautaamiseen liittyvät kertomukset kuvaavat paitsi surua, voimattomuutta ja kauhua, myös epäinhimilliseksi koettua tapaa, jolla punaisia vainajia kohdeltiin. Vainajien kunnioituksen puute korostaa todistusta moraalittomuudesta. Vainajien huono kohtelu on perinteisen ajattelun mukainen tabu-rikkomus, josta seuraa rangaistus. Muistelmakertomuksissa vainajat kummittelevat ja heistä tarttuu tabun rikkojaan saastuttavaa väkeä. Vainajakertomukset ovat hyvä esimerkki vanhan perinteen aktualisoitumisesta kriisitilanteessa. Kirkko ja hautausmaa toimivat monien kertomusten näyttämöinä. Papistoa muistelmakertomukset kuvaavat usein poissaolevina ja piittaamattomina. He eivät kuulu varsinaisiin pahantekijöihin, mutta heidän sympatiansa ovat valkoisten puolella. Papistoa arvostellaan muunmuassa siitä, että he kieltäytyvät siunaamasta punaisia vainajia. Käsitys korkeamman oikeudenmukaisuuden olemassaolosta, moraalista ja toisaalta hautaaamiseen liittyvät käsitykset liittävät tutkielman kirkkohistorian piiriin. Tutkielmassa on mukana myös perinteentutkimuksellinen ja folkloristinen näkökulma.
-
(2020)Helsingin suomalaisen tyttökoulun yhteyteen perustettiin v. 1881 jatko-opisto, jonka tarkoituksena oli antaa korkeampaa yleistä sivistystä ja valmistaa opettajia uusiin suomenkielisiiin tyttökouluihin. Tutkimukseni käsittelee jatko-opistoa 1880-1890-luvuilla käyneiden nuorten naisten elämää modernin murroksen näkökulmasta. Tarkastelen työssäni, miten yksilöitymiskehitys ilmeni aineistoni “jatkolaisten” elämässä ja ajatusmaailmassa ja millaisia aineksia identiteettinsä rakentamiseen he saivat jatko-opiston piiristä. Tutkin heidän suhdettaan kaikkiin tutkimuskysymyksen kannalta merkittäviin tahoihin ja teemoihin: kotiin ja äitiin, jatko-opistoon ja ajan suuriin kysymyksiin naisasiaan, realistiseen kirjallisuuteen ja kansansivistykseen, opettajiin ja läheisiin esikuviin, ystäviin sekä avioitumiseen ja opettajuuteen. Työn käsitteellisenä viitekehyksenä ovat modernia yksilöä kuvaavat määritelmät, joiden ydinajatuksina ovat itsen etsintä, ahdistus sekä haluttomuus mukautua ulkoapäin asetettuihin vaatimuksiin ja raameihin. Modernin ihmisen persoona määräytyy moninaisten ja toisiaan leikkaavien elämänpiirien leikkauskohdassa. Kirjeet ja päiväkirjat ovat itsereflektion olennaisia toteuttamiskanavia. Työni keskeisen lähdeaineiston muodostaa runsas kirjemateriaali, joka on koottu 18 eri kokoelmasta ja koostuu lukuisten jatkolaisten kirjeenvaihdosta vanhempien, ystävien ja opettajien kanssa. Muutamilta jatkolaisilta löytyneillä päiväkirjamerkinnöillä on myös tärkeä rooli. Kirjeiden tulkinnassa pohjaan hermeneuttiseen aikakauden ominaispiirteitä ymmärtävään lukemiseen, jossa etsitään menneisyyden ihmisten tapaa olla olemassa oman aikansa maailmassa. Käytän paljon suoria lainauksia: ne paitsi elävöittävät tekstiä, ovat myös osa metodia, sillä paikoin hyvinkin syvällisine itsereflektioineen, tiettyine sanoineen ja vivahteineen ne kertovat suoraan tutkittavien mielenliikkeistä. Tutkimuksessani on myös narratiivinen lähestymistapa: työ etenee ajallisesti ja kertomuksellisesti, ja sen sisällä on yksittäisten jatkolaisten elämästä nousevia juonellisia osioita. Yksilöitymiskehitys näyttäytyy aineistoni jatkolaisten elämässä ja ajattelussa hyvin eriasteisia muotoja käsittävänä ilmiönä. Esimerkiksi suhteessa kotiin vanhan yhteisöllisen mentaliteetin vaikutus on selvästi nähtävissä, mutta toisaalta myös kokemus erillisyydestä, ja joidenkin kohdalla jopa irtiotto äidin määräysvallasta, vahva yksilön ratkaisu. Suhteessa opettajiin on havaittavissa niin lämmintä yhteenkuuluvuutta kuin sitovaa riippuvuuttakin. Naisopettajat olivat jatkolaisille tärkeitä roolimalleja ja toimivat esimerkkeinä itsenäisen naisen elämästä ja valinnoista. Ystävyyssuhteissa korostuu tarve kannattelevaan yhteyteen ja täydellisen yksimielisyyden vaade, jonka kriisiyttävän vaikutuksen johdosta muutamien tutkittujen oma erillinen persoona vahvistui. Avioitumis- ja naimattomuuskysymyksessä esiin nousee haluttomuus asettua alistuvan vaimon rooliin; tietoisuus omista kyvyistä ja pärjäämisestä kertoo itsenäisen naisen identiteetistä ja sisäistetystä uskosta naisen todelliseen mahdollisuuteen valita. Suhteessa opettajuuteen liittyneisiin luonnetta ja persoonaa koskeviin vaatimuksiin on nähtävissä sekä yrityksiä mukautua ylhäältäpäin annettuun normistoon että kivuttomasti tai kriisin kautta toteutettuja elämänsuunnan muutoksia. Opettajan työssä viihtyneet liittivät ilon omista kyvyistään mieluiten itseä suuremman sivistystehtävän osaksi. - Jatko-opiston hengessä ja käytännöissä korostuneet vapaus ja avaramielisyys sekä itsenäinen työskentely ja vastuunotto olivat hedelmällinen maaperä oman ajattelun kehittymiselle, ja sen piirissä käydyt keskustelut ajan suurista teemoista avarsivat maailmankuvaa ja toimivat identiteetin rakennusaineina. Jatkon suuri merkitys innostavana ja kannustavana yhteisönä korostui sieltä erkauduttaessa. Eriytymistä ei ole ilman yhteyttä, ja jatkolaisten elämässä yksilöityminen ja yhteenkuuluminen kietoutuivatkin monin tavoin yhteen.
