Browsing by Title
Now showing items 23554-23573 of 33008
-
(2022)Ruoan vähittäiskaupoilla on hallussaan valtava määrä dataa asiakkaistaan, jota kerätään kanta-asiakasohjelmien kautta analysointia ja markkinointia varten. Asiakasdatan käänteinen käyttö asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseksi on viimeisimpiä käänteitä digitalisoituvassa kaupassa. Suomessa S-ryhmä ja K-ryhmä ovat kehittäneet omaan ostodataan pohjautuvia mobiilipalveluja, joiden avulla kuluttajien on mahdollista seurata esimerkiksi omien ruokaostostensa kotimaisuusastetta ja hiilijalanjälkeä. Ruoankulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön ja kestävyys kiinnostaa myös kuluttajia koko ajan enemmän, minkä takia tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuluttajien näkemyksiä S-ryhmän ja K-ryhmän mobiilipalvelujen roolista kestävien valintojen mahdollistajina. Tutkimuksessa selvitetään millaiset kuluttajat käyttävät kyseisiä mobiilipalveluja. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan, onko mobiilipalveluissa jaettava tieto kuluttajien mielestä kyllin riittävää oman kulutuksen kestävyyden tarkasteluun, vai voisiko palvelu tarjota enemmän tai toisenlaista tietoa, joka tukisi tarkastelua paremmin. Tutkimuksessa tutkittiin myös minkälaisia tuuppauskeinoja mobiilipalvelut tarjoavat ruoan vähittäiskaupalle kestävämpään kulutukseen ohjaamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus koostui kuudesta etähaastattelusta, joihin valittiin osallistujia, joilla oli kokemusta S-ryhmän Omat Ostot palvelun tai K-ryhmän K-Ostokset palvelun käytöstä. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Haastatellut kuluttajat arvostivat muun muassa kotimaisuutta ja ekologisuutta sekä olivat tietoisia ruokaostostensa vaikutuksista. Kuluttajat kokivat hyötyvänsä palvelujen tarjoamasta tiedosta, mikä mahdollisti oman ruoankulutuksen kriittisen tarkastelun. Kuluttajat kokivat kuitenkin mobiilipalvelut ongelmalliseksi kestäviin valintoihin ohjaavina, sillä ostosten jälkeen tarkasteltavan ruokaostosdatan ja siihen liitetyn kestävyystiedon ei koettu vaikuttavan tehokkaasti tuleviin valintoihin. Kuluttajat toivoivat palveluilta proaktiivisempaa otetta kestäviin valintoihin ohjaamisessa, esimerkiksi tuotesuositusten kautta tai uusien ominaisuuksien, kuten QR-skannerin avulla. Tulokset paljastivat, että mobiilipalvelut antavat ruoan vähittäiskaupalle tuuppausmahdollisuuksia ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan, esimerkiksi sosiaalisia normeja hyödyntävin keinoin.
-
(2019)Suomalainen henkilöstöruokailujärjestelmä on kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria. Yli puolella suo-malaisista työssäkäyvistä on mahdollisuus henkilöstöravintolassa ruokailuun, mutta vain neljä kymme-nestä hyödyntää tätä mahdollisuutta. Henkilöstöravintolaympäristö voi tukea terveellisten valintojen te-kemistä, mutta ruokailija vastaa itse valinnoistaan. Valintoihin vaikuttavat mm. yksilöiden henkilökohtai-set mieltymykset, arvostukset ja tarpeet. Pro gradu -työ on osa ”Minä valitsen ja ympäristö tukee” -hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää hen-kilöstöravintolan asiakkaiden ruokavalintoja ohjaavia tekijöitä. Tulokset auttavat kehittämään ruokai-luympäristöä täysipainoisen ja terveellisen ruoanvalinnan tukemiseksi. Pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ruokavalintoihin henkilöstöravintolan asiakkailla sekä kuvata ruoanva-lintaa käyttäen Furstin ym. (1996) Käsitteellistä mallia ruoanvalinnan prosessista. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten ruokailijat huomioivat terveellisyyden valinnoissa ja mikä merkitys lounaalla on heille osana päivän muita aterioita. Kuuttakymmentäkahta satunnaisesti valittua henkilöstöravintolan asiakasta pyydettiin ajattelemaan ää-neen ruoanvalintaperusteitaan lounaslinjastolla ruokaa ottaessa. Lisäksi tutkittavia haastateltiin struktu-roituja ja puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen mm. lounasruoan valintaan yleisesti vaikuttavista teki-jöistä, terveellisyyden merkityksestä valinnoissa sekä lautasmallin tuntemisesta ja noudattamisesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Ruokavalintoihin vaikuttivat tutkittavien makumieltymykset. Ruoka valittiin aiempien kokemusten ja ulko-näön perusteella. Oleellista monille oli vähähiilihydraattisuus, vähärasvaisuus tai runsasproteiinisuus. Allergiat, sairaudet ja ruoka-aineiden koettu sopimattomuus vaikuttivat valintoihin. Osa suosi kevyttä ruokaa paremman töissä jaksamisen tai painonhallinnan vuoksi, ja osa halusi syödä täyttävästi. Muita ruoanvalintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. lisäaineiden välttely, ekologisuus ja uusien makujen kokeilemisen mahdollisuus. Suurin osa otti terveellisyyden huomioon valinnoissa. Tutkittavat pyrkivät ottamaan runsaasti kasviksia tai noudattamaan lautasmallia. Moni vältteli lihaa tai punaista lihaa tai suosi kasvis- tai kalaruokaa terveellisyyden vuoksi. Terveellisyyteen liitettiin myös ruokavalion kokonaisuus, täysipainoisuus ja kohtuullisuus. Tutkittavien ruoanvalintaan vaikuttavissa tekijöissä näkyivät 2010-luvun ravitsemuskeskustelun teemat, kuten vähähiilihydraattisuus ja gluteenittomuus. Ruoan terveellisyys oli tutkittaville tärkeää. Tutkittavien terveystietoisuutta selitti korkea koulutustaso. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailivat ne, jotka halusi-vat syödä terveellisesti. Tulokset ovat pääosin yhteneväisiä muiden ruoanvalintaan liittyvien tutkimusten kanssa ja mahdollista esittää Furstin ym. Ruoanvalinnan mallin avulla.
