Browsing by Title

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata kahta erityyppistä sorkkahoitotelinettä etologian eli lehmän käyttäytymisen kannalta. Lehmä on sorkkahoitotelineessä n. 20-30 minuuttia ja sen kokema stressi on lyhytaikaista stressiä, jota on tutkittu vähän. Joidenkin tutkijoiden mielestä lyhytaikaista stressiä voidaan parhaiten tutkia lehmän fysiologisten muutosten (esim. veriparametrit, sydämenlyöntifrekvenssi) perusteella ja toisten mielestä lehmän visuaalisten käyttäytymismuutosten perusteella. Tässä tutkimuksessa tutkittiin n.280 lehmän käyttäytyminen visuaalisten parametrien (salivointi, virtsaaminen, ulostaminen, lehmän asennon kuvaaminen) perusteella. Tuloksia verrattiin kahden eri telineen välillä ja tulokset käsiteltiin statistisilla perustesteillä ( STSO : Studentin t-testi ja Chi2testi ). Saatujen tulosten mukaan eläimet stressaantuvat Wopa-parressa vähemmän. Ero tulee selvemmin esiin lehmän ergonomista asentoa tarkasteltaessa.

Tutkielmani käsittelee suomalaisen pk-yrityksen oikeudellista asemaa, kun se tekee kaupallisen sopimuksen kansainvälisen suuryrityksen kanssa. Tällaiseen sopimussuhteeseen liittyy laajasti riskejä, joiden hallinta vaatii huolellisuutta ja ymmärrystä. Epätasapainoinen asema näkyy sopimuksen neuvotteluvaiheessa. Isot yritykset tarjoavat usein valmiita sopimusehtojaan ota tai jätä -mentaliteetilla. Neuvotteluvaiheessa on oltava huolellinen, ettei sitoudu sopimukseen pk-yrityksen kannalta kohtuuttomilla ehdoilla. Lainvalinta on erittäin keskeinen sopimukseen vaikuttava ehto. Suomalaisen pk-yrityksen ei ole kovin todennäköistä saada sopimukseensa sovellettavaksi Suomen lakia. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin tai Sveitsin lait tarjoavat suomalaiselle pk-yritykselle toimivan ja kansainväliselle suuryritykselle helpommin hyväksyttävissä olevan vaihtoehdon. Kansainvälisissä sopimuksissa on hyvin tavanomaista käyttää vakiolausekkeisia ns. boilerplate-sopimusehtoja. Sopimukseen valittu laki määrittelee pitkälti, miten kyseisiä sopimusehtoja tulkitaan. Vaikka sopimusehdot ovat ulkoasultaan samat, niitä tulkitaan joiltakin osin eri tavoin eri oikeuskulttuureissa, joista olen tarkastellut common law ja mannereurooppalaisen eroja. Olen tutkielmaani varten haastatellut kahdeksaa kansainvälisiin sopimuksiin erikoistunutta juristia: seitsemää asianajajaa ja yhtä suuren pankin lakiosaston johtajaa. Haastatteluissa olen kartoittanut tyypillisiä riskejä, joita tällaiseen epätasapainoiseen sopimussuhteeseen liittyy. Olen hyödyntänyt haastattelutuloksia läpi tutkielman. Käsittelen työn eri vaiheissa joitakin soveltuvia Suomen korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa on pk - ja suuryritys relaatio. KKO:n ratkaisut edustavat suomalaista oikeuskäytäntöä eikä vastaaviin ratkaisuihin välttämättä päädyttäisi kansainvälisessä sopimusriidassa. KKO:n ratkaisukäytännöstä löytyy kuitenkin relevantteja argumentteja suuryrityksen ja pienyrityksen välisiin oikeusriitoihin. Käyn läpi myös muutaman FAI:n anonyymin välitystuomion, joissa oli osapuolina suomalainen ja ulkomaalainen yritys. Vaikka tapauksissa ei todennäköisesti ole kyse suomalainen pk-yritys ja monikansallinen suuryritys -asetelmasta, ovat tapaukset silti kiinnostavia. Tapaukset tuovat esiin juuri lainvalintaan ja sen vaikutuksesta sopimuksen tulkintaan liittyvää relevanttia problematiikkaa. Käsittelen myös muutaman kansainvälisen kauppakamarin julkaiseman anonyymin välitystuomion.

