Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Vesalainen, Katri (2014)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuluttajat selviytyvät elintarvikkeisiin liittyvistä tuote- ja palvelupettymyksistä. Aihetta tarkasteltiin huomioimalla sekä kuluttajien selviytymisstrategiat että niihin johtaneet kognitiot ja emootiot. Teoreettisen lähtökohdan muodosti tekijän mukaelma Stephensin ja Gwinnerin (1998) kognitiivis-emotionaalisesta valituskäyttäytymisen mallista. Tarkoituksena oli tarkastella myös sitä, kuinka hyvin malli soveltuu tutkimusaiheeni mukaiseen kontekstiin. Aiheen merkittävyys liittyy kuluttajien ymmärtämiseen, mikä on tärkeää, kun pyritään onnistuneeseen reklamaatiojohtamiseen ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä, jotka valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Lähtökohtana oli, että haastateltavat ovat kokeneet ainakin yhden elintarvikkeisiin liittyvän tuote- tai palvelupettymyksen. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena haastateltavien omalle kerronnalle. Analysointi tapahtui Giorgin fenomenologisen aineiston viisivaiheista mallia mukaillen. Kognitiivis-emotionaalinen malli soveltui hyvin tutkimusaiheen tarkasteluun. Ennakko-odotuksista oli havaittavissa pyrkimystä niin sanottuun normaalitasoon. Joissakin tapauksissa esimerkiksi hinta tai aiemmat kokemukset saattoivat nostaa odotustasoa. Tapahtuman merkittävyyttä ajatellen hinnalla oli kaksisuuntainen vaikutus. Merkittävyyteen vaikuttivat myös esimerkiksi tilannetekijät. Kukaan ei nähnyt omassa toiminnassaan selkeää syytä sille, miksi virhe tapahtui, vaan syy nähtiin esimerkiksi ulkopuolisessa henkilössä tai prosesseissa. Pääosin oma selviytymispotentiaali miellettiin hyväksi, mutta sitä ei aina hyödynnetty. Tapahtumat synnyttivät tunteita vihasta huvittuneisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin esimerkkejä sekä ongelma- ja tunnekeskeisestä selviytymisestä että välttelevästä käyttäytymisestä. Usein ne esiintyivät myös rinnakkain. Kaikkein suurimmat pettymykset liittyivät reklamaatioiden käsittelyyn. Keskeiset johtopäätökset liittyvät muun muassa havaintoon pitkän ja lyhyen aikavälin selviytymisestä sekä reklamaatioprosessin oikeudenmukaisuuden merkityksestä.
  • Vartiainen, Marjukka (2011)
    Tutkielmassa sovelletaan aineiston edustavuutta mittaavaa laatuindikaattoria Suomen uhritutkimuspilottiin tilanteessa, jossa ilmenee vastauskatoa. Vastauskato on kasvava ongelma tilastotutkimuksissa: jos tutkimukseen osallistuneet eivät edusta otosjoukkoa tutkittavan asian suhteen, voi vastauskadosta aiheutuva harha olla estimoiduissa tunnusluvuissa hyvinkin suuri. Tutkimuksissa näkee usein julkaistavan vastausasteen ikään kuin se kertoisi aukottomasti tutkimuksen laadusta. Pelkkä korkea vastausaste ei kuitenkaan välttämättä takaa estimaattien harhattomuutta, sillä se ei kerro mitään vastanneiden ja vastaamattomien eroista tutkittavan asian suhteen. Tarvitaan siis muita mittareita, joilla vastanneiden laatua voitaisiin paremmin arvioida, ja R-indikaattori tarjoaa yhden vaihtoehdon. R-indikaattori mittaa otosalkioiden vastausalttiuksien välistä vaihtelua. R-indikaattorin estimoiminen edellyttää siis vastausalttiuksien estimointia, mikä puolestaan edellyttää apumuuttujien olemassaoloa kaikille otosalkioille. Vastausalttiuksien estimoimiseen käytettiin linkkifunktiona sekä logistista mallia että ja Särndalin ja Lundströmin (2008) vastausvaikutusten mallia. Vastauskäyttäytymiseen vaikuttavan apumuuttujajoukon valinta tehtiin alan kirjallisuuteen perustuen (Groves & Couper 1998). Koska R-indikaattorin estimaattori on satunnaismuuttuja, täytyi sille estimoida varianssi ja mahdollinen harha (Shlomo ym. 2009). Estimoinnissa käytettiin Bootstrap-pseudotoistomenetelmää, jossa alkuperäisestä aineistosta poimitaan niin kutsuttuja pseudo-otoksia, joiden avulla R-indikaattorin estimaattorille voidaan laskea keskivirhe. Suomen uhritutkimuspilotti koostui kolmesta eri tiedonkeruumenetelmällä poimitusta otoksesta: CAPI-, CATI- CAVVIotoksesta. Vastausasteet vaihtelivat aineistoissa paljon, mutta R-indikaattorin estimaatit olivat kaikille aineistoille liki samat. Suurempi vastausaste ei siis merkinnyt parempaa edustavuutta. Lisäksi CAVVI-aineistossa muistutusviestein ja -kirjein suoritettu vastausasteen kasvattaminen huononsi edustavuutta R-indikaattorin näkökulmasta. Mielivaltainen vastausasteen kasvattaminen ei siis ole välttämättä perusteltua. R-indikaattorin estimaattorin ominaisuuksien osalta empiiriset tulokset vahvistivat RISQ-projektin aiempia tutkimustuloksia. Estimaattorin arvo oli sitä pienempi mitä enemmän vastausalttiuden mallissa oli selittäjiä, koska tällöin vastausalttiuksien varianssi kasvoi (Schouten ym. 2009). Otoskoko vaikutti merkittävästi varianssin suuruuteen: mitä pienempi otoskoko oli, sitä leveämmät olivat luottamusvälit ja sitä vaikeampi oli tehdä johtopäätöksiä edustavuudesta.
