Browsing by Title

Objectives. The equality act was reformed in 2015. With the reform of the law, the obligation of equality planning and the prohibition of discrimination and harassment based on sexuality and gender were extended to educational institutions providing basic education. The purpose of my research is to find out what the first equality plans written by primary schools are like. I study the processes of forming equality plans, described by schools in their plans, the objectives set for the promotion of equality and non-discrimination, and the concrete measures that schools intend to take to achieve these objectives. This fall, the National Board of Education has published a nationwide report on equality and non-discrimination planning in basic education institutions. The results of the report are in many respects consistent with this study. The equality plans have not always been formulated on a school-by-school basis and based on an assessment of the school’s equality situation as required by the equality act. Regarding to nationwide SetStop project, the equality plans of the City of Oulu’s primary schools have also recently been evaluated. Methods. The material of this study consists of a total of 14 equality plans. The material includes municipal educational institutions that provide basic education in Finnish. Seven are primary schools, four upper schools and three comprehensive schools. The material was analysed by qualitative content analysis methods. In addition, the analysis has been influenced by the perception of language in the discourse studies as a context-bound, reality-constructing phenomenon. This study is a continuation of my bachelor’s thesis completed as a literature review in March 2020. Results and conclusions. Only about 71% of the schools in my material had made a plan as required by the equality act. One of the most significant areas for development was the offensive name-calling experienced by the students. Typically, name-calling focuses on appearance and includes suggestions related to gender or sexuality. Most of the inappropriate treatment experienced by students does not come to the attention to the attention of adults. To address these grievances, it was decided in the plans to increase the opportunities for interaction between students and teachers in order to lower the threshold for reporting harassment to an adult. Interventions and exercises for student interaction were also presented in many plans. The formation of teaching groups as mixed groups and the so-called unisex toilets were already being implemented in several schools to promote gender equality.

Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Opintosuunta: Rikosoikeus, straffrätt, criminal law Tekijä: Mikko Klemola Työn nimi: Suunnitelmallisuus ja erityinen suunnitelmallisuus törkeässä huumausainerikoksessa – Käsitteiden sisällöstä, soveltamisesta ja rangaistusvaikutuksista Työn laji: Maisteritutkielma Kuukausi ja vuosi: Maaliskuu 2022 Sivumäärä: XIII + 81 Avainsanat: törkeä huumausainerikos, suunnitelmallisuus, suhteellisuusperiaate, kokonaistörkeysarvostelu, rangaistuksen määrääminen, rangaistuksen mittaaminen Ohjaaja tai ohjaajat: Dan Frände ja Dan Helenius Säilytyspaikka: E-thesis -järjestelmä, Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tutkielmani tarkoituksena on jäsentää törkeissä huumausainerikoksissa esiintyvää eri asteista suunnitelmallisuutta sekä sen yleistä rikosoikeudellista ja rangaistukseen liittyvää relevanssia. Tutkielmassa selvitetään törkeissä huumausainerikoksissa esiintyvän suunnitelmallisuuden ja erityisen suunnitelmallisuuden käsitteellistä sisältöä, niiden esiintymistä ja soveltamista tuomioistuinkäytännössä sekä eri asteisen suunnitelmallisuuden rangaistusvaikutuksia. Tutkielman pontimena on toiminut korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön viimeaikainen kehitys. Aiemmin huumausaineiden laadun ja määrän osoittama rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus ovat määrittäneet törkeiden huumausainerikosten rangaistuksia lähes kaavamaisesti. Nyttemmin rangaistuksen mittaamisessa on siirrytty kohti rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen täysimääräisempää huomioimista edellyttävää doktriinia. Suunnitelmallisuus ilmentää suhteellisuusperiaatteen elementtinä rikoksesta ilmenevää muuta tekijän syyllisyyttä. Suunnitelmallisuudessa on siten kyse korostuneesta tekijän syyllisyydestä sekä teon suuremmasta moitittavuudesta. Rikoslain törkeää huumausainerikosta koskeva rikossäännös ei sisällä mainintaa suunnitelmallisuudesta tunnusmerkistötekijänä. Suunnitelmallisuuden relevanssi törkeän huumausainerikoksen kohdalla kiinnittyy yhtäältä yhdenvertaisuusperiaatteen ja teon lisääntyneen moitittavuuden kautta rikoksen kokonaistörkeysarvosteluun ja syyllisyysperiaatteeseen. Toisaalta suunnitelmallisuus kiinnittyy rikoslain 6 luvun 4 §:n suhteellisuusperiaatteen ja 6 luvun 5 §:n 1 mom. 1 kohdan koventamisperusteen kautta keskeisesti rangaistuksen mittaamiseen. Tutkimus osoitti, että törkeän huumausainerikoksen suunnitelmallisuutta ilmentäviä temaattisia kokonaisuuksia ovat: rikoksen valmistelemiseen ja menestykselliseen toteuttamiseen tähtäävät toimet, rikoksen peittelyyn ja kiinnijäämisriskin minimointiin tähtäävät toimet sekä toiminnan ajalliseen kestoon, liiketoiminnanomaisuuteen, yhteistoimintaan ja laajuuteen liittyvät seikat. Erityisen suunnitelmallisuuden kohdalla kyseiset tunnusmerkit ovat pitkälti samat. Suunnitelmallisuuden temaattisten kokonaisuuksien osalta tutkimustulokseen on päästy hovioikeusratkaisuja laajasti tutkimalla. Erityisen suunnitelmallisuuden osalta tutkimus on kohdistunut hovioikeuskäytännön lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön sekä muualla rikoslaissa erityistä suunnitelmallisuutta koskevien rikossäännösten esitöiden analyysiin. Tutkimuksen perusteella suunnitelmallisuuden huomioinnissa eri asteissaan, käsitteiden soveltamisessa ja sisällöllisessä johdonmukaisuudessa esiintyy tuomioistuinkäytännössä hajontaa. Suunnitelmallisuuden ja erityisen suunnitelmallisuuden vaikutukset tuomittavan rangaistuksen määrään jäävät tutkitun oikeuskäytännön perusteella epäselviksi. Kun tapauksissa mainitaan suunnitelmallisuus rangaistuksen määräämisen kannalta relevanttina seikkana, suunnitelmallisuuden rangaistusvaikutuksia tulisi kirjoittaa selvemmin auki tuomioiden perusteluissa, jotta suunnitelmallisuudelle rangaistusharkinnassa annettua konkreettista vaikutusta voidaan paremmin arvioida.