Tutkielmassa eriteltiin universalismin käsitteen merkitystä osana suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa koskevaa keskustelua ja sosiaalipolitiikan käytäntöjä. Tutkielmassa selvitettiin, millä eri tavoilla universalismin käsitettä on käytetty ja käytetään yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa ja miten universalismi ilmenee suomalaisen sosiaalipolitiikan käytännöissä. Aineistoina käytettiin suomalaisen yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalioikeuden asiantuntijoiden tutkielmaa varten antamia kirjallisia kannanottoja universalismin merkitystä koskeviin kysymyksiin ja suomalaisen yhteiskuntapolitiikan erityislaatua, instituutioita ja muutoksia käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielmassa tarkasteltiin myös universalismin juridista perustelua ja poliittista merkitystä sosiaalipolitiikan oikeutuksessa. Universalismin käsitteen merkityksiä ja käyttötapoja suhteutettiin suomalaisen sosiaalipolitiikan kehityksen ajankohtaisiin linjauksiin ja käytäntöihin. Asiantuntija-aineistoa ja keskeistä tutkimuskirjallisuutta analysoitiin soveltaen kriittisen konstruktionismin teorioita ja käsitehistoriallista lähestymistapaa yhteiskunnallis-poliittisten käsitteiden rakentumiseen. Teema-analyysissa universalismin merkitykset luokiteltiin diskurssin normatiiviselle ja käytännölliselle tasolle. Universalismin merkityksiä eriteltiin institutionaalisiin rakenteisiin ja käsityksiin nojautuvaa merkityksenantoa vahvistavina tai haastavina. Keskeisinä tuloksina esitettiin, että universalismin merkityssisältöjen määritteleminen on mahdollista lähinnä käsitteen suhteellisuuteen tai erilaisiin normatiivisiin tavoitteisiin ja periaatteisiin viittaamalla. 2000-luvulla universalismin käsitteen kehityslinjoissa voidaan erottaa käsitteen merkityksen ja käyttötavan politisoituminen ja epämääräistyminen sekä käsitteen alan laajentuminen kattamaan myös sellaisia sosiaaliturvan piirteitä, jotka on aikaisemmin esitetty universalismille vastakkaisina. Sosiaaliset oikeudet ja kansalaisuus ovat universalismin ymmärtämisen käsitteellisiä edellytyksiä. Universalismin juridinen perustelu nojaa siihen oikeusvaltiolle ominaiseen piirteeseen, että sosiaalisten oikeuksien sääntely ohjautuu minimitoimeentulon turvan osalta kansallisen perustuslain tasolta. Sosiaalioikeudessa universalismia koskeva keskustelu on kuitenkin epäsuoraa. Universalismilla on viitattu sekä hyvinvointivaltion toimintatapoihin että sen harjoittaman sosiaalipolitiikan päämääriin. Universalistisen sosiaalipolitiikan keskeisimpinä piirteinä voidaan pitää muiden muassa järjestelmien kattavuutta, yhdenvertaisuuden tunnustamista, leimaavien erottelujen puuttumista sosiaalipolitiikan käytännöistä ja samojen palvelujärjestelmien suuntaamista koko väestön tarpeisiin. Universalismin hämärtymistä sosiaalipolitiikan käytännöissä edustavat kaikille tarkoitettujen hyvinvointipalvelujen suosion vähentyminen hyvin toimeentulevien kansalaisten keskuudessa ja palkkatyön normaaliuteen liittyvän ansiosidonnaisen toimeentulon turvan muodostuminen toimeentulon turvan normiksi. Universalismin käsitteen alan laajentuminen on vaikeuttanut sen merkityksen täsmentämistä ja ajanmukaisuuden todentamista suhteessa sosiaalipolitiikan käytäntöihin. Universalismi voidaan kuitenkin ymmärtää pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden sosiaalipolitiikoille ominaisia piirteitä välittävänä käsitteenä, jonka vaikuttavuus ei edellytä sen merkityksen ristiriidatonta määrittelemistä.

Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän on koko 2000-luvun katsottu olevan monesta syystä uudistuksen tarpeessa. Järjestelmän perusteellinen kokonaisuudistus on koettu välttämättömäksi, koska tähän asti jakautuminen usealle rahoittaja-, järjestäjä- ja tuottajataholle on hankaloittanut palveluiden toimivan kokonaisuuden kehittämistä. Lisäksi yhtenä suurimmista ongelmista on pidetty terveydenhuollon rakenteellista eriarvoisuutta, kun sosioekonominen asema ja asuinpaikka ovat vaikuttaneet voimakkaasti siihen, miten nopeasti hoitoon on päässyt. Erityisesti julkisen perusterveydenhuollon huono saatavuus ja tulevien vuosikymmenten taloudellisten haasteiden ennakointi olivat perusteena Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) valmistelemalle sote-uudistukselle. Hallituskauden loppumetreillä kariutunut uudistus olisi toteutuessaan muuttanut merkittävästi tapaa, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut on tähän asti järjestetty Suomessa. Sen lisäksi, että palvelujen järjestämisvastuu olisi siirretty nykyisiltä kunnilta uusille maakunnille, myös julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottajarakenne olisi kokenut muutoksen. Suunnitellun valinnanvapausmallin mukaisesti julkisin varoin rahoitettu perusterveydenhuolto olisi avautunut kilpailulle siten, että palvelun käyttäjä olisi saanut itse valita, käyttääkö julkisesti vai yksityisesti tuotettuja palveluita. Hallituksen esityksen mukaan valinnanvapauden avulla oli tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä koko järjestelmän asiakaslähtöisyyttä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin sitä, kuinka perustason valinnanvapautta puollettiin ja vastustettiin sote-uudistuksen valmistelussa käydyssä poliittisessa puheessa. Tarkastellut diskurssit kuvaavat valinnanvapauden vaikutuksia hallituksen ja opposition näkökulmista. Hallituksen mukaan valinnanvapauden myötä muodostunut kilpailu terveyspalveluiden asiakkaista olisi ratkaissut järjestelmässä pitkään vallinneita ongelmia. Opposition mukaan kilpailu ja markkinalogiikka olisivat pikemminkin syventäneet järjestelmän vikoja ja heikentäneet palvelujärjestelmän toimivuutta entisestään. Tutkielma osoittaa, että valinnanvapaudesta käydyssä poliittisessa kiistassa ei ollut kyse erilaisista näkemyksistä palveluiden käyttäjän roolista vaan terveydenhuollon markkinoiden toiminnan käsittämisestä ja siitä, miten julkisrahoitteisten terveydenhuollon markkinoiden synnyttämisen katsottiin olevan mahdollista Suomessa. Diskurssien tarkastelu ja etenkin hallituksen perustelut valinnanvapauden puolesta osoittavat myös sen, että yhdenvertaisuus tunnustetaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä merkittäväksi arvoksi ja eriarvoisuus yhdeksi suurimmista ongelmista terveydenhuoltojärjestelmän nykyisessä toiminnassa.

Objectives. In this qualitative study we study of the Finnish 2010s textile fibre innovations. We are especially interested in the more sustainable approaches of these innovations, compared to the conventional processes in the textile industry. We aim to find answers to the following questions: What kind of new textile fibre innovations have been developed in Finland during 2010s? and In what way the new innovations are more sustainable than the conventional processes in the textile industry? Methods. The background information about the new Finnish textile fibre innovations were collected from the internet and the news. The new Finnish innovations are Pure Waste, Biocelsol, Ioncell-F and Spinnova. The research material was collected by interviews: I interviewed persons who are responsible for the innovations. This research was performed as a case study. The data was analyzed with the qualitative content analysis, and themed with combination of the theory and the data. Results and conclusions. With the qualitative content analysis four themes were found from the data. These were innovation, raw material, manufacturing and future. We find that the new Finnish textile fibre innovations are a more sustainable option, compared to the conventional textile fibres. Essential themes were reducing chemicals, arable land use and water.