-
(2010)One of the biggest challenges in Finland in the future will be the growing number of elderly people. It means that more and more people will be dependent on care and medication. According to research elderly people consider physical working order and an option for social interaction with other people to be the most important things for their well-being. As one ages the activity of living decreases. As a result other matters relating to the quality of life suffer as well. Older people are entitled to life worthy of a human being. To underpin this objective we have to maintain their independence and activity. This requires a certain level of health, well-being and working order which can all be influenced by other people. All activities are surrounded by some sort of an environment, so it is an important part of well-being. Green environment in particular is believed to have a positive effect to the well being and health. This is emphasized in hospitals and institutions. The first aim of this study was to map out the factors in green environment that motivate and encourage to use more time outdoors. The second aim was to study the impacts of the increased activity for the elderly people in the assisted living building Palta in Paimio, Finland. The research was carried out during summer 2009. Method was to observe the use of green environment and to interview nine habitants and their relatives and the staff of Paltanpuisto. The habitants were interviewed twice, spring and autumn. Other participants were interviewed once late summer. The object was to find out what were the reasons that got the habitants to go out and how did they feel it had affected their well-being The results were organized into three categories that were considered to activate habitants to go out: Safety, operationality and experientiality. The categories are interactive and in part overlapping. Experiences of well-being were considered as one category, which once again interacts with the three mentioned above. Main reasons to go out were the feeling of independence, other people and the affect going out has on general mood. In general this study confirms that green environment has a positive affect for the habitants of assisted living buildings. Most habitants saw the opportunity to go out as a vitally important factor behind good quality of life.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1999)Lemmikki Oy valmistaa kylmäkuivausmenetelmällä maitohappobakteerikäymisen avulla kypsennettyjä makupaloja naudan pötsistä. Tuotteessa on runsaasti maitohappobakteereita, minkä vuoksi tuotteen ajateltiin soveltuvan erityisen hyvin herkkävatsaisille koirille. Maitohappobakteerien oletettiin tukevan suoliston omaa mikrobiflooraa ja tasapainottavan ruoansulatuskanavan toimintaa. Tutkimuksessa oli mukana 44 erirotuista ja- ikäistä koiraa. Koirista 12 oli omistajien mukaan herkkävatsaisia. Koirat saivat painon mukaan lasketut määrät kylmäkuivattuja makupaloja ja saman verran vertailutuotetta, joka oli tehty samoista raaka-aineista lämminkuivausmenetelmällä. Lämpökäsittelyn johdosta tuotteen maitohappobakteerit oletettavasti kuolivat. Omistajat kirjasivat koirien ulosteen laadun ylös ruokintakokeen aikana. Erityisesti seurattiin makupalojen annon jälkeisiä ulosteita: erosivatko ne normaaleista jätöksistä. Tuloksia vertailtiin 2 -riippumattomuustestin avulla. Tuloksia analysoitaessa ainoa merkittävä tulos oli, että kylmäkuivatuilla makupaloilla oli hieman enemmän negatiivisiä vaikutuksia herkkävatsaisille koirille, kuin muille koirille. Omistajien omien kommenttien mukaan makupalat kuitenkin sopivat hyvin niin herkkävatsaisille kuin ei-herkkävatsaisillekin koirille. Kylmäkuivatuilla ja lämminkuivatuilla makupaloilla ei ollut suuria eroja, joten maitohappobakteereilla ei liene merkitystä makupalan vatsaystävällisyyteen.