-
(2020)Tutkimusten mukaan NEET-nuoret kokevat kokonaisuudessaan terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret. Terveellinen ruokavalio edistää terveyttä, mutta kohderyhmän nuoret ovat jääneet ulkopuolelle monista ravitsemukseen kohdistuvista terveyden edistämisen toimenpiteistä, kuten joukkoruokailuun liittyvistä alennuksista tai ruokailusuosituksista. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ruokavalion laadusta ja ruoan valinnasta on saatavilla hyvin vähän tietoa. Olemassa oleva vähäinen tieto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että nuorten ruokavalio ei ole täysin suositusten mukainen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ruoan valinnasta. Työn tavoitteena on tutkia, miten erilaiset ruoanvalintamotiivit vaikuttavat nuorten ruoan valintaan ja mitkä motiiveista ovat keskeisimpiä, miten erilaiset ruoan valinnan vaikuttimet, erityisesti ruoan valinnan resurssit vaikuttavat nuoren ruokavalintoihin ja millaisia motiivipuntarointeja nuoret tekevät ruoanvalintatilanteissa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntämällä teemahaastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Tutkimusta varten haastateltiin Vamos-palvelujen toiminnassa mukana olevia 16- 29 -vuotiaita nuoria (n=10). Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti työn teoreettisen viitekehyksen ohjaamana. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii Furstin ym. (1996) luoma ruoan valinnan malli sekä Steptoe ym. (1995) tutkimus ruoanvalintamotiiveista. Haastattelujen perusteella kaikki Steptoen ym. (1995) nimeämät ruoanvalintamotiivit olivat tunnistettavissa aineistossa nuorten ruoan valintaan vaikuttavina tekijöinä. Keskeisimmät ruoan valintaan vaikuttavat motiivit olivat ruoan hinta ja ruoan sensorinen miellyttävyys. Sensorinen miellyttävyys vaikutti olevan tinkimätön vähimmäisvaatimus tapahtuvalle ruoan valinnalle. Lisäksi hinta näytti vaikuttavan lähes jokaisessa ruoanvalintatilanteessa nuorten ruoan valintaan. Nuoret käyttivät erilaisia hintaan liittyviä strategioita helpottaakseen ruoan valintaansa. Tällaisia strategioita olivat ruokien sekä kauppojen luokittelu kalliisiin ja halpoihin sekä alennustuotteiden käytön suosiminen. Nuorten resursseista tulotaso vaikutti keskeisesti ruoan valintaan asettaen raamit valinnoille. Tulotason lisäksi resursseista ruoan valintaan näyttivät vaikuttavan yksilön ruokaan liittyvät tiedot ja taidot sekä aika. Aineiston analyysi toi esiin, että sekä tietojen ja taitojen että ajan puute vaikutti ruoan valintaan niin, että näiden resurssien puute korosti ruoan kätevyyden, nopean ja helpon saatavuuden sekä valmistamisen, tärkeyttä ruoanvalintatilanteissa. Tutkimustulosten perusteella johtopäätöksenä voidaan todeta, että hinta on nuorille hyvin keskeinen ruoan valinnan motiivi ja jos halutaan vaikuttaa kohderyhmän nuorten ruoan valintaan, tulisi siihen vaikuttaa hintaan liittyvien keinojen kautta. Tulotason lisäksi osalla nuorista ilmeni tutkimuksessa resurssivajeita ruoan valmistamiseen liittyvien tietojen ja taitojen osalta. Näiden parantamiseen tulisi myös kohdentaa toimenpiteitä, jotta tietojen ja taitojen puute ei rajoittaisi nuorten ruoan valintaa. Työ toi esiin jatkotutkimustarpeita etenkin nuorten ruokavalion terveellisyyteen liittyen. Olisi tärkeää tutkia systemaattisesti, mitä kohderyhmän nuoret käsittävät terveelliseksi ruoaksi sekä miten hyvin nuorten ruokavalio vastaa suosituksia. Lisäksi myös nuorten mielialan vaikutusta ruoan valintaan olisi syytä tutkia lisää.
-
(2023)Ruokajärjestelmämme kestävyysongelmat ovat edenneet siihen pisteeseen, että muutokset tulevat olemaan väistämättömiä. Ekologisen kestävyyden ongelmat ovat keskusteluissa keskiössä, mutta myös sosiaalisen kestävyyden ongelmia aiheutuu ruokajärjestelmästä, esimerkiksi kasvavan ruokahävikin ja samanaikaisen aliravitsemuksen myötä. Digitaalisia ratkaisuja pidetään usein mahdollisuutena näiden ongelmien selvittämiseen. Ruoan verkkokauppojen kestävyyttä on maailmalla tutkittu jonkin verran, ja tutkimuksissa on yhdistetty ruoan verkkokauppojen käyttämiseen merkittävää kestävyyspotentiaalia. Suomessa ilmiötä ei ole kuitenkaan tutkittu juurikaan, joten on tärkeää tuoda ilmiötä esille myös Suomen kontekstissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää kuluttajien näkemyksiä ruoan verkkokaupan kestävyyden ilmiöstä nyt ja tulevaisuudessa. Sen myötä tarkoituksena on tuoda esille ilmiön keskeisiä asioita, jotta jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa paremmin. Tutkimuksen lähestymistapana hyödynnetään laadullista asennetutkimusta, sillä sen avulla voidaan selvittää, millaisia asioita ihmiset arvottavat kommentoidessaan jotain kiistanalaista aihepiiriä. Tutkimuksessa ei ole tarkoituksena selvittää faktoja ilmiöstä, vaan keskiössä on argumentaation tuottaminen ja sen tarkempi analysointi. Täten menetelmä sopii hyvin kyseiseen tutkimukseen, jossa tarkoituksena on kuluttajien näkemysten selvittäminen. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä laadulliselle asennetutkimukselle ominaisesta puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastateltaville esitettiin ruoan verkkokauppojen kestävyyttä käsitteleviä väittämiä, joita he vapaasti kommentoivat. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto jaoteltiin samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella. Analyysin toisessa vaiheessa havaintoja peilattiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, ja tämän myötä nostettiin esiin ilmiön kannalta keskeisiä asioita. Liikenteen päästöjen vähentämisen osalta keskiöön nousi sähköisten kulkuneuvojen hyödyntäminen kotiinkuljetuksissa. Ruokahävikin vähentämisen osalta keskiössä oli suunnitelmallisuuden kääntäminen positiiviseksi asiaksi vähentämällä palveluissa ilmeneviä liiallisen ostamisen kannustimia. Digitaalisten tuuppausten osalta korostettiin niiden toimivuutta verkkokaupan kontekstissa, mutta samalla epäiltiin yritysten halukkuutta edistää nimenomaan kestävämpiä valintoja. Tulosten perusteella ilmiön kannalta keskiössä on alan toimijoiden rooli ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämisessä. Tämä korostuu Suomen kaltaisessa keskittyneessä markkinassa vielä erityisesti, koska kahdella toimijalla on valtava vaikutus siihen, miten ja millaista ruokaa suomalaiset ostavat. Tulevaisuudessa olisikin syytä tutkia ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämistä kilpailuetuna Suomen kontekstissa, mikäli halutaan toimijoiden panostavan ilmiöön.
