Browsing by Title
Now showing items 24273-24292 of 30981
-
(2018)Passenger ship traffic has been a feature of the media in recent times. Particular attention has been given to the steady growth of passenger traffic between Helsinki ad Tallinn. The Port of Helsinki rose to Europe's busiest passenger port last year. The history of passenger ship traffic from Helsinki has been a success story. Over in recent years, we have moved a new phase of transition, where most of the small, slow and old ships have been replaced by new high-speed passenger car ferries. The aim of this study is to find out what kind of experiences, opinions and wishes Finnish ship passengers have to travel on board. The study focuses on the routes between Helsinki and Tallinn and Helsinki and Stockholm. The study aims to outline the reasons for leaving the ship, what issues are considered to be important in ship tourism and how shipping can be developed in the future. Before mapping passengers' opinions, it is presented in a wider context of the Baltic Sea passenger ship traffic, and looks at the development and current situation of the routes being studied. The research was carried out in summer 2017 through form designing. The target group was the Finnish ship passengers traveling from Helsinki to Tallinn and Stockholm. A total of 98 ferry passengers were interviewed, 54 of which were on the Tallinn route and 44 on the Stockholm route. The research product is qualitative in nature, but quantitative presentation has also been used to illustrate the results. 61% of the passengers on the Tallinn route responded to their shopping trip as the primary cause of their trip, while 78% of the passengers on the Stockholm route classed their cruise as a holiday. The main reasons for choosing a ship were a short trip time and a suitable timetable on the Tallinn route. The main reason for choosing a ship on the Stockholm route was the cabin range. The most important issues in ship tourism on the Tallinn route were the location of the terminals along good routes, the comfort and the services and the affordability of the trip. The nearby location and the distance traveled by Tallinn during the same day was also appreciated. The most important issues on the Stockholm route were the ship's comfort, the location of the terminals on good routes, the ship's versatile cabin selection and a good customer service. At the heart of the Stockholm route were cruise experiences with various leisure facilities. The plentiful program offering, especially for families with children, was also praised. Queuing and congestion were experienced as problems on both routes. Some of the travelers on the Stockholm route experienced a major disadvantage of the journey, but some of the passengers were willing to pay for quality and level of service. The M/S Finlandia was chosen the best ferry to the Tallinn route and the M/S Silja Symphony as the best ferry to the Stockholm route. The passengers' future wishes repeatedly related to the Tallinn route with fast connections, quiet living spaces for ships and low-cost travel deals. Also on the Stockholm route were wanted high-speed and high-quality ships, as well as a varied program of events ranging from artists to changing themes. The vessels on both routes were hoping for more versatile and inexpensive catering choices.
-
(2020)Introduction: Nutrition in early childhood is related to normal development and has an impact on health over the long term. Childhood is a key stage in food education and nutrition and food behaviours for the whole life span are learnt during childhood. In addition to home the day care strongly determines the eating habits the child learns. More than 250 000 Finnish children attend early childhood education and care such as preschool. The meaning of food eaten in preschool to a child’s diet is not yet fully known. Aims: The aim of the study was to asses food consumption and nutrient intake of the same children in and outside preschool. Additionally, this study aimed to examine the quality of the diet in preschool compared to other food environments. Material and methods: The material of this thesis is a part of the DAGIS research cross sectional study. A total of 545 preschoolers aged 3–6 from Southern and Western Finland participated in the study. 3-d food record was used as a food research method. Food consumption between different food environments was compared by using Wilcoxon signed rank test and McNemar-test. Differences in nutrient intake were compared by using a paired t-test. Results: There was a higher proportion of consumers of vegetables (p=0,000), fruits and berries (p=0,000), meat (p=0,0219, fish (p=0,000), cereals (p=0,000), dairy products (p=0,042) and dietary fats (p=0,000) in preschool than other food environments. More than half of the food was eaten in the preschool during the day. Only the consumption of beverages and sugary foods was higher outside the preschool. Food consumed in preschool contained less fat (p=0,009), less saturated fat (p=0,000) and more unsaturated fatty acids (p=0,018 and p=0,000) in relation to energy. Children ate more than half of all rye bread, porridge, vegetable oils and margarine and skimmed milk, less than one-fifth of sugary foods and less than 1 % of butter and fat mixtures in preschool throughout the measurement period. Intake of protein (p=0,000), unsaturated fatty acids (p= 0,000), fiber (p=0,000), vitamin D (p=0,000), folate (p=0,000) and sodium (p=0,000) was higher in relation to energy in preschool than other food environments. Conclusions: During the weekday food consumption was more diverse in preschool compared to other food environments. At the day level of food intake, the food eaten in preschool contained half of the energy, which does not meet the given recommendation. Intake of nutrients that indicate the quality of the diet was divided among food environments. Meals eaten in preschool contained a significant portion of fiber and polyunsaturated fatty acids but also sodium. The results suggest that food served in preschool plays a vital role in children’s nutrition and brings plenty of health-promoting elements to their diets.
-
(2016)Tutkielmassa perehdytään kaupallisen viestin sisältävään sisältöyhteistyötekstilajiin tekstilajitutkimuksen näkökulmasta. Sisältöyhteistyötekstiä analysoidaan sekä tyypillisen rakenteen että viestinnällisen tavoitteen kannalta. Aineisto koostuu 64 suomalaisista ruoka- ja lifestyle-blogeista kerätyistä elintarvikkeisiin keskittyvistä sisältöyhteistyöartikkeleista. Analyysiä ohjaa hypoteesi tekstilajin hybridisestä luonteesta. Teoreettisena viitekehyksenä on John Swalesin (1990) ja Vijay K. Bhatian (1993) tekstilajiteoria sekä Norman Fairclough’n (1992, 2003) ja Bhatian (2004) ajatukset tekstilajien intertekstuaalisuudesta ja sekoittumisesta. Analyysin aluksi määritellään sisältöyhteistyötekstin prototyyppinen kokonaisrakenne. Rakenteen analyysistä selviää, että sisältöyhteistyötekstit koostuvat yhdeksästä funktionaalisesta jaksosta, jotka ovat otsikko, kaupallinen tunniste, orientaatio, eksplisiittinen markkinointijakso, ankkurointijakso, resepti, kehotusjakso ja kooda. Tekstianalyysin perusteella funktionaaliset jaksot voidaan määritellä sijainnin, tekstityypin ja tyypillisten kielenpiirteiden perusteella. Tekstilajin promotionaalisuus näkyy selkeimmin direktiivisessä kehotusjaksossa, ja mainostettava tuote sidotaan kirjoittajan omaan elämään ankkurointijaksossa narratiivisten elementtien avulla. Tekstilajia yhdistävän viestinnällisen tavoitteen toteutumista pohditaan kolmelta kannalta. Ensinnäkin analysoidaan, millä tavalla kirjoittajan subjektiivinen näkökulma konstruoidaan tekstiin, millainen rooli tuotteella ja sen myyntiin tähtäävällä promootiolla on, ja millä tavalla lukijaa puhutellaan. Sisältöyhteistyötekstien viestinnällisessä tavoitteessa dialogisuus ja promotionaalisuus yhdistyy kirjoittajan identiteettiä rakentavan diskurssin kanssa. Kirjoittaja on tyypillisesti konstruoitu kokemusasiantuntijaksi, joka jakaa ohjeita ja informaatiota tuotteesta subjektiivisesta näkökulmasta. Puhuttelulla ja lukijaan viittaamalla lukijaa aktivoidaan ottamaan osaa keskusteluun.
