Browsing by Title

Ryhmärakennuttamishankkeessa asuntojen tulevat asukkaat rakennuttavat asuntonsa itse. Asuntoyhteisömuotoisessa hankkeessa asukkaat perustavat asuntoyhteisön, jolle ryhmärakennutettava rakennus rakennetaan. Asuntoyhteisö voi olla asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, mutta käytännössä kaikki toteutetut asuntoyhteisömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet ovat olleet asunto-osakeyhtiömuotoisia. Asuntoyhteisömuotoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa ei siis tapahdu asunnon kauppaa, sillä asuntojen tulevat omistajat toimivat itse rakennuttajina. Ryhmärakennuttamishankkeiden etuja ovat ensinnäkin mahdollinen hintaetu, kun rakennuttaja-perustajaosakkaan kate ei tule osaksi asuntojen hintaa. Toiseksi, ryhmärakennuttamishankkeissa asukkaat voivat vaikuttaa asuntojen ja yhteisten tilojen suunnitteluun. Asuntoyhteisömuotoisten ryhmärakennuttamishankkeiden rahoitus on kuitenkin ollut toistaiseksi osin haasteellista. Ryhmärakennuttamishankkeet eivät esimerkiksi ole saaneet rakentamisvaiheen yhtiölainaa eivätkä hankkeisiin osallistujat ole saaneet pankeilta henkilökohtaista lainaa siten, että lainan vakuutena olisivat rakennettavan asunnon osakkeet. Tästä syystä hankkeisiin osallistuvilta vaaditaan hankkeen toteuttamiseksi suhteellisen paljon omaa pääomaa eli säästöjä tai muuta vakuuskelpoista omaisuutta kuin rakennettavan asunnon osakkeet. Ryhmärakennuttamishankkeisiin osallistuvien oikeudellisen aseman ja hankkeiden rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi on säädetty 1.9.2015 voimaantullut ryhmärakennuttamislaki, jonka vaikutuksia ryhmärakennuttamishankkeiden rahoitukseen ei aiemmin ole tutkittu. Tutkimuksessa käsitellään asuntoyhteisömuotoisen ryhmärakennuttamishankkeen käytössä olevia rahoitusmuotoja ja valitun asuntoyhteisömuodon vaikutusta hankkeen rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty pankkien rahoituskäytäntöjä asuntoyhteisömuotoisten ryhmärakennuttamishankkeiden suhteen. Tutkimuksessa myös selvitetään millä tavoilla asuntoyhteisömuotoinen ryhmärakennuttamishanke ja hankkeeseen osallistuvat voivat turvata hankkeen maksuvalmiutta sekä edistää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia ja erityisesti hankkeen mahdollisuuksia saada rakentamisvaiheen yhtiölainaa. Tutkimuksessa käsitellään myös hankkeeseen osallistuvien mahdollisuuksia saada henkilökohtaista lainaa siten, että lainan vakuutena olisivat rakennettavan asunnon osakkeet.

With the development of web services like E-commerce, job hunting websites, movie websites, recommendation system plays a more and more importance role in helping users finding their potential interests among the overloading information. There are a great number of researches available in this field, which leads to various recommendation approaches to choose from when researchers try to implement their recommendation systems. This paper gives a systematic literature review of recommendation systems where the sources are extracted from Scopus. The research problem to address, similarity metrics used, proposed method and evaluation metrics used are the focus of summary of these papers. In spite of the methodology used in traditional recommendation systems, how additional performance enhancement methods like machine learning methods, matrix factorization techniques and big data tools are applied in several papers are also introduced. Through reading this paper, researchers are able to understand what are the existing types of recommendation systems, what is the general process of recommendation systems, how the performance enhancement methods can be used to improve the system's performance. Therefore, they can choose a recommendation system which interests them for either implementation or research purpose.