One of the most important elements of the holistic craft process is the designing phase of the craft. Designing is a challenging and multi-dimensional phase in the making of a craft. However, it should be the element that provokes new insights and the joy of making. The frame of craft education in the new national core curriculum is based on the holistic craft process. According to the new curriculum, designing has more emphasis on craft education. Though the aims of the holistic craft process have already been set for the current curriculum, they haven't been achieved properly. Yet designing is the principle when learning to master skills of modelling and design thinking. The objective of this thesis was to learn how to teach designing of crafts and improve the learning of designing process towards the demands of the new curriculum in an elementary school setting. Design-based research was used as a main methodology. A designing task was prepared for third grade students and it was examined through a problem solving strategy, morphological analysis. The aims of the development were to find out the suitability of the designing task for third-graders and the quality of the actual task. Moreover, information about the possibilities to use the analysis method mentioned earlier and the experiences from learning to design this way was gathered during this study. Total of 26 participants attended from one third grade. Data consisted of video material, documents filled by the participants and the designs the students produced. The design-based research included one cycle of development and the final version of the design task is viewed with the other research findings. The outcome for this design based research setting was that the design task was applicable for third-graders. It turned out that the designing and constructing of the 'power figures' was a very special and meaningful to the participants and they experienced positive possession in making. Some of the design restrictions proved to be inaccurate and therefore hard to apply. Morphological analysis as a problem solving strategy was a successful way to mark ideas for later. Shown by the results, it is evident that any approach, e.g. a problem solving strategy, which will outline the designing process is useful in the holistic craft process. Mix, match, design! is a design that follows the new curriculum and is quite handy when planning the teaching of how to design, especially in elementary school.

The learning and teaching of design is a widely researched phenomenon. Designing can be considered either as a cognitive process or from a situational perspective. These two approaches are combined in this study. Designing is defined as a process that includes three stages: the awakening of ideas, the processing of ideas and the verification of ideas. Designing is also understood as a reflective dialogue between the designer and the situation. The purpose of this study is to understand the design process from designers' perspective by identifying facilitators and barriers of the design process. The study also aims to deepen this understanding by exploring how these facilitators and barriers appear in different stages of the design process. The results are used to create a tool that helps to facilitate the design process. All participants in this study were students of Textiles Teacher Education at the University of Helsinki. The data was collected through 40 empathy-based stories and three interviews. The data was analysed using qualitative content analysis and this defines the structure of the study. The study identified 118 facilitators and/or barriers that were categorized into 10 main themes and 2 emotion-related themes. The themes of Design idea and Social space encompassed both facilitators and barriers. The themes of Motivation, Expectations, Time and pressure, Situational constraints, and the Designer's experience of the design process included factors which can act as either barriers or facilitators depending on the situation. The themes of Ways of working and Ways of developing the design included factors that were related to designers' choices which may either facilitate or hinder the design process. The theme of Understanding and reflection was considered as important in facilitating the design process as it did not include any factors which could hinder the process. The two emotion-related themes included both individual factors and situational factors. These emotional factors are either facilitators or barriers of the design process. The quantification of the qualitative data showed that some of the facilitators and barriers appear differently during different stages of the design process. Based on the findings of this study, a tool to facilitate the design process was created.