  • Hämäläinen, Ronja (2021)
    Otoskleroosi on Suomessa aikuisväestön yleisin konduktiivisen kuulovian syy. Otoskleroosi on etenevä tauti, joka aiheuttaa jalustimen jäykistymisen ja kuuloketjun toiminnan häiriön. Otoskleroosi on yleisempää naisilla kuin miehillä ja alkaa tyypillisesti 30–40 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään tyypillisen taudinkuvan, kliinisen tutkimuksen, kuvantamislöydösten ja kuulontutkimuksen perusteella. Otoskleroosin tärkein hoitomuoto on leikkaus, jonka tekniikoita ovat stapedektomia ja stapedotomia. Leikkauksen vaihtoehtona on kuulonkuntoutus kuulokojeella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HUS Korvaklinikalla tehtyjen otoskleroosileikkausten tulokset sekä tarkastella komplikaatioihin ja leikkauksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten kerättiin tiedot vuosina 2018–2020 tehdyistä stapedotomia- ja stapedektomiatoimenpiteistä. Potilaita aineistossa oli 199, joista naisia oli 59 % ja miehiä 41 %. Potilaiden keski-ikä oli 47 vuotta. Toimenpiteistä 97 % oli stapedotomioita ja 3 % stapedektomioita. Primaarileikkauksia oli 86 % ja uusintaleikkauksia 14 %. Kuulotulokset määriteltiin postoperatiivisen ABG:n (air-bone gap) ja ilmajohtokuulon paranemisen perusteella. Nämä laskettiin ennen ja jälkeen leikkausta tehtyjen kuulontutkimuksien puhetaajuuksien (0,5, 1, 2 ja 4 kHz) keskiarvoina. Ilmajohtokuulo parani keskimäärin 14 dB ja postoperatiivinen ABG oli keskimäärin 10 dB. Primaarileikkauksessa ABG ≤ 10 dB tuloksen saavutti 61 % ja uusintaleikkauksessa 36 % potilaista. Leikkauksen jälkeen yleisimmät komplikaatiot olivat huimaus ja kuulon heikkeneminen. Pitkäaikaisia komplikaatioita jäi 20 %:lle potilaista. Yleisimmät pitkäaikaiset komplikaatiot olivat kuulon heikkeneminen (12 %) sekä särinä leikatussa korvassa (5 %). Uusintaleikkaukseen joutui 8 % potilaista. Tutkimuksen perusteella iso osa potilaista hyötyi leikkauksesta.
  • Härmälä, Kennet (2013)
    Visstidsanställningar har sedan 80-talet blivit allt vanligare på den finländska arbetsmarknaden. Denna avhandling har som syfte att undersöka sambandet mellan tidsbundna arbetsavtal och arbetstagares hälsa. Forskningen om visstidsanställningar har under 90- och 2000-talet ofta utgått från att tidsbundna arbetsavtal är skadliga för arbetstagares hälsa. Men resultaten av dessa studier har varit motstridiga och inget entydigt samband har påvisats. Wayne Lewchuks m.fl. (2008) koncept anställningspress är ett försök att belysa och klargöra de mekanismer genom vilka visstidsanställningar påverkar arbetstagares hälsa. Enligt anställningspressmodellen är det arbetstagare med hög anställningspress som utsätts för den största hälsorisken vid visstidsanställningar. Dessa arbetstagare upplever stor osäkerhet gällande sin framtida arbetssituation (anställningsförhållandets osäkerhet) och anstränger sig samtidigt hårt för sin fortsatta anställning (anspänning för anställningsförhållandet). I denna avhandling replikeras en enkätundersökning av Wayne Lewchuk m.fl. (2008), som ligger som grund för anställningspressmodellen. Den stöd arbetstagare får från sin omgivning (stöd för anställningsförhållandet) dämpar enligt modellen anställningspressens negativa hälsoeffekter. I Lewchuks m.fl. undersökning skapades anställningspressmodellen på basis av en explorativ faktoranalys. För denna avhandling gjordes en enkätundersökning bland lärare med ett sampel på 233 respondenter. Avhandlingens första hypotes (1) är att de faktorer som ligger till grund för anställningspressmodellen kan återfinnas i den finländska undersökningen. Denna hypotes fick endast delvis stöd. Den andra hypotesen (2) i avhandlingen är att anställningspress har ett negativt samband med arbetstagares hälsa och detta är beroende av både anställningsförhållandets osäkerhet och anspänning för anställningsförhållandet. Hypotesen prövades med lineär regressionsanalys och stöddes av resultaten. Avhandlingens tredje hypotes (3) är att stöd för anställningsförhållandet har ett positivt samband med arbetstagares hälsa, med undantag för arbetstagare med hög anställningspress. Denna hypotes testades genom regressionsanalys och stöddes delvis. Den fjärde (4) hypotesen i avhandlingen är att stöd för anställningsförhållandet modererar sambandet mellan anställningspress och arbetstagares hälsa. Denna hypotes prövades genom regressionsanalys med en interaktionsterm och förkastades. Resultaten visar att hälsan hos de arbetstagare som anstränger sig hårdast för forstatt anställning påverkas mest negativt av otrygga anställningsförhållanden.
  • Yrjölä, Mikko (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten mielipideteksteissään käyttämiä otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, hallitsevatko yhdeksäsluokkalaiset tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen osalta. Tutkielman tavoitteena on myös kuvata, millaisia otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja yhdeksäsluokkalaiset kirjoittavat käyttävät. Tutkielma kuuluu tekstilajitutkimuksen alaan. Tutkielman aineisto muodostuu neljästäkymmenestä mielipidetekstistä, jotka on laadittu osana kansallisen oppimistulosten arviointihankkeen esitestauskoetta. Aineiston tekstejä analysoidaan suhteessa tekstilajin rakennepotentiaaliin. Analyysin kohteena ovat tekstien otsikot, aloitusjaksot ja lopetusjaksot, joita pidetään sekä mielipidetekstille että koulukirjoitelmalle välttämättöminä jaksoina. Tutkieman tulokset osoittavat, että yhdeksäsluokkalaiset hallitsevat tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin ja aloittamisen osalta, mutta lopettaminen on oppilaille hankalampaa. Kaikilla analysoiduilla teksteillä on selkeä otsikko, joskin viisi kirjoittajaa on käyttänyt tehtävänantoa otsikkonaan. Kolmea tekstiä lukuun ottamatta kaikissa analysoiduissa teksteissä on selkeä aloitusjakso. Lopetusjakso puuttuu hieman useammasta kuin joka viidennestä tekstistä. Yleisimpiä otsikkotyyppejä ovat aiheotsikko ja väiteotsikko, joita käyttää teksteissään yhteensä miltei neljä viidestä oppilaasta. Aloituskeinoista yleisimpiä ovat tekstin pohjustaminen ja oman pääväitteen esittäminen. Erilaisia lopetuskeinoja – tulevaisuuteen suuntautuvaa lopetusta, kokoavaa lopetusta ja johtopäätöslopetusta – oppilaat käyttävät teksteissään jokseenkin samoissa määrin.