-
(2021)Lihankulutuksen tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat kuluttajien mieltymysten muutokset, joita ohjaavat muun muassa lihan suhde terveyteen, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin sekä ilmastovaikutukset. Suomalaisten kulutus elintarvikkeiden suhteen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on vähentynyt. Lihan kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 1950 lähtien, mutta punaisen lihan osuus kulutuksesta on vähentynyt ja broilerin osuus on sen sijaan kasvanut. Globaalisti lihankulutuksen kasvun ajureita ovat muun muassa väestönkasvu, tulojen kasvu kehitysmaissa, lihan reaalihintojen lasku, kaupan vapautuminen, kaupungistuminen ja ruokajärjestelmän globalisaatio. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihan kulutuksen useus on muuttunut vuosien 2009-2019 aikana. Useutta mitattiin likert-asteikolla, jossa vaihtoehtoina oli ”päivittäin tai lähes päivittäin”, ”useamman kerran viikossa”, ”noin kerran viikossa” ”harvemmin”, ”en lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lisäksi selvitettiin taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vaikutusta lihan kulutuksen useuteen. Analysoinnissa hyödynnettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa sekä IBM SPSS 27.0-ohjelman tilastollisia testejä ja järjestettyä probit-mallia. Probit-mallissa lihankulutuksen järjestysasteikollinen useus oli selitettävänä muuttujana, jota selitettiin eri taustatekijöillä. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että lihan kulutuksen kasvu vaihtelee paljon alueiden välillä ja on merkkejä siitä, että joillakin alueilla lihankulutuksen kasvu on taittumassa. Lihan kulutus kasvaa eniten keskituloisissa maissa. Sen sijaan korkeatuloisissa maissa lihankulutus on vakaata tai vähenevää. Matalatuloisissa maissa kulutus on yhä melko vähäistä ja pysyttelee vakaana. Myös kuluttajien keskuudessa on erilaistumista ja mikäli kulutuskäyttäytymistä halutaan ohjata ja kuluttajia halutaan valistaa, erilaisia kuluttajia tulisi lähestyä erilaisella informaation kärjellä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa hyödynnettiin kahta Kantar TNS Agrin toteuttamaa suomalaisten lihankulutusta käsittelevää haastattelututkimusta. Toinen hyödynnetty kyselytutkimus oli osa Lihatiedotus ry:n teettämää Lihankulututusta ohjaavat tekijät -kyselyä. Tästä kokonaisuudesta hyödynnettiin vuosina 2009-2019 toteutettua osuutta. Toinen tutkimuksista oli vuonna 2019 suoritettu poikkileikkaustutkimus lihan kulutuksen useudesta ja lihaan liittyvistä asenteita. Näiden kyselytutkimusten avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Pitkittäistutkimuksen mukaan vuosina 2009-2019 kulutuksen ääripäiden osuus on kasvanut ja keskimääräinen kulutus on vähentynyt. ”Ei lainkaan” ja ”usein” lihaa kuluttavien osuudet ovat lievästi kasvaneet, kun taas harvoin lihaa kuluttavien osuus on melko voimakkaasti laskenut. Keskeisiä syitä lihankulutuksen taustalla ovat hyvä maku, proteiinin saanti, lihan kuuluminen ruokavalioon, tottumus, hyvä ravitsemus, helppous ja edullisuus, kun taas eettiset syyt, ympäristösyyt, vegaanisuus ja terveydelliset syyt nousevat esiin syinä, miksi lihaa ei kulutettu. Järjestetyssä probit -mallissa 10 % luottamustasolla merkitsevästi lihankulutusta selittäviä tekijöitä löytyi useista selittävistä muuttujista. Ikä, sukupuoli, tulot, asema ja asuinpaikka selittivät kaikki osaltaan lihankulutuksen useutta. Miehet kuluttivat kyselyiden mukaan lihaa enemmän kuin naiset. Nuorimmat ikäryhmät ilmoittivat kuluttavansa lihaa harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Johtavassa asemassa olevat kuluttivat lihaa ja lihatuotteita harvemmin kuin työttömät. Alhaisimmassa tuloluokassa lihaa kulutettiin harvemmin kuin korkeimmissa tuloluokissa. SPSS-tarkastelun mukaan taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin lihaa useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa. Molemmista taustana käytetyistä kyselytutkimuksista löydettiin lihankulutuksen useutta selittäviä tekijöitä. Erityisesti ikä ja sukupuoli nousivat esiin lihankulutuksen useutta selittävinä tekijöinä. Kattavan kuvan rakentamiseksi tarvitaan lisäksi tietoa esimerkiksi kulutetuista määristä, lihan osuudesta ruokavalion kokonaisuudessa sekä siitä, mitä ja missä muodossa lihaa kulutetaan.