Tutkimuksen tarkoitus: HUS-sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan vuosittain satoja suun alueen hammasperäisiä märkäpaiseita. Paiseiden ensisijainen hoito on hammaslääketieteellinen infektiofokukseen kohdistuva hoito, mutta sen tukena käytetään usein mikrobilääkkeitä. Mikrobilääke aloitetaan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä empiirisesti, koska paisemärästä otettu viljelyvastaus valmistuu vasta myöhemmin. Siksi on tärkeää, että käytettävissä on tietoa suun paiseiden mikrobiologiasta ja mikrobien alueellisesta herkkyystilanteesta. HUS-alueella paiseiden bakteeriviljelytutkimukset tehdään HUSLAB:ssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neljän vuoden ajalta hammasperäisissä paiseissa todetut bakteerilöydökset sekä löydösten mikrobilääkeherkkyys. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää empiirisen lääkehoidon valinnan tukena suun alueen paiseissa. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimusaineistona oli HUSLAB:ssa vuosina 2012-2015 aikana tutkitut suun märkäpaiseiden bakteeriviljelytulokset. Viljelylöydöksistä tutkittiin saadut mikrobilöydökset ja löydösten mikrobilääkeherkkyydet. Näytteitä oli yhteensä n=1239. Tulokset: Yleisin löydös oli anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora (739 näytettä). Tämän jälkeen yleisimmät löydökset olivat alfahemolyyttisiin streptokokkeihin kuuluvat Streptococcus anginosus- ryhmän streptokokit (267 näytettä) ja muut Viridans-ryhmän streptokokit (233 näytettä) sekä anaerobeihin gram-positiivisiin kokkeihin kuuluva Parvimonas micra-ryhmä (261 näytettää). Myös Candida albicans oli varsin yleinen löydös (189 näytettä). Tutkimuksessa havaittiin, että anaerobi gram-negatiivinen sauvasekafloora oli merkittävässä osassa löydöksiä resistentti usein empiirisessä hoidossa käytettävälle penisilliinille, mutta herkkä metronidatsolille. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokeista valtaosa oli penisilliinille herkkiä. Sen sijaan Viridans-ryhmän streptokokkien herkkyys klindamysiinille on HUS-sairaanhoitopiirin alueella jonkin verran heikentynyt. Johtopäätökset: Suun alueen paiseissa on tyypillisesti sekä aerobeja että anaerobeja bakteereja sisältävää sekaflooraa, jonka löydökset tutkituin osin ovat pääsääntöisesti herkkiä penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmälle. Vain harvoin näytteissä todetaan esim. Staphylococcus aureusta, johon kyseinen lääkeyhdistelmä ei tehoa. Tutkimuksen tulokset tukevat toukokuussa 2017 julkaistun päivitetyn Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suosituksen suosittelemia ensisijaisia mikrobilääkkeitä akuuttien suun alueen märkäpaiseiden hoidossa.