-
(2012)Tutkimuksen aiheena ovat tavallisten ihmisten tulkinnat yrityskriisistä. Tutkimuksessa keskitytään yhden yrityskriisin tulkintoihin Suomessa, mutta samalla tavoitellaan yleisiä tapoja mallintaa ruohonjuuritason tulkintoja yrityskriisistä. Tulkintoja tutkitaan kehysten avulla. Lisäksi halutaan selvittää kahden eri taustavaikuttimen osuutta ruohonjuuritason kehyksissä. Ensimmäinen on uutisten agenda-setting-rooli ja toinen tulkitsijan suhde kriisiyritykseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa kehystutkimukseen ja sen sovelluksiin mediatutkimuksessa. Erilaisista aiemmassa empiirisesti tutkimuksessa testatuista kehysrakennelmista yhdistellään tähän työhön kolme kehyskokonaisuutta: vastakehystäminen suhteessa median kehyksiin, ilmiön makro- ja mikrotasojen kehystäminen ja ilmiön strateginen kehystäminen. Työ on määrällinen tapaustutkimus, jonka kohteena on Toyotan tekninen kriisi vuodelta 2010. Tutkimuksen aineisto koostuu kyseistä ilmiötä käsittelevistä verkkouutisista ja niiden kommenttipalstojen kommenteista. Aineisto on kerätty kahden verkkolehden www-sivuilta. Analyysin tulokset osoittavat verkkouutisten kehyksillä olevan lievä makrotason ohjausvaikutus kommenttien kehyksiin. Kyseessä on ns. attribuutti-agenda-setting-vaikutus. Kommenttiaineisto sisälsi kuitenkin useita uutisista poikkeavia ja puuttuvia kehysrakennelmia, joten kommenttiaineiston tutkiminen myös omana kokonaisuutenaan oli perusteltua. Makro- ja mikrotason kehysanalyysin perusteella kommenttien keskusteemaksi muodostuu vastuu- ja syyllisyyspohdinnat. Kyseinen teema kuitenkin näyttäytyy toimijoiden, toiminnan kohteiden, toiminnan tasojen ja vastuuarvioiden sävyn osalta hyvin moniulotteisena. Kommenttien kehysten perusteella muodostetaan kommenttiaineistosta strategisia kehystäjäprofiileja, jotka kuvaavat yrityskriisin ruohonjuuritason tulkitsijoita tavoitteellisina ja myös subjektiivisina ilmiötulkitsijoia. Profiilit rakentuvat syyllisyysarvioiden ympärille. Sidosryhminä tutkitaan kuluttaja- ja asiakasrooleja. Tulokset osoittavat asiakassuhteen kriisissä olevaan yritykseen lieventävän negatiivisia ja korostavan positiivisia arvioita yrityksestä ja sen vastuusta. Työn keskeinen anti on kehysajattelun soveltaminen myös muuhun kuin media-ammattilaisten tuottamaan sisältöön ja yrityskriisin mallintaminen alhaalta ylöspäin eli tavallisten ihmisten näkökulmasta.
-
(2024)This thesis examined food education within children's food-themed television programmes. The aim of the thesis was to analyse the content and pedagogical elements of food-educational scenes in the programmes and to consider the potential they offer for the development of children's food skills. The theoretical framework of the thesis was based on the concept of food sense, developed within home economics, which approaches food learning through the aspects of understanding, situational applying, and redefinition of action. In this context, food learning is understood as a three-leveled and gradually deepening process. The data of the study encompassed all children's programmes available in Finland via streaming services,which could be identified as food-related based on the cover image and introductory text. There were a total of nine series that met the criteria. For each series, three episodes were randomly chosen for further examination. The final data consisted of 27 episodes. The method of analysis used in the study was dialogical thematization. The data were first thematized in relation to the three levels of food sense. Within these levels, the data were then organized further into themes related to the implementation of food education. The results of the study indicate that children's programs utilize tensions in accordance to the food sense framework in food education. The tensions were caused by hygiene, time, food characteristics, eating, and food aesthetics. Related applied solutions in the series included sharing of information, technological solutions, verbal communication, and applied cooking. The solutions caused learning, as well as changes in ingredients, attitudes, and preferences. Tensions were most commonly individual- centered, focusing on feelings or inadequate interaction skills of single characters. The solutions were more communal, such as asking for help from other people or jointly brainstorming solutions. Based on the results, the programmes aim to integrate the educational content into practical and everyday activities. However, the programs also make use of magic and non-realistic aspects in their content, such as anthropomorphic characters and imaginative technological inventions.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Ruoka-aineallergian esiintymistä koirilla Suomessa ei ole juurikaan tutkittu. Sairauden luotettava diagnostisointi on vaikeaa ja osa todellisista ruoka-aineallergioista jää tunnistamatta. Toisaalta taas diagnoosi saatetaan asettaa riittämättömin perustein. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää yleisimmät ruokaperäiset allergeenit, tutkia kaupallisen hypoallergeenisen ruuan käyttökelpoisuutta ruoka-aineallergian diagnostisoimisessa sekä selvittää korrelaatiota seerumin vasta-ainetasojen ja eliminaatio-provokaatiotestin välillä epäiltäessä ruoka-aineallergiaa koiralla. Näiden syventävien opintojen tutkimusosassa tutkittiin 32 ruoka-aineallergiseksi epäiltyä koiraa. Kaikki koirat testattiin ELISA-menetelmällä. Tällä pyrittiin seulomaan joukosta todennäköisimmin ruoka-aineallergiaa sairastavat koirat. Varsinaiseen ruokintakokeeseen valitut koirat siirrettiin syömään Walthamin Selected Protein- kuivamuonaa ja myöhemmin ne altistettiin eri ruoka-aineille. Lopuksi vertailtiin ELISA-testin ja varsinaisen ruokintakokeen antamien tulosten välistä korrelaatiota. Tutkimuksessa ELISA:n ja kliinisten ruokintakokeiden välinen vastaavuus oli kliinikon tarpeita ajatellen riittämätön. Tulosten perusteella päädyttiin siihen, että ainoa täysin luotettava tapa diagnostisoida koiran ruoka-ainellergia on suorittaa eliminaatio-provokaatio-ruokinta. Käytännössä tämä on erittäin työläs menetelmä ja vaatii erittäin hyvää yhteistyötä koiran omistajan ja eläinlääkärin välillä.