  • Hietamies, Tanja (2005)
    Otsoni (O3) on ilmakehässä sekä elintärkeä että haitallinen ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle. Yläilmakehässä eli stratosfäärissä (15-50 km korkeudessa) otsoni estää vahingollisen UV-säteilyn pääsyä maanpinnalle. Alailmakehässä eli troposfäärissä (alle 15 km korkeudessa) otsoni on puolestaan kasvihuonekaasu sekä aiheuttaa ihmisille ja eläimille mm. hengitysteiden ärsytystä ja kasvillisuudelle vaurioita. Otsonin on todettu koeolosuhteissa aiheuttavan kasveille lehti- ja neulasvaurioita sekä vähentävän niiden fotosynteesiä ja kasvua. Myös luonnonkasveista on löydetty otsonivaurioita mm. Puolassa, Ukrainassa ja Sveitsissä. Erityisesti lämpimät ja aurinkoiset ajanjaksot lisäävät otsonivaurioita. Alailmakehän otsonipitoisuus on ihmistoiminnan vaikutuksesta noussut viimeisen sadan vuoden aikana kaksinkertaiseksi. Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosittainen otsonipitoisuuden kasvu on viimeisen 30 vuoden aikana ollut noin 0.5-2.0 %. Otsonia ei sellaisenaan pääse ilmakehään, vaan se muodostuu ilmakehässä fotokemiallisissa reaktioissa hapesta, typen oksideista ja hiilivedyistä auringon säteilyenergian avulla. Typen oksideja ja hiilivetyjä pääsee ilmakehään lähinnä liikenteestä ja petrokemian teollisuudesta. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin kesällä 2002 sveitsiläisiltä LESS-aloilta (light exposed sampling site) kerättyjä pyökin (Fagus sylvatica), saarnen (Fraxinus excelsior), villaheisin (Viburnum lantana) ja kuusaman (Lonicera xylosteum) lehtinäytteitä. Alat kuuluvat kansainväliseen metsien kuntoa kartoittavaan yhteistyöhankkeeseen (IPC-forest). Aloilta oli käytettävissä otsonipitoisuus ja sademäärätiedot. Lehdistä mitattiin näkyvien vaurioiden määrä, ilmarakotiheys, huulisolupituus, lehden paksuus sekä lehden poikkileikkauksen soluja soluvälimäärät. Tutkimuksen lajeista ilman näkyviä otsonivaurioita oli säästynyt vain pyökki. Osassa saarnen ja villaheisin lehtiä oli erittäin paljon näkyviä vaurioita (51-100%). Otsonipitoisuus korreloi tilastollisesti merkittävästi (p < 0.05) vain saarnen ilmarakotiheys/huulisolupituus-suhteen kanssa, tämä oli negatiivinen korrelaatio. Suuntaa-antavia korrelaatioita otsonipitoisuudella oli useiden lehtiparametrien kanssa. Sademäärän korreloi tilastollisesti merkittävästi negatiivisesti saarnen pylväs-/hohkatylppysuhteen kanssa ja positiivisesti pyökin pylvästylpyn osuuden kanssa. Suuntaa-antavia korrelaatioita oli myös sademäärän ja lehtiparametrien välillä useita. Näkyvät vauriot korreloivat villaheisillä negatiivisesti ilmarakotiheyden kanssa. Otsonin haitallisuus ehkä vähenee sen levittyessä lehteen tasaisemmin. Tämä tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että Sveitsissä puusto kärsii luonnossa vallitsevista alailmakehän otsonipitoisuuksista. Koska merkit kasvillisuuden otsonivaurioista ovat selvät, täytyisi otsonipitoisuudet saada laskemaan. Kasvien vaurioitumiseen vaikuttavat monet ympäristötekijät ja eri lajien (myös yksilöiden) otsoniherkkyys vaihtelee. Tämä tulisi huomioida otsonipitoisuuden raja-arvoja tarkennettaessa. Otsonin vaikutusten tutkimus on painottunut ihmisille taloudellisesti arvokkaisiin lajeihin. Myös muita lajeja ja luontotyyppejä tulisi tutkia enemmän
  • Kaukiainen, Cecilia (2019)
    Tutkielman päämääränä on tarkastella, miten kryptovaluuttoihin liittyvässä verkkokeskustelussa yhteiskunta kehystetään, ja mikäli keskustelussa on populistisia piirteitä. Tutkielma on yhdistelmä kahdesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka ovat puhuttaneet paljon 2010-luvulla. Populistiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan huomattavasti, ja populismin tutkiminen on ollut trendikästä jo jonkun aikaa. Kryptovaluuttaliike sai alkunsa vuonna 2008 kun alias Satoshi Nakamoto julkaisi Bitcoin manifeston. Bitcoin manifestossa on retorisia samankaltaisuuksia populististen liikkeiden ilmaisujen kanssa. Populismissa yhdistyy eliitin vastustaminen, suuren massan mobilisointi kohti yhteistä tavoitetta sekä kansan vapauden painottaminen. Tutkielman päämääränä on avata uudenlaista keskustelua kryptovaluuttaliikkeen ympärillä valtiotieteissä. Tarkoituksena ei ole tarkastella kryptovaluuttaliikettä kokonaisuudessaan, vaan keskittyä yhteen rajattuun kryptovaluuttoihin liittyvään verkkokeskusteluun. Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat enimmäkseen keskittyneet lohkoketjuteknologian rakenteellisiin vaikutuksiin yhteiskuntaan. Tutkielma keskittyy kryptovaluuttojen sosiaaliseen sisältöön. Aineisto on kryptovaluuttoihin liittyvä verkkokeskustelu, joka sijoittuu tammikuuhun 2018. Aineisto on kerätty marraskuussa 2018 avoimesta Facebook-ryhmästä ’Bitcoin ja kryptovaluutat’. Ryhmä on suurin suomenkielinen kryptovaluuttoihin liittyvä Facebook-ryhmä. Tutkielman menetelmäksi valikoitui kehysanalyysi. Tutkielmassa käytetään viittä populismin teoriaan pohjautuvaa kehystä; Kansan keskeisyys, Vastakkainasettelu, Viisas kansa, Sydänmaa ja Vahva johtaja. Ennalta-määritetyt kehykset rajaavat ainestoa ja tarkentavat analyysin kohdetta. Tutkielman tuloksena on, että kryptovaluuttoihin liittyvässä verkkokeskustelussa yhteiskunta kehystettiin muutosvastaisena ja epäoikeudenmukaisena. Kommentoijat kokevat, että yhteiskunta ei puolusta heitä. Yhteiskunta on vanhojen arvojen puolustaja, eikä osaa arvostaa innovatiivisia toimintatapoja. Verkkokeskustelusta välittyvät populistiset piirteet eivät viittaa perinteiseen käsitykseen populismista. Perinteisessä populismissa kansan tärkeyden painottaminen sekä johtajahahmon kunnioittaminen ovat tärkeitä tunnusmerkkejä, ja näitä tunnusmerkkejä ei esiinny aineistossa tarpeeksi. Johtajahahmon puuttuessa on vaikeaa oikeuttaa, että verkkokeskustelussa ilmenevät populistiset ilmaisut kuvailevat perinteistä käsitystä populismista. Kryptovaluuttojen hajautettu luonne estää perinteisten valtarakenteiden muodostumista, joten verkkokeskustelusta välittyvät populistiset piirteet ovat merkki modernista populismista hajautetussa verkostossa.