-
(2016)Tarkastelen pro gradu -työssäni sitä, miten Suomen alueen esihistoriaa kuvataan lukion historian oppikirjoissa. Aineisto koostuu uudemmista, vielä käytössä olevista oppikirjoista, jotka on julkaistu vuosina 2005–2012 sekä vanhemmista vuosina 1981–1983 julkaistuista teoksista. Analysoitavia oppikirjoja tutkimuksessa on yhteensä kymmenen. Tavoitteeni on tarkastella diskurssianalyysin keinoin sitä, minkälaisia diskursseja esihistorian kuvauksessa ylläpidetään, miten tieto oppikirjoissa esitetään ja onko esihistorian kuvaus muuttunut ajan myötä. Hypoteesini on, että oppikirjoissa ylläpidetään joitain vallitsevia puhetapoja, jotka eivät ole neutraaleita, arvoista ja valinnoista vapaita. Sovellan tutkimuksessani kriittisen diskurssianalyysin mukaisia näkemyksiä vallasta ja hegemoniasta. Retorisen diskurssianalyysin avulla tarkastelen oppikirjoissa käytettyjä vakuuttavuutta lisääviä kielellisiä keinoja. Käsittelen tutkimusaihetta symbolisen vallan, opetussuunnitelmateorioiden ja diskurssianalyysin taustalla olevan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmista. Koulutuksesta yhtenä symbolisen vallankäytön muotona ovat kirjoittaneet muun muassa Pierre Bourdieu, Jean-Claude Passeron ja Teun A. van Dijk. Tutkimuksessa ilmenee, että lukion historian oppikirjoissa esiintyy hyvin samankaltaisia, toistuvia diskursseja. Näistä yleisimmät ovat pyynti rajoittaa-, keskeneräisyys ja jatkuva edistys- ja kylmä periferia -diskurssit, jotka voidaan esiintyvyytensä ja dominoivuutensa takia tulkita itsestäänselvän aseman saavuttaneiksi, hegemonisoituneiksi diskursseiksi. Tiedon esittämiseen liittyvä tarkastelu tuo ilmi, että oppikirjoissa tieto esitetään pääosin valmiina, ja lukijaa ohjataan erilaisilla kielellisillä keinoilla omaksumaan tieto halutulla tavalla. Mitään yhtä, täysin vaihtoehdotonta kuvaa oppikirjat eivät kuitenkaan tarjoile. Esihistorian kuvaus on osittain erilaista vanhoissa ja uusissa oppikirjoissa. Muutokset liittyvät termistöön, aiheisiin ja oppikirjojen esihistoria-osuuksien pidentymiseen ja monipuolistumiseen 2000-luvun oppikirjoissa. Pohdintaa-luvussa tarkastelen tarkemmin esihistorian kuvaamista keskeneräisenä ja vastakohtaisena modernille, Suomen alueen esihistorian hahmottamista ilmaston ja sijainnin kautta sekä esihistorian tulkintaa nykyisyydestä käsin. Vertailen aineistosta esiin nousseita puhetapoja ja arvoja opetussuunnitelmissa esitettyihin. Esitän, että tietyt tutkimuksessa löydetyt diskurssit osallistuvat esihistorian vähättelyyn. Tulkitsen näiden puhetapojen kumpuavan lukion historian opetusta laajemmasta kontekstista.
-
(2017)Tämän pro gradu -työn tutkimuskohteena on suomalaiset lukion oppikirjatekstit 1980 -luvulla sekä yhdysvaltalaisen kasvatustieteilijä Larry J. Shaw:n aloittama keskustelu peruskoulun historian oppikirjojen suomettuneisuudesta 1970- ja 1980 -luvun taitteessa. Tutkielman tavoitteena on analysoida millaisin perustein ainedidaktisessa keskustelussa peruskoulun oppikirjoja syytettiin suomettumisesta sekä näkyykö vastaavaa suomettumista myös tutkimuksen kohteena olevan aikakauden lukion oppikirjoissa. Jo kylmän sodan aikana nousi yleiseen keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan suomettuminen. Avaamalla keskustelun, hän siirsi syytökset myös historian oppikirjateksteihin. Suomalaiset ainedidaktikot syyllistivät yhdysvaltalaista kasvatustieteilijää puutteellisesta historiatietoisuudesta ja heikosti käytetyistä menetelmistä. Syytöksistä huolimatta keskustelussa ei voitu välttää sitä tosiasiaa, että oppikirjoissa oli nähtävissä Neuvostoliitto-myönteistä historiankirjoitusta. Kansallinen keskustelu johti myös eduskuntakyselyyn. Keskustelu noteerattiin myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Times Educational Supplement kirjoitti, suomalaisen keskustelun jo hiipuessa, oman näkemyksensä Shaw:n artikkelista. Suomalainen erikoisuus, länsisuuntautunut yhteiskunta, mutta itään kallellaan oleva poliittinen elämä, näyttäytyi varsinkin ulkomaisessa keskustelussa. Suomettuminen tuntui olevan suomalaisille kirosana ja länsimaille hieman kyseenalainen, mutta todellinen ilmiö. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu myös kolmea lukion historian oppikirjasarjaa, jotka olivat käytössä 1980 –luvun alkupuolella. Oppikirja-analyysin taustalla on Shaw:n artikkelissa esittelemää historian ”herkkien kohtien” jaottelua, jossa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain näkökulmasta on valittu molemmista seitsemän vaikeaa historian tapahtumaa, joiden käsittelyä on vertailtu. Tapahtumien kuvailun lisäksi, mielenkiintoiseksi osoittautui sellaiset aiheet, joista ei oltu kirjoitettu kirjoissa juurikaan tai käsittelystä puuttui kokonaan. Erityisesti Viron liittäminen Neuvostoliittoon oli aihe, jonka käsittelyä Shaw kaipasi peruskoulun historian oppikirjoihin ja, minkä käsittely puuttui myös tässä työssä tarkastelluista lukion historian oppikirjoista. Tämän kaltainen käsittelyn puuttuminen saattaa kertoa suomettumisesta enemmän kuin jokin enemmän palstatilaa saanut historian ”herkkä kohta”.