-
(2017)Objectives. Shalom Schwartz's theory of basic values has been used internationally in value research and his Portrait Value Questionnaire has become a widely used method of value research in different areas of study. The teaching of substance teachers has been studied earlier in the SEED project regarding the different dimensions of sustainable development. The objective of this research is to represent Finnish class teachers' values in comparison to the theory of basic values. This research describes what kind of groups do Finnish class teachers form based on their values and which group's values are most similar with Finnish class teachers' values. This research explains also which dimension of sustainable development are absent in the teaching of Finnish class teachers and are there correlation between the teachers' value group and teaching of sustainable development. Methods. The research material has been collected as a part of SEED project in 2010. The aim of the SEED project is to research and develop the education for sustainable development in Finnish basic education. From the University of Helsinki Department of Teacher Education sub-project's survey data was analyzed the parts about the theory of basic values and the values of sustainable development in the teachers' teaching. The questionnaire was answered by 321 class teachers, who were chosen with national stratified sampling. Results and conclusions. The research showed that Finnish class teachers separated in five different groups based on their values. The groups resembled strongly the four dimensions of the theory of basic values. According to this research the most important values for Finnish class teachers are Universalism and Benevolence. Earlier studies have shown that these values are advocated slightly more by Finnish women than men. The teaching of sustainable development consisted mostly values of social dimension of sustainable development. The research showed that the value groups based on Schwartz's theory of basic values correlated weakly with the class teachers' teaching of values of sustainable development.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee suomalaisten käsityksiä tuomioistuimien virheettömyydestä ja tehokkuudesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tekijöitä näiden mielikuvien taustalla voisi olla. Tässä maisterintutkielmassa tuomioistuimiin kohdistuvaa luottamusta tutkitaan instrumentaalisesta näkökulmasta kysymällä vastaajilta, kuinka usein he uskovat tuomioistuimien tekevän virheitä, joiden seurauksena syylliset pääsevät vapaaksi. Luottamuksen instrumentaalinen näkökulma tarkastelee kansan luottamusta tuomioistuimien kykyyn toimia tehokkaasti ja virheettömästi saaden rikoksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan – ytimessä on siis kansalaisten luottamus siihen, täyttävätkö tuomioistuimet perustehtävänsä. Tutkielmassa ensinnäkin selvitetään, onko sosioekonomisilla taustatekijöillä yhteys käsityksiin tuomioistuimien toiminnasta. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, ovatko vastaajan omat tuomioistuin- ja uhrikokemukset yhteydessä tuomioistuimia koskeviin mielikuviin. Kolmas tutkielman tarkastelun kohde on kansalaisten rikos- ja rangaistustiedon tason yhteys käsityksiin tuomioistuimien toiminnasta. Neljänneksi tutkielmassa selvitetään, ovatko rikos- ja rangaistustiedon lähteet yhteydessä suomalaisten tuomioistuinmielikuviin. Tutkielma nojaa teoriansa osalta aikaisempaan tutkimustraditioon aiheesta – tutkimustraditiosta nousevat hypoteesit muodostavat tutkielman tutkimusteorian. Tutkimuksen aineistona on Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016 -tutkimuksen aineisto, joka sisältää 1251 havaintoa. Aineistoa korjattiin painokertoimilla vastaamaan Suomen väestön alueellista, ikä-, sukupuoli- ja puoluekannatusjakaumaa. Tutkielman analyysi toteutettiin usean selittävän muuttujan lineaarisella regressioanalyysilla, jonka ensimmäiseen regressiomalliin lisättiin sosioekonomiset tekijät, toiseen omat tuomioistuin- ja rikosuhrikokemukset, kolmanteen rikos- ja rangaistustiedon taso ja neljänteen malliin rikos- ja rangaistustiedon lähteet. Rikos- ja rangaistustiedon tasoa mitattiin esittämällä vastaajille kymmenen väittämää koskien erilaisia rikoksia ja rikosseuraamuksia. Rikos- ja rangaistustiedon lähteistä muodostettiin faktorianalyysin avulla neljä summamuuttujaa: perinteinen uutismedia, iltapäivälehdet, tutkimus- ja selvitystieto ja muut tietolähteet sekä sosiaalinen media ja vaihtoehtomedia. Tutkielman tulosten mukaan todennäköisyyttä epäluottamukseen tuomioistuimien toiminnan virheettömyyttä ja tehokkuutta kohtaan lisäävät naissukupuoli, korkea ikä, matala koulutus ja toimeentulovaikeudet. Lisäksi omat kokemukset tuomioistuimista ovat tulosten mukaan yhteydessä epäluottamukseen tuomioistuimia kohtaan, mutta rikosuhrikokemuksilla ei ole analyysin perusteella yhteyttä tuomioistuinluottamukseen. Korkea tiedontaso rikoksista ja rangaistuksista taas on yhteydessä korkeaan luottamukseen tuomioistuimia kohtaan. Rikos- ja rangaistustiedon lähteistä sosiaalinen ja vaihtoehtomedian käyttö on yhteydessä epäluottamukseen tuomioistuimien toiminnan virheettömyydestä ja tehokkuudesta. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Rikos- ja rangaistustiedon tason ja rikos- ja rangaistustiedon lähteiden yhteyttä suomalaisten tuomioistuinluottamukseen ei oltu tutkittu aiemmin. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että tosiasioiden tunteminen rikoksista ja rangaistuksista on yhteydessä kansalaisten luottamukseen tuomioistuimien kyvystä tehdä oikeita päätöksiä. Kansalaisten rikos- ja rangaistustiedon tason parantaminen voisi siis vaikuttaa tuomioistuimien nauttimaan kansan luottamukseen positiivisesti: luottamus voi syntyä silloin, kun kansalaiset tietävät, miten tuomioistuin toimii ja miksi. Tuomioistuimien luottamuksella on tärkeä vaikutus yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä, joten rikollisuuteen ja rangaistuksiin liittyvän faktatiedon saatavilla olo olisi tärkeää luottamuksen tason kasvattamiseksi.
-
(2015)Muuntogeenisten (GM) lajikkeiden viljely on maailmassa kasvava trendi. GM -lajikkeiden viljelyyn käytetyn viljelymaan koko kasvaa vuosi vuodelta, ja uusien GM -lajikkeiden ja ominaisuuksien kirjo laajenee. Vuonna 2014 GM -lajikkeita viljeltiin 28 maassa ympäri maailmaa. EU:ssa GM -lajikkeiden viljely on ollut hyvin rajoitettua, ja kaupalliseen viljelyyn on hyväksytty ainoastaan yksi maissilajike. Rehu- ja elintarviketuontiin on kuitenkin hyväksytty useampia lajikkeita. Kuluttajien asenne EU:ssa ja Suomessa on ollut vahvasti geenimuuntelulle vastainen. Kuluttajien asennetta geenimuunteluun on tutkittu paljon, ja viimeisimmän Eurobarometrin mukaan vain 30 % suomalaisista kertoi olevansa sitä mieltä, että muuntogeenisten elintarvikkeiden käyttöä pitäisi lisätä. Koska kuluttajien asenteita geenimuunteluun on tutkittu paljon, tässä tutkielmassa kohderyhmäksi valittiin maanviljelijät. Tutkielmassa haluttiin selvittää, olisivatko suomalaiset maanviljelijät halukkaita viljelemään GM -lajiketta, mikäli se olisi sallittua ja markkinoilla olisi Suomen olosuhteisiin sopiva lajike. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia viljelijät uskoivat GM -lajikkeiden viljelyllä olevan. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetettiin 400 maanviljelijän sähköpostiin keväällä 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 49. Vastaajista 37 % ilmoitti olevansa halukas kokeilemaan GM -lajikkeen viljelyä, ja loput 63 % ilmoitti, ettei olisi halukas viljelemään GM -lajiketta. Kun viljelyyn halukkaiden ja haluttomien viljelijöiden vastauksia vertailtiin toisiinsa, huomattiin, että GM -lajikkeen viljelyyn halukkaat uskovat viljelyyn haluttomia enemmän siihen, että GM -lajikkeet voivat tuoda hyötyjä niin omalle tilalle kuin maailmanlaajuisestikin. He eivät juuri usko lajikkeiden viljelyn negatiivisiin vaikutuksiin. Viljelyyn haluttomat sen sijaan uskovat lajikkeiden viljelyn aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia, kuten geenien leviämistä, terveyshaittoja ja ongelmia naapureiden kanssa. He lisäksi pitävät GM -lajikkeiden viljelyä eettisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vastaisena ja luottavat viljelyyn halukkaita vähemmän asiantuntijoihin GM -lajikkeiden turvallisuudessa.
