Browsing by Title
Now showing items 18824-18843 of 31061
-
(2022)Tutkielman aiheena on Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittyminen aikavälillä 2003– 2020. Analysoitu aikaväli kattaa Unkarin musiikkitallenteiden markkinoiden kehittymisen fyysisten tallenteiden dominoimasta markkinasta digitaaliseen, suoratoistopainotteiseen markkinaan, sekä musiikkipiratismin laskun. Tutkielman näkökulma aiheeseen on kuluttajalähtöinen, mitä heijastaa myös tutkielman teoriatausta. Pääasialliset tutkimuskysymykset tutkielmassa ovat, miten Unkarin musiikkitallenteiden markkinat ovat kehittyneet aikavälillä 2003–2020, ja miten tätä kehitystä pystyy selittämään ja mallintamaan. Tutkielmassa on analysoitu laillisten musiikkitallenteiden markkinoiden lisäksi myös musiikkitallenteiden markkinahäiriöitä ja niistä johtuvaa musiikkipiratismia maassa. Tutkimus soveltaa teoriaa innovaatioiden diffuusiosta sekä mikrotaloustieteen teoriaa hyödykkeistä ja kuluttajan valinnasta. Aineistona tutkielman laillisten musiikkitallenteiden analyysiosassa ovat unkarilaisen MAHASZ levytysteollisuusorganisaation fyysisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2003–2020 ja digitaalisten musiikkitallenteiden myyntiluvut vuosilta 2005–2020. Laillisten tallenteiden myyntidata on luokiteltu tallennetyypeittäin, joista jokaisen diffuusiota ja ominaisuuksia on analysoitu teoriataustaa ja aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Musiikin piratismin analyysissa aineistona ovat EUIPO:n ja IIPA:n raportit immateriaalioikeuksien toteutumisesta Unkarissa, SZTNH:n raportti digitaalisesta piratismista Unkarissa ja Maailmanpankin data Unkarin BKT per capitan ja Gini-kertoimen kehityksestä. Musiikin piratismista on tutkielmassa analysoitu sen syitä ja kehitystä Unkarissa. Tutkimuksen tulokset antavat yksityiskohtaisen kuvan eri musiikkitallenteiden diffuusiosta sekä tämän diffuusion syistä kuluttajalähtöisestä näkökulmasta Unkarin musiikkitallenteiden markkinoilla. Tutkielma tarjoaa myös kuvan musiikkipiratismin kehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä Unkarissa. Pääasiallisia syitä musiikin markkinoiden ja piratismin kehitykseen sekä markkinoiden digitalisaatioon olivat tallenteiden hinnat, kuluttajan preferenssit ja musiikin tallennetyyppikohtainen tarjonta, joiden vaikutusta kuluttajan valintaan analysoitiin yksityiskohtaisesti tutkielmassa.
-
(2023)Orbitan eksenteraatio on harvinainen ja mutiloiva toimenpide, jossa silmäkuopan sisältö pehmytkudoksineen poistetaan. Aiheesta on vain rajallisesti tutkimustietoa toimenpiteen harvinaisuuden takia. Lisäksi siihen johtavien tautien, pääsääntöisesti pahanlaatuisten kasvainten, monimuotoisuus hankaloittaa tutkimusta. Leikkauksessa silmäkuopan kasvain pyritään yleensä poistamaan radikaalisti. Toimenpiteen vaikuttavuus eliniänennusteeseen on ajoittain kyseenalaistettu, sillä ei ole varmuutta, onko sairaus jo ehtinyt lähettämään mikroetäpesäkkeitä ennen leikkausta ja olisiko näissä tapauksissa ollut järkevämpää tehdä silmän säästävä leikkaus. Suomessa suurin osa eksenteraatioista tehdään HUS:ssa ja yksittäisiä leikkauksia muissa sairaanhoitopiireissä. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella HUS:ssa 2005–2022 tehtyjen orbitan eksenteraatioiden määrää ja kartoittaa missä, millä indikaatiolla ja minkä erikoisalan toimesta leikkaukset on tehty. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tärkeimmät potilasta, tautia ja hoitoa koskevat muuttujat ja verrata tietoja muiden julkaisujen tuloksiin. HUS Tietohallinnon toimittamasta 1618:sta silmäkuoppatoimenpiteen aineistosta identifioitiin 67 orbitan eksenteraatiota, jotka kaikki sisällytettiin tutkimukseen. Tarvittavat tiedot kerättiin potilastietojärjestelmistä ja analysoitiin taulukkolaskentaohjelmalla. Leikkauksissa osallisina oli plastiikkakirurgeja, silmäkirurgeja, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä, neurokirurgeja ja suu- ja leukakirurgeja vaihtelevissa määrin ja leikkauksia tehtiin kaikkien näiden alojen yksiköissä. Indikaatioita leikkaukselle olivat eri syöpätaudit ja yhdessä tapauksessa hyvänlaatuinen kasvain. Komplikaatioita esiintyi 40,3 % potilaista, mutta näistä suurin osa oli lieviä. Kaksi potilasta kuitenkin menehtyi leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Yleisin komplikaatio oli rekonstruktiossa käytetyn mikrovaskulaarisen kudossiirteen perfuusion ongelma. Osa potilaista säilyi leikkauksen jälkeen tautivapaina, osalla tauti uusiutui ja osa ei missään vaiheessa saavuttanut tautivapaata tilaa. Keskimääräinen aika taudin uusiutumiseen oli 22 kuukautta. Tutkimus on tiettävästi Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan ja maailmanlaajuisestikin suurempia tutkimuksia aiheesta on vain rajallisesti [1]. Tutkimuksessa kerättyä ja analysoitua tietoa voidaan jatkossa käyttää eksenteraatiotoimenpiteiden kehittämiseen ja perustana lisätutkimuksille.
-
(2020)At the literary review, basic concepts of proteomics and mass spectrometry were covered. Different data-collection methods (DDA and DIA) were compared with each other including exploration of the possibilities of the DIA method. Characteristics of Fourier transformation mass spectrometry were discussed in detail beginning from the production of the protein spectra in FTMS instruments including features of the Orbitrap (hybrid) mass spectrometer. Features included modes of measurements, working principle, performance characteristics, operation modes and top-down experiments including large intact protein analysis (m/z range > 6000 Da). The working principles and performance in proteomic analyses of other mass spectrometer instruments were also briefly covered. Orbitrap MS instrumentation is compared with high-performance mass spectrometers including triple quadrupole, time of flight, ion trap, and Fourier transform ion cyclotron resonance (FTICR) mass spectrometers. Lastly, operation and coupling of the LC instrumentation to the Orbitrap mass spectrometer were also briefly discussed. The experimental part of the thesis covers development and feasibility testing of a quality control method for protein analysis studied with PierceTM Intact Protein Standard Mix by using microflow liquid chromatography-Orbitrap mass spectrometry combination. Development and testing of the method includes optimization of the method for dried sample, robustness testing with variable LC eluent concentrations, and the method performance with a heavily contaminated instrument compared with the performance of a clean MS instrument. Tested heavily contaminated instrument had more than 2000 injections of protein samples without cleaning. In the end, the developed protein analysis method was tested with nine different Q Exactive HF Orbitrap instruments to measure the instrument variation. In the studies, the average mass of analyzed proteins varied from 9111.47 to 68001.15 kDa The mass range used for identification was 500 – 2000 Da.