-
(2024)Maisterintutkielmassa tarkastelen, miten ruokaan kytkeytyt köyhyyden kokemukset näkyvät läheis- ja sosiaalisissa suhteissa. Tarkastelussani nostan esille ruokaan liittyviä kultturisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia näkökulmia. Tutkielmani teoreettisena taustana toimii köyhyyden teoreettinen määrittely. Ruokaan kytkeytyneen köyhyyden tutkiminen on kiinnostavaa, koska ruoka on konkreettinen ja arkipäiväinen asia ja ruokaan sekä köyhyyteen liittyy paljon yhteiskunnallista pohdintaa ja poliittista päätöksentekoa. Tutkielmassa tuon esille Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun 2019:n osallistuneiden kirjoittajien esittämät ruokaan liittyvät ajatukset ja pohdinnat. Tutkimukseni aineisto koostuu 70:stä kirjoituskilpailuun lähetetystä kirjoituksesta. Tutkimusotteeni on laadullinen ja aineistoa olen analysoinut aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tulokset osoittavat, että ruokaan liittyi erilaisia ruoka-avun ulottuvuuksia, jotka näyttäytyivät läheisten tarjoamana apua sekä yhteiskunnallisten että vapaaehtoisten toimijoiden tarjoamana apuna. Annettuun ruoka-apuun liittyi ristiriitaisia ajatuksia ja toiveita. Yhtäältä pohdinnoissa tuotiin esille huolenpitoon ja välittämiseen liityviä näkökulmia että toisaalta pettymyksiä. Myös taloudellisen väkivallan ulottuvuudet näkyivät kirjoituksissa. Tutkielman tuloksena on se, että köyhyyden vaikutukset kaventavat yksilöiden mahdollisuuksia ruokaan liittyvään sosiaaliseen osallisuuteen. Köyhyyttä kokevilla yksilöillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua ruokakulttuuriin ja sen tarjoamiin sosiaalisen osallisuuden mahdollisuuksiin. Köyhyyden kontekstissa ruokaan ja ruuanhankintaan liittyy häpeää sekä syyllisyyden ja nöyryytyksen kokemuksia, jotka nousevat esille sosiaalisissa kohtaamisissa. Tutkielma nostaa esille, että läheis- ja sosiaalisiin suhteisiin kytkeytyy osallisuuteen ja vastavuoroisuuteen liittyviä odotuksia. Näihin odotuksiin vastaaminen tulisi ottaa huomioon pohdittaessa esimerkiksi ruoka-apua. Toisaalta tutkielman osoittaa, että ruokaa liittyvissä kohtaamisissa voi esiintyä häpeän syyllisyyden ja nöyryytyksen kokemuksia. Läheis- ja sosiaalissa suhteissa sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa tulisi toimia niin, ettei yksilölle muodostuisi näitä kokemuksia.
-
(2018)The goal of this master’s thesis is to describe and interpret how everyday food preparation is accommodated in families with teenage vegetarians. This thesis is based on an ecocultural view of proactive and adaptive families (Weisner & Gallimore, 1994; Gallimore et al., 1989; 1993). The data were collected in a family interview that combined theme- and stimulated recall -interviews. The stimulated recall -material was a photo food diary, that the participating youths (n=6) kept for 5–7 days by photographing everything they ate and sending the photos by WhatsApp to the thesis writer. Each diary entry contained a photo and a short set of notes. In the interview the youths described their everyday lives surrounding the photos. Their participating family members (n=8) added to these descriptions to build the frames of everyday life in their families. Discussion themes were also added from a theme interview guide written by the thesis writer. The interview material was analyzed using content analysis. The material was coded and themed by using the Atlas.ti software, after which the results were divided into categories by type. The everyday life food types were named the hedonistic, pragmatic and enabling type. Through these types an understanding was formed about food preparation in everyday life of families with teenage vegetarians and the accommodating actions, which are used in each type of family. The accommodating actions were adapted according to the practices already used in the families. Vegetarian food was given the same kind of meanings, which already existed in the family culture. In the hedonistic type also vegetarian food was made meaningful through its good flavor, which led to adaptation by testing new foods adventurously and making vegetarian food for the whole family. In the hedonistic type vegetarian food was made meaningful, as was nonvegetarian food, through it being fuel for family members enabling other activities. The vegetarian was offered a vegetarian version of non-vegetarian food the other family members ate. In the enabling type family members ate different foods, because each family member had different kinds of liking and needs, and all of these wanted to be catered to. For this to be possible, ready meals and restaurant food was frequently used unless the vegetarian youth made their own food. In conclusion, products made to substitute meat and other animal products, good knowledge on food and cooking, vast resources the families had available and treating food preparation as a hobby made the accommodative activities easier.