-
(2020)Tutkimukseni käsittelee Berliinin Finnenhaussiedlung-asuinalueita, joiden puuelementtirivitalot rakennettiin vuosina 1957–1959 Lichterfelden ja Kladowin kaupunginosiin. Lisäksi Mariendorfiin valmistui kolme mallirivitaloasuntoa. Finnenhaussiedlungit olivat sosiaalisen asuntotuotannon erityisprojekti, jossa Yhdysvallat lahjoitti Länsi-Berliinille Puutalo Oy:n teollisesti esivalmistamat puuelementit. Asuinalueiden rakennuttajana toimi Gemeinnützige Heimstätten-, Spar- und Bau-Aktiengesellschaft eli GEHAG, joka tunnetaan varsinkin 1920-luvun sosiaalisesta asuntotuotannostaan Berliinissä. Puutalo Oy taas oli merkittävä toimija tyyppipuutalojen ja puurakenteiden tuottajana sekä kehittäjänä Suomessa, ja sen toiminta suuntautui alusta lähtien myös ulkomaanmarkkinoille. Tutkimukseni on sekä ensimmäinen Berliinin Finnenhaussiedlung-asuinalueisiin kohdistuva taidehistoriallinen tutkimus että ensimmäinen suomalaisten puutalojen vientiä avaava tutkimus. Tutkimuksen fokus on asuinalueiden 1950-luvun rakennushistorian ja rakentamiseen liittyvien taustojen selvittämisessä, ja siinä on kaksi päänäkökulmaa: poliittinen ja kylmän sodan näkökulma ja taide- ja tyylihistoriallinen näkökulma. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miksi ja miten Berliinin Finnenhaussiedlungit rakennettiin, mitä arkkitehtonisia periaatteita ne ilmentävät ja mikä merkitys alueilla on asuntoarkkitehtuurin historiassa. Käytän tutkimuksessani useampaa menetelmää: arkistotutkimusta, taidehistoriallista vertailua ja muistitietotyyppistä lähestymistapaa. Pääaineistoni koostuu Suomen ulkoministeriön arkiston Yhdysvaltain ylijäämämaataloustuotteiden ostoja koskevista asiakirjoista 1953–1959, Puutalo Oy:n tilannekatsauksista ja hallituksen kokousten pöytäkirjoista 1955–1959 Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta, Berliinin Landesarchivin pakolaisasuntoja käsittelevistä asiakirjoista sekä Spandaun, Steglitz-Zehlendorfin ja Tempelhof-Schönebergin rakennusvalvontavirastojen arkistojen rivitaloja koskevista dokumenteista. Lisäksi keskeistä aineistoa ovat asemakaava- ja rakennuspiirustukset, valokuvat, aikalaislehtien artikkelit, GEHAG:n toimintakertomukset vuosilta 1954–1959 sekä Kladowin Finnenhaussiedlungin alkuperäisasukkaalta saamani GEHAG-materiaali ja suulliset tiedonannot. Tutkimukseni osoittaa, että puurivitalojen rakennuttaminen Berliiniin oli poliittinen päätös ja osa Yhdysvaltojen kylmän sodan avustuspolitiikkaa. Valuuttapulasta kärsinyt Suomi sai 1950-luvulla ostaa Yhdysvalloista ylijäämämaataloustuotteita, pääasiassa tupakkaa ja puuvillaa, suomenmarkoilla. Saadut varat Yhdysvallat talletti Suomen Pankissa olleelle markkatilille ja käytti ne Suomen viennin edistämiseen kohti länttä. Kun Neuvostoliitto äkisti lopetti puutalo-ostot Suomesta, puutaloista tuli ylijäämämaataloustuotteiden avustusohjelmassa Suomen ykkösvientituote. Puutaloja suunniteltiin etenkin Yhdysvaltain puolustusministeriön käyttöön eri maihin. Berliinin puutalot oli kuitenkin tarkoitettu DDR:stä Länsi-Berliiniin paenneille pakolaisille, joiden asumisen tukeminen oli Yhdysvalloille kylmän sodan propagandakeino. Lopulta puolet omistusasunnoiksi tarkoitetuista