-
(2021)Tutkielmassani tarkastelin ordon vaihtelua ja merkitystä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa koronakevään pääsiäisenä 2020. Aineistoni koostui eri puolilla Suomea pääsiäispäivänä tai pääsiäisyönä toteutetuista 17 jumalanpalveluksesta, joista 10 oli sanajumalanpalveluksia ja 7 messuja. Ordotutkimusta on aiemmin tehty todella vähän, ja tutkimukseni merkittävyyttä lisäsi myös poikkeuksellinen korona-aika, jolloin seurakunta ei voinut osallistua fyysisesti jumalanpalveluksiin. Tutkimukseni pohjautui liturgiikan teorioihin liturgiasta, jumalanpalveluksesta ja ordosta sekä luterilaisesta teologiasta. Ordo-käsitettä käytin sekä jumalanpalveluskaavan merkityksessä että laajemmin analyyttisenä käsitteenä jumalanpalvelusten rakenteesta ja sen merkityksistä, eli tutkin ordon kautta toteutunutta jumalanpalvelusteologiaa. Tutkimusmetodini oli laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin jumalanpalvelustallenteista tekemäni havainnointimuistiinpanot ensin teorialähtöisesti vertaillen ja ryhmitellen jumalanpalvelusordot Kirkkokäsikirjan jumalanpalveluskaavoja analyysirunkoina käyttäen sanajumalanpalveluksiin ja messuihin, ja näistä vielä alaryhmiin. Ordojen sisällöt tutkin yksityiskohtaisesti ja ryhmittelin ne ordon pääosien eli johdannon, sanan, rukouksen tai ehtoollisen ja päätöksen mukaan ja tämän jälkeen vielä pääosien sisällöt omiksi ryhmikseen. Tutkin jumalanpalveluksissa käytettyjen sisältöjen lähteet mahdollisuuksien mukaan ja tein yhteenvetoja sekä rakenteellisista että sisällöllisistä ratkaisuista. Tämän jälkeen lähestyin aineistoa teoriaohjaavasti siitä nousevia erityispiirteitä analysoiden. Tuloksia peilasin jumalanpalvelusteologian teoriaan ja tein päätelmät jumalanpalvelusten teologisista merkityksistä. Tutkimukseni osoitti, että pääsiäisen 2020 jumalanpalveluksissa oli sekä rakenteellista että sisällöllistä vaihtelua. Ordo oli yhtäältä uskollinen Kirkkokäsikirjan kaavoille ja toisaalta myös vaihteleva. Sanaosio näytti painottuvan ordon rakenteissa ja sisällöissä. Perinteisyys viestitti transkulttuurista ja ekumeenista merkitystä, ja vaihtelu taas kertoi kontekstuaalisuudesta. Evankelis-luterilaisen kirkon molemmat sakramentit, kaste ja ehtoollinen, olivat näkyvissä kasteen muistamisina, messujen toimittamisina sekä runsaana symboliikkana. Jumalanpalveluksista nousi sekä ekumeenisia että kontekstuaalisia sisältöjä kuten hengellisen osallisuuden rukous, pääsiäistroparin monipuolinen käyttö, pääsiäisaiheiset sisällöt sekä korona-aika kaipauksen sanoituksissa, joihin liittyi myös toivon ja pääsiäisen ilon sanoma. Virikemateriaaleja käytettiin paljon, minkä voidaan ajatella kertovan yhteisten jumalanpalvelusmateriaalien tarpeellisuudesta. Korona-aika on nostanut digitaalisen jumalanpalveluksen tärkeäksi jumalanpalveluksen muodoksi, jonka kehittämisessä yhteisölliseksi on tulevaisuudessa haastetta.
-
(2020)Patents may be refused in Europe on the grounds that the commercial exploitation of otherwise patentable inventions would be considered contrary to ordre public and morality. Whereas patent offices have applied these exclusions only infrequently in the past, recent developments in the research of arising gene editing technologies such as CRISPR/Cas9 and prime editing have given rise to varying opinions as to the approach that should be adopted in relation to patents. While genetics have been described as promising to offer an unprecedented contribution to improve health care, from the perspective of social sustainability, these advancements should be shared with society as a whole and with the international community. Despite the visions of a promising future, not much progress has been shown in advancing these goals – instead, considerable resources have been allocated for managing the perceived risks of gene editing rather than providing incentives to research new opportunities for its use. This is embodied in the restrictive policy that the European Union has adopted towards inventions involving germline gene therapy with the Directive 98/44/EC of the European Parliament and of the Council of 6 July 1998 on the legal protection of biotechnological inventions which unambiguously prevents the patentability of processes for modifying the germline genetic identity of human beings. Patents act as a negative force that simply allow the patent holder to prohibit others from commercially exploiting the invention conferred by the patent; they do not, however, form any absolute positive right to use an invention. A strong patent position is nevertheless understood to be a prerequisite for investment, and although patent law is not considered the primary control mechanism for regulating innovation, exclusions on patenting de facto indirectly regulate the types of therapies for which capital may be attracted in order to fund the significant costs associated with bringing new therapies or medicinal products to the market. Given the justification of the patent system providing economic incentives for the technologies the development of which we want to promote in our society, as European Union Member States have played an important role in pioneering new technologies which have later transferred to developing countries, this approach may have effects on a global scale, preventing individuals suffering from severe hereditary illnesses from achieving the right to the highest attainable standard of health which along with the strengthened view on human rights is understood to extend to preventive medicine. Reports from more recent sources such as the Nuffield Council on Bioethics have opened the discussion on how the concept of human dignity is not helpful in the context of germline gene therapy, proposing alternative principles such as the welfare of the future person as well as social justice and solidarity to provide help with the assessment on the acceptability of human applications. While the preamble in the Directive 98/44 declares there to be a “consensus within the Community” that interventions in the human germline offend against ordre public and morality, through balancing these divergent legal-ethical values, this thesis argues how these unequivocal prohibitions to patenting in fact fail to respect the social and cultural context of each Member State. Influenced through time and historical events, the basic European bioethical principles are differently reflected in the legal culture of each Member State – and as ordre public and morality should correspond in particular to ethical or moral principles recognized in each Member State, considering all human applications of these technologies unequivocally contrary to ordre public and morality does not adequately reflect the values and ethical positions of all Member States. From the perspective of social sustainability, as ordre public and morality patenting exclusions discourage investing in the research and development of these technologies, they also work as to hinder the right to benefit from scientific and technological progress. The policy decisions that the European Union adopts around the economic incentives on investing in further research has consequences on the global level, as these technologies would eventually spread to developing nations that are disadvantaged under current conditions of scientific research and innovation. In terms of benefit sharing and solidarity, it is just as important to ensure that effective policies exist to secure that patents do not end up acting as limiters of welfare and that the growing developments in knowledge and technology will not widen the existing social inequities but rather act as to reduce them.