This research is about the metal music subgenre, folk metal, which typically combines folk music influences with heavy metal music combined with lyrics based on folklore or native culture. The aim of this study is to find out what kind of folklore influences bands of this genre have in their cover art and promotional imagery. I pay special attention to the symbolism and dressing, which visually embodies folklore. The second aim is to find out how the images have been created. The visual side of metal and folk metal music provides an interesting area of research, which has so far remained limited. Craft science brings a new perspective and opportunities to study this subject matter. The research data includes the cover art and promotional images before the year 2020, as well as interviews with the Finnish folk metal bands: Ensiferum, Moonsorrow, Finntroll and Korpiklaani. The analysis was based on the product essence analysis by Marketta Luutonen (1997), giving methodological tools and structure for the study. Selected images were ana-lysed using a classification frame I developed, based on the image analysis of visual culture by Gillian Rose (2001). The interview data was analysed by qualitative content analysis. The results of the study indicate that the cover art and promotional images were unique, where the bands endeavoured to emphasise their roots and unique style. Nature-related themes were highlighted, such as the traditional Finnish landscape, forests, trees and animals. The images communicate the old times inspired by themes related to the Finnish heritage, mythology and historical themes. Heroic and warrior themes are also prevalent themes, with accessories including swords and shields, as well as traditional dress style of in promotional imagery. There are hints of the past in all the bands' dressing, but in recent years, the outfits have developed more modern nuances. The themes commonly used by the bands also serve as inspiration for the outfits. The role of handicrafts in the manufacture of clothing was relatively apparent. Bands wanted to bring out folklore themes in the images, but not all the bands felt it as important. Design, as well as an integrated ensemble of music, lyrics and visual materials, were important in how the bands conveyed their art.

Tämän työn tavoitteena on kirjallisuuden avulla käsitellä luonnonmukaista tuotantoa eli luomutuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden laatua verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Alussa tarkastellaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä ja esitetään määritelmä luomutuotannolle. Luonnonmukaistakasvintuotantoa, kotieläintuotantoa ja jatkojalostusta käsitellään Luomu-liiton Luonnonmukaisen tuotannon ohjeiden pohjalta. Luonnonmukaisen tuotantotavan vaikutuksia kasvikunnan tuotteiden, lihan ja maidon laatuun tarkastellaan kerätyn aineiston pohjalta. Laatueroihin todetaan vaikuttavan tuotantotavasta riippuvien ja siitä riippumattomien tekijöiden. Tärkein tuotantotavasta riippuva tekijä on lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö. Kotieläintuotannossa tärkein ero oneläinten ruokinnassa. Jatkojalostuksessa erona on luomutuotannon vähäisempi lisäaineiden käyttö. Ympäristöja kasvuolosuhteet ovat tärkeimmät tuotantotavasta riippumattomista elintarvikkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä, joilla todetaan olevan huomattava vaikutus elintarvikkeen laatuun. Tässä työssä käytetyn aineiston perusteella ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä luomuelintarvikkeiden paremmasta laadusta tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin verrattuna.