puurivitaloasunnoista kohdistettiin DDR-pakolaisille, osa siirtoväelle ja toisen maailmansodan pommituksissa asuntonsa menettäneille sekä osa hakijoille, joilla oli omaa pääomaa. Asukasvalinnoissa noudatettiin sosiaalisen asuntotuotannon mukaisia tulorajoja, ja ne suunnattiin erityisesti lapsirikkaille perheille. Finnenhaussiedlungien rakentaminen alkoi Mariendorfin mallirivitalosta, minkä jälkeen puurivitaloasuntoja rakennettiin Kladowiin yhteensä 377 ja Lichterfeldeen 67. Näiden lisäksi kaksi asuntoa toimitettiin Berliiniin yksityistilauksena. Puurivitaloasuntoja oli kolmea tyyppiä: A1 (80,34 m2), A2 (87,76 m2) sekä D (85,63 m2). Olen tutkimuksessani selvittänyt, että GEHAG laati asuinalueiden asemakaavat, asuntojen tyyppipiirustukset ja puutarhasuunnitelmat sekä vastasi rivitalojen rakennuttamisesta ja arkkitehtonisista piirteistä, kuten ulkoisesta ilmeestä ja väreistä. Puutalo Oy teki GEHAG:n piirustusten mukaan taloista omat puuelementteihin pohjautuvat rakennussuunnitelmansa, vastasi asuntojen sisustuksista ja toimitti puutaloelementit Berliiniin. Rakentamisessa käytettiin berliiniläisiä rakennusyhtiöitä, ja Puutalo Oy:stä paikalla oli talojen pystytyksen valvoja. Tulkintani mukaan Berliinin Finnenhaussiedlungeissa on ainutlaatuista suomalaisen puuelementtitekniikan ja saksalaisen GEHAG:n rakennusperinnön yhdistyminen. Puuelementit kytkevät rakennukset sekä puuelementtirakentamiseen että tehokkaaseen ja tyyppeihin perustuvaan moderniin rakennustapaan, jota oli toteutettu sekä Suomessa että Saksassa. Finnenhaussiedlungien kaavoituksessa ja rivitaloissa näkyy 1920-luvun saksalaisiin rakennussuuntauksiin, puutarhakaupunkiaatteeseen sekä Bruno Tautin ja Ernst Mayn arkkitehtuuriin viittaavia piirteitä. Rivitalomassojen geometrisuus ja suorat linjat muistuttavat yhtäältä Berliinin ja Frankfurtin 1920-luvun Siedlungien rivitaloja sekä toisaalta Puutalo Oy:n 1950-luvun rivitaloja Tapiolassa ja Herttoniemessä. Finnenhaussiedlungien ilmeelle oli olennaista myös riveittäin suunniteltu väriohjelma, mikä sekin muistuttaa Tautin ja 1920-luvun perinnöstä. Asuntojen sisätiloja leimaavat tehokas tilankäyttö ja pohjaratkaisut, jotka noudattavat funktionalistista tilan eriyttämisen periaatetta. Asuntoarkkitehtuurin historiassa Berliinin Finnenhaussiedlungit ovat poikkeuksellinen kokonaisuus, jonka syntyminen oli monimutkaisen kansainvälisen yhteistyön tulosta. Taloista neuvoteltiin ja päätettiin korkeimmilla poliittisilla tahoilla Yhdysvaltain ja Suomen ulkoministeriöitä, Saksan liittotasavallan ministeriöitä ja Berliinin senaattia myöten. Myös asuinalueiden suunnittelu ja rakentaminen oli vahvojen toimijoiden yhteistyötä: GEHAG:lla oli uniikki kokemus asuinalueiden kaavoituksesta ja asuntoarkkitehtuurista, ja Puutalo Oy kykeni joustavasti sovittamaan puuelementit paikallisiin vaatimuksiin. Finnenhaussiedlungien rakennushistoria herättää kuitenkin kysymyksen, olivatko puutalot todellinen vientimenestystuote vai enemmänkin suurvaltapolitiikan pelinappula. Puutalovienti ja Saksan lukuisat muut Finnenhaussiedlungit kaipaavat lisää tutkimusta, jotta puutalojen laajamittaisesta viennistä saataisiin muodostettua kokonaiskuva.