-
(2020)There are only few studies about diet of food pantry recipients or quality of their diet. Previous studies have found out that food pantry recipients are elder, more disadvantaged and in lower socioeconomic status compared to general population. The aim of this study was to find out from which food groups the daily diet of food pantry recipients consisted, do there exist different dietary patterns among the food pantry recipients, and are sociodemographic factors, experienced wealth and vulnerability associated with the diet. In addition, experiences about convenience of food donated in food aid for cooking and possibilities to prepare warm meals among food pantry recipients, and association between convenience, possibilities and diet, were studied. This study was a cross-sectional study and the data consisted of participants in the project called From food pantry to participation (Ruokajonosta osallisuuteen -hanke). Diet was studied by using the Diet and lifestyle questionnaire form that included 7-sections - food frequency questionnaire. Closed questions were applied to study experiences about convenience of food donated in food aid, possibilities to prepare meal and economic situation. T-tests and variance analysis were used to study differences between the groups, and regression analysis were used to study associations between diet and background factors. Principal component analysis was used to detect dietary patterns. The study population consisted of 137 participants from different parts of Finland. 114 participants were included in the final analysis. 45 % were men and 78 % were retired. There was a need for improvements in the diet. Less than half of the participants consumed vegetables, berries and fruits daily. Dairy products, dietary fats and grains were eaten daily by every third. 58 % ate fish 1–2 times per week. Eggs and meat were eaten 3–5 times per week by 33 %, and daily by 23 % respectively. 53 % of food pantry recipients felt that food donated in food aid was convenient for cooking. 83 % cooked often or quite often. In this study two dietary patterns were detected; traditional dietary pattern and vegetable-fish -based dietary pattern. The most strongly loaded food groups in the traditional dietary pattern were grains, dairy products, dietary fats, and meat and eggs. Fruits, berries, vegetables and fish were most strongly loaded in the vegetable-fish -based dietary pattern. There was one group that preferred vegetable-fish -based dietary pattern. Factors positively associated with the dietary patterns in this group were older age, female sex, living in an owner-occupied flat, experienced good wealth and low vulnerability, non-smoking and low consumption of alcohol. Convenience of food donated in food aid for cooking and possibilities to prepare a warm meal were not significantly associated with the dietary patterns. The study population represented general food pantry recipients. However, the results cannot be generalized as the population was small. The study indicates that the diet of food pantry recipients needs improvements, and there exist groups with different eating patterns among them. More research is needed to find out if there was an association between the diet of food pantry recipients and the way food aid was implemented in practice. Diet should be studied more precisely in the following studies. Young people and persons having risk of exclusion, and consequences of COVID-19 pandemic for food aid work and food pantry recipients should be studied also.
-
(2016)Ruokablogien lukemisen yleistymisen myötä blogeista on tullut tärkeä tuotetiedon lähde. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten ruokablogien lukeminen vaikuttaa ruokaan liitettävään ostokäyttäytymiseen. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, miten ruokablogien sisältämä sähköinen kuulopuhe (eWOM) vaikuttaa ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen yhdistämällä aikaisemmista eWOM-tutkimuksista saatua tietoa. Ruokablogien lukemisen vaikutuksen tutkimisessa käytettiin hyväksi aikaisempia eWOMia koskevia tutkimuksia sekä Kotlerin ja Armstrongin (2006) kuluttajan ostopäätösprosessia. Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta E-lomakkeella toteutetulla survey-kyselyllä. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti tutkimuskysymysten tarkastelun suuremmalla otoksella. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin yliopiston läsnä olevat opiskelijat, joilla oli tiedot opiskelijarekisterin tietokannassa. Ruokablogien sisältämän eWOMin vaikutusta ostokäyttäytymiseen arvioitiin tutkimusta varten kehitetyllä eWOM-mittaristolla, joka luotiin faktorianalyysien perusteella. Faktorianalyysin pohjalta muodostettujen summamuuttujien vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen analysoitiin varianssianalyysillä. Taustatekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia jakauma- ja frekvenssitarkastelujen lisäksi. Ruokablogien lukemisen yleisimpiä tarkoituksia olivat ruokablogit reseptien, inspiraation ja tiedonlähteenä. Yleisimmin ruokablogista saatavaa tietoa olivat tieto resepteistä, tuotteista ja niiden käyttötavoista sekä tieto muiden kokemuksista. Ostouseusryhmien ääripäiden välillä todettiin olevat tilastollisesti merkitsevää eroa ruokablogin lukemisen useuden suhteen. Ruokablogien lukemisen sekä tuotearvosteluiden ja -suositusten vaikutus ostoaikomukseen erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien ostouseusryhmien välillä ja vaikutukset ostouseuteen olivat suuret. Lukijakommenttien vaikutus ostoaikomukseen erosi tilastollisesti merkitsevästi ei kertaakaan ruokablogista tuttua tuotetta ostaneiden sekä ei kertaakaan ostaneiden ja vähintään kolme kertaa ostaneiden välillä ja vaikutus ostouseuteen oli keskisuuri. Tutkimuksessa havaittiin, että lukijat kokevat tuotearvostelut ja -suositukset eri tavalla kuin lukijakommentit, mutta molemmilla tekijöillä on vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen.
-
Ruokahalun säätely ja lihavuuden lääkehoito : lihavuuslääkkeiden tehoseulontamenetelmä seeprakalalla (2014)Obesity is a significant problem for public health. Obesity develops when systems controlling food intake and consumption are imbalanced. Many different brain areas and transmitters contribute to maintain energy balance. Signals that are secreted proportional to body's fat storage (leptin and insulin) regulate energy balance in a long run. Hormones that are secreted from gastrointestinal tract control food intake in a short run. These hormones are for example cholecystokinin, peptide YY and ghrelin. Drug treatment for obesity is limited because effective drugs are lacking. The only drug to treat obesity in Europe is orlistat but it's effectiveness is modest. The development for new antiobesity drugs has been busy. Problems in drug development have however delayed drugs in the market. The aim of this study was to develop a method with which we could measure how much food zebrafish (Danio rerio) has been eaten and to study how different drugs affect feeding behavior of the zebrafish. The purpose was also to do high throughput screening of antiobesity drug with this method and to study how genes affect feeding. The amount of food that zebrafish ate was able to be measured by utilizing fluorescent rotifers as fish's food. Drugs that are known to affect feeding (fluoxetine and rimonabant) reduced the amount of food zebrafish ate when measurement was done in 6-well plate and with two hours feeding. Sibutramine did not affect food intake, although it has been shown to reduce food intake in zebrafish in another study. The effect of gene knock down was also studied with morpholino oligonucleotides. MANF, th2 or galanin gene knock down did not affect food intake in zebrafish. The conclusion is that the new method is well suited for food intake measurements and drug effectiveness studies. The method can not be used in high throughput screening because results can not be analyzed by a plate reader and the feeding can not be done in 96-well plate.