Tutkielmassa tarkastellaan Viron suurimpien päivälehtien, Postimees ja Eesti Päevaleht, suomalaisia Viron-matkailijoita käsitteleviä tekstejä vuosilta 1996 1997 ja 2003 2004. Ajanjaksot on valittu sillä perusteella, että toukokuussa 1997 astui voimaan viisumivapaus Suomen ja Viron välillä matkustettaessa ja toukokuussa 2004 Viro liittyi EU:n jäseneksi. Tutkittavia tekstejä vuosilta 1996 1997 on 12 ja vuosilta 2003 2004 on 62 tekstiä, joista 19 on valittu tarkempaan analyysiin. Tavoitteena on tutkia, millainen kuva suomalaisesta Viron-matkailijasta tekstien kautta paljastuu ja millaisin keinoin sitä välitetään. Tarkastellaan myös sitä, onko kuva ajanjaksojen välillä muuttunut, ja jos on, niin miten. Tekstejä tutkitaan kriittisen tekstianalyysin keinoin ja pääasiassa tukeudutaan M. A. K. Hallidayn ja Vesa Heikkisen tutkimuksiin. Hallidayn systeemis-funktionaalisessa kieliopissa keskeisiä ovat kielelliset valinnat ja ajatus kielen kolmesta merkitystasosta, jotka ovat ideationaalinen, tekstuaalinen ja interpersoonainen. Tämän työn kannalta merkittävä on interpersoonainen taso, jolla tarkastellaan muun muassa kirjoittajan asenteita ja arvotuksia. Teksteistä etsitään erilaisia kielen keinoja, jotka ilmaisevat kirjoittajien asennoitumista suomalaisiin. Keskeistä on se, ovatko kirjoittajien arvotukset negatiivisia, neutraaleja vai positiivisia. Arvottavien asenteiden kautta muotoutuu tutkittavien tekstien kuva suomalaisista Viron-matkailijoista. Aineistosta nousee esiin kahdeksan erilaista arvotuksia ilmaisevaa kielellistä keinoa: aihevalinnat (otsikointi), nimeäminen, kuvailu, määritteet, verbivalinnat, vihjaukset, edellyttämykset ja lauseen informaatiorakenne. Analyysin perusteella selviää, että kuva suomalaisesta Viron-matkailijasta on hieman muuttunut tarkasteltavien ajanjaksojen välillä. Vuosien 1996 1997 tekstien mukaan suomalainen matkailija on rikas, mutta saita ja etsii Virosta edullisia tuotteita ja palveluita. Hän on tavallisesti keski-ikäinen ja humalassa tai vähintään ostamassa alkoholia. Negatiivinen suhtautuminen nousee selvästi esille. Vuosien 2003 2004 teksteissä kuva suomalaisista on monipuolistunut verrattuna aikaisempaan. Edelleen suomalaisille kuitenkin maistuu alkoholi ja he etsivät edullisuutta. Edullisuuden tavoittelu ja hamstraaminen korostuvat aiempaakin enemmän. Tutkimuksen kautta esiin tulleet kuvat suomalaisista Viron-matkailijoista ovat kyseisten ajanjaksojen sanomalehdistön välittämiä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia tekstejä joltain sellaiselta ajanjaksolta, johon ei liity matkustamisen helpottumiseen vaikuttavia muutoksia. Voitaisiin tutkia myös sitä, mitä mieltä tavalliset virolaiset ovat suomalaisista matkailijoista ja mitä virolaiset matkailupalveluyritysten edustajat suomalaisista ajattelevat. Näin ilmiötä voitaisiin lähestyä useammasta näkökulmasta.

Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisuuden ja afrikkalaisuuden representaatioita suomalaisissa, Afrikkaan sijoittuvissa, 1920-1960-luvulla ilmestyneissä poikien seikkailukirjoissa. Kiinnitän erityistä huomiota representaatioiden intersektionaalisuuteen, eli siihen, miten rotu , sukupuoli, seksuaalisuus, uskonto sekä luokkaihanteet representaatioissa risteävät ja miten näillä representaatioilla tuotetaan toiseutta. Tutkimusintressini on emansipatorinen: haluan selvittää, miten aineisto tukee argumenttia Suomen osallisuudesta kolonialismiin. Kolonialismin määrittelen diskurssiksi, jossa on ylläpidetty tiettyä tiedon järjestelmää. Työn metodi on diskurssianalyysi. Vertaan aineistossa esiintyviä representaatioita klassiseen, kolonialistiseen seikkailukirjagenreen ja sitä myötä erittelen ja kontekstualisoin representaatioita suhteessa kolonialismin historiaan. Tarkastelen suomalaisia poikakirjoja kuitenkin myös osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja analysoin, näyttäytyykö suomalaisuuden vertaaminen toiseuteen osana nationalistista prosessia. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma rakentuu näin ollen uskontotieteestä, jälkikoloniaalisesta teoriasta, sukupuolentutkimuksesta sekä nationalismintutkimuksesta. Analyysini perusteella suomalaisuus vertautuu hierarkkisesti sekä tummaihoisiin afrikkalaisiin, Pohjois-Afrikan arabeihin että muihin eurooppalaisiin. Sankarit ilmentävät hegemonista maskuliinisuutta, jota määrittää niin oikea moraali, rohkea toiminta, oikeutettu väkivaltaisuus kuin valkoihoisuuskin. Kirjojen poikahahmoille seikkailu Afrikassa on initiaatio mieheyteen. Päähenkilöiden valkoihoisuus implikoi herruutta ja johtajuutta. Afrikkalaiset sitä vastoin representoidaan lapsellisina, alamaisina, palvelijaluontoisina ja laiskoina. Suomalaisen maskuliinisuuden vastakohdiksi rakentuvat myös sekä afrikkalaisille että arabeille annetut feminiiniset piirteet. Afrikkalaisten lapsellistamisen ja feminisoinnin taustalla vaikuttaa kuitenkin myös maskuliinisen afrikkalaisen pelko. Suomalaishahmojen moraali korostuu sekä arabihahmojen moraalittomuutta vasten että suhteessa afrikkalaisiin jotka eläimellisyydessään sijoitetaan koko moraalijärjestelmän ulkopuolelle. Aineistossani ei ole paljon suoria viitteitä seksuaalisuudesta, joskin oikea ja väärä halu tuodaan ilmi hienovaraisesti. Heteronormatiivista ja rodullista järjestelmää kuitenkin kyseenalaistaa homoeroottisia sävyjä saava toisen ruumiin ihailu ja arvioiminen. Kahtena poikkeavana representaatioina rodullisessa hierarkiassa toimivat modernin naisen ja jalomielisen villin hahmot. Jalomielisen villin hahmolla ylläpidetään kuitenkin koloniaalista järjestelmää ja rotueroa. Afrikkalaisia eläimellisestään sekä kielellisillä rinnastuksilla että viittauksilla populaaridarvinismiin. Afrikka näyttäytyy historiattomana, ja afrikkalaisten uskonto typistetään irrallisiksi taikauskoiksi. Islam puolestaan esitetään kilpailevana monoteistisena uskontona, joka merkitään kielteisesti ja jota verrataan implisiittisesti kristinuskoon. Aineistoa määrittää sekularismi ja kristillinen kulttuuri tulee ilmi vain implisiittisesti. Vaikka kirjojen kuvailu vaihtelee todentuntuisesta fantasialliseen, samat representaatiot toistuvat kirjasta toiseen vain pienin vivahde-eroin. Suomalaiset sankarit uusintavat klassisten seikkailukirjojen kaavoja, joihin sekoittuu kapitalistis-imperialistisia pyrintöjä. Aineistoni kirjoissa klassisten seikkailukirjojen piirteet on valjastettu spesifiin nationalistiseen tarkoitukseen. Suomalaisuuden rakentumista on leimannut negatiivinen itseymmärrys, jota kansallisaatteessa luoduilla kansanihanteilla on pyritty torjumaan. Pessimististä kuvaa suomalaisuudesta on käännetty myönteiseksi kuvaamalla suomalaiset rodullisesti ylivertaisiksi suhteessa afrikkalaisiin. Analyysin perusteella on ilmeistä, että aineiston kirjat osallistuvat kolonialismin diskurssiin jakamalla kolonialismin diskurssissa ylläpidettyä tiedon järjestelmää.

Identification of apple species (Malus Mill.) has traditionally depended on morphological descriptions. Cultivar identification based completely on characteristics is problematic at best as original descriptions are often lacking. Additionally authenticity of nursery products has been criticised in Finland since early 20th century. As DNA and molecular methods have developed, new ways of species and cultivar identification have emerged. Microsatellites have proven to be especially useful for identifying individual genotypes and for defining genetic polymorphism within a chosen population. Markers designed for apple (Malus × domestica Borkh.) function on all apple species making them extremely useful for Malus research. In our study, DNA fingerprinting was carried out with nine microsatellite markers copying 12 loci. Study material consisted of 201 samples representing 200 accessions. Most of the 99 study samples were from Finnish nurseries. Reference samples were gained from various botanical collections from North America and Europe. Altogether 47 study samples were re-identified or their original names authenticated. 52 samples remained nameless or unauthenticated. Two KESKAS cultivars were renamed as DNA-fingerprints revealed their true identity. Microsatellite fingerprinting proved to be a suitable method for ornamental crab apple cultivar authentication. False naming of nursery propagation material was evident and future studies are needed to illustrate the problem further.