-
(2014)This thesis is about the Finnish emigration. The aim is to find out who the emigrants are and from which areas of the country they move from, which countries they move to, and why. Is the emigration different today in comparison to how it was before. Have the reasons for emigration changed? The thesis focuses on the emigration in the 21st century but also compares it to the emigration of earlier periods of time. Data for this study is obtained from statistics and literature. Theories of migration are examined to explain the reasons behind the emigration. The theories chosen for this study are Ravenstein's theory of migration, the push and pull factors and the theory of motivation. Data from Statistics Finland is used to investigate the numbers of emigrants, their demographics, the regions of departure in Finland and the destination countries of the emigrants. Today the main reason for permanent emigration of Finns is marriage. However the move abroad is often meant to be only temporary. The common reasons for emigration are studying, career development, learning a new language or a craving for adventure and new life experiences. The emigrants are typically young adults and the majority of them are women. The largest age group is the 25-34-year-olds. A new group of emigrants are retired emigrants who move south to a warmer climate. The most popular destinations for the Finnish emigrants in the 21st century have been Sweden, the United Kingdom, the United States, Norway, Germany, Spain, Denmark, Switzerland, France and Estonia. The largest numbers of people emigrate from the capital region and other large cities. In relation to the population the emigration is the strongest from the Åland Islands. The Finnish emigration differs from that of earlier times. During the great migration to North America and later to Sweden many people moved in order to find work and to get an income. The emigrants had typically only a low level of education and the majority of them were men. The greatest numbers of emigrants moved from Ostrobothnia. Although Sweden is still the most popular destination for Finnish emigrants, the numbers of people moving there have declined almost every year during the current century while other countries have increased their popularity. The emigrants are not anymore uneducated or low-skilled, and the majority of them are women. Many move to gain new experiences. People do not need to move in order to find work and to make a living anymore. Instead, the reasons for the move are more individual nowadays. Ostrobothnia is not the most important area of out-migration anymore. The greatest numbers of emigrants come from the region of Uusimaa.
-
(2015)Tutkielmassa tarkasteltiin stokastisen rintama-analyysin avulla suomalaisten tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien maitotilojen teknistä tehokkuutta ja sen vaihteluita kirjanpitotiloilta vuosilta 2007–2012. Tuotosaggregaattina oli tilan kokonaissato rehuyksiköissä mitattuna. Panoksina olivat peltopinta-ala, kasvinviljelyn muuttuvat kustannukset määrällisiksi muunnettuina, kasvinviljelytyö sekä konepääoma. Tuotanto ilmensi likimain vakioskaalatuottoja. Tehokkuus oli eri mallispesifikaatioilla keskimäärin 0,7 tasolla. Vaihtelut olivat kuitenkin suuria ja joukossa esiintyi erityisen tehottomia tiloja. Tehokkuuden keskimääräinen taso laski hieman tutkimusajanjaksolla. Peltopanos selitti valtaosan sadonmuodostuksesta. Lannoitus ja kalkitus selittivät vaihtelusta toiseksi eniten. Teknisen tehokkuuden vaihtelua selitettiin havaintovuodella, eläintiheydellä, karja-kokoluokalla, nurmen viljelyosuudella, tilan maantieteellisellä sijainnilla, urakoinnin hankintamäärällä sekä päätoimisen viljelijän ikävuosilla. Suuri eläintiheys ja tilan sijainti maan keski- tai eteläosassa muodostuivat tärkeimmiksi tehokkuutta selittäviksi tekijöiksi. Nurmen vähäisempi osuus pellonkäytössä vaikutti tehokkuuteen positiivisesti osassa malleista. Viljelijän iän ja urakoinnin hankinnan tason yhteyttä tekniseen tehokkuuteen ei suoranaisesti havaittu. Keskimäärin 40 % virhetermistä jäi stokastisen vaihtelun osuudeksi. Tilakohtaisilla olosuhdetekijöillä on oletettavasti yhteys teknisen tehokkuuden tasoon. Yhdistetty tuotantorintama ei aggregointien takia huomioi riittävästi tilakohtaisia tekijöitä. Osa tehottomuutta selittävistä tekijöistä voitaisiinkin sijoittaa myös tuotantofunktioon ja ottaa siten heterogeenisuus huomioon. Teknisen tehokkuuden ja kustannustehokkuuden yhteyttä ei tarkasteltu. Maidontuotantoa kehitettäessä kasvintuotantoprosessi on merkityksellinen tekijä hajanaisen tilusrakenteen Suomessa.
-
(2019)Tämä tutkimus käsittelee matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden uskomuksia. Uskomuksilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteys opettajan luokkahuonekäytökseen ja käsityksiin opettamisesta (mm. Thompson, 1992; Schoenfeld, 1998). Tämän vuoksi tulevien opettajien uskomusten tutkiminen on hyödyllistä opettajankoulutuksen kannalta. Tutkimus keskittyy nimenomaan suomalaisten aineenopettajaopiskelijoiden matematiikka- ja pystyvyysuskomuksiin. Matematiikkauskomukset jaetaan yleisiin matematiikkauskomuksiin ja näiden ilmenemiseen opetuksessa. Pystyvyysuskomuksia puolestaan kartoitetaan erikseen matemaattisina ja pedagogisina pystyvyysuskomuksina. Dionnen (1984), Ernestin (1991) sekä Grigutschin ja Törnerin (1998b) tutkimukset ja ajatukset matematiikkauskomusten määrittelyssä muodostavat tutkimuksen käsitteelisen ytimen.Pystyvyysuskomuksissa nojataan puolestaan Banduran (1986) määrittelyyn. Aineisto kerättiin syksyllä 2018 käyttäen likert-asteikollisista väittämistä koostuvaa kyselylomaketta. Vastausten pohjalta koostettiin pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin tuloksia uskomusten esiintymisestä yleensä, eri uskomusulottuvuuksien välisistä korrelaatioista sekä miten opiskelijoilta kartoitetut opintoihin liittyvät erilaiset taustatekijät mahdollisesti selittäisivät tuloksia. Lisäksi vastaajien uskomuksia vertailtiin sen mukaan, mitä heille kyselyssä kuvailluista opetustavoista he pitivät tehokkaimpana ja mieluisimpana. Vastaajat näyttävät suhtautuvan matematiikkaan ja sen opetuksen eri tavalla. Eroista huolimatta matematiikkaa yleisesti kuvaavat väitteet kuitenkin korreloivat niitä vastaavien väitteiden kanssa opetuksessa. Yleisillä uskomuksilla matematiikasta vaikuttaa siis olevan yhteys uskomuksiin matematiikan opetuksesta. Lisäksi pystyvyysuskomukset korreloivat tiettyjen opetukseen liittyvien väitteiden kanssa ja näyttävät olevan yhteydessä siihen, minkä matematiikan osa-alueiden vastaaja uskoo olevan tärkeitä opettaa. Uskomukset poikkesivat jonkin verran sen mukaan, millaista opetusta vastaaja piti tehokkaimpana. Samoin eroja oli sen mukaan, millaista opetusta vastaaja piti itselleen mieluisimpana. Tämä näyttäisi antavan lisävahvistusta sille, että uskomukset ja vähintäänkin mielipiteet opettamisesta ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi aineistossa on viitteitä siitä, että eri opetustapaa tehokkaimpana ja mieluisimpana pitäneillä on heikompi usko omiin pedagogisiin kykyihinsä kuin muilla. Opiskeluun liittyvistä taustatekijöistä oli vaikea löytää uskomuksia selittäviä tekijöitä. Vain aineenopettajakoulutukseen kuuluvien pedagogisten opintojen suorittaminen näyttäisi muokkaavan vastaajien uskomuksia. Tämän mekanismin tunnistaminen myöhemmässä tutkimuksessa voisi tarjota lisää vaikutusvälineitä aineenopettajakouluttajille.