-
(2017)Maailmanlaajuisesti jopa puolet ihmisten käyttöön tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi jossain elintarvikeketjun vaiheessa, mikä on taloudellisesti tehotonta sekä ympäristöllisestä että sosiaalisesta näkökulmasta kestämätöntä. Merkittävä osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämisen on nähty olevan yksittäisten kuluttajien ja kotitalouksien vastuulla. Monissa tutkimuksissa on keskitytty ruokahävikin määrän ja koostumuksen mittaamiseen melko yksilölähtöisistä näkökulmista, joten ymmärrys ympäröivien rakenteiden vaikutuksesta kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrään on jäänyt heikoksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ruokahävikin syntymistä arkisten käytäntöjen ristipaineessa ja pyritään ymmärtämään, kuinka kuluttajat tunnistavat ja tulkitsevat kotitaloudessaan syntyvää ruokahävikkiä. Aihetta lähestytään laadullisella tutkimusotteella. Aineisto koostuu kahdentoista kotitalouden pitämistä ruoka- ja hävikkipäiväkirjoista, heidän kanssaan toteutetuista haastatteluista sekä valokuvista, joita tutkimukseen osallistuneet kuluttajat ovat ottaneet poisheittämästään ruoasta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kuluttajat tunnistavat vastuunsa ruokahävikin vähentämisessä. He suhtautuvat kielteisesti syömäkelpoisen ruoan poisheittämiseen ja kokevat sen olevan ennen kaikkea turhaa. Samalla kotitaloudessa syntyvän ruokahävikin määrän tunnistaminen on kuluttajille vaikeaa. He tulkitsevat ruoan poisheittämisen olevan poikkeuksellista tai harvinaislaatuista heidän taloudessaan, vaikka päiväkirjamerkinnät osoittavat, että tutkimusviikon aikana jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa kotitaloudessa päädyttiin heittämään ruokaa pois. Perustellessa ruokahävikin syntymistä kuluttajien puheessa toistuvat kuvaukset eli selonteot liittyvät huolenpitoon lähimmäisistä ja terveydestä, ruoan unohtumiseen ja piiloutumiseen kaappien perälle sekä elämän ennakoimattomuuteen. Nämä arkiset käytännöt vaikuttavat usein epäsuorasti ruokahävikin syntymiseen, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttaminen vaatii arjen rakenteiden ymmärtämistä.
-
(2019)Adhesion of the food into the packaging has an important role in various stages of the supply chain of food production to recycling. If the food sticks to the surface of the package and the package does not get completely empty, there will be ethical and ecological problems due to the use of resources such as water, raw materials and energy which are wasted in considerable quantities. If the packaging does not empty properly, but leaves residues, the image of product’s quality in the eyes of the consumer will be reduced. The aim of this study was to develop packaging materials that reduce food losses by improving the release of the food from its packaging. The research topics were the emptying properties of the packaging materials and the adhesion of the oily foods to their surfaces. The work was carried out by testing the coated paperboards and trays adhesion properties. As model products, commercial marinade and rapeseed oil were used, and their viscosities were determined. The method used were 80° tilt test, stickiness test, contact angle measurement and chemical extraction combined with gas chromatography. Based on the results of the study, the amount of residue from an oily food at the surface of the packaging can be influenced by appropriate combination of mechanical and chemical treatments. Using a PE coating which is glossy and non-patterned with a chemical treatment is the best for ensuring removal of oily foods removed from the packaging. Food waste can be reduced by choosing the proper packaging type for each foodstuff based on its attributes.
-
(2015)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millaista ruokahävikkikäyttäytyminen kotitalouksissa on ja minkälaiset asenteet vaikuttavat kotitalouksissa tapahtuvaan ruokahävikin syntyyn. Lisäksi tutkittavana oli tiedon rooli ja kuinka se vaikuttaa toisaalta asenteisiin ja toisaalta suoraan hävikkikäytökseen. Myös tärkeimmät hävikkikäyttäytymiseen liittyvät taustamuuttujat kartoitettiin, jolloin niiden avulla voidaan selittää osa ilmiöstä. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena strukturoidulla lomakkeella ja aineisto kerättiin opiskelijoista sähköpostilistojen avulla. Tutkimuksen kirjallisuusosiossa selvitettiin asenteiden ja käytöksen välistä yhteyttä, ruokahävikkiin liittyviä asenteita sekä ruokahävikkikäyttäytymistä. Kirjallisen aineistosta etsittiin merkittävimmät ruokahävikkiin liittyvät asenteet, joita olivat ympäristöystävällisyys, ruokaturvallisuus, säästäväisyys sekä ruoan arvo. Ruokahävikkiin liittyvä tieto jaettiin yleiseen tietoon sekä omaan käytökseen liittyvään tietoon. Kirjallisuuden pohjalta määritettiin myös ruokahävikkikäyttäytyminen, johon löydettiin kolme tärkeintä syntykohtaa. Nämä olivat varastointi, ruoanlaitto ja ruokailu. Tutkittavat asenteet olivat varsin positiivisia lähes kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden asenteiden kohdalla. Tämän vuoksi lineaarista korrelaatiota asenteiden ja muiden tekijöiden välillä ei ollut merkittävällä tasolla löydettävissä. Asenteista keskenään eniten korreloivat hävikki- sekä ympäristöasenteet. Tiedot jaettiin kahteen klusteriin, joista toisessa oli korkean tiedon omaavat yksilöt ja toisessa matalamman tiedon omaavat. Korkeamman tiedon omaavilla vastaajilla oli korkeammat arvot myös ympäristöasenteissa, ruoan arvostuksessa sekä hävikkiasenteissa. Vastaajat jaettiin käytöksen mukaan myös kahteen klusteriin, joista toiseen kuuluvilla oli suhteessa enemmän hävikkiä ehkäiseviä käytöksiä ja toiseen kuuluvilla suhteessa enemmän hävikkiä tuottavia käytöksiä. Asenteista oli löydettävissä yhteys näihin ryhmiin ja asenteissa säästäväisyyteen, ruoan arvoon sekä hävikkiin olikin eroja ryhmien välillä. Vähemmän hävikkiä tuottavalla ryhmällä asenteet olivat näiden osalta positiivisempia. Myös tiedon määrä oli tärkeässä osassa ja vähemmän hävikkiä tuottavassa ryhmässä tieto oli suurelta osin parempaa. Tuoteryhmien poisheittoa tutkittaessa nousivat esiin myös asenteet ruokaturvallisuutta kohtaan. Myös korkean tiedon omaavat yksilöt saattoivat käyttäytyä enemmän hävikkiä tuottavalla tavalla, mikäli ruokaturvallisuus oli uhattuna.