This thesis presents a complication risk comparison of the most used surgical interventions for benign prostatic hyperplasia (BPH). The investigated complications are the development of either a post-surgery BPH recurrence (reoperation), an urethral stricture or stress incontinence severe enough to require a surgical procedure for their treatment. The analysis is conducted with survival analysis methods on a data set of urological patients sourced from the Finnish Institute for Health and Welfare. The complication risk development is estimated with the Aalen-Johansen estimator and the effects of certain covariates on the complication risks is estimated with the Cox PH regression model. One of the regression covariates is the Charlson Comorbidity Index score, which attempts to quantify a disease load of a patient at a certain point in time as a single number. A novel Spark algorithm was designed to facilitate the efficient calculation of the Charlson Comorbidity Index score on a data set of the same size as the one used in the analyses here. The algorithm achieved at least similar performance to the previously available ones and scaled better on larger data sets and with stricter computing resource constraints. Both the urethral stricture and urinary incontinence endpoints suffered from a lower number of samples, which made the associated results less accurate. The estimated complication probabilities in both endpoint types were also so low that the BPH procedures couldn’t be reliably differentiated. In contrast, BPH reoperation risk analyses yielded noticeable differences among the initial BPH procedures. Regression analysis results suggested that the Charlson Comoborbidity Index score isn’t a particularly good predictor in any of the endpoints. However, certain cancer types that are included in the Charlson Comorbidity Index score did predict the endpoints well when used as separate covariates. An increase in the patient’s age was associated with a higher complication risk, but less so than expected. In the urethral stricture and urinary incontinence endpoints the number of preceding BPH operations was usually associated with a notable complication risk increase.

Tämä laadullinen tutkimus käsittelee turvapaikanhakijoista luotuja representaatioita kahden brittiläisen sanomalehden uutisissa. Tutkin diskursiivisia strategioita, joita sanomalehdet käyttävät turvapaikanhakijoiden kuvaamisessa, ja tulosten avulla vertailen sanomalehtiä toisiinsa. Tutkimuksen tavoite on selvittää, minkälaista kuvaa turvapaikanhakijoista rakennetaan brittilehdistössä lokakuussa 2015, Euroopan ”pakolaiskriisin” aikana. Aineistoni koostuu kahden eri sanomalehden, The Guardianin ja The Daily Mailin, turvapaikanhakijoita koskevista uutisista. Aineisto sisältää yhteensä kahdeksan lehtiartikkelia, jotka on julkaistu valikoitujen sanomalehtien internet-sivuilla lokakuussa 2015. Artikkelien aiheet koskevat turvapaikanhakijoiden saapumista Eurooppaan ja turvapaikanhakijoista käytävää poliittista keskustelua Isossa-Britanniassa. Tutkimus on kriittinen diskurssianalyysi, jonka teoreettinen ja metodologinen perusta nojaa Wodakin (2001), van Leeuwenin (2008) ja van Dijkin (1991) kehittämiin tekstin kriittisiin lähestymistapoihin. Tutkimukseni metodi on mukautettu versio KhosraviNikin (2010) analyyttisesta metodista, jonka avulla on aiemmin tutkittu sanomalehtien luomaa kuvaa pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista. Analyysissani keskityn siihen, millä tavoin turvapaikanhakijoihin viitataan sekä siihen, minkälaisiin toimintoihin heidät liitetään. Lisäksi analysoin sitä, kenen näkökulma nostetaan esiin sanomalehtien artikkeleissa. Tutkimus osoittaa, että turvapaikanhakijoita koskevissa uutisissa käytetään laajalti yhtenäistäviä strategioita: turvapaikanhakijoihin viitataan suurina homogeenisinä ryhminä, ja heihin yhdistetään usein tietoja heidän määrästään. The Daily Mail käyttää kollektisoivia strategioita useammin ja painokkaammin kuin The Guardian, ja luo lisäksi epäinhimillistä ja negatiivista kuvaa turvapaikanhakijoista. The Guardian käyttää strategioita, jotka kuvaavat turvapaikanhakijat ensisijaisesti uhreina, mutta pyrkii viittaamaan heihin monimuotoisemmin kuin The Daily Mail. Sanomalehtien tapa käyttää diskursiivisia strategioita heijastaa kunkin lehden poliittista näkökulmaa sekä lehtien journalistisen tyylin ominaispiirteitä. Yleisesti turvapaikanhakijat kuvataan passiivisina toimijoina, mutta liitettynä rikolliseen toimintaan heidän toimintansa kuvataan aktiivisena. Turvapaikanhakijoiden oma näkökulma nousee harvoin esiin, ja artikkeleihin valitut lähteet edustavat suurelta osin muiden tahojen näkökulmia. Sanomalehtien rakentamat representaatiot vaikuttavat lukijoiden käsityksiin turvapaikanhakijoista. Nämä käsitykset voivat vaikuttaa joko suotuisan tai torjuvan asenneilmapiirin syntyyn yhteiskunnassa sekä siihen, millaisia poliittisia ratkaisuja turvapaikanhakuun liittyen tehdään.