-
(2016)The cold storage, utilized to increase the shelf life of raw milk, favors the growth of psychrotrophic bacteria. Psychrotrophs are considered as problematic because they produce heat-stable spoilage enzymes. In addition, some pathogenic bacteria are capable of growing at cold storage temperatures and it has been observed in previous studies that the psychrotrophs in raw milk can be resistant to several antibiotics. In the literature review section of this study, the microbial composition of raw milk and the effect of cold storage, nitrogen gas (N2) treatment and activation of the lactoperoxidase system (LPS) on the raw milk bacteria was reviewed; moreover, the evolution, spread and mechanisms of bacterial antibiotic resistance and the antibiotic resistance on dairy farms and of raw milk bacteria was reviewed. Also the methods to study raw milk bacteria and their antibiotic resistance were documented. The aim of the experimental part was to study the effects of cold storage, N2 gas treatment and LPS treatment on the levels of antibiotic resistant bacteria in raw milk. Untreated, N2-treated and LPS-treated raw milk samples were stored at 6 °C and the counts of bacteria resistant to gentamicin, ceftatzidime, levofloxacin and trimethoprim-sulfamethoxazole were determined in the beginning of the experiments and after three and seven days of cold storage. The antibiotic resistance and spoilage features of bacterial isolates selected from different plates were compared. In addition, DNA fingerprints of selected isolates were obtained by rep-PCR method and for a couple of isolates 16S rRNA gene partial sequencing was performed. The presence of certain antibiotic resistance genes for the isolates partially identified was investigated using a PCR-based method. The length of cold storage affected the proportions of antibiotic resistant bacteria in raw milk. The proportions of antibiotic resistant bacteria in the control milk sample were generally, with the exception of TS-resistant bacteria in some cases, at their lowest after seven days of cold storage when the milk was, though, microbiologically unacceptable. There was a lot of variation in the prevalence of bacterial antibiotic resistance between the milk samples treated differently. The proportions of resistant bacteria were on average clearly higher in LPS samples than in control samples, whereas the effect of the N2 treatment on the proportions of resistant bacteria varied between the experiments. The bacterial isolates resistant to all the considered antibiotics produced less frequently protease and phospholipase than the isolates resistant to fewer antibiotics. The isolates from LPS samples were more frequently resistant to all the antibiotics studied and produced less frequently protease and phospholipase than the isolates from control and N2-treated samples. On the basis of the rep-PCR fingerprints, there were both similar and different strains among the bacterial isolates. Based on the 16S rRNA partial gene sequence, two isolates were identified as Pseudomonas spp. and two isolates as Stenotrophomonas spp. The targeted antibiotic resistance genes were not detected among the considered isolates. Possible reasons can be variations in the gene sequences, suboptimal PCR conditions or that the isolates lacked the genes studied. A PCR product was obtained for one Pseudomonas isolate using mexA-F/R primers, but according to the database the gene sequence did not show homology with antibiotic resistance genes. Further analyses would be required to confirm if the gene studied is linked to antibiotic resistance.
-
(2022)The topic of this master’s thesis is urban poverty in Helsinki in 1893-1900. This study examines the living conditions of the poor and what resources they lacked. The reasons behind poverty are also discussed. Previous studies of poverty are used in order to study poverty in Helsinki. Themes in this study include, for example, the reasons behind poverty, and whose fault it was. The primary source for the analysis is letters that were sent to a charity organisation called Föreningen för välgorenhetens ordnande (F.V.O.), as well as notes from the employees. The focus is on eight files. Additionally, there will be a shorter quantitative study of 294 files (from files 2-2935) which will give us an overview of the time and a better understanding of the overall profile of a poor seeking for help from the organisation. The files for the quantitative part have been selected by systematic sampling, every tenth file is part of the study. The number of the people seeking for help, their occupations, reasons for seeking help, and help received are all topics of interest in the quantitative part. The main method of research is, however, content analysis. The eight files will be studied through this technique. In the qualitative part the main research topics are: The reasons behind poverty, and the living conditions of the poor. From the study we can conclude that there were multiple factors behind poverty. Sickness, unemployment, large families, widowhood, and inherited poverty were all reasons behind poverty. The reasons varied between people and years. Unemployment and sickness seemed to accelerate each other, and it is not clear whether sickness caused poverty or whether poverty caused sickness. Poverty did cause lack of resources which made them seek help. Some of the main reasons for seeking help were the general need for help, unemployment, lack of material goods, and lack of monetary resources. Small and cramped apartments, lack of food, clothing and firewood were common problems for the urban poor in Helsinki. Living in tight quarters also deteriorated their health. Low income did not give enough food security and they pawned their clothes regularly to ease the burden for a moment. Both the letters and the notes from F.V.O.-employees tell the same story about the conditions of the poor. The poor themselves probably used different rhetorical methods to further their agenda, because the charity organisation had its own values, even though this particular organisation gave help liberally. The research results tell us that the poor lacked many resources in their lives. Living in cramped apartments, and lacking food and clothing, plagued the urban poor population of Helsinki. The reasons behind poverty were multiple and varied, although unemployment and sickness were the largest reasons and further deepened poverty. Due to limited material, we cannot draw universal conclusions on urban poverty in Helsinki, let alone nationwide. The results did, however, have similarities with studies done on urban poverty in Tampere and in Europe in general.