-
(2023)Maapallon kantokyky on jo nykyisellä elintarviketuotannolla koetuksella, ja alati kasvava väkiluku tulee lisäämään ruoantuotannon ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä elintarvikkeiden tuotanto kuluttaa luonnonvaroja kestämättömällä tavalla ja lisää kasvihuonepäästöjä. Uusia, kestävämpiä ruoantuotannon menetelmiä olisi kehitettävä myös tulevaisuuden ruokaturvan varmistamiseksi. Tässä hyönteisistä saatavilla elintarvikkeilla voisi olla merkittävä rooli. Lisäksi hyönteisiä voidaan hyödyntää eläinten rehuna. Kuten muidenkin tuotantoeläinten, myös ruokahyönteisten hyvinvointi tulee huomioida niiden tuotannossa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, mitä tällä hetkellä tiedetään Suomessa elintarvikkeina hyödynnettävien ruokahyönteisten hyvinvoinnista. Hyönteisten hyvinvointia arvioidaan pohdinnassa viiden vapauden periaatteen kautta huomioiden lisäksi myös positiiviset kokemukset. Viiteen vapauteen sisältyvät vapaudet 1) nälästä ja janosta, 2) epämukavuudesta, 3) kivusta, loukkaantumisista ja sairaudesta, 4) pelosta ja ahdistuksesta sekä 5) vapaus käyttäytyä lajille ominaisella tavalla. Syötäviä hyönteislajeja on raportoitu olevan maailmanlaajuisesti yli 2000. Tutkielman valmistumishetkellä Suomessa hyväksyttyjä elintarvikkeina markkinoitavia hyönteislajeja ovat Acheta domesticus (kotisirkka), Alphitobius diaperinus (kanatunkkari, toukkamuoto, yksinoikeus markkinoille saattamiseen Ynsect NL B.V. - yrityksellä 28.01.2028 asti), Apis mellifera (tarhamehiläinen, kuhnuritoukka), Hermetia illucens (mustasotilaskärpänen, toukkamuoto), Locusta migratoria (idänkulkusirkka) ja Tenebrio molitor (jauhopukki, toukkamuoto). Tutkielmassa käsitellään yleisesti hyönteisten anatomiaa, fysiologiaa ja käyttäytymistä sekä Suomen ruokahyönteisten luonnollisia elinolosuhteita. Ruokahyönteisten anatomiassa ja fysiologiassa on samat perusperiaatteet, mutta lajikohtaista vaihtelua on runsaasti. Käyttäytymisessä ja elinolosuhteissa on suuria lajikohtaisia eroavaisuuksia eikä varsinaisista käyttäytymistarpeista, mielen kyvyistä ja kivuntunnosta tiedetä juuri mitään. Suomen lainsäädännössä hyönteisten pidon vaatimukset tulevat yleisistä vaatimuksista, mutta laki ei mene yksityiskohtiin. Ruokaviraston laatima hyönteisohje suosittelee hyönteisten hyvinvoinnin kirjaamista osaksi omavalvontasuunnitelmaa. Stressitekijöiden vaikutuksesta hyönteisten selviytymiseen sekä hyönteisten negatiivisista kokemuksista tiedetään hyvin vähän. Lopetusmenetelmistä löytyy vain rajallista ja ristiriitaista tietoa. Lainsäädännöstä puuttuvat yksityiskohtaiset vaatimukset hyönteisten pidolle ja kohtelulle. Hyönteislajien monimuotoisuuden vuoksi yleistäviä johtopäätöksiä voi olla mahdotonta tehdä. Vähäisen tutkitun tiedon määrän vuoksi hyönteisten hyvinvoinnin arvioiminen on tällä hetkellä vaikeaa. Kirjallisuuskatsauksen loppupäätelmänä voidaankin todeta, että tutkittua tietoa ruokahyönteisten hyvinvointiin liittyen tarvitaan runsaasti lisää monelta eri osa-alueelta.
-
(2023)Besides traditional cookbooks and magazines, a large amount of food content is widely available in various digital sources, such as social media or websites – thanks to digitalization. The wide accessibility of food content offers an opportunity to seek inspiration from various sources. This thesis studies why people are seeking for food inspiration, and what kind of food content they find inspiring. Additionally, it explores which type of sources people rely on when looking for food inspiration. The research was conducted by qualitative methods. Research data consists of 114 responses that were collected using an open-ended online questionnaire during October-November 2022. The questionnaire was distributed using different messaging applications relying on snowball effect. Additionally, the questionnaire was also shared in social media. The collected material was analyzed using a data-oriented content analysis. Furthermore, some quantification was also performed on the data. Consumers explained their reasons for seeking food inspiration through five motive categories: 1. helping everyday life, 2. the charm of novelty, 3. a special occasion or date, 4. diets and preferences, and 5. well-being and economy. The study also found indications about which elements consumers find interesting in food content. They were 1. visuality, 2. simplicity and speed, 3. trendiness and recommendations, 4. healthiness and vegetables, and 5. seasonality. Among the sources of food inspiration, the internet (56 mentions), magazines (56 mentions) and Instagram (50 mentions) received the most mentions in this study. The results examine the needs and views of consumers regarding food content. However, there is still need for further research such as considering the differences between genders and age groups.