Ihmiset muuttavat äänentuotantoaan kuuluvammaksi meluisassa ympäristössä refleksinomaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan Lombard-efektiksi. Efekti saa puhujan tuottamaan Lombard-puhetta, jota on tutkittu jo yli vuosisadan ajan eri näkökulmista. Lombard-puheen akustiikalle ominaista ovat korotettu äänenpainetaso, korotettu puheäänen perustaajuus, muutokset äänen osataajuuksissa sekä muissa äänen spektrin rakenteissa. Lisäksi Lombard-puheessa vokaalien pituuksilla on tapana kasvaa, ja äärimmäisissä meluolosuhteissa hyperartikulaatiota voi esiintyä. Puhetilanteeseen sisältyvä kommunikatiivinen aspekti on keskeistä ilmiön synnylle. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia puheentuottoa keskustelutilanteessa, jossa samanaikaisesti toinen keskustelijoista on altistettuna melulle ja tuottaa täten Lombard-puhetta, ja toinen keskustelija kommunikoi hiljaisuudessa ilman taustamelun suoria vaikutuksia, ja selvittää, onko puheen akustiikassa tai ymmärrettävyydessä eroavaisuuksia tällaisessa epäsymmetrisessä tilanteessa verrattuna symmetriseen puhetilanteeseen, jossa molempien puhujien ääniympäristö on sama. Tutkimusta varten kaksi paria suomenkielisiä keskustelijoita (yhteensä neljä osallistujaa, kaikki naisia) ratkoivat pareittain sudokupohjaisia tehtäviä kolmessa eri taustamelutilanteessa: (1) hiljaisuudessa, (2) molempien ollessa taustamelussa (symmetrinen), ja (3) vain toisen keskustelijan ollessa taustamelussa (asymmetrinen). Taustamelu, jota soitettiin koehenkilöille 75 dB äänenpainetasolla, oli laadultaan cocktail-melua, joka sisältää niin kutsuttua puheensorinaa jossa useampi puhuja puhuu päällekkäin. Keskustelut äänitettiin ja niistä kerättiin yhteensä 453 maalitavua, joista kaikista analysoitiin keskimääräinen äänenpainetaso, ja 417 maalitavusta analysoitiin keskimääräinen perustaajuus. Äänenpainetason ja perustaajuuden arvot normalisoitiin ja arvoille suoritettiin keskiarvoja ja variansseja vertailevat tilastolliset testit. Odotetusti kaikki puhujat korottivat äänenpainetasoaan ja perustaajuuttaan siirryttäessä hiljaisesta keskustelutilanteesta symmetriseen taustamelutilanteeseen, jossa molemmat keskustelukumppanit tuottivat Lombard-puhetta. Henkilöt, jotka asymmetrisessä keskustelutilanteessa olivat itse hiljaisuudessa ja kommunikoivat keskustelukumppanille, joka oli melussa, korottivat sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan asymmetrisessä keskustelutilanteessa verrattuna hiljaiseen keskustelutilanteeseen. Lisäksi toinen näistä puhujista korotti sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan lähes oman Lombard-puheensa tasolle, jota mitattiin symmetrisessä tilanteessa. Puhujat, jotka olivat altistettuna melulle asymmetrisessä tilanteessa, käyttivät keskimäärin matalampaa äänenpainetasoa asymmetrisessä kuin symmetrisessä tilanteessa, vaikka tuottivatkin Lombard-puhetta molemmissa tilanteissa. Väärin kuultuja maalitavuja ei havaittu asymmetrisessä tilanteessa, vaan henkilöt, jotka olivat kyseisessä tilanteessa hiljaisuudessa, onnistuivat korottamaan ääntään tarvittavalle tasolle, jotta ratkaiseva tieto saatiin kommunikoitua melussa olevalle henkilölle. Tämä tutkimus osoitti, että kahden keskustelukumppanin ääniympäristöjen ollessa eriävät, kumpikaan keskustelijoista ei tuota täysin sentyyppistä puhetta, joka olisi sopivaa heidän senhetkiseen ääniympäristöönsä, vaan puheentuottoon vaikuttaa myös välillisesti keskustelukumppanin ääniympäristö. Lisäksi tutkimus osoitti, että siinä missä puhetilanteen kommunikatiivisuus voi lisätä Lombard-efektin vaikutuksia, se voi myös häivyttää niitä. Jatkotutkimuksissa tulisi kerätä enemmän dataa ja suorittaa datalle laajempaa analyysiä.