-
(2013)The Cu-Rautuvaara iron-oxide copper gold (IOCG) deposit is located in the western part of the Central Lapland Greenstone belt. Cu-Rautuvaara and several other IOCG deposits are located next or within of the SSW-NNE trending Kolari-Pajala Shear Zone. Deposits are formed in the contacts of the ca. 1860 Ma Haparanda Suites monzonite-diorite intrusions and the >2050 Ma Savukoski Group supracrustal rocks. At Cu-Rautuvaara deposit Cu-Au ore is hosted by magnetite-disseminated albitite. Host rocks for the other deposits in the Kolari area are skarns and ironstones. The wall and the host rocks are hydrothermally altered. Alterations can be roughly divided to proximal and distal zones which are displaying widespread and irregular alteration zones. The distal alteration is characterized by albite ± biotite ± K-feldspar and the proximal alteration albite + magnetite ± phlogopite ± gedrite ± amphibolite ± sulphides ± clinopyroxene. Based on the mass balance calculations Zr, TiO2 and Al2O3 were immobile during the alteration. Calculations indicated that main gains for albitites were Na2O, Fe2O3, Cu and Ni. For diorites and metavolcanites gains were CaO, K2O, Ce and Ba. Albitite protolith determination by its texture and mineral assemblage is unreliable because of the intense hydrothermal alteration. Based on immobile element correlation data suggest that metavolcanites are the most preferential protolith for albitites. The main oxide in the deposits is magnetite, which locally has accessory ilmenite exsolved from it. The main sulphides are chalcopyrite, pyrite and pyrrhotite. Oxides and sulphides element contents were determined by electron microprobe analyses. Based on analyses Au occurs as native Au-Ag grains in chalcopyrite. Major trace element in pyrrhotite is Ni (0.1– 0.8 wt. %). Based on major trace elements there are two types of pyrites with Co (<3 wt. %) and Ni (<3.5 wt. %). Major trace elements in magnetites are Al2O3 (0.01 – 0.71 wt. %), V2O (<0.23 wt. %) and Cr2O3 (<0.27 wt. %). Some magnetites have also MnO (<0.18 wt. %) as trace element. The trace element contents and ore mineral textures suggest that there were two stages of mineralization events for both sulphides and oxides.
-
(2019)Kaapelinkulma is an orogenic gold deposit located in the Paleoproterozoic Vammala Migmatite Belt (1.91 – 1.79 Ma) in Valkeakoski municipality in Southwestern Finland, and it is considered to have been formed in microcontinent collision during Svecofennian orogeny and has been classified as an orogenic gold deposit. Kaapelinkulma comprises a set of sub-parallel lodes in a tight array hosted within a sheared quartz-diorite unit inside a tonalitic intrusion. Gold occurrence is hosted by an en echelon type sheared quartz-dioritic dyke which forms a large xenolith inside synorogenic tonalite intrusion, surrounded by mica gneiss. It is estimated that Kaapelinkulma gold deposit contains at least, 168 Kt of ore containing 3.8 g/t Au. Textural setting, mineralogical association form and assemblage of gold, sulphides and telluride grains in Kaapelinkulma were studied with field-emission scanning electron microscopy, with electron probe microanalyzer and scanning electron microscopy. Ore minerals observed in Kaapelinkulma are: arsenopyrite, löllingite, pyrrhotite, pyrite and chalcopyrite. Other ore minerals identified are native bismuth, gold, scheelite, bismuth-tellurides and maldonite, which were all found in abundant amounts. Ore minerals occur as dissemination in intergranular spaces between silicate matrix, as polycrystal aggregates in quartz-veins and quartz clusters; and within shear zones. Gold in Kaapelinkulma is present as two generations: as single free native gold grains and as polycrystalline gold aggregates. Polycrystalline gold aggregates are grains formed from several mineral association and their combinations. Most common polycrystalline gold aggregates are formed from combination of: maldonite-native Au, Au-Bi alloys, Au-Ag grains and Au-hedleyite. Single free native gold grains are pure gold or gold-silver alloys. Free native gold grains can be found as intergranular, single grains in silicate matrix and adjacent or as a part of disseminated ore together with polycrystalline gold aggregates, bismuth and bismuth tellurides. Polycrystalline gold aggregates are found in disseminated ore, which are in close contact with quartz-veins and sulphide aggregates, or as inclusions in arsenopyrite-löllingite contact zones- or in other sulphides. Concentration of Au varies in native-gold grain from 76.83 to 97.87 wt% according to EPMA analyzes and from 50.03 to 100 wt% according to FE-SEM analyzes. Minor to moderate amounts of silver and copper were identified within the grains. Grain sizes of gold varies significantly from 7µm2 to 5mm2. Ore mineral paragenesis were observed to start when arsenopyrite and löllingite crystallized first, followed, partly simultaneously by pyrrhotite, pyrite and chalcopyrite. This was followed by crystallization of maldonite, first occurrence of native gold and bismuth, bismuth-tellurides, hedleyite and finally tellurides and main occurrence of gold. General ore forming process in Kaapelinkulma has been open space filling.