Lichen planus eli punajäkälä on krooninen tulehduksellinen iho- ja limakalvotauti, johon ei ole parantavaa hoitoa. Suun lichen planus kuuluu mahdollisesti suusyöpävaaraa lisääviin leesioihin. Punajäkälän kaltainen limakalvoleesio, likenoidi muutos, muistuttaa suun lichen planusta kliinisesti ja histologisesti. Suun limakalvoilla havaittavat muutokset ovat yleisiä. Lichen planuksen etiologia on tuntematon, sitä vastoin likenoidi muutos yhdistetään usein paikallisiin reaktiivisiin tiloihin, kuten amalgaamiallergiaan tai lääkeainereaktioihin. Tiedetään kuitenkin, että lichen planuksen puhkeaminen liittyy kaskadiin tapahtumia, jotka johtavat T-soluvälitteisen immuniteetin aktivaatioon ja CD8+-T -solut saavat aikaan epiteelisolujen apoptoosin. Tämä johtaa lopulta kudosnekroosiin. Oireiden vaikeusaste ja kesto määrittävät suun lichen planuksen ja likenoidi leesion hoidon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjallisuuden avulla suun lichen planuksen kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuuskatsaus esittelee suun lichen planuksen taudinkuvaa, hoitomenetelmiä sekä lichenin etiologiaa ja patogeneesiä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa kahdenkymmenenkahden suun lichen planusta tai likenoidia muutosta sairastavan potilaan taudinkuvan kehittymistä viiden vuoden seurantajaksolla kirjallisuuskatsauksessa identifoitujen taudinkuvaan vaikuttavien tekijöiden valossa. Suun lichen planusta tai likenoidia muutosta sairastaneista potilaista yhdellä havaittiin remissio seuranta jakson päätyttyä, suurimmalla osalla limakalvo leesioiden tilanne pysyi samana tai oirekuva lievittyi ja kahdella limakalvo muutos eteni levyepiteelikarsinoomaksi. Malingnisoitumisriskin vuoksi suun lichen planusta ja likenoidia muutosta sairastavien potilaiden seuranta on tärkeää. (189)

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset asiat voivat vaikuttaa pelilokalisoinnin vastaanottoon ja miten pelilokalisointi vaikuttaa pelikokemukseen. Oletuksena on, että pelikokemus on interaktiivisuutensa ansiosta hyvin erilainen kuin esimerkiksi elokuvan katselukokemus, joten pelilokalisoinnin vastaanottoakin tulisi tarkastella erilaisella lähtöasetelmalla kuin esimerkiksi tekstitysten vastaanottoa. Tutkimuksen teoriapohja koostuu pelilokalisoinnin, vastaanottotutkimuksen ja pelitutkimuksen teoriasta. Tutkimuksen aineiston muodostaa KonsoliFIN-verkkosivuston keskustelupalstan 314 viestin viestiketju, joka käsittelee lokalisointia. Koska lokalisoitujen pelien vastaanottoa ei juuri aiemmin ole tutkittu, valikoitui tutkimusmenetelmäksi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka on tarkoitus luoda kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Analyysin avulla aineistoista johdettiin viisi yläluokkaa, jotka liittyvät pelilokalisoinnin vastaanottoon: (1) kielitaito, (2) pelit mediana, (3) lokalisointiratkaisut, (4) pelikokemus ja (5) kääntäminen. Luokkien avulla saadaan selville, että pelilokalisoinnin vastaanottoon vaikuttavat esimerkiksi käännösstrategioiden ja pelaajan oman kielitaidon lisäksi monet erilaiset tekijät, kuten pelin tuotantotasolla tehdyt päätökset lokalisointistrategioista, pelin interaktiivisuus ja lokalisoinnin valinnaisuus. Lopuksi analyysin tuloksia tarkastellaan pelitutkimuksessa pelikokemuksen arviointia varten kehitetyllä mallilla, jonka avulla saadaan selville, että pelilokalisointi vaikuttaa pelikokemukseen usealla eri osa-alueella: aistimellisella, toiminnallisella ja mentaalisella.

Tämän kyselytutkimuksen yleistavoitteena oli selvittää, miten suun terveyden edistäminen käytännössä toteutuu neuvoloissa. Lisäksi selvitettiin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien asenteita ja tietoja suun terveyden edistämisestä, sekä miten Kansanterveyslaki ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 380/2009 toteutuu suun terveyden osalta neuvoloissa. Metodisessa tarkastelussa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti ristiintaulukoimalla tilasto-ohjelma SPSS:n avulla. Muuttujina olivat suun terveyteen liittyvä koulutus ja yhteistyö sekä valmistumisvuosi. Tulokset osoittivat, että kaikki vastaajat pitivät suun terveyden edistämistä tärkeänä. Suurimman osan mielestä suun terveyden edistäminen kuuluu neuvolatyöhön. He valistivat mielellään suun terveyden tärkeydestä. Vain kaksi viidestä vastaajasta koki tietävänsä lasten suun terveyden edistämisestä riittävästi kyetäkseen luontevasti informoimaan asiakkaitaan. Yli 80% haluaisi saada enemmän tietoa ja materiaalia sekä koulutusta suun terveyden edistämisestä. Ainoastaan joka viides vastaaja raportoi katsovansa lapsen suuhun "aina" tai "useimmiten" lapsen ollessa 1–1,5-vuotias, kuten asetus 380/2009 määrää. Terveydenhoitajien suun terveyteen liittyvien valmiuksien parantaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä suuhygienistien ja hammaslääkärien kanssa sekä erityisesti lisäkoulutusta.