Asymmetric information in insurance markets is the result of policyholders, the buyers of insurance, having more information about their own risk types and preferences than the insurer. Informational asymmetry between the insurer and policyholders can lead to non-optimal insurance prices and quantities which reduce market efficiency. While the presence of asymmetric information has been widely studied in several insurance markets, it has not been empirically studied in the Finnish automobile insurance market before. This thesis aims to fill this gap in literature. The Finnish automobile insurance market consists of two types of insurance. Motor liability insurance is required by law from all vehicles used for driving in traffic. Also, voluntary automobile insurance can be acquired in addition to the mandatory motor liability insurance. In this thesis, the presence of asymmetric information is studied by comparing the occurrence of motor liability insurance claims, conditioned with the pricing variables used by the insurer, between policyholders who only have a motor liability insurance policy and policyholders with an additional automobile insurance policy. The data set used in this thesis is from a single Finnish insurance company. The data set is from the year 2019 and it contains nearly 105,000 motor liability insurance policies. The data include all variables observed by the insurer. Several regression specifications and the widely used positive correlation test are used in this thesis to study the correlation between insurance coverage and motor liability insurance claims. The results of this thesis suggest that signs of asymmetric information are not present at aggregate level in the Finnish automobile insurance market in question. However, different subgroups of policyholders show signs of asymmetric information: After controlling for the pricing variables, policyholders with an automobile insurance policy with the largest coverage show a positive correlation between buying automobile insurance and motor liability insurance claims whereas policyholders with an automobile insurance policy with the third largest coverage show a negative coverage-claims correlation. However, the results from different regression specifications regarding different automobile insurance coverages were not unanimous and thus the results are left ambiguous. In addition, new policyholders considered as experienced drivers show a negative correlation between motor liability insurance claims and having automobile insurance coverage. On the contrary, policyholders considered as experienced drivers with 1–2 years of company experience do not show signs of asymmetric information. The result suggests that the insurer learns from its repeat customers as signs of informational asymmetry disappear over time. Moreover, policyholders considered as unexperienced drivers do not show signs of asymmetric information regardless of the length of their customership in the firm. The results are in line with previous research.

In this thesis a computation of the non-perturbative Lorentzian graviton propagator, which has appeared in the literature, is outlined. Firstly, the necessary ingredients for the computation are introduced and discussed. This includes; General Relativity (GR), its path integral quantisation around a Minkowski space background, and the definition of the graviton propagator along with its relation to the one-particle-irreducible (1PI) graviton 2-point function. A brief discussion on the perturbative non-renormalizability of the theory is followed by the introduction of the functional renormalization group (fRG) equation from which a fRG equation for the scalar coefficient function of the transverse-traceless (TT) 1PI graviton 2-point function is derived. After these ingredients have been introduced we proceed to outline the computation in question, skipping the details of its most involved steps. The computation starts by defining the spectral function and the Källén-Lehmann spectral representation of propagators. The non-perturbative TT 1PI graviton 2-point function, the propagators and the spectral functions, are parameterized and the fRG flow equation for the TT 1PI graviton 2-point function is used together with certain renormalization conditions to define renormalization group (RG) flow equations for these parameters. The solution of the flow of the parameters is displayed and is used to construct the graviton spectral function and the graviton propagator, which are both displayed graphically. Finally, a discussion of the features of the spectral function and propagator are given, and these results are briefly discussed in the context of the asymptotic safety program for quantum gravity and some of its open issues.