-
(2023)Orexin receptors have gained more attention due to increased knowledge of their physiological significance. The successful development of orexin receptor antagonists treating insomnia has enlarged the scope of research leading to an interest in developing small molecule agonists that have drug-like properties and induce activation in the orexinergic system. Transforming this idea into reality has remained an unaccomplished challenge. In this work, molecular mechanism of activation in orexin receptor type 2 is studied by conducting molecular dynamics simulations after capturing coordinates of active and inactive state crystal structures. The crystal structure coordinates define the starting pose for the protein and the ligand in the simulations. Preliminary steps prior to simulation include building the surrounding system and model building in which homology modeling is employed to reconstruct missing loops. A 100-nanosecond simulation is executed for both models. Active and inactive state models display stable binding event characteristics when examining the coordinate changes of every atom during the simulation. No major conformational changes are observed. The most congruent feature relative to the literature is the difference in the interactive role of residue Q3x32 between the simulations. The agonist forms two consistent hydrogen bonds with the upward-shifted Q3x32 while an inactive downward-facing version is observed in the antagonist model. Some residues present unexpected features omitting comparative functions of literature, which along with general inconsistency of protein-ligand contacts undermine the reliability of models heavily. The simulations conducted need to be extended to produce a hypothesis for the activation mechanism because of the defects around simulation protocols and the low quantity of simulation runs.
-
(2013)Orexins are neuropeptides for which signalling effects have been noted in multiple functions of the central nervous system, and also potentially in the periphery of the body. Orexin receptors couple to a number of different proteins eliciting cellular responses such as activation/inhibition of ion channels, kinase activation, and second messenger generation, and downstream effects such as neuronal excitation, synaptic plasticity, and cell death. The majority of knowledge on orexin signalling has been obtained from recombinant expression systems, thus studies of signalling responses in specific cell or tissue types are desired. The goal of this master’s thesis project was to investigate orexin signalling in two mouse brown adipocyte precursor cell lines (C3H10T1/2 and HIB1b) with native OX1 receptor expression. p38 mitogen-activated protein kinase (MAPK) activation was assessed by western blot analysis, while phospholipase D (PLD) activity, arachidonic acid (AA) and 2-arachidonoylglycerol (2-AG) release, and adenylyl cyclase activity were assessed by radioactive prelabelling, extraction and separation of the molecular species, and quantification of radioactivity. p38 was activated by orexin in C3H10T1/2 cells, but not HIB1b cells; PLD, AA, and 2-AG showed no response to orexin; and adenylyl cyclase appears to be both stimulated and inhibited by orexin, at different concentrations. The results indicate that orexin signalling in these cell lines significantly differs from recombinantly expressed orexin receptors. This raises interesting questions regarding the variability of responses to orexin in different tissue types.
-
(2023)Global warming and anthropogenic activity will change the environmental conditions in the northern regions. For example, precipitation and river flow are expected to increase, the amount of organic matter ending up in the sea from land will increase, and its quality will change. The impact of changes in organic matter on northern coastal ecosystems and the carbon cycle is poorly known and these impacts need to be studied. In this study, the amount, quality and variations of organic matter accumulated in the surface sediments of the Bothnian Bay coastal areas in the northern part of the Baltic Sea and in the Liminka Bay over the past 100 years are studied by analyzing the concentrations of organic carbon and nitrogen (TOC and TN), C/N ratio, and the stable isotope ratios δ13C and δ15N, thus assessing environmental change in the coastal area of the Bothnian Sea. The accumulation of organic matter along the coast of Bothnian Bay is affected by both the proximity of the rivers and the land cover and land use of the river basin. More organic matter accumulates on the coasts (average 3.5 wt%) than further into the open sea (average 1.9 wt%). Contrary to presuppositions, there is no clear variation in the quality of organic matter between the coast and the open sea, but the observed change is north-south: in the northern areas, organic matter is more terrestrial and autochthonous, and in the southern areas it is more aquatic and allochthonous. The northern regions are characterized by large rivers with large amounts of forests and peatlands in the catchment areas. Further south, the rivers are smaller and carry less organic matter in quantity. Further north in the coastal ecosystem, the amount of primary production is lower and nitrogen does not limit primary production, as opposed to more southern areas. Primary production of ice may also have affected the organic matter deposited in the Bothnian Sea sediments. The amount of organic matter deposited in Liminka Bay has been on the rise over the past century, probably due to global warming, increased river flow and the impact of human activity. Based on the C/N ratio, the material has been more terrestrial in the 1930s to 1970s, after which the material has become more aquatic. In addition, aquatic primary production has increased in the Liminka Bay and nitrogen has begun to restrict primary production more. The study shows that climate and environmental change and human activities affect the amount and quality of organic matter in northern coastal areas, but further research is needed to determine more accurate ecosystem impacts.
-
(2021)Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuinka eri lannoituksen muodot ja määrät vaikuttavat nurmiviljelyyn käytettävän maaperän typpi (N)- ja hiili (C)-pitoisuuksiin. Pyrkimyksenä oli löytää tilastollisia eroavaisuuksia orgaanisen ja epäorgaanisen lannoituksien vaikutuksista nurmialueen kasvihuonekaasupäästöihin. Kasvillisuuden, maahengityksen ja yhteyttämisen mittaukset suoritettiin neljälle eri käsittelylle (lannoittamaton, epäorgaaninen 30 kg N/ha, epäorgaaninen 60 kg N/ha ja orgaaninen 60 kg N/ha). Maaperästä otetiin näytteet analyysiä varten kasvukauden jälkeen syvyyksiltä 0–10 cm ja 20–30 cm. Maaperänäytteille suoritettiin mineraalityppi-määritys sekä kokonais- hiilen ja – typen määritykset. Kasvillisuudesta mitattiin maanalainen ja maanpäällinen biomassa sekä lehtipinta-ala indeksi eli LAI. Maahengitys ja yhteyttäminen mitattiin suljetuilla kammiomenetelmillä. Mittauksissa saatu CO2-pitoisuuden muutos sijoitettiin lineaariseen yhtälöön, josta muodostettiin hiilidioksidin vuo. Maahengityksen ja yhteyttämisen tuloksista mallinnettiin vielä koko kasvukauden hiilitaseet. Kasvillisuuden mittauksissa suurimmat biomassat esiintyivät läpi mittauskauden korkeimman lannoitustason saaneilla epäorgaanisella (700–800 g/m2) ja orgaanisella (700–1000 g/m2) käsittelyillä. Yhteyttämispotentiaalin sekä maahengityksen tuloksissa eroja oli ainoastaan lannoittamattomien ja lannoituksen saaneiden käsittelyiden välillä. Hiilitaseiden mallinnuksessa selvisi, että kokeen kaikki käsittelyt toimivat hiilenlähteinä ja vähiten hiiltä vapautui epäorgaaniselta 30 kg N/ha saaneelta lannoitukselta. Maaperäanalyyseissä käsittelyiden C- ja N- pitoisuuksissa ei ollut eroavaisuuksia. Mineraalitypen määrityksissä pohjamaiden NO3- ja NH4- pitoisuuksissa oli tilastollisia eroavaisuuksia orgaanisen ja epäorgaanisen käsittelyiden välillä. Orgaanisella lannoituksella pintamaan sekä pohjamaan NO3-pitoisuudet ovat lähellä toisiaan, kun taas epäorgaanisella lannoituksella pohjamaan pitoisuudet ovat selkeästi korkeammat. Tuloksien perusteella ei pystytä selkeästi sanomaan, kumpi lannoitemuodoista olisi hiilen sitoutumisen kannalta parempi vaihtoehto. Tutkimuksen aihealue on kuitenkin merkittävä ilmaston sekä viljelijöiden kannalta. Tästä syystä jatkotutkimuksien tekeminen olisikin suotavaa, jotta nurmiviljelystä pystytään muokkaamaan hiiltä sitovaksi ja samalla parantamaan peltojen kasvukuntoa.