  • Nieminen, Siiri (2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Oulussa vuonna 2018 tapahtuneita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia koskevaa uutisointia Oulun paikallislehti Kalevassa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaista kuviteltua yhteisöllisyyttä Kalevassa julkaistut uutisartikkelit muodostivat Oulun seksuaalirikosten uutisoinnissa. Aihetta käsiteltiin kolmen tutkielmalle asetetun tutkimuskysymyksen valossa: (1) Millaisia narratiivisia keinoja Kaleva käyttää uutisissaan Oulun seksuaalirikoksista? (2) Millaista kuviteltua yhteisöllisyyttä Oulun seksuaalirikoksista muodostunut mediatapahtuma muodosti? (3) Millaisille tekijöille kuviteltu yhteisöllisyys muodostui kriisitilanteessa? Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä painottuivat kulttuuri- sekä mediasosiologian teoriat. Tutkimusaineisto koostui Oulun paikallislehti Kalevan nettisivuilla julkaistavasta näköislehdestä kerätyistä uutisartikkeleista ajalta 2.12.2018 – 2.2.2019. Tutkielman analyysimenetelmänä toimi narratiivinen sisällönanalyysi. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin uutisten narratiivisten piirteiden tutkimusta. Tutkielman analyysi tuo esille, että Kalevalla on merkittävä rooli seksuaalirikosten tapahtumien tiedottajana, kehystäjänä sekä kuvitellun yhteisöllisyyden rakentajana. Uutisoinnista muodostui rituaalinen mediatapahtuma, jossa Kalevan voidaan väittää osin luopuneen neutraalista ja objektiivisesta uutisten tuotannon tavastaan. Analyysin tuloksena aineistosta nousi esiin uutisissa käytettyjä narratiivisia keinoja, kuten tapahtumien kehystämistä aikaan ja paikkaan sekä tunteita herättävien ilmaisujen käyttöä. Narratiivisten keinojen analyysin avulla tutkielmassa oli mahdollista tarkastella uutisten sisältämiä ja uutisista välittyviä symboleita, jotka ovat uutisten tuotannon kautta osa ympäröivää kulttuuria. Tutkielman yksi keskeisimmistä tuloksista on, että Kalevan rituaalinen uutisten tuotanto muodosti kuviteltua yhteisöllisyyttä yhteisön vastakkainasettelun kautta, jossa vastakkain asettuivat kantasuomalaiset uhrit ja ulkomaalaistaustaiset seksuaalirikosten tekijät. Ryhmien kahtiajakautuneisuutta korostettiin kuvitellun yhteisöllisyyden symboleilla, jotka perustuivat muun muassa kansalaisuuteen sekä kulttuurissa opittuihin tapoihin. Kuvitellun yhteisöllisyyden rakentumista käsiteltiin lisäksi yhteisön siirtymäriitin teorian avulla. Kuvitellun yhteisöllisyyden katsotaan muodostuneen rituaalisessa mediatapahtumassa kolmesta yhteisön siirtymäriitin vaiheesta: murroksesta, liminaalivaiheesta sekä takaisin liittämisen vaiheesta. Liminaalitila kuvaa mediakatastrofin aiheuttamaa yhteisön välitilaa, jossa yhteisöllä oli mahdollisuus käsitellä seksuaalirikosten syntyyn johtaneita syitä. Aikaisemmissa tutkimuksissa rituaalisten mediatapahtumien on havaittu auttavan yhteisöä pääsemään liminaalitilan aiheuttaneen tragedian yli. Toinen tutkielman keskeisistä tuloksista kuitenkin on, että Kaleva ei tarjoa lukijoilleen selkeää ulospääsyä liminaalitilasta. Tutkielman analyysin tuloksena Kaleva jättää tilanteen ambivalentiksi korostamalla samaan aikaan yhteisön mahdollista koheesiota sekä kahtiajakautuneisuutta, ja jättää tällä tavalla yhteisön hajaantuneeksi. Median kierrättäessä seksuaalirikoksista käsitteleviä uutisia, vahvistaa kierrätys liminaalitilaa ja vaikeuttaa entisestään yhteisön mahdollisuutta rituaaliseen yhteisymmärrykseen.
  • Heinonen, Paju (2017)
    Tutkielma käsittelee posthumanistisia kehoja Kim Stanley Robinsonin romaanissa 2312. Työssä tutkitaan, kuinka kirjailija rakentaa erilaisten kehojen kuvauksia ja kuinka nämä kuvaukset heijastavat posthumanistisen teorian käsityksiä kehoista, kehojen välisistä suhteista ja kehojen rajoista. Tutkielmassa lähestytään aihetta monitieteisestä näkökulmasta. Kirjallisen analyysin tukena on käytetty posthumanistisen teorian lisäksi tieteentutkimuksen, antropologian, sosiologian, maantieteen, feministisen tutkimuksen sekä kriittisen vammaistutkimuksen tutkimussuuntiin pohjautuvaa aineistoa. Toinen luku käsittelee ihmiskehojen kuvausta romaanissa. Maapallon ulkopuolisissa yhteisöissä on kehittynyt uudenlainen normatiivinen kehonkuva, johon liittyy voimakas kehon muokkaus erilaisten bioteknologioiden avulla. Yksi tarinan päähenkilöistä, Swan Er Hong, muokkaa kehoaan normien vastaisesti ihmisyyden ja hirviömäisyyden rajoilla. Kolmas luku käsittelee eläinten kehoja sekä synteettisten elämänmuotojen kehoja. Näiden kehojen rajojen ja suhteiden määrittely romaanissa osaltaan muodostaa ihmiskehojen ja ihmisyyden rajoja ja osoittaa rajausten keinotekoisen luonteen. Neljäs luku käsittelee kehojen liikettä tilassa. Robinsonin teoksessa kehollinen toiminta näyttäytyy tapana tuottaa luonnon kokemusta, ja luonto puolestaan muodostuu lähinnä ihmisen kehollisen toiminnan merkityksistä erilaisissa ympäristöissä. Tämän lisäksi eläinpopulaatioiden itseohjautuva liike on erottamaton osa ihmisten ja eläinten suhteita. Robinson kuvaa teoksessaan tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa ihmisen, eläinten ja ei-biologisen elämän väliset rajat ovat muutoksen tilassa. Teos näyttää, kuinka ihminen lajina on samanaikaisesti erottamattomasti liitoksissa muihin eläinlajeihin, avustaviin teknologioihin ja ympäristöönsä. Tämä yhteys ilmenee teoksessa kahtena erilaisena ihmiskäsityksenä: näkemyksenä ihmisistä tiukasti säännellyn ihmiskehon rajojen ylittäjinä sekä näkemyksenä ihmisistä monimutkaisesti rakentuvina kehollisina olioina, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja toisten elämänmuotojen kanssa. Robinson esittää romaanissaan mahdollisia tapoja muuttaa nykyisiä ihmisten ja muiden olioiden välisiä suhteita vähemmän tuhoisiksi, ja nostaa esille kysymyksiä valistuksen filosofiaan perustuvien hierarkioiden oikeutuksesta.