-
(2018)Tutkielma on selvitys suomalaisten matematiikan aineenopettajien todennäköisyyslaskennan osaamisen tasosta ja siinä myös esitellään kehitysehdotuksia aineenopettajan koulutukselle.
-
(2010)Most of the Finnish commercial forest area is certified according to the PEFC Finland forest certification system. However, PEFC-certification is quite poorly renowned in the international markets of forest industry products. Also the acceptance of the PEFC-certification system is poor among the ENGOs. This study examines the expectations, experiences and the level of contentment related to PEFC-certification in the member organisations of the Finnish Forest Industries Federation. With this study, the Finnish Forest Industries Federation receives information about the situation of its member organisations in the environmentally-conscious markets. The study also reveals what kind of an effect PEFC-certification has on the success of these companies. The research methods of the study are qualitative. The material of the research was acquired by conducting thematic interviews. The theory of the study is based on the concepts of experienced service quality. In this study, PEFC-certification is examined as a service, the customers of which are Finnish forest industry companies. The theoretical framework of the study is a model of expectations, experiences and satisfaction by Rope & Pöllänen. The results show that the companies interviewed are fairly content with PEFC-certification. Nonetheless, there is some dissatisfaction, especially in the largest companies due to the poor acceptance of the PEFC-certification in the international markets and among the ENGOs. Certification has been acquired for the companies mainly because forest certification has been recognized to be a major trend in the forest industries. PEFC-certification has also been used as a means of responding to the claims of the environmentally conscious markets for the companies interviewed. The companies are satisfied with the fact that PEFC-certification has enabled them to maintain their marketshare. However, many of the interviewees point out the fact that PEFC-certification cannot provide them with a genuine competitive asset in the markets where FSC-certification is considered as the most reliable. Only few of the companies interviewed carry out communication efforts related to forest certification. Communication about PEFC-certification is considered to be superfluous because it doesn´t create a chance for differentatiation for a company. Improvement of the image and acceptance of PEFC-certification was wished for in many of the companies interviewed, especially in the largest ones.
-
(2012)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten ihmisten mielipiteitä kehitysmaiden köyhyyden syistä ja niiden yhteyttä lahjoitusja kulutuskäyttäytymiseen sekä mielipiteisiin hyväntekeväisyydestä. Kehittyneiden maiden ihmisten mielipiteet kehitysmaiden köyhyydestä ovat tärkeitä kehitysavun oikeutukselle. Myös hyväntekeväisyysjärjestöille on hyödyllistä tietää potentiaalisten lahjoittajien mielipiteistä köyhyyden syistä ja hyväntekeväisyydestä. Tutkimus tehtiin empiirisenä kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen perusjoukko on Salon aikuisväestö. Kysely lähetettiin 497 salolaiselle. Vastauksia saatiin 131. Vastausprosentiksi tuli 26,3 %. Kehitysmaiden köyhyyden syitä kartoitettiin väitteillä, jotka kuvasivat oletettuja köyhyyden syitä. Kehitysmaiden köyhyyden suurimmiksi syiksi nähtiin kehitysmaiden sisäiset rakenteelliset syyt. Kehitysmaiden epädemokraattisuus ja hallinnon epätehokkuus saivat korkeimmat kannatuksen vastaajien keskuudessa. Seuraavaksi korkeinta kannatusta saivat kansainvälistä hyväksikäyttöä syyttävät väitteet. Erityisesti rikkaiden valtioiden ja kansainvälisten suuryritysten hyväksikäytön nähtiin aiheuttavan köyhyyttä kehitysmaissa. Kulttuuri ja perinteiset elämäntavat nousivat esille omana ulottuvuutenaan ja saivat suhteellisen korkeaa kannatusta. Pienintä kannatusta saivat yksilön ominaisuuksia, kuten älykkyyttä, kuvaavat väitteet. Mielipiteet kehitysmaihin suuntautuvasta hyväntekeväisyydestä olivat suhteellisen negatiivisia. Neljä viidestä uskoi, että apu on tehotonta, sillä suurin avusta joutuu vääriin käsiin. Myös Reilun ja muun eettisen kaupankäynnin tulojen päätymisestä viljelijöille oltiin epäluuloisia. Kehitysavun kannatus oli yhteydessä köyhyyden syihin. Yksilön, kulttuurin ja kehitysmaiden hallinnon näkeminen köyhyyden syynä oli yhteydessä kehitysavun määrärahojen näkemiseen liian suurena. Kansainvälisen hyväksikäytön näkeminen köyhyyden syynä puolestaan oli yhteydessä kehitysavun määrärahojen näkemiseen liian pienenä. Kehitysmaihin suuntautuvasta avusta ja sen saavutuksista tiedottaminen voisi olla ratkaisu kehitysmaihin suuntautuvan avun profiilin parantamiseksi. Kehitysmaihin suuntautuva apu on harvoin esillä mediassa positiivisessa valossa. Totuudenmukainen tiedottaminen saaduista tuloksista saattaisi lisätä avun uskottavuutta potentiaalisten lahjoittajien silmissä ja siten kannustaa ihmisiä lahjoittamaan.