-
(2022)Domesticity and the highest possible degree of domestication of food have attracted more and more people over the last couple of years. The protein solvency ratio is only 15% in Finland. Legumes are an important part of feeding in domestic animal production, but the use as a human food is also increasing. Because of the increasing use of protein, it would be important to take a note of the amount of sulfur in fertilizers. The sulfur affects plant growth directly through photosynthesis and the amount of chlorophyll. Plant growth, in turn, affects crop formation. The purpose of this thesis was to research the effect of sulfur on the yield formation of peas (Pisum sativum L.) and thereby on the yield level using an organic fertilizer or a mineral fertilizer. The study was conducted as field experiment during summer 2020 in Southwest Finland in cooperation with Biolan's contract farms and HKScan. In the field experiment, peas were cultivated, fertilized with either organic Novarbon Arvo 3-1-15-5 granular fertilizer made from chicken manure, or YaraMila Y3 (23-3-8-3) mineral fertilizer prepared by Yara. Novarbo Arvo is designed as a protein crop fertilizer due to the addition of potassium sulphate as well as YaraMila Y3. During the growing season, the SPAD value of the crops was measured and the dry matter (%), moisture content (%), biomass, nitrogen and sulfur content and yield components were determined six times. In addition, the protein content, moisture content (%), dry matter (%) and fresh weight were determined from a sample taken from the seeds in the yield. Protein crops need sulfur for their growth and for the formation of crop components. The results showed that sulfur affects the SPAD value, the sulfur content of the plant, and the nitrogen content in the crops during the growing season. The decrease in the sulfur content in the crop affects the decrease in the SPAD value and the nitrogen content. The SPAD value correlates with photosynthesis and nitrogen content. The organic fertilizer released nutrients more slowly than the mineral fertilizer, which was reflected in more steady growth of organic fertilized crops. In addition, the higher sulfur content of the organic fertilizer increased the SPAD value, sulfur content, and nitrogen content during the growing season. The amount of fertilizer sulfur can affect the sulfur content of pea crops. The higher sulfur content during the growing season resulted in a higher protein content in the seeds. The yield of peas with the organic fertilizer was slightly lower than the mineral fertilizer, but the protein content of the seeds was higher. The organic fertilizer granules proved to be a viable fertilizer alternative alongside the mineral fertilizer.
-
(2019)Tutkimuksen tavoite oli korvata täysmajoneesin ja täysmajoneesipohjaisen katkarapusalaatin etikka- ja sitruunahappo osin muilla orgaanisilla hapoilla ja selvittää muutosten vaikutusta kyseisten majoneesituotteiden aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja säilyvyyteen. Tutkimuksessa käytettiin maito-, omena- ja viinihappoa. Kokonaishappomäärästä 2-10 % korvattiin näillä hapoilla tai niiden yhdistelmillä. Näytteitä oli yhteensä 24. Tutkimus koostui aistinvaraisesta arvioinnista ja säilyvyyskokeesta. Aistinvarainen arviointi tehtiin kuvailevalla poikkeama vertailunäytteestä -menetelmällä. Menetelmässä näytteitä verrattiin tuotteiden markkinoilla oleviin versioihin. Koulutetussa raadissa oli seitsemän arvioijaa. Säilyvyyskoe koostui mikrobiologisesta analyysistä ja pH-mittauksista. Mikrobiologisessa analyysissä määritettiin aerobiset bakteerit, hiivat ja homeet. Katkarapusalaattien erot vertailunäytteeseen olivat useammin tilastollisesti merkitseviä kuin täysmajoneesien. Maitohappo käytettynä omena- ja viinihapon kanssa lisäsi katkarapusalaatin maun raikkautta. Maitohappo myös lievensi omena- ja viinihapon voimakasta makua. Täysmajoneesissa maitohappo lisäsi kuitenkin suutuntuma rasvaisuutta. Siten se voi sopia paremmin kevytmajoneeseihin kuin täysrasvaisiin versioihin. Omena- ja viinihappo lisäsivät katkarapusalaatissa maun suolaisuutta, happamuutta ja raikkautta sekä jälkimaun kokonaisvoimakkuutta. Korrelaatioiden perusteella maun raikkaus kasvoi maun happamuuden ja suolaisuuden sekä jälkimaun kokonaisvoimakkuuden kasvaessa. Koska omena- ja viinihappo lisäsivät merkittävästi maun suolaisuutta, niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää vähäsuolaisissa majoneesisalaateissa. Omena- ja viinihappo myös korostivat tillin ja sipulin makua katkarapusalaatissa. Muutokset täysmajoneesin ja katkarapusalaatin happokoostumuksissa eivät vaikuttaneet niiden säilyvyyteen. Tuotteiden viimeisinä käyttöpäivinä hiivojen, homeiden ja aerobisten bakteerien kokonaismäärät eivät ylittäneet sallittuja rajoja. Täysmajoneesinäytteiden pH-arvojen todettiin nousevan hieman varastoinnin aikana. Samaa ei havaittu katkarapusalaattinäytteissä. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että pienillä orgaanisten happojen muutoksilla voidaan säätää majoneesituotteiden aistinvaraisia ominaisuuksia ilman että säilyvyydessä tapahtuu muutoksia.