  • Keitanen, Maarit (2015)
    Venäjän ortodoksisen kirkko on ollut koko historiansa ajan eri tavoin sidoksissa valtioon. Vaikka Venäjä on sekulaari valtio eikä maassa ole muodollisesti valtiokirkkoa, ortodoksiselle kirkolle muodostui erityisasema suhteessa muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Monet tutkijat tuovat esille ortodoksisuuden erityismerkityksen maan historiassa sekä venäläisen kulttuurin ja hengellisyyden kehityksessä. Vaikka kirkon ja eräiden muiden arvioiden mukaan noin 80 prosenttia venäläisistä on ortodokseja, yhteiskunta on käytännössä sekularisoitunut, side kirkkoon on usein symbolinen, uskonnon harjoittaminen on maallistunut ja ortodokseiksi itsensä mieltävät eivät aina jaa kirkon moraalikäsityksiä. Ei-uskovaisista ortodoksiksi itsensä mieltävistä puolet pitää itseään ateistina, mikä tarkoittaa ortodoksiksi identifioitumisen tarkoittavan ylpeyttä venäläisyydestä. Mielipidemittausten mukaan suurin osa venäläisistä katsoo, että ortodoksisella kirkolla tulisi olla erityisasema ja että uskonto ja kansallisuus linkittyvät yhteen: uskonnon määrittää kansakunta ja kansakunnan uskonto on perinteisesti ortodoksisuus. Kirkon ja valtion välinen suhde on Putinin kolmannella kaudella tiivistynyt yhteiskunnallisen ilmaston konservatiivistuessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää perinteisten arvojen retoriikkaa ja teeman roolia venäläisen identiteetin rakentamisessa kirkon ja valtionjohdon puheissa. Tutkimus selvittää paitsi niin kutsuttujen perinteisten arvojen sisällöllistä tematiikkaa, myös niiden argumentoinnissa käytettyjä retorisia keinoja Venäjän ortodoksisen kirkon johdon ja presidentti Vladimir Putinin puheissa Putinin kolmannen presidenttikauden alussa vuosina 2012–2014. Tutkielman aineisto muodostuu kirkon johdon, pääasiassa metropoliitta Hilarionin, ja presidentti Putinin puheista, joita analysoin monitieteisin menetelmin. Laadullisen, hermeneuttiseen metodologiaan nojaavan tutkimuksen tutkimusmenetelmä on Chaïm Perelmanin retoriikan tutkimus, jota täydennän aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Venäjän perinteisten arvojen yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, mutta useissa määrittelyissä toistuu venäläisten traditioiden ja isänmaan merkitys. Venäjän väestöpoliittisessa ohjelmassa (2007) tavoitteeksi on määritelty perheinstituution vahvistaminen sekä perhesuhteiden henkisten ja hengellisten perinteiden elvyttäminen ja turvaaminen. Tässä tutkimuksessa perinteisten arvojen käsitteen sisältö jakautuu aineistolähtöisen analyysin tuloksena kolmeen temaattiseen kokonaisuuteen. Näitä ovat perinteiset arvot ja kulttuurinen traditio (perinteisen perheen narratiivi, kulttuuri ja venäläinen identiteetti); perinteiset kristilliset arvot (rauha, solidaarisuus ja kansojen välinen ystävyys, kristilliset traditiot ja sekularismin kritiikki) sekä valtiosuhde (yhteistyö valtion ja muiden kirkkokuntien kanssa, jakolinjojen välttäminen ja kirkon yhtenäisyys). Teemat mukailevat kirkon sosiaalisessa konseptissa esille tuomia teemoja, samoin kuin kysymyksiä joissa kirkko näkee voivansa toimia valtion kanssa. Samalla tarkastelujaksolla presidentti Putinin puheissa toistuivat samat teemat hieman erilaisin painotuksin. Putinin puheissa perinteisiin arvoihin viittaava sisältö jaotellaan tutkimuksessa kolmeen osaan, joita ovat perhe, vanhempien kunnioitus ja moraali; valtion yhtenäisyys, arvot ja patriotismi, Venäjän paikka ja identiteetti maailmassa sekä kristillisyys osana venäläistä kulttuuria, historiaa ja identiteettiä. Aineiston sisällönanalyysi osoittaa, että molemmille toimijoille on yhteistä venäläisten kulttuuristen traditioiden ja maan erityisluonteen puolustaminen, kristillisiin periaatteisiin viittaavan perhe- ja yksilön arvon korostaminen sekä siihen perustuvan perinteisen, konservatiivisen perhemallin vaaliminen, patriotismi sekä vahvan, perinteisen arvoperustan omaavan valtion tukeminen. Aineiston perusteella valtion ja kirkon näkökulmasta perinteiset arvot ovat kiteytettävissä neljään sanaan: perhe, kotimaa, venäläisyys ja patrioottisuus. Ortodoksisuudella on rooli näiden taustatekijänä, kulttuurin, kulttuuristen traditioiden ja identiteetin rakennusaineksena sekä arvostettavana pidettävän moraalin ja perhe-etiikan arvoperustana. Presidentin puheet ovat laajaa medianäkyvyyttä saavia instituutioita, joiden tärkein yleisö muodostuu venäläisistä, kansasta, joka vastaanottaa puheiden viestit median välityksellä. Metropoliitta Hilarionin puheet koostuvat useissa erilaisissa tilanteissa ja erilaisille yleisöille pidetyistä puheista. Venäläiset eivät seuraa kirkon viestintää Moskovan patriarkaatin internet-sivujen kautta, joten puheiden yleisöt ovat erityisyleisöjä. Molemmissa tapauksissa kuitenkin tärkeimmän yleisöryhmän voidaan olettaa jakavan ainakin osan retoriikan taustalla vaikuttavista premisseistä. Argumentaation tarkoituksena on siten uusintaa yhteistä ymmärrystä. Sekä Putin että Hilarion soveltavat useita Perelmanin teoriasta tunnistettavia argumentaatiokeinoja. Abstraktit ja konkreettiset arvot limittyvät puheissa ja myös temaattiset kokonaisuudet esiintyvät toisiinsa liitettynä. Venäjän kansallisen identiteetin uudelleenmäärittely tapahtuu suhteessa menneeseen ja tulevaan, yhteisiin traditioihin ja kokemuksiin sekä lännen omaksumiin, Venäjän kritisoimiin liberaaleihin arvoihin. Tämä näkyy puheissa vastakkainasettelun, uhkien rakentamisen, venäläisen erityisyyden korostamisen kautta. Puheissa esiintyviä retorisia ja temaattisia keinoja ovat perinteisen perheen narratiivi, historialliseen jatkuvuuteen, auktoriteettiin ja tunteisiin vetoaminen, esimerkkitapausten kautta luodut yleistykset sekä kansakunnan eheyden ja hyvinvoinnin säilyttämisen korostaminen.
  • Gilray, Claire (2021)
    As an early adopter and promoter of the EU’s human rights policies, the UK can be regarded as a relative bastion of LGBTQIA+ rights. Its further progression to legislate in favour of same-sex marriage confirmed that. But the exit of the UK from the EU has caused a shift in tensions and revealed potential risks for the rights and safety of the UK’s LGBTQIA+ community. Therefore, this thesis investigates in what ways Brexit has impacted the UK’s LGBTQIA+ community. It identifies those impacts by engaging with LGBTQIA+ - focused points of articulation both surrounding the referendum and subsequently, identified via fractures in not only LGBTQIA+ rights but also lived experiences. With a particular focus on the exclusion of the EU Charter of Fundamental Rights from Brexit discussions, it then uncovers a lack of media discourse on the potential effects of Brexit on the LGBTQIA+ community, before identifying possible causes for the increase in LGBTQIA+ - related reported hate crimes in the aftermath of the EU referendum. This study progresses those three topics—the Charter, media discourse, and an increase in reported hate crimes—by employing a triangulate approach to both its data and its theory. This thesis combines qualitative and quantitative research, the latter via a constructed dataset of UK media articles to highlight the lack of focus on LGBTQIA+ rights during the EU referendum campaign. It develops a poststructuralist queer discursive perspective to theorise the linkage between the three impacts. It discerns that LGBTQIA+ rights—and, consequently, human rights—in the UK remain vulnerable and at the behest of political motivations. The implications of Brexit for the LGBTQIA+ community already exist, and pose negative outcomes if they are further realised. Any argument that they are not likely to be realised is not enough of a protection for a minority group. This leads to the LGBTQIA+ community being in an abyss regarding any certainty as to the freestanding right to non-discrimination on the basis of sexual orientation, and gender identity.