-
(2023)Tutkielma tarkastelee suomalaisten Yhdysvaltoihin ja Venäjään kohdistuvien asenteiden yhteyttä näkemykseen Suomen hakeutumisesta Naton-jäseneksi vuosina 2016–2022. Aihe katsottiin tärkeäksi, sillä sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksia voi pitää merkittävänä. Lisäksi äkillinen muutos yhteiskunnallisissa mielipiteissä, kuten suomalaisten kollektiivisessa Nato kannassa vuonna 2022, on itsessään sosiologisesti merkittävä ja mielenkiintoinen ilmiö. Tutkielman teoreettinen tausta nojaa kansainvälisten suhteiden teoriaan, jonka piirissä sotilaallista liittoutumista on tutkittu selvästi eniten. Vaikka kansainvälisten suhteiden tutkimus keskittyy kansalaisten sijaan valtioiden toimintaan, on kansalaisten näkemysten ja valtioiden toiminnan osoitettu korreloivan erityisen voimakkaasti juuri turvallisuuspolitiikan kentällä (Burnstein 2003, 36). Tutkielman hypoteesit olettavatkin kansalaisten Nato-jäsenyyttä koskevan mielipiteen muodostuvan pääosin samoista tekijöistä kuin valtioiden sotilaallista liittoutumista koskevat päätökset: ulkopuolisesta sotilaallisesta uhkasta ja potentiaalisesta liittolaisesta.Kansainvälisten suhteiden teoriasta muovattuihin hypoteeseihin nojaavat tutkimuskysymykset ovat: voiko Venäjän näkemistä uhkana pitää välttämättömänä ehtona suomalaisten Nato jäsenyyden kannatukselle, onko vastaajan näkemyksellä Venäjästä uhkana sekä liittoutumishaluja mahdollisesti lisäävä että vähentävä vaikutus, onko Yhdysvaltoihin kohdistuvan asenteen yhteys Nato-myönteisyyteen selkeä, sekä miten ko. suurvalta-asenteiden ja Nato-kannan yhteydet muuttuivat aineistovuosien välillä. Apuna tutkimuskysymysten ja hypoteesien asemoimisessa sosiologian piiriin käytetään muuttoliikkeen sosiologiasta tuttua työntö- ja vetotekijöiden viitekehystä. Tutkimuksen aineistona toimii Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittain keräämä Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus -kysely vuosilta 2016–2022. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia, joka toteutettiin sekä koko aineistolle kerralla että jokaiselle aineistovuodelle yksittäin. Koko aineistolle tehdyn analyysin pyrkimys oli tuottaa yleiskuva suomalaisten Nato-kantojen muodostumisesta. Vuosittaisella tarkastelulla pyrittiin puolestaan pääsemään käsiksi vuoden 2022 suureen muutokseen suomalaisten Nato-kannoissa. Tutkielman tuloksista havaittiin, ettei Venäjän näkemistä uhkana voi pitää välttämättömänä ehtona vastaajan Nato-jäsenyyden kannatukselle. Nato-jäsenyyden kannatuksen havaittiin olevan verrattain korkeaa Yhdysvaltoihin positiivisesti suhtautuvissa silloinkin, kun Venäjän ei nähty uhkaavan Suomen turvallisuutta. Tutkielman tulokset ovat puolestaan yhteensopivia tutkielman toisen hypoteesin kanssa. Hypoteesin mukaan Venäjän näkeminen uhkana voi vastaajasta riippuen joko lisätä tai vähentää Nato-jäsenyyden kannatusta. Vaikka suoraa näyttöä hypoteesin toteutumisesta ei saatu, oletettiin hypoteesin olevan mahdollinen negatiivisen Venäjä-asenteen ja Nato-myönteisyyden verrattain heikkojen yhteyksien sekä teorian perusteella. Kolmantena tutkimustuloksen huomattiin positiivisen Yhdysvalta-asenteen olevan analyysin merkittävin tekijä suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatukselle. Kolmannesta hypoteesista poiketen, näin näyttäisi olevan vastaajan Venäjä-asenteesta riippumatta. Neljäntenä huomattiin positiivisten ja neutraalien Yhdysvalta-asenteiden yhteyden voimistuvan aineiston viimeisenä vuonna. Tästä pääteltiin Nato-jäsenyyden vastustajien olleen vuonna 2022 erityisesti negatiivisen Yhdysvalta-asenteen perusteella valikoitunut joukko. Viimeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää demografisten muuttujien yhteyksien yllätyksettömyyttä. Demografiset muuttujat olivat yleisesti verrattain heikoissa yhteydessä vastaajan Nato-kantaan, toteutuneiden yhteyksien ollessa teoreettisten oletusten sekä aiempien tutkimustulosten mukaisia. Tutkielman tulosten katsottiin tarjoavan hyödyllistä tietoa esimerkiksi Suomen tuoreen Nato-jäsenyyden toimeenpanoon.
-
(2019)Tuotantoeläinten hyvinvointia ja eläinsuojeluvaatimusten toteutumista valvotaan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtävillä eläinsuojelutarkastuksilla. Suomessa tuotantoeläintilojen eläinsuojelutarkastuksia tehdään vuosittain yli 3000. Vuonna 2009 voimaan tulleen uuden eläinlääkintähuoltolain (765/2009) myötä uudistettiin myös Suomen eläinsuojelujärjestelmää ja eläinsuojeluvalvontaa alettiin keskittää tietyille eläinlääkäreille mm. eturistiriitojen välttämiseksi. Eläinsuojeluvalvonnan toteutusta ja erityisesti tuottajien näkemyksiä valvonnasta on tutkittu hyvin vähän Suomessa ja muualla maailmassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tuottajat itse kokevat eläinsuojelutarkastusten tekemisen, niiden tärkeyden ja merkityksen sekä niihin liittyvät valvontatoimenpiteet ja seuraamukset. Tutkimuksessa keskitytään käsittelemään epäilyyn ja otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia sekä täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointiin liittyviä tarkastuksia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä internetissä täytettävä kysely 500:lle nauta- ja 500:lle sikatuottajalle. Vastausprosentti oli 20,0 %. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tulosten mukaan suomalaiset nauta- ja sikatuottajat kokevat eläinsuojeluvalvonnan Suomessa tarpeelliseksi ja riittäväksi. Myös tiedotus eläinsuojeluvaatimuksista koettiin riittäväksi ja vastaajat kokivat tuntevansa eläinsuojelulainsäädännön tarpeeksi hyvin eläintenpitoaan ajatellen. Osa oli tyytymättömiä usein muuttuviin säädöksiin ja niiden tulkintaan. Nykyiset hallinnolliset ja rikosoikeudelliset toimenpiteet koettiin melko toimivina, mutta tukien sidonnaisuus tarkastuksiin koettiin epäreiluna. Eläinsuojelujärjestelmään eläinlääkintähuoltolain (765/2009) myötä tehtyjen muutosten tarpeellisuus jakoi selvästi sika- ja nautatuottajien mielipiteet. Vastaajien kokemukset eläinsuojelutarkastuksista olivat pääasiassa positiivisia. Kommunikointi tarkastajan kanssa sujui hyvin, asioista keskusteltiin ja tarkastus tehtiin yhteisymmärryksessä tarkastajan kanssa. Ilmapiiri koettiin toisaalta avoimena, mutta toisaalta jännittyneenä. Tarkastuksesta laaditut asiakirjat koetiin selkeiksi ja hyvin perustelluiksi. Tarkastuksia ei välttämättä koettu omalla kohdalla tarpeelliseksi ja niiden koettiin jonkun verran häiritsevän tilan normaalia toimintaa, mm. koska niistä ei ollut ilmoitettu etukäteen. Osa oli kokenut tarkastuksen perusteettomaksi ja jopa loukkaavaksi. Yli neljäsosa vastaajista koki, että heidän oikeusturvaansa oli loukattu tarkastuksella. Osa vastaajista ilmaisi huolensa tuottajien jaksamisesta ja siitä huolehtimisesta sekä tarkastajien välisiin eroihin liittyen. Lisäksi osa koki hankalaksi, että EU:n sisäiset erot ovat maiden välillä suuria ja erot asettavat tuottajat eriarvoiseen asemaan. Tutkimuksen tulokset ovat saman suuntaisia muiden alaan liittyvien tutkimustulosten kanssa. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin enemmän ja laajemmin, jotta se kattaisi paremmin koko eläinsuojelujärjestelmän eri osa-alueet ja tilanteet. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, miten Suomen eläinsuojelujärjestelmä toimii tuottajien näkökulmasta ja missä asioissa on parannettavaa. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi tulevaisuudessa eläinsuojeluvalvonnan kehitystyössä sekä esimerkiksi tuottajien jaeläinsuojelutarkastajien koulutuksessa.