In inductive inference phenomena from the past are modeled in order to make predictions of the future. The mathematical concept of exchangeability for random sequences provides a mathematical justification for the assumption that observations are independently and identically distributed given some underlying parameters estimable from the empirical distribution of the observations. The theory of exchangeability contains basic elements for inductive inference, such as the de Finetti representation theorem for the probability of a general exchangeable sequence, prior probability distributions for the parameters in the representation theorem, as well as the predictive probabilities, or rule of succession, for new observations from the random sequence under consideration. However, entirely unanticipated observations pose a problem for inductive inference. How can one assign a probability for an event that has never been seen before? This is called the sampling of species problem. Under exchangeability, the number of possible different events t has to be known before-hand to be able to assign an equal prior probability 1/t for each event. In the sampling of species problem an assumption of infinite possible events has to be made, leading to the prior probability 1/∞ for each event, which is impossible. Exchangeability is thus inadequate to handle probability distributions for infinite possible events. It turns out that a solution to the sampling of species problem arises from partition exchangeability. Exchangeable random sequences have the same probability of occurring, if the observations in the sequence have identical frequencies. Under partition exchangeability, the sequences have the same probability of occurring when they share identical frequencies of frequencies. In this thesis, partition exchangeability is introduced as a framework of inductive inference by juxtaposing it with the more familiar type of exchangeability for random sequences. Partition exchangeability has parallel elements to exchangeability, in the Kingman representation theorem, the Poisson-Dirichlet distribution for the prior probability distribution, and a corresponding rule of succession. The rules of succession are required in the problem of supervised classification to provide product predictive probabilities to be maximized by assigning the test data into pre-defined classes based on training data. A Bayesian construction of supervised classification is discussed in this thesis. In theory, the best classification performance is gained when assigning the class labels to the test data simultaneously, but because of computational complexity, an assumption is often made where the test data points are i.i.d. with regards to each other. In the case of a known set of possible events these simultaneous and marginal classifiers converge in their test data predictive probabilities as the amount of training data tends to infinity, justifying the use of the simpler marginal classifier with enough training data. These two classifiers are implemented in this thesis under partition exchangeability, and it is shown in theory and in practice with a simulation study that the same asymptotic convergence between the simultaneous and marginal classifiers applies with partition exchangeable data as well. Finally, a small application in single cell RNA expression is explored.

There is an increasing need for organizations to collaborate with internal and external partners on a global scale for creating software-based products and services. Many aspects and risks need to be addressed when setting up such global collaborations. Different types of collaborations such as engineering collaborations or innovation-focused collaborations need to be considered. Further aspects such as cultural and social aspects, coordination, infrastructure, organizational change process, and communication issues need to be examined. Although there are already experiences available with respect to setting up global collaborations, they are mainly focusing on certain specific areas. An overall holistic approach that guides companies in systematically setting up global collaborations for software-based products is widely missing. The goal of this thesis is to analyze existing literature and related information and to extract topics that need be taken into account while establishing global software development collaborations - to identify solutions, risks, success factors, strategies, good experiences as well as good examples. This information is structured in a way so that it can be used by companies as a well-grounded holistic approach to guide companies effectively in setting up long-term global collaborations in the domain 'software development'. The presented approach is based on scientific findings reported in literature, driven by industry needs, and confirmed by industry experts. The content of the thesis consists of two main parts: In the first part a literature study analyzes existing experience reports, case studies and other available literature in order to identify what aspects and practices need to be considered by organizations when setting up global collaborations in the domain software development. Secondly, based on the results from the literature review and consultation with the industrial partner Daimler AG, the identified aspects and practices are structured and prioritized in the form of activity roadmaps, which present a holistic guide for setting up global collaborations. The developed guidance worksheet, the so-called 'Global canvas', is meant to be a guide and reminder of all major activities that are necessary to perform when doing global collaborations for software-based products and services. The main contributions of this thesis are an analysis of the state of the practice in setting-up of global software development collaborations, identification of aspects and successful practices that need to be addressed by organizations when doing global collaborations for software-based products and services and the creation of a holistic approach that presents scientific findings to industry in an effective and credible way and guides companies in systematically setting up global collaborations.

Modularity is often used to manage the complexity of monolithic software systems. This is done through reducing maintenance costs by minimizing the entanglement in software code and functionality. Modularity also lowers future development costs through enabling the reuse and stacking of different types of modular functionality and software code for different environments and software engineering problems. Although there are important differences between the problem solving processes and practices of machine learning system developers and software engineering developers, machine learning system developers have been shown to be able to adopt a lot from traditional software engineering. A systematic literature review is used to identify 484 studies published in four electronic sources from January 1990 to October 2021. After examination of papers, statistical and qualitative results are formed for selected 86 studies which provide sufficient information regarding the presence of modular operators and comparison to monolithic solutions. The selected studies addressed a wide number of different tasks and domains, which saw performance benefits compared to monolithic machine learning and deep learning methods. Nearly two thirds of studies discovered Modular Neural Networks (MNNs) providing improvements in task accuracy when compared to monolithic solutions. Only 16,3\% of studies reported efficiency values in their comparisons. Over 82,5\% of studies that reported their MNNs efficiency found benefits in computation time, memory/size and energy consumption when compared to monolithic solutions. The majority of studies were carried out in laboratory environments on singular focused tasks and static requirements, which may have limited the visibility of modular operators. MNNs show positive promise for performance and efficiency in machine learning. More comparable studies are needed, especially from the industry, that use MMNs in constantly changing requirements and thus apply multiple modular operators.