-
Orgaanisten yhdisteiden hajoaminen puhdistetun jäteveden hygienisointiin käytetyssä UV-käsittelyssä (2017)Ympäristöön päätyvät orgaaniset yhdisteet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Tällaisiin yhdisteisiin kuuluvat muun muassa lääkeaineet, kuluttajakemikaalit sekä muoviteollisuuden raaka-aineet. Nämä yhdisteet päätyvät vesistöihin pääasiallisesti jätevedenpuhdistamoiden epätäydellisten puhdistus prosessien seurauksena ja voivat aiheuttaa vesieliöille haittavaikutuksia jo pieninäkin pitoisuuksina. Lisäksi vesilaitokset käyttävät pintavesiä raakavesilähteinään, joten mahdolliset riskit koskevat myös ihmisiä. Näistä syistä on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota erilaisten haitta-aineiden esiintymiseen vesiympäristössä ja niiden puhdistusmenetelmiin. Yhtenä potentiaalisena menetelmänä pidetään UV-käsittelyä, joka on tehokas desinfiointimenetelmä ja käytössä paitsi juomavedenvalmistuksessa, myös jätevedenpuhdistamoilla, joissa sen avulla saadaan tehokkaasti poistettua koliformiset bakteerit. Kyseisen menetelmän on aiemmissa tutkimuksissa havaittu hajottavan myös orgaanisia yhdisteitä. Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia valittujen orgaanisten yhdisteiden esiintymistä Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä, niiden vuodenaikaisvaihtelua, sekä kyseisellä puhdistamolla käytössä olevan UV-käsittelylaitoksen tehokkuutta näiden yhdisteiden hajottamisessa. Tutkittavia yhdisteitä olivat lääkeaineista diklofenaakki, ibuprofeeni, naprokseeni ja karbamatsepiini, sekä muoviteollisuuden raaka-aine bisfenoli A ja synteettinen hajuste HHCB. Lisäksi suoritettiin laboratoriokokeita sekä puhdistetulla jätevedellä, että ultrapuhtaalla vedellä kotitalouskäyttöön tarkoitetulla UV-laitteistolla. Työ suoritettiin yhteistyössä MOTREM-projektin kanssa. Näytteitä kerättiin viitenä ajankohtana syksyn 2016 ja kesän 2017 välisenä aikana. Näytteet esikäsiteltiin kiinteäfaasiuuttomenetelmällä ja analysoitiin GC-MS:lla, jolle kehitettiin tässä työssä tutkittaville yhdisteille soveltuva analyysimenetelmä. Lisäksi pyrittiin löytämään diklofenaakin mahdollisia hajoamistuotteita ja nämä näytteet analysoitiin GC-TOF-MS:lla. Puhdistamolta mitatuissa näytteissä yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat välillä 27–1820 ng/l, korkein pitoisuus oli diklofenaakilla, ja korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa. UV-käsittely laski diklofenaakin ja karbamatsepiinin pitoisuuksia kaikkina ajanhetkinä hieman, muiden yhdisteiden kohdalla vastaavaa ei havaittu. Laboratoriokokeista saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että diklofenaakki ja naprokseeni olivat herkkiä UV-säteilytykselle, puhtaassa vedessä diklofenaakista saatiin hajotettua jopa 97 %. UV-lamppukokeilla saatiin myös tietoa diklofenaakin hajoamisesta. Tästä työstä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että puhdistettu jätevesi sisältää orgaanisia yhdisteitä pieninä pitoisuuksina ja UV-käsittely voisi olla potentiaalinen hajotusmenetelmä joillekin orgaanisille yhdisteille, kuten lääkeaineille. Veden uudelleenkäyttömahdollisuuksia on tulevaisuudessa pohdittava entistä tarkemmin ja tällaisten puhdistusmenetelmien kehittäminen on tärkeää.
-
(2014)Objectives. The purpose of this study was to examine the experiences of work and family coordination. The study focused on parents of young children working shortened work week as well as their superiors and the HR experts of their organizations. The study also looked at whether the employees experience conflicts of roles in the coordinating work and family as well as the importance of the organization and the management of the organization in work and family coordination. The theoretical background consisted mainly of theories and interaction models describing work and family as well as the models describing organizational culture and the well-being at work. Methods. Interviews which were collected from three organizations were used as the research material. The interviewees were parents of young children working shortened work week as well as their superiors and the HR experts of their organizations. Total number of interviewees was 11. The study was a qualitative study and the analysis method used was content analysis. Results and conclusions. The results of the study showed that the experiences of coordinating work and family were mainly positive and the employees felt having succeeded quite well in coordinating work and family. The importance of management and supervisors in the success of coordinating work and family turned out to be very significant. Even though the employees in this circumstance did not feel the need for specific personal support, they saw it important that the family-friendliness is reflected in the attitudes, behavior and organizational culture. The study results highlighted the division of labour between the spouses and the taking care of their own areas of responsibility to succeed in coordinating the everyday life effectively. Problems seen involved with coordinating work and family were career stagnation, as well as the fact that the workload didn't decrease in relation to working hours. The study results confirm the importance of the individual's own decisions, the organization's participation as well as the opportunities offered by the society in coordination of work and family. The study results support the views expressed in the theory on coordinating work and family life and on the family-friendliness of the organizations. Further research, particularly on male-dominated fields would be important for men's voice to be heard and to think about what types of incentives would make fathers to join the arrangements more often.
-
Organisaatioihin kohdistuvan tietoverkkosidonnaisen rikollisuuden torjunta asiantuntijanäkökulmasta (2023)Maisterintutkielmassa tarkastellaan organisaatioihin kohdistuvan tietoverkkosidonnaisen rikollisuuden torjuntaa alan asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena kriminologisena tutkimuksena. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat kriminologian rutiinitoimintojen teoria sekä rikosten tilannetorjunnan perinne. Tutkielman tavoite on selvittää, miten organisaatioihin kohdistuvaa institutionaalisen tason tietoverkkosidonnaista rikollisuutta voidaan tehokkaasti torjua viranomaisten sekä tietoturva- ja IT-alan asiantuntijoiden näkemysten perusteella sekä miten asiantuntijoiden esittämät torjuntakeinot vertautuvat rutiinitoimintojen teoriassa ja rikosten tilannetorjunnassa esitettyihin menetelmiin. Aineistona käytettiin asiantuntijoiden haastatteluita. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja haastatteluita varten laadittiin teemahaastattelurunko. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin laadullisena teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Tutkielman tulokset osoittavat, että asiantuntijanäkökulmasta paras rikoksentorjuntavaikutus organisaatioihin kohdistuvan tietoverkkosidonnaisen rikollisuuden kontekstissa saavutetaan yhdistelemällä useita hallinnollisia ja teknisiä toimenpiteitä. Laitteiden ja organisaation verkkoympäristöjen suojaus on ensisijaisen tärkeää. Henkilöstön kouluttaminen, tietoisuuden lisääminen riskeistä ja harjoittelu parantavat rikosten ennalta estämisen mahdollisuuksia. Potentiaalisiin rikoksentekijöihin voidaan myös vaikuttaa esimerkiksi aikaisella puuttumisella rikkeisiin ja positiivisella kannustamisella lakien noudattamiseen. Tulokset tukevat rutiinitoimintojen teorian ja rikosten tilannetorjunnan soveltamista organisaatioihin kohdistuvien tietoverkkosidonnaisten rikosten torjunnassa. Tulosten perusteella esitetään, että jatkotutkimus suuntautuisi ensisijaisesti tietoverkkosidonnaisen rikollisuuden torjuntakeinojen arviointitutkimukseen sekä prosessiarviointien että vaikuttavuusarviointien muodossa.