-
(2005)Tutkimuskohteenani on vuonna 1988 syntyneiden suomenkielisten suomalaisten nuorten historiakulttuuri ja historiatietoisuus. Tutkimustehtävä kiteytyi kolmeen pääkysymykseen: mitkä historian välittäjäkanavat vaikuttavat eniten nuorten käsityksiin menneisyydestä, millä tavoin ja kuinka usein nuoret törmäävät historiaan arkielämässään ja millaiset historialliset tapahtumat ovat nuorille merkityksellisiä. Tutkimusjoukko muodostui 1093 kahdeksasluokkalaisesta, jotka vastasivat lomakekyselyyn kevätlukukaudella 2003. Menetelmänä käytettiin ryväsotantaa. Kyselylomake sisälsi pääosin suljettuja kysymyksiä. Tutkimuksen metodit ovat pääosin kvantitatiivisia. Analyysissa käytettiin frekvenssilaskentaa, keskiarvojen vertailua sekä havainnollistuksena taulukoita ja pylväsdiagrammeja. Kvantitatiivisilla menetelmillä kartoitettiin yleiskuvaa nuorten historiakulttuurista sekä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Kvalitatiivista tutkimusotetta käytettiin avointen kysymysten kohdalla sekä analysoitaessa historian välittäjäkanavia julkisten ja kansanomaisten - oman, perheen ja suvun sisäisten sekä suvun ulkopuolisten - historian esityksinä. Nuorten historiatietoisuutta muokkaa eniten kouluopetus, jota vahvistaa median ylläpitämä julkinen historiakulttuuri. Viikoittaisissa historian kohtaamisissa poikien historiakulttuuria leimasivat tyttöjä enemmän julkiset historianesitykset - sanomalehdet ja visuaalinen eläytyminen television kautta - sekä historialliset roolipelit. Tyttöjen viikoittaisessa historian kohtaamisessa nousi voimakkaasti esille oman, henkilökohtaisen ja suvun historian käsittely päiväkirjan kirjoittamisen, muistoesineiden ja valokuvien kautta.Tytöt käyttävätkin historiaa oman elämänhistoriansa jäsentämisen sekä tradition siirtämisen tarkoituksessa. Nimenomaan heidän kauttaan näyttää elävän vahvana suvun muisteluperinne. Vaikka nuoret kohtaavat kansanomaisia historianesityksiä enemmän kuin julkista historiakulttuuria, heidän historiatietoisuutensa keskittyy jälkimmäiseen. He mieltävät tärkeäksi historiaksi lähinnä kansallisen menneisyyden ja historiakulttuurin julkiset muodot. Kouluopetuksen vaikutus näkyi nuorten vahvana uskona kansalliseen kertomukseen. Nuoret näkevät erityisen tärkeäksi Suomen itsenäisyyden ja Suomen sodat 1939-45 voitettuina itsenäisyyskamppailuina. Mannerheimia arvostettiin Suomen historian tärkeimpänä samaistumiskohteena ja Suomen sotien merkitys kulminoitui suvun jäsenten kohtaloiden ja kansallisen julkisen historian limittymiseen. Historian reseptiossa jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla maaseudulla ja kaupungissa elävien nuorten historiakulttuurien erojen sekä erilaisten historiakulttuuristen alaryhmien hahmottaminen. Empiiristä kartoitusta ja vertailevaa tutkimusta voisi tehdä myös eri ikäryhmien historiakulttuurien välillä.
-
Suomalaisten nuorten kokema sisarusväkivalta ja sen yhteys heidän omaan väkivaltakäyttäytymiseensä (2022)Lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta on viime vuosina noussut julkisen keskustelun aiheeksi Suomessa. Tutkimusnäkökulmasta tarkasteltuna kyse ei kuitenkaan ole uudesta ilmiöstä, sillä kyselytutkimuksissa on havaittu, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa väkivallanteoissa tekijänä on useimmin nimenomaan hänen ikätoverinsa: sisarus tai kaveri. Tästä huolimatta lasten ja nuorten keskinäisen väkivallan ja sen vaikutusten tarkempi analyysi on jäänyt vähemmälle huomiolle myös tutkimuskirjallisuudessa. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin ensin suomalaisten nuorten sisarussuhteissaan kokemaan fyysiseen väkivaltaan ja sen jälkeen selvitetään, onko näillä väkivaltakokemuksilla yhteyttä nuoren omaan fyysiseen väkivaltakäyttäytymiseen. Sisarusväkivallan osalta tutkimus nojaa pitkälti kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, mutta tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii yleinen paineteoria. Lisäksi tutkimus liittyy myös väkivallan kasaantumista koskevaan kriminologiseen keskusteluun. Tutkimusaineistona toimii vuoden 2020 Nuorisorikollisuuskysely, joka perustuu suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten itse raportoimiin rikostekoihin sekä uhrikokemuksiin. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen tulosten mukaan 17 prosenttia nuorista on joutunut sisarusväkivallan uhriksi viimeisen vuoden aikana, mutta uhrikokemukset jakautuvat aineistossa epätasaisesti esimerkiksi nuoren arvioiman taloudellisen tilanteen sekä vanhempisuhteen läheisyyden mukaan tarkasteltuna. Vahvimmin sisarusväkivallan kokemiseen on kuitenkin yhteydessä muissa perhe- ja vertaissuhteissa koettu väkivalta. Sisarusväkivallan uhriksi joutuminen ei kuitenkaan tulosten perusteella ole yhteydessä nuoren omaan väkivaltakäyttäytymiseen. Väkivaltakäyttäytymistä ennustavat laskettujen regressiomallien mukaan vahvimmin perheen ulkopuolella koettu väkivalta, vastaajan suhde vanhempaansa sekä hänen sukupuolensa ja itsekontrollin tasonsa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sisarusväkivalta koskettaa huomattavaa osaa suomalaisista nuorista. Sisarusväkivallan kokeminen on yhteydessä muissa lähisuhteissa koettuun väkivaltaan ja lisäksi vaikuttaa siltä, että erityisesti perheen sisäiset ongelmat ja väkivalta liittyvät vahvasti toisiinsa ja kasaantuvat. Yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta korostuukin paineen alla elävien perheiden ja vanhempien parempi tukeminen. Myös nuoren omaan väkivaltakäyttäytymiseen puuttumisen ja sen ennaltaehkäisyn kohdalla esille nousee väkivallan uhrikokemusten sekä muiden haasteiden kasaantuminen. Tutkimus alleviivaakin myös tämän näkökulman huomioimisen tärkeyttä nuoria koskettavassa väkivallan vastaisessa työssä.