-
(2019)Tämä tutkielma tarkastelee hätäravinnon hankintaa ja käyttöä vuosina 1684–1700. Kysymyksenasettelultaan kaksiosaisen työn alkupuolella tarkastellaan sitä, mitä hätäravintoa käytettiin ja millaisia edellytyksiä käytölle oli. Työn jälkipuolella vertaillaan hätäravintoon liittyvää rikollisuutta muuhun nälänhätärikollisuuteen. Tutkielmassa pohditaan luonnonvaraisten kasvien käyttömahdollisuuksia hätäravintona Antti Häkkisen esittämien ravitsemustieteellisten, tiedollisten ja taidollisten edellytysten valossa. Tutkimustuloksia vertaillaan Suomen 1860-luvun nälänhädästä tehtyihin tutkimuksiin sekä kansainväliseen nälänhätätutkimukseen. Tutkielman lähdeaineistona ovat kuuden läänin tai tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. Aineiston rajaamisessa apuna käytetään tuomiokirjakortistoa. Aineisto kattaa 61 tapausta. Aineisto on osin fragmentaarista ja tuhoutunutta, mutta lähdekritiikin valossa se on pääosin luotettava. Tutkimuksen kohteena olevalle ajalle tyypillistä lähdeaineistoa lähestytään vähemmän käytetystä näkökulmasta keskittyen rikosten ohella rikosjutuissa mainittuun hätäravintoon. Oikeuden näkökulmasta merkityksettömän ilmiön tarkastelu mahdollistuu aineiston lähiluvun kautta. Tutkielmassa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. 1600-luvun lopulla hätäravintona käytettiin pettua, tamppua, jäkälää, sammalta, olkea sekä akanoita. Harvemmin käytettyjä luonnonvaraisia kasveja olivat muun muassa suovehka, nokkonen, ohdake, suolaheinä sekä kasvien juuret. Hätäravinnon hankkiminen oli monivaiheinen prosessi. Se oli pääosin sidottu vuodenkiertoon, minkä vuoksi hätäravintoa täytyi varastoida keväällä ja kesällä ennen satotuhoja. Monien hätäravintona käytettyjen kasvien ravintoarvot ovat alhaiset. Useat kasvit olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia vielä ruoanvalmistusprosessien jälkeenkin, sillä ne aiheuttivat hengenvaarallisia suolisto-oireita. Mikäli hätäravintoa käytettiin ainoana ravintona, täytyi sitä syödä niin paljon, ettei heikentynyt elimistö sitä kestänyt. Hätäravinnon käyttö oli keino yrittää selvitä pahimman yli, mutta ravitsemuksellista hyötyä siitä ei juuri ollut. Hätäravinnon ravitsemuksellisesta heikkoudesta huolimatta sitä yritettiin hankkia rikollisin keinoin. Hätäravintoon liittyvien varkauksien ja henkirikosten määrä kasvoi suurten kuolonvuosien (1695–97) aikana. Varkaudet kohdistuivat lähes yksinomaan vähäpätöiseen hätäravintoon, eikä ravitsevampia ravintoaineita tuoda ilmi. Omaisuus- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneet olivat tyypillisesti irtolaisina kulkevia kerjäläismiehiä. Henkirikosten kohteeksi saattoi joutua kuka tahansa ruokavaroja hallinnoinut henkilö. Rikosten hyöty jäi usein vähäiseksi. Nälkä ajoi jotkut häikäilemättömiin väkivaltarikoksiin, mutta monet rikoksiin syyllistyneistä on nähtävä nälänhädän uhreina. Rikollisuus on pääasiassa samankaltaista kuin historiallisten nälänhätien globaali tarkastelu on osoittanut. Tutkimuksen kohteena olevasta aineistosta löytyy kuitenkin muutamia henkirikoksia, joiden motiivina on ruoan hankinta. Tällaisia rikoksia on globaalisti pidetty myytteinä. Kaiken kaikkiaan hätäravintoon liittyvä rikollisuus on nähtävä pääasiassa viimeisenä selviytymiskeinona, johon läheskään kaikki eivät turvautuneet.
-
(2016)Aims: New forms of food services appear in the food market constantly as consumers are looking for new ways to ease their everyday lives. One new form of food services is a grocery bag service. With one delivery consumers may receive recipes and groceries to use for meals for several days. The aim of this study was to find out the impact of Anton & Anton's grocery bag service on the everyday life of its users. Another goal of this study was to explore the themes that lead to the choice to use of the service. The research questions are as follows 1) Why do consumers use grocery bag services, and 2) How does the grocery bag service affect to the everyday life management of the household. The theoretical framework of this study is based on earlier studies of consumer's food choice, and the concept of everyday life management by Liisa Haverinen (1996) Data and methods: The study was conducted with qualitative research. The data was collected with a questionnaire utilizing Typeform Internet application in March 2016. The participants were regular customers of Anton & Anton's grocery bag service. 109 answers were received to the questionnaire. 93% of respondents were female and only 7% male. The largest group of respondents (57) were between age of 30 to 45, the second largest were 45-65 year olds with 31 responses and the next were the 18-30 year olds with 15 responses. There were only six respondents aged over 65. Almost 60% of the respondents lived in a household with one or several children. The analysis of the data was conducted by content analysis and thematic analysis. Results and discussion: The results of the study suggest that the use of grocery bag services had many types of effects on the everyday lives of its users. The effects were perceived as mainly positive. According to the experiences of the users, the grocery bag service made their everyday life easier. The service developed the users' cooking skills and encouraged them to try new experiments in the kitchen. The users told that the use of the grocery bag service developed their diet to be more healthy and diverse. The service also made their grocery shopping more economical and systematic, and the shopping experience became more pleasant. The service directed the users to voluntarily make time and effort towards cooking. On the other hand the service decreased shopping time, which freed plenty of time in the users' everyday lives. The quality of the users' lives seemed to improve with successful cooking experiences as well as with distinguishing their own values in their food choices. According to the users, positive aspects of the grocery bag service also include decrease of food waste, increase of the use of vegetables and fish and decrease in unnecessary purchases, which save money.
-
(2021)The year 2020 changed our everyday life. The exceptional circumstances with Covid-19 have suddenly affected people’s everyday life. The purpose of this study is to observe how meal box service can help everyday cooking habits during the exceptional situation. Meal box service consists of food items, premeasured, and accompanied by a set of recipes. Meal box are mostly delivered home, or you can pick it up from special store. This study analyses what consumers appreciate when using meal box service and how it helps everyday life. People who took part in this study have used the meal box service during corona situation between autumn 2020 and spring 2021, when everyday life felt normal again after the crisis-like nature during spring 2020. This research applies qualitative methodology. The data were collected by using the theme interview method with both face to face and remote access. The interviews were made during February and March 2021. Nine adults took part in the interview, age range 26–56 years. All interviews were living in one- or two-people’s households without children. The interview records were analyzed using qualitive content analysis. The results of this analysis can be divided into three main categories as following, everyday life routines, services during the exceptional situation and change of everyday life. The results of this study show that meal box service helps everyday life by saving time from grocery shopping and meal planning and giving more time to do some other tasks. Covid-19 situation shows that people wanted to support companies by using meal box service. During the exceptional situation people have spent more time at home, which increased the need to prepare more food at home. This is one of the reasons people wanted to choose meal box service. Meal box service helps by diversifying eating habits and lowers the need to do grocery shopping. Other positive effects were discovering new recipes and ingredients. Difficulties using the service were that it didn’t remove the need for grocery shopping altogether. Special diets where also founded to be quite challenging when using meal box service because it didn’t take all diets inconsideration. Some people thought that weekly subscription was too captivating, because they didn’t want to use the service every week.
Now showing items 23554-23573 of 33008