  • Pello, Annukka (2016)
    Outcome reporting bias (ORB) and publication bias are prevalent problems in medical research and cause a threat to reliability of evidence based medicine. In this work I will 1) present the basic data collection conducted for an ORB and publication bias study, 2) illustrate the usefulness and difficulties in using REC submissions for research, and 3) review the preliminary results of the study by Chan et al. My data collection included all trial protocols in HUS area in 2002 and 2007. There were in total 265 (2002: 139, 2007: 126) trial protocols. Protocols had a lot of variation in their manner and completeness of reporting. The data collection was somewhat cumbersome and included a lot of bureaucracy. However, these kind of studies are important in order to accurately determine ORB and publication bias. Moreover, the forthcoming publication by Chan et al. is, to my knowledge, the first to compare all three sources: protocols, trial registries and publications.
  • Kervinen, Kaarlo; Lähdeoja, Tuomas; Salmela, Mikko; Paavola, Mika (2020)
    Retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää HUS Töölön Sairaalassa vuosina 2007-2016 lukkolevyosteosynteesillä hoidettujen olkaluun alaosan nivelpintaan ulottuvien murtumien (AO-C-tyyppi) lyhyen ja keskipitkän aikavälin toiminnallisia ja radiologisia tuloksia. Samalla saadaan tietoa epätyydyttävää tulosta ennustavista tekijöistä ja voidaan verrata tuloksia kyynärtekonivelaineistoihin. Olkaluun alaosan nivelen sisäinen murtuma johtaa hoitamattomana huonon toimintakyvyn tarjoavaan kyynärpähän. Nuorilla hoitolinja on rutiininomaisesti operatiivinen, avoreduktio ja osteosynteesi kyynärnivelen toiminnan palauttamiseksi. Vanhuksilla osteosynteesi on teknisesti haastavaa murtumien mittavammasta pirstaleisuudesta johtuen sekä murtuman kiinnityksen pettämisiä, luutumattomuutta ja jäykkyyttä ajatellaan esiintyvän enemmän kuin työikäisillä. Kyynärnivelen tekoniveltä on tarjottu ratkaisuksi vanhusten murtumien hoidossa. Töölön sairaalan suuri volyymi tarjoaa myös kansainvälisesti merkittävän kokoisen potilasmateriaalin. Tutkimukseen pyydetään kaikkia 1.1.2007- 30.6.2016 Töölön sairaalassa olkaluun alaosan C-tyypin murtuman vuoksi leikkauksella hoidettuja murtuman syntyhetkellä yli 65-vuotiaita potilaita. Alkuajankohta on valittu siten, että lukkolevyt ovat siihen mennessä vakiinnuttaneet asemansa rutiinihoitona. Soveltuvat potilaat kutsutaan tutkimuskäynnille, jonka yhteydessä yläraajojen toimintakyky tutkitaan kliinisesti sekä vastataan toimintakykymittareiden kysymyksiin. Tutkimuksen päätulosmuuttuja on Oxford Elbox Score (OES) –mittari, joka määrittää kyselylomakkeen avulla kyynärnivelen toimintakyvyn vaikutusta arkielämään. Toissijaisina tulosmuuttujina ovat Mayo Elbow Performance Score (MEPS) –mittari, quick-DASH, kyynärnivelen kliinisesti määritetty toimintakyky ja potilaan subjektiivinen tyytyväisyys kyynärpään toimintaan. Lisäksi otetaan kyynärnivelen rtg-kuvat radiologisten muutosten selvittämiseksi. Potilailta määritetään myös terveen puolen toimintakyky, jolloin kunkin terve puoli toimii vertailuryhmänä. Seuranta-aika tulee olemaan vähintään yksi vuosi vammasta, suurimmillaan noin 8,5 vuotta. Keskeisiä taustatietoja ovat vammamekanismi, murtuman luokka ja vammaan sekä leikkaushoitoon liittyvät komplikaatiot. Tutkimus julkaistaan kyseisen erikoisalan kansainvälisessä lääketieteen lehdessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää määrittämään HUS Töölön sairaalassa käytössä olevia hoitolinjoja kyseisen vammatyypin osalta.
  • Pellinen, Sini (2013)
    This research examines Sri Lanka's recent settlement policies and the outcomes of housing reconstruction that has taken place as a part of tsunami response. Post-tsunami housing reconstruction in Sri Lanka imposed a change towards more compact settlements, where a high number of people live closer to each other when compared to traditional villages. The objectives of the research are two-fold: firstly, to map out and scrutinize the factors and processes that have resulted in the post-tsunami settlement patterns characterized by high-density housing and apartment housing, and secondly, to find out how apartment housing that is an outcome of donor-driven development caters for the ways of life of the inhabitants. The research also evaluates the success of donor-driven housing development in meeting its development objectives. The analysis of the structural forces and mechanisms behind the post-tsunami settlement patterns is based on literary review that includes critical observation of relevant policy papers, national regulations and international agreements and guidelines. The examination of the implications of the change in housing form on the residents is carried out through a case study of a selected apartment housing scheme in Kalmunai, Eastern Sri Lanka. The primary data was collected during a field trip in November 2010. As the study is about understanding and interpreting social realities, qualitative methods that comprise of individual semi-structured interviews and various participatory methods were found most conducive. The total sample size is 51 individuals, mostly comprising of community members, including women and men in all age groups, as well as relevant local government authorities and civil society representatives. The research findings show that there are major gaps between the socio-cultural values and behavior and economic needs of the inhabitants on one hand, and the type of habitat apartment housing provides on the other hand. The housing programme has been successful in fulfilling the passive function of a house - provision of shelter. Improved living conditions and modern facilities bring stability to life and ease women's workload, especially. However, the flight of residents out of the scheme manifests that provision of physical shelter is not enough to meet the housing needs. From the economic point of view, it is evident that space limitations imposed by the apartment housing, such as lack of land for gardening, farming and animal husbandry and unavailability of space for home based businesses or cottage industries, have had a detrimental effect on the income levels and food security of the residents. Such restrictions have resulted in increasing the vulnerabilities of the residents already living on the verge of survival. From the social perspective, apartment housing schemes can provide a conducive environment for social interactions and formation of social capital, given that there is sufficient allocation for social spaces within the scheme. However, the section of population that forms a 'minority' within the scheme do face difficulties in fitting in to the local community. The research findings bring into light some of the main weaknesses of the donor driven housing/development. Donor driven development provides limited space for community consultation and participation in the implementation of the project. Subsequently the development processes do not support local ownership or building of social capital. This can have devastating effects on the sustainability of the project outputs, as shown in the case study. It also undermines the role of the community and social networks in supporting (or disabling) people's bonding with places and the formation of sense of place.