-
(2013)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin maineen olemusta kaupunkikontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää teorian ja tutkimusaineiston avulla maineen merkitystä kaupungeille, kaupunkimaineeseen vaikuttavia tekijöitä sekä viestintää ja johtamista osana kaupunkimaineen rakentamista. Tutkimusaineisto muodostui kahdeksan suomalaisen kaupungin viestinnästä vastaavan henkilön haastattelusta. Aiempi mainetutkimus keskittyy vahvasti maineen rooliin yritysmaailmassa, kun taas kaupunkikontekstissa fokuksessa on ollut brändäysnäkökulma. Siksi tutkielmassa haluttiin selvittää, millaisia erityispiirteitä kaupunkeihin liittyy maineen näkökulmasta ja millaisia näkemyksiä kaupunkien viestinnästä vastaavilla on maineesta ja sen rakentamisesta. Tutkielman lähtökohtana oli, että kaupunki on ensisijaisesti paikka, joka on olemassa asukkaitaan varten, mikä muuttaa maineen ja sen rakentamisen perusteita. Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin aiempaa kaupunki- ja yritysmainetutkimusta sekä kaupunkibrändäystä ja -imagoja käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskaupunkien valinta perustui Aulan et al. tutkimukseen Kaupunkimaine (2007), mikä on myös tutkielman keskeisin lähde ja ainoita kotimaisia kaupunkimaineeseen keskittyviä teoksia. Tutkimuskaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Vaasa, Lappeenranta ja Lahti edustivat maineeltaan erilaisia Suomen merkittävimpien seutukuntien keskuskaupunkeja. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla ja tutkimusmetodina oli teemoitteleva tekstianalyysi. Haastatteluiden avulla pyrittiin tarkastelemaan maineen rakentamisen perusteita ja nykytilaa suomalaisissa kaupungeissa. Analyysin perusteella maine on erittäin tärkeä resurssi kaupungeille. Se helpottaa kaupungissa toimivien organisaatioiden toimintaa ja mahdollistaa tulojen kasvun kautta palveluiden tarjoamisen asukkaille. Asukkaat nähdään kaupungin tärkeimpänä sidosryhmänä, mutta maineen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille ja asukkaiden osallistaminen maineen rakentamisen prosessiin ei nouse analyysissa juurikaan esille. Sidosryhmäyhteistyö seudun muiden organisaatioiden kanssa on kaupungeille tärkeä ja vahvistumassa oleva toimintatapa, mutta yksisuuntainen tiedottamistyö koetaan kuitenkin edelleen hyvin merkittäväksi kaupunkien viestinnässä ja mainetyössä. Avointa ja johdonmukaista johtamista pidetään kaupungin maineen kannalta tärkeänä, mutta toivotaan, että viestintä olisi kiinteämmin osa johtamista ja että kaupungin johdon ymmärrys viestinnästä kasvaisi. Tutkimuksen perusteella kaupunkeihin vaikuttavat sekä organisaatioita että paikkoja koskevat maineen periaatteet, mikä tekee kaupunkimaineesta hyvin monitasoisen ja osin vaikeammin rakennettavan kuin esimerkiksi yrityksen maine. Kaupunkimaineeseen vaikuttavat monet kaupunkiorganisaatioon liittymättömät tekijät, sillä kaupunki on avoin tila ja kaupungeilla on hyvin suuri määrä erilaisia sidosryhmiä. Tämä edellyttää kaupunkien viestintätoimilta aktiivista ja sidosryhmälähtöistä otetta.
-
(2008)Tutkimuksen aiheena ovat organisaation maineesta kertovat tarinat eli narratiivit verkossa, erityisesti sosiaalisen median palveluissa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten organisaation mainetta uhkaavia riskejä sekä maineen tilaa ylipäänsä voidaan arvioida verkkokeskustelujen avulla, sekä tutkitaan sitä, mistä palasista ja kenen kirjoittamana maineen tarina verkkokeskusteluissa muodostuu. Johtopäätöksissä pohditaan myös miten sosiaalisen median palveluita ja erityisesti niiden seurantaa voitaisiin hyödyntää mainetyössä. Tässä tutkimuksessa narratiiveilla tarkoitetaan organisaatiosta ja sen maineesta kerrottuja tarinoita, joita voidaan kutsua myös mainenarratiiveiksi. Mainenarratiivin kontekstina on verkko, joka käsitetään organisaatioviestinnän kommunikatiivisena merkitysympäristönä. Tutkimuskohteeksi on rajattu käyttäjälähtöisten web 2.0 -palveluiden eli sosiaalisen median sisällöt. Maineen tilaa arvioitaessa hyödynnetään organisaation yleisösuhdetta kuvaavaa maineareenan käsitettä. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat David Bojen antenarratiivinen teoria sekä maineteorioiden osalta muun muassa Charles J. Fombrunin, Pekka Aulan, Saku Mantereen ja Jouni Heinosen mainekäsitykset. Näiden keskeisempänä yhdistelmänä muotoutuu antenarratiivisen maineen määritelmä. Työ on laadullinen monitapaustutkimus. Seurattaviksi tapauksiksi on valittu neljä erilaista keskustelua herättänyttä organisaatiota ja/tai niiden tuotetta. Tutkimuksen aineisto koostuu sosiaalisen median palveluista kerätystä aineistosta: blogimerkinnöistä, mikroblogimerkinnöistä sekä keskustelupalstojen viesteistä. Aineisto on kerätty käyttäen Whitevector Oy:n sosiaalisen median seurantaan tarkoitettua TracSense-verkkopalvelua. Empiirisessä osassa analysoidaan sosiaalisen median sisällöissä käytyä keskustelua organisaatioista. Maineriskejä ja maineareenoita analysoidaan narratiivisen teema-analyysin avulla sekä verkkomaineen rakentumista intertekstuaalisen narratiivianalyysin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että verkkokeskustelujen teema-analyysin perusteella voidaan muodostaa kuva organisaation mahdollisista maineriskeistä sekä analysoida maineen tilaa. Organisaation mainetarina syntyy verkkokeskusteluissa useamman toimijan ja useiden eri tekstien välisenä vuorovaikutuksena. Keskusteluissa viitataan erityisesti uutissisältöihin, jotka toimivat keskustelunherättäjinä ja siten muokkaavat verkkokeskustelujen aihepiirivalintoja. Huomattavaa oli myös keskustelijoiden voimakas pyrkimys alkuperäislähteille. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median seurannasta voi olla hyötyä organisaation mainetyössä.