-
(2015)Tämän Pro gradu–tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten nuorten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä aiheesta julkaistun kirjallisuuden, tieteellisten artikkeleiden ja aiempien tutkimuksien pohjalta. Tavoitteena oli myös yhdistää jo olemassa olevaa teoriaa tutkielmaa varten suoritetusta kyselytutkimuksesta saatuun informaatioon ja tarkastella niiden avulla kulutuksessa ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa. Nuoret tekevät yhä enemmän kulutuspäätöksiä yhä nuoremmalla iällä. Päätöksiä kuluttaa tehdään tiedostaen ja tiedostamatta kuluttajan koko elämänkaaren aikana. Nuoriin ja heidän kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat niin perhe, ystävät, sosiaalinen media ja internet, kuin mainonta ja eettiset arvot. Koko ympäröivä maailma viestii kuluttajalle ja nuoret ovat vaikutus-alttiissa iässä omaksumaan erilaisia kulutustapoja. Tätä tutkielmaa varten suoritettiin sähköinen kyselytutkimus, jotta voitaisiin selvittää helsinkiläisten ammattikoulua ja lukiota käyvien nuorten kulutuskäyttäytymisen piirteitä. Kyselytutkimuksen avulla haluttiin selvittää, kuinka teoriasta nousseet tekijät vaikuttavat nuoren kulutukseen, ja onko lukiolaisten ja ammattikoululaisten nuorten keskuudessa yhteneväisyyksiä tai eroja näissä tekijöissä. Sähköinen kyselylomake lähetettiin viidelle helsinkiläiselle lukiolle ja viidelle ammattikoululle. Aikaa vastaamiseen annettiin 12.3.2014–4.4.2014 ja valideja vastauksia saatiin 120 kappaletta, kun haluttiin vas-tauksia 16–25-vuotiailta opiskelijoilta. Aineiston analysointityökaluna käytettiin SPSS–ohjelmaa, jonka avulla kyettiin mallintamaan nuorten vastaukset kuvioiksi ja taulukoiksi. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin lukujen, kuvioiden ja tau-lukkojen avulla selittävää ja kuvailevaa analyysimenetelmää. Määrällisessä analyysissä pyritään selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraus –suhteita, jonka vuoksi sen ottaminen osaksi tätä tutkielmaa oli luonnollista. Tavallisesti määrällinen analyysi aloitetaan tilastollisella kuvaavalla analyysillä, ja näin toimittiin myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin myös luokitteluanalyysia. Suoritetun tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että helsinkiläiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset nuoret kuluttavat samalla tavalla. Ammattikoululaiset ovat itsenäisempiä, mitä tulee muiden mielipiteisiin ja neuvoihin koskien kulutusta ja lukiolaiset arvostavat enemmän ystäviensä mielipiteitä. Nuoret kokevat, että sosiaalisen median avulla kulutuskäyttäytyminen helpottuu, mutta he suosivat silti perinteisiä kivijalkamyymälöitä internetkauppojen sijaan. Nuorten mielestä televisiossa, lehdissä ja internetissä nähdyt mainokset houkuttelevat ostamaan, mutta samaan aikaan he sanovat, etteivät osta tuottei-ta ja palveluita näkemiensä mainoksien perusteella. Eettiset arvot, kestävä kulutus ja luomuruoka ovat tärkeitä nuorille, mutta rajoitettujen käyttövarojen takia he eivät voi vielä kuluttaa niiden osa-alueella haluamallaan tavalla.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten nuorten naisten jaettuja käsityksiä onnellisuudesta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka mahdollistaa nuorten naisten keskenään jakamien arkikäsitysten ja mielikuvien selvittämisen. Aikaisempi onnellisuuden tutkimus on keskittynyt pitkälti tutkimaan sitä, mikä tekee ihmiset onnelliseksi, mutta ihmisten käsitykset onnellisuudesta ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Maallikkojen käsitysten onnellisuudesta voidaan kuitenkin uskoa muokkaavan sitä, miten ihmiset elävät, millaisia päätöksiä he tekevät ja mitä he tavoittelevat. Tavoitteena tutkielmassa oli selvittää, millaisia sana-assosiaatioita kaksi suomalaisten nuorten naisten ikäryhmää tuottavat, ja millaisia ulottuvuuksia nuorten naisten tuottamat sana-assosiaatiot muodostavat. Tutkielmassa selvitettiin myös, ovatko jotkut jaetut käsitykset onnellisuudesta yhteydessä korkeampaan tai matalampaan itsearvioituun onnellisuuteen. Lisäksi tutkielmassa pohdittiin teoreettisena kysymyksenä, muodostavatko suomalaisten nuorten naisten käsitykset ja mielikuvat onnellisuudesta sosiaalisen representaation. Aineisto koostui kahden ikäryhmän, 16-18-vuotiaiden teini-ikäisten naisten (N = 227) ja 29-34-vuotiaiden aikuisten naisten (N = 187), sana-assosiaatioista, jotka kerättiin kysymällä vastaajilta heidän ajatuksiaan, käsityksiään ja mielikuviaan onnellisuudesta. Sana-assosiaatioita annettiin yhteensä 2124 kappaletta. Vastaajan arvio omasta onnellisuudestaan saatiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan, kuinka onnellinen hän on asteikolla 0-10. Analyysimenetelmänä käytettiin korrespondenssianalyysia, joka suoritettiin ensin teini-ikäisten ja aikuisten naisten aineistoille erikseen, ja tämän jälkeen näiden kahden ikäryhmän yhdistetylle aineistolle. Tulosten perusteella suomalaisten nuorten naisten käsityksissä onnellisuudesta keskiössä ovat perhe, ystävät, rakkaus, terveys, ilo sekä rauha. Teini-ikäisten ja aikuisten naisten tuottamat sana-assosiaatiot olivat hyvin samanlaisia ja molemmille aineistolle muodostui kaksi ulottuvuutta, joiden avulla sana-assosiaatiot olivat tulkittavissa: konkretia vs. tunteet sekä arkipäivän onnellisuus vs. elämästä nauttiminen. Kummaltakaan ikäryhmältä ei löydetty yhteyttä joidenkin tietyn tyyppisten jaettujen käsitysten ja korkeamman tai matalamman onnellisuuteen väliltä. Näin ollen näyttää siltä, että arkipäiväinen ymmärrys siitä, mitä onnellisuus on, on pysyvä ja samankaltainen nuorilla naisilla iästä ja itsearvioidusta onnellisuudesta riippumatta. Useampiin jaettuihin ryhmäjäsenyyksiin nojaavan teoreettisen tarkastelun perusteella voidaan myös todeta, että suomalaisten nuorten naisten käsitykset ja mielikuvat onnellisuudesta näyttäisivät muodostavan sosiaalisen representaation. Tulokset osoittavat etenkin ihmissuhteiden olevan keskeisessä asemassa suomalaisten nuorten naisten käsityksissä onnellisuudessa. Vaikka tulos ei aikaisempien tutkimusten valossa ole yllättävä, sen merkitystä ei sovi vähätellä. Näiden tulosten valossa voidaan pohtia sitä, kuinka nuorten naisten hyvinvointia voitaisiin edistää ihmissuhteiden ja perhe-elämän tukemisen kautta esimerkiksi suomalaisessa työelämässä. Tutkielman toivotaan muistuttavan ihmisiä yksilöinä, ryhminä ja yhteiskuntana sosiaalisten suhteiden olennaisuudesta, ja tarjoavan ymmärrystä ja inspiraatiota siihen, kuinka ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia voitaisiin edistää.
Now showing items 24273-24292 of 30981