  • Leinonen, Saija (2023)
    The sense of hearing is dependent on the sensory cells of the cochlea: inner and outer hair cells. The critical functional structure of these cells is the stereocilia bundle, the mechanotransduction (MET) organelle. The outer hair cells (OHCs) are highly vulnerable to environmental assaults, the effects of aging, and gene mutations. This vulnerability is thought to be mediated by challenges in maintaining intracellular calcium homeostasis. Endoplasmic reticulum (ER) stress is a form of cellular stress that was previously shown to cause hair cell impairment. A possibility is that this impairment is mediated by perturbations in calcium homeostasis. In this thesis, the aim was to find out how the OHC calcium homeostasis is affected by specific ER stress-inducing mutations and age in mouse models exhibiting progressive hearing loss. I studied OHC calcium homeostasis in Manf conditional knock-out (cKO) mice under C57BL/6 (B6) strain in which ER homeostasis-promoting protein MANF (Mesencephalic Astrocyte-derived Neurotrophic Factor) is depleted in cochlear hair cells. Previous studies have shown that these mice develop progressive hearing loss that includes OHC loss and prominent stereocilia pathology, stereocilia fusion. By itself, the B6 mouse strain is a model of age-related hearing loss due to a Cdh23 missense mutation that is known to cause progressive hearing loss and, according to earlier evidence, may be a source of ER stress. I studied B6 mice at 6–9 months of age and Manf cKO mice at 2 months of age to comparatively examine changes to OHC calcium homeostasis that may correlate with the changes in the stereocilia bundle morphology and with hearing loss. I studied hearing function by auditory brainstem recordings in vivo. I estimated the functionality of MET channels in OHCs by FM1-43 uptake. I used immunofluorescence microscopy to study subcellular expression of key calcium-buffering and calcium-extrusion proteins in OHCs. I used a novel super-resolution imaging technique, expansion microscopy (ExM), to study stereocilia bundle morphology. OHCs of Manf cKO mice showed changes in calcium homeostasis in all the studied aspects: (1) FM1-43 uptake through MET channels was reduced, (2) the expression of the calcium extrusion pump PMCA2 and its obligate partner, the cell adhesion protein neuroplastin, was decreased, (3) and the expression of calcium-buffering protein oncomodulin was increased. All this data indicated OHC calcium dyshomeostasis. These molecular changes were consistent with the hair bundle pathology—stereocilia fusion—revealed by phalloidin staining of the actin-rich core of the stereocilia followed by ExM imaging. OHCs of 6–9-month-old B6 mice exhibited reduced FM1-43 uptake, yet not to the extent seen in cKO mice, and there were no changes in PMCA2 and neuroplastin expression and no prominent stereocilia fusion. Together, I show in this study that OHC hair bundle dysmorphology is linked with changes in calcium homeostasis in the mouse model of ER stress-induced hearing loss. This is consistent with the fact that calcium dyshomeostasis is an integral part of cellular ER stress. An intriguing, yet unanswered question is whether these changes in stereocilia bundle physiology could actually be the trigger for the death of these sensory cells.
  • Riihimäki, Ari (2019)
    This Master's thesis has been produced at CERN (European Organization for Nuclear Research) in the Vacuum, Surfaces and Coatings group during an interesting time period for accelerator physics. With the High Luminosity Large Hadron Collider (HL-LHC) upgrade in progress and future accelerators under study, we will soon have particle beams with unprecedented luminosity and energy. This provides new challenges to maintain the vacuum conditions at acceptable levels. One of the most critical factors to consider when choosing materials to accelerators and other vacuum systems are their outgassing rates. In this work, outgassing was studied with two systems. One was used to test the outgassing of baked samples with accumulation method at different temperatures. Another system was used to test unbaked samples with throughput method as a function of time and temperature. In addition, a smaller experiment was assembled for testing the effect of different venting gases and venting times to the pumpdown curve of a vacuum fired 316L stainless steel chamber and it is included in the appendix. These measurements are of importance as many of the tested materials or coatings are used or going to be used in the accelerators at CERN. The results can be used for vacuum simulations or in the design of a new component to predict its outgassing, that needs to comply with the strict vacuum acceptance criteria for the accelerator vacuum systems. As a conclusion, the unbaked samples presented high outgassing rates as expected. Water outgassing was prevalent with polymers, but was also significant with Macor and the two graphite samples. A high temperature heat treatment for graphite decreased the outgassing rate considerably and improved the residual gas spectrum. The baked samples were found to have low outgassing rates particularly at room temperature, where the background outgassing of the sample chamber was significant. Upper limits for the outgassing rates were evaluated for Macor and tungsten samples. However, alumina coated SS304L samples were distinct from the background and the outgassing rates were determined at five temperatures to assess the applicability of the coating for the vacuum tanks of the kicker magnets.
  • Koskela, Marja (2024)
    Aim of this study. This qualitative study aims to describe, analyse, and interpret what and how 7-8-year-old children express themselves in their art club during the art handicraft project. The starting point of this art project was a story created by the children. Previous studies show that art education and handicraft provides children space, time and place for self-expression for children. Also, according to previous studies, art-oriented handicraft enables the creator to reflect on their own activities in relation to their work and social environment. My research questions are 1. How expression is seen and heard when a child is doing art handicraft? 2. How playfulness manifests itself in children’s handicraft process? Methods. This child-oriented study observes children’s expression on child-perspective. The data was collected in the spring 2022 at the children's cultural centre in Southern Finland. Four 7–8-year-old children took part of this study. This video-based data was collected during two prearranged meetings. The data includes also field notes. Results and conclusions. Results view the process of the art club practice with the help of examples. Results show how children express themselves verbally and non-verbally during the art handicraft project. The real world and fantasy were intertwined and made visible in the children's expressions: self-made words and trendy reality, everyday life in play, imagination and entertaining was seen in the results. Results show how leisure time art and art handicraft allows children the space, time, place and safe atmosphere to express themselves meaningfully for themselves. Taking the child’s verbal and non-verbal narration into account children make their life visible for adults in their life.