-
(2020)Teollinen komponenttikauppa on murroksessa digitalisaation ja kansainvälisten verkkokauppojen kehittyessä sekä myyjien roolin pienentyessä jatkuvasti. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa on yrityksen ymmärrettävä asiakkaan tarpeita ja tiedonhakuprosesseja, jotta palveluita voidaan räätälöidä paremmin ja markkinointia kohdentaa tehokkaammin. Lisäksi pärjätäkseen markkinoilla on ymmärrettävä millaisista rooleista ostava organisaatio muodostuu ja mihin eri ostoprosessin informaationhaun vaiheisiin voidaan vaikuttaa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisaation informaationhausta ostopäätöksen tueksi teollisessa komponenttikaupassa. Tätä pyritään toteuttamaan tunnistamalla, miten ostoyksikkö muodostuu elektroniikkateollisuudessa ja havaitsemaan mistä informaatiota lähdetään etsimään. Lisäksi tutkielmassa mennään syvälle siihen, mikä informaatio on tärkeintä, jotta ostopäätös voidaan ylipäätään saavuttaa. Tämä tutkielma havainnollistaa miten informaationhaku elektroniikkateollisuuden ostoprosessissa rakentuu ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan eri ostotilanteissa. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla elektroniikkasuunnittelijoita ja ammattiostajia. Elektroniikkasuunnittelijat ja ostajat ovat keskeisissä rooleissa elektroniikkateollisuuden osto-organisaatiota, joten tästä syystä tutkielmassa keskityttiin näihin kahteen ryhmään. Tapauksiksi, eli caseiksi, valikoitui kirjallisuuskatsauksen pohjalta BUYGRID-mallin kolme erilaista ostotilannetta: Uuden hankinta, muokattu uudelleenosto ja suora uudelleenosto. Tutkimalla jokaista tapausta erillisinä, saatiin hyvä selkyys siitä, missä tapauksissa informaationhaku käynnistyy ja mistä informaatiota lähdetään hakemaan. Kaikenkaikkiaan tämä tutkielma jatkaa vanhoja ostoprosessia tutkineita teorioita ja vahvistaa ymmärrystä informaationhaun kokonaisuudesta. Lisäksi tutkielmassa tehdään havaintoja organisaation ostokäyttäytymisestä ja painotetaan asiakasymmärryksen tärkeyttä ja merkityksestä B2B-kaupassa. Informaationhaku on siirtynyt lähes kokonaan internetin puolelle, mutta myös referensseillä, messuilla ja myyjilläkin on vielä merkitystä. Informaatiota haetaan kaupallisista materiaaleista, valmistajien ja jakelijoiden verkkosivuilta. Yritysten kannattaakin panostaa sisältöstrategiaan ja tarjota relevanttia ja oikeansuuntaista sisältöä oikeille kohderyhmille pärjätäkseen kilpailussa jatkossakin. Tulevaisuudessa asiakastyytyväisyys ja brändin merkitys korostuvat entisestään ja positiiviset kokemukset erilaisista verkkoalustojen toiminnallisuuksista saavat ostajat käyttämään niitä jatkossakin yhä enemmän.
-
(2010)Tässä tutkimuksessa selvitettiin organisaation luovuuden ja viestinnän välistä suhdetta kompleksisuusteoreettisen viitekehyksen avulla. Tarkoituksena oli tutkia teoreettisista lähtökohdista, mitä annettavaa organisaatioviestinnän tutkimuksella on työyhteisöjen luovuuden kannalta. Voidaanko luovuutta lähestyä viestinnän tutkimuksen avulla? Tarjoaako organisaatioviestinnän tutkimus uusia näkökulmia luovuuteen? Tutkimusaiheen valintaan vaikutti se, että luovuus ja innovaatiot nähdään organisaatioiden menestymisen kannalta tärkeinä, sekä se, että luovuutta ei ole aiemmin tutkittu juuri ollenkaan viestinnän ja organisaatioviestinnän tutkimusten parissa. Tutkimuksessa kysyttiin, mitä luovuus on ja miten se ilmenee sosiaalisessa kontekstissa. Luovuuden käsitettä lähestyttiin mm. yksilön, ryhmän, organisaation ja prosessin näkökulmista sekä systeemisenä ilmiönä. Tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin luova prosessi ja sen mallintaminen viestinnän tutkimuksesta käsin. Luovuuden ja viestinnän tutkimuksen dialogia syvennettiin kompleksisuusteorian tarjoaman viitekehyksen avulla, minkä jälkeen näkökulmaa laajennettiin edelleen organisaatiotasolle. Lopuksi kysyttiin, voidaanko viestinnän avulla tukea organisaation luovuutta. Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin kompleksisuusteoriaa käsitteellisenä apuvälineenä luovuutta ja viestintää koskevien ilmiöiden mallintamisessa. Kompleksisuusteoria on systeemiteorioista kehittynyt, empiirisiä luonnontieteitä ja matemaattisia teorioita, kuten kaaosteoriaa, soveltava tutkimusala. Lisäksi tutkimuksessa sovellettiin käsiteanalyysin tarjoamaa viitekehystä metodisena apuvälineenä luovuus-käsitteen tutkimisessa. Mallintamisessa keskityttiin hahmottelemaan metaforisen ja analogisen tason kuvauksia. Tuloksena syntyi kattava analyysi luovuus-käsitteestä ja sen käytöstä, kuvaus luovasta prosessista viestinnän näkökulmasta sekä kompleksisuusteoreettinen malli luovasta prosessista ja sen johtamisesta organisaatiossa. Näiden tutkimustulosten kautta organisaation luovuus voidaan nähdä osana organisaatioviestinnän tutkimusta. Tutkimuksen perusteella kompleksisuusteoreettinen lähestymistapa soveltuu mainiosti organisaation luovuuden kuvaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa hahmoteltiin luovaa organisaatiota verkostoteorian, tietojohtamisen ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Teoreettisen tutkimuksen keskeisiä lähteitä olivat Mihaly Csikszentmihalyin teoriat luovuudesta ja flowsta, Keith R. Sawyerin tutkimukset kollektiivisesta luovuudesta (collaborative creativity), Pekka Aulan kaaosteoreettinen tutkimus organisaation viestinnästä sekä Harri Jalosen, Eva Mitleton-Kellyn ja Ralph Staceyn tutkimukset kompleksisuusteorian soveltamisesta sosiaaliseen kontekstiin.
Now showing items 18824-18843 of 31061