-
(2015)The aim of this study was to describe and analyse the notions and experiences ageing employees have about the development of expertise as well as collaboration with fellow experts. The research questions were firstly, how does expertise develop, secondly, for what purposes are shared expertise and networking used at work, and thirdly, how do ageing and experience manifest themselves at expert work? This topic is relevant, because the changes in information work and the more complicated work environments require development from employees in their own as well as in cooperative work. According to previous studies a shared, aim-specific course of action develops collective acquisition of information, which in turn results in growing collective expertise. However, ageing has not been sufficiently recognised or profited from in the previous studies about the development of expertise. This provides a motive for this study. The theoretical framework of the study focuses on examining the development of shared expertise from the viewpoint of building information by combining cognitive, unshared expertise and the kind of expertise that arises from sociocultural theory. The data were gathered through thematic interviews with ten employees between 50 and 64 years of age. With the help of content analysis the answers were divided into three categories: the development of expertise, cooperation and networking, and age and experience at expert work. In addition to these, the theme of changes in expertise arose from the data. In accordance with theoretical framework, the results highlighted the fact that expertise was not seen merely as an unshared characteristic, but instead its development required interaction with others. Usually this development coincided with a change that caused a push forward. Aim-specific actorship, networking, and the sharing of skill and information helped the experts to reach better results. Expertise was seen as something developing through age and experience, but varying ages proved to be an advantage when different strengths and experiences could be profited from as a part of shared expertise. As a conclusion it is advisable to support, share, and make use of the skills and knowledge of people of varying ages more than before in order to develop shared expertise.
-
(2018)The professional development of nursing students takes place by integrating theoretical and practical knowledge in clinical practice. The clinical practice covers approximately half of nursing studies. Studies concerning clinical practice supervision have pointed out that contemporary supervision is not done the optimal way when it comes to certain supervision factors like supervisory resources or supervisory competence. These problems can be difficult to solve, if it is not understood how the supersivison works as a whole and which different factors finally affect the appearance of it. The purpose of this study was to examine the clinical practice supervision in nursing context, and with a systemic approach (Bertalanffy 1968) increase the understanding of the supervisory factors and their mutual relations that affect the appearance of the supervision. The aim was to produce knowledge especially about supervision as a systemic whole, and which factors challenge the quality of supervision. The theoretical framework of this study was built around the supervision theory focusing on nursing context. In addition, the systemic approach that was applied in this study was presented in the theoretical framework. This study is an empirical qualitative study. The data was acquired by three group theme interviews and questionnaires (N=13) from nurse students’ supervisors from different health care units. Content analysis was used as the method for the analysis, and the material was examined as a whole in order to reach the unseen dynamics that were delineated between the divisions of the supervision. A systemic model of supervision (The Dynamic Model of Supervision) was created as a result of this research in order to locate those factors and relations of the factors that affect the appearance of supervision. The model examines the supervision more holistically than earlier research, so that it does not merely examine single factors that affect the supervision, but also the dynamic relation of those factors. Use of the model gives a more realistic picture of the complex and systemic nature of supervision. The model offers a new point of view to develop the supervision, because with the help of the model it is possible to reach the actual reasons that lie behind single supervision factors. Although this study concentrated in the nursing context, the knowledge it offers can be used to understand practical training supervision as a phenomenon also in general level.
-
(2010)In future the importance of crop production will increase worldwide as a result of continuous population growth and changing diet routines from rice to cereals. Also the possibility to use cereals as biofuel rawmaterial will increase the need for crop cultivation area all over the world. In Finland the number of farmers is decreas-ing and farms are getting bigger and bigger. Seedtimes have to be done with low-input in labour force and for this reason the automatization of different sectors of work would ease the workload. Utilization of automation e.g in sowing would increase the accuracy and easiness in determination of working depth. Aim of this study was to develop automatic depth control system, which was based on measuring the position of coulters and lift cylinder. The study is part of the Farmix –project, which concentrates on integrated automa-tion of tractor and implement. The study utilized a combination of tractor and implement that were already instrumented with a system fulfilling the ISO 11783 (ISOBUS) standard. To meet the aim of the study, it required setting up a field experiment, in which material was collected for the working depth model. For the field experiment the sensors of seed drill’s coulters and lift cylinder were cali-brated. Coulters had three sensors and the lift cylinder one. The final working depth automatic was tested in the autumn sowings. The sowing depth was confirmed by measuring shoots manually in the field both in spring and in autumn sowing. Manual measuring was done from 2 meters distance and from the position of the left share. Calibrating the sensors of the coulters worked well, because the calibrationcurves were parallel within all coulters and the sensor of lift cylinder. Based on the material from field experiments done in spring a new working depth formula was created. When the position of the lift cylinder changed from 0 to 50 mm, the work-ing depth was theoretically 15 – 60 mm. Manual measuring in the field suggested that seeding depth was 20 to 50 mm so a correction factor had to be calculated. Accomplished working depth automatic was tested in autumn sowings and target working depths were 20 – 50 mm.Working depth automatic worked well in 30 mm and 40 mm test drives. Standard deviation of theoreti-cal working depth in these foregoing test drives was 4 – 9 mm compared to a target working depth. Based on the measurements taken in the field working depth was an average 5 mm deeper in lower seeding (target 20 mm). Deeper seeding depth (target 50 mm) couldn’t be reached and field measurements suggested that real seeding depth was 40 mm. This failure was caused by deep furrow type coulters that weren’t able to seed any deeper, altough the lift cylinder was completely closed.