  • Hiilamo, Tuomas (2024)
    As the Finnish population ages the costs of publicly funded around-the-clock elderly care facilities rises. Contracting elderly care out has been suggested as a way of reducing the costs of expensive elderly care, utilizing the private sectors competition and stronger incentives for cost reduction. However, the theory of the proper scope of government provision highlights a concern that the possible efficiency gains of outsourcing may come at a cost to non-contractable (unmeasurable or unpredictable) quality of care provision. In this thesis, I investigate the effects of outsourcing municipal elderly care provision on the mortality rates of the elderly, using municipal level data from 2001 to 2022. During this period, most Finnish municipalities had some form of private elderly care provision. However, in the 2010s, some municipalities shifted to providing almost all around-the-clock elderly care through private providers. Replicating a study from Sweden by Bergman et al. (2016), I utilize a triple difference method to study these major shifts towards private provision of elderly care, using individuals aged 60 to 69 as a population whose mortality rates are unaffected by changes in elderly care provision. I formulate a control group that is comparable to the outsourcing municipalities in terms of demographical characteristics using nearest neighbour propensity score matching. I estimate the effects on social and healthcare costs of outsourcing using a difference-in-differences design. The triple difference estimation results indicate a 6 percent increase in the mortality rates of the elderly following the shift to private provision. The difference-in-differences estimation found no observed effects on costs. These findings suggest that vital non-contractable quality dimensions of elderly care are adversely affected by municipalities seizing most of publicly provided around-the-clock elderly care.
  • Neiglick, Susanna (2008)
    Tämä pro gradu -tutkimus yhdistää kognitiivisen lingvistiikan kriittiseen diskurssianalyysiin outsourcing-sanan merkityksen ja käyttöyhteyksien muutoksen monimenetelmällisessä tarkastelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) yhdistää kognitiivisen lingvistiikan käsitys kielestä monimenetelmällisen lähestymistavan avulla kriittisen diskurssianalyysiin (CDA) sekä (2) testata luotua menetelmällistä kehystä käytännössä luomalla kattava näköala outsourcing-lekseemin muutokseen. Ensimmäisellä tavoitteella on teoreettista ja käytännöllistä arvoa diskurssianalyysiin pohjaavissa tutkimusasetelmissa (ks. esim. O’Halloran 2003, Wodak 2006, Wodak & Chilton 2005), joiden on nähty painottavan liiaksi tutkijan tulkintaa ja näkökulmaa (O’Halloran 2003). Toinen tavoite pyrkii operationalisoimaan ensimmäisen ja kuvaamaan lekseemiä, mutta saadut tulokset valottavat lisäksi muun muassa ulkoistamisen ilmiöitymistä, työn ja yritysmaailman globalisoitumista sekä me vs. ne -vastakkainasettelujen toimintaa kognitiivisella tasolla. Menetelmällisesti lekseemin kehitystä havainnoitiin useiden, toisiaan tukevien ratkaisujen avulla (mixed-methods approach) sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Päämateriaalina käytettiin The New York Times -lehden artikkeleita (1511 kappaletta) ja out+sourc*-sanavartalon sisältäviä lehtiotsikoita (136 kappaletta) vuosilta 1981-2007. Tämän lisäksi tutkimusasetelmaan kuului sanan herättämiä konnotaatioita ja assosiaatioita luotaava kyselytutkimus. Lehtiartikkeleita ja -otsikoita lähestyttiin diakronisesti intertekstuaalisen diskurssianalyysin, kognitiivis-semanttisen metafora-analyysin (Lakoff & Johnson 1980 ja 1999, Lakoff 1987) sekä korpusmenetelmien keinoin, kun taas kyselytutkimus toi mukanaan synkronisen näkökulman. Lisäksi lekseemin OUT+SOURCING toimijoita ja prosesseja kuvattiin ECG-mallinnuksen (Embodied Cognitive Grammar, ks. Feldman 2006) ja blending-teorian avulla (Fauconnier 2003). Tutkimuksen lopputuloksena todetaan useiden menetelmien käytön sekä kognitiivis-lingvistisen analyysin vahvistavan ja rikastavan diskurssianalyyttisen lähestymistavan sisältöä ja luotettavuutta, vaikkakin kognitiivis-lingvistisen ja perinteisesti sosiologisemman kriittisen diskurssianalyysin teoriatason täydelliseksi yhdistämiseksi tarvitaan laajempaa traditioiden filosofis-teoreettisten taustojen yhteensovitusta. Teoreettis-metodologisen ensimmäisen tavoitteensa lisäksi tutkimus luo diakronisen kuvan ulkoistamisen diskursseista. Muutos ja outsourcing-lekseemin ilmiöityminen kulki 1980-luvun alun autoteollisuudesta kohti laajempaa liiketaloudellisesta ja kansallista viitekehystä sivuten teemoissaan työttömyyttä, globalisoituvaa työtä, sodan yksityistämistä ja yleisemmin Yhdysvaltain hallituksen harjoittamaa yksityistävää sisä- ja ulkopolitiikkaa tultaessa 2000-luvulle. Kognitiiviselta kannalta ulkoistamisen diskurssissa BUSINESS-kehys yhdistyy NATION-kehykseen luoden nationalistista me vastaan ne -jännitettä. Lekseemiä uudemmat neologismit kuten insourcing, upsourcing ja downsourcing noudattelevat orientaationaalisia tai topologisia skeemoja, jotka kumpuavat organisaation käsitteistämisestä ontologisena oliona. Teoreettisen viitekehyksen hiomisen lisäksi myös ulkoistamisen kuvauksen sekä sen kognitiivisen perustan tarkentamiseksi kaivataan jatkotutkimusta.
  • Eklund, Emma (2024)
    The present research is a corpus-based study using the approaches of historical sociolinguistics and historical pragmatics to determine the evolution of the singular second-person pronoun thou in the genre of prose fiction from the 16th to the 19th century. The study is a mixed-method study using both quantitative and qualitative methods, and the data was compiled from the collections of Early English Prose Fiction (1500–1700), Eighteenth-Century Fiction, and Nineteenth-Century Fiction in the Literature Online database. The period studied in the quantitative analysis is 1560–1899, while the qualitative analysis focuses solely on the 19th century. In the quantitative analysis, the proportions of thou and you were calculated by decade to determine the overall evolution of thou in comparison to you during the period examined. The individual frequencies per decade were also normalized per 10,000 words for thou to support the analysis. In the qualitative analysis, works from the 19th century with 1–5 occurrences of thou were studied to determine the general contexts where thou was used in the 19th century. Twelve additional works with a higher occurrence of thou were chosen for detailed qualitative analysis to determine what kind of sociolinguistic or pragmatic use thou had in the 19th century. The analysis revealed that while the frequency of thou decreased during the examined period of 1560–1899, it still had various uses even in the 19th century. The most prominent contexts that were found to trigger thou were poetic sections, religious settings, and apostrophes (rhetorical addressing of a person or personified thing). Equally prominent was the sociolinguistic and pragmatic use of thou, where there was a great deal of variation in the choice between thou and you. The most prevalent sociolinguistic feature associated with the use of thou was found to be age, so that older characters often addressed younger ones with thou and received you. Thou was also found to be associated more with males than females. Thou was often found in dialectal or non-standard speech, and it was most frequently used by members of the working class, although middle and upper classes also used thou, particularly with other social equals. The most notable pragmatic use of thou was found to be its use to convey emotion—both positive, such as affection, and negative, such as contempt—and the same character could use thou to express a variety of emotions. Thou was also found to be somewhat associated with personal and intimate topics of conversation as well as vocative expressions.