-
(2020)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan patentteja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tarkastelun keskiössä ovat kylvösiemeniin myönnettyjen patenttien vaikutus kestävään ruokatuotantoon ja siten myös jokaisen oikeuteen ruokaan. Oikeus ruokaan on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tunnustettu oikeus. Oikeus ruokaan tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus riittävään ravintoon ja oikeus olla vapaa nälästä. Oikeus ruokaan ei kuitenkaan toteudu kaikkialla maailmassa. Globaali ruokatuotanto ei ole kestävällä tasolla eikä se tällä hetkellä pysty vastaamaan kaikkien ihmisten ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Useat haasteet, kuten ilmastonmuutos ja väestönkasvu aiheuttavat suuria ongelmia globaalille ruokasysteemille ja sen kestävyydelle. Ruokatuotannon vinoumaa kuvastaa osuvasti se, että ruokaa tuotetaan kyllä määrällisesti riittävästi jokaista henkilö kohden, mutta samaan aikaan noin 820 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Tämä ongelma esiintyy korostetusti Afrikassa, jossa noin kolmas osa koko mantereen väestöstä kärsii jollain tasolla nälästä. Ongelma on suurin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, johon tässä tutkimuksessa keskitytään. Patentti tuottaa yksinoikeuden, joka antaa haltijalleen oikeuden kieltää muita hyödyntämästä patentoitua keksintöä. Aiemmin luonnon geeniresurssit olivat patentoitavuuden ulkopuolella. Teknologia kehittyi 1960-1990 luvuilla etenkin ruokatuotannon osalta. Seuraava askel oli kohti bioteknologisia innovaatiota ja geenitekniikkaa. Teollistuneiden maiden intressissä oli uusien bioteknologisten keksintöjen tehokas suojaaminen patenttisääntelyllä. Maailman kauppajärjestön perustamisen yhteydessä allekirjoitettiin TRIPSsopimus, jolla harmonisoitiin laajasti immateriaalioikeudellista sääntelyä. TRIPS-sopimuksen 27 artiklan 3 b-kohta mahdollistaa geenimuunneltujen kylvösiemenien patentoinnin. TRIPS-sopimus velvoittaa kaikkia Maailman kauppajärjestön jäsenvaltioita ja näin ollen myös suurinta osaa Afrikan valtioista. TRIPS-sopimuksen sääntelyn implementoiminen Afrikassa ei ole täysin ongelmatonta. Lisäksi bioteknologian siirtyminen maatalouden harjoittamiseen on johtanut siihen, että maataloutta harjoitetaan pääsääntöisesti kahdella tavalla eli perinteisenä maanviljelynä, jota erityisesti harjoittavat afrikkalaiset pienviljelijät sekä tehomaataloutena, jolle luonteenomaista ovat geenimuuntelu, runsas kemikaalien käyttö sekä yksipuoliset ja mekaaniset viljelytavat. Perinteinen maanviljely on usein ekologisempaa sekä siinä hyödynnetään useita erilaisia viljelytapoja ja viljelykasveja. Tehomaatalouteen ja geenimuunneltuihin kasveihin liittyy paljon potentiaalia etenkin ilmastonmuutoksen ja maatalouden suhteen, mutta myös monia huolenaiheita ja pelkoja. Kylvösiementuotannolle omainen piirre on alan monopolisoituminen. Afrikan köyhien kehitysmaiden on hyvin vaikeaa kilpailla ruokatuotannossa tehomaataloutta harjoittavien kansainvälisten kylvösiemenyritysten kanssa. Lisäksi TRIPS-sopimuksesta aiheutuu rajoitteita perinteisen afrikkalaisen maanviljelyn harjoittamiselle. Tässä tutkimuksessa maatalous, patentit ja ruokaturvallisuus ovat synergiassa ja vaikuttavat kaikki toisiinsa. Bioteknologia ja maatalouden keksinnöt nähdään potentiaalisina ratkaisijoina nälänhädän ongelmiin. Saharan eteläpuoleisen Afrikan maiden kannalta olisikin erityisen tärkeää, että uudet patenteilla suojatut maatalouden keksinnöt edistäisivät ruokaturvallisuutta. Ongelmana ja tämän tutkimuksen keskiössä kuitenkin on kuitenkin kysymys siitä, edistävätkö bioteknologian keksinnöt tosiaan ruokaturvallisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan siten myös sitä, onko patentti riittävä taloudellinen kannustin sellaisten keksintöjen tekemiseen, jotka ottavat nimenomaan huomioon kehitysmaiden tarpeet. Vaikka teknologia on kehittynyt nopeasti, ei nälänhädän ongelmia ole onnistuttu vielä poistamaan. Geenimuuntelussa on keskitytty enemmän rahakasvien kehittämiseen, kuin oikeuden ruokaan turvaamiseen.
Now showing items 13763-13782 of 32921