Terveydenhuoltolain perusteella kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä suun perusterveydenhuollon päivystys. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä puolestaan määrittelee, että suun terveydenhuollon päivystys tulee olla saatavilla laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloissa lukuun ottamatta yöpäivystystä. Sairaaloissa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys suunterveydenhuollon päivystystä ei tarvitse järjestää. Suomessa on 20 ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa, josta 5 on yliopistollisia keskussairaalaa, 7 laajan päivystyksen sairaalaa ja 8 sairaalaa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyspiste. Erityisvastuualueen yliopistollisen sairaanhoitopiirin vastuulla on suun terveydenhuollon yöpäivystys. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoisvastuualueen (HUS ERVA) suun terveydenhuollon yöpäivystyksestä vastaavat HUS:in Suu- ja leukakirurgian yksikön erikoislääkärit, erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit. Yöpäivystys on HUS/ Töölön sairaalassa, jossa toimii erikoissairaanhoidon suu- ja leukakirurgian ympärivuorokautinen päivystys. Suun terveydenhuollon yöpäivystyksestä on varsin vähän tutkimuksia. Tämä tutkimus on tehty vuonna 2017 HUS ERVA suunterveydenhuollon yöpäivystyksessä käynneistä potilaista. Tiedot ovat kerätty HUS potilastietojärjestelmästä (309 potilasta). Potilastiedoista on kerätty potilaiden ikä, kotikunta, potilaan ilmoittama tulosyy, päädiagnoosin koodi, toimenpide sekä todennäköinen syy toimenpiteelle. Tiedot ovat kerätty Excel-taulukkoon. Tutkimuksesta ilmenee, että suurin syy potilaiden hakeutumiseen päivystykseen yöllä on kipu. Eniten käytetyt diagnoosit ovat määrittämätön pulpiitti, karies, pitkäaikainen periapikaalinen parodontiitti, tarkemmin määrittelemätön hammassärky, sekä muu pulpiitti. Yleisin toimenpide suun terveydenhuollon yöpäivystyksessä potilaille on puudutus. Suurin ikäryhmä on 15-44 vuotiaiden ikäryhmä. Kun vertaa suunterveydenhuollon yöpäivystyksessä käyneiden potilaiden ja HUS alueella asuvien ihmisten ikäjakaumaa huomaa, että yöpäivystyksessä on käynyt myös suhteellisesti eniten 15-44 vuotiaita potilaita. Erityisinstrumentteja ja tarkkuutta vaativia toimenpiteitä ei ole järkevää tehdä yöaikaan, joten puudutus on hyvä vaihtoehto sairaustiloissa, jotka eivät ole henkeä uhkaavia. Sen avulla potilas pärjää aamuun asti, jolloin hän hakeutuu hammaslääkäripäivystykseen jatkohoitoon. Yöpäivystyksessä voidaan siis hetkellisesti lievittää potilaan kipua. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, onko tällainen toiminta kustannustehokasta tai edes potilaan kannalta aina järkevää vaan voitaisiinko hammaslääkäripäivystystä sekä elektiivistä toimintaa kehittämällä löytää paremmin potilaita palveleva ratkaisu. Mahdollinen vaihtoehto olisi sujuvampi hoitopolku, esimerkiksi siten, että potilaille saisi varattua ajan jatkohoitoa varten helposti ja sujuvasti jopa heti yöllä.

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Erityisesti iensairaudet ja karies ovat merkittäviä ja yleisiä suun sairauksia, joilla voi olla mittavia vaikutuksia terveyteen, mutta joiden diagnostiikka ja hoito ovat perinteisesti olleet hammaslääkäreiden vastuulla. Ulkomaalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että lääkärit voisivat olla nykyistä merkittävämmässä asemassa suun sairauksien diagnostiikassa ja hoitoketjuissa mutta osaamisen ja tiedon puute ovat tälle esteenä. Tämä tutkimus selvitti millä tavoin suun terveys huomioidaan suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ja miten lääkäreitä valmistetaan hoitamaan ja ennaltaehkäisemään potilaiden suun alueen vaivoja. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suun terveys mainitaan suomen viiden eri lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmien opinto-oppaissa ja tiedekunnille lähetetyn internet-pohjaisen kyselyn kautta selvitettiin eri koulutusohjelmien suun terveyden opetusmääriä, opetusmuotoja ja ajankohtaa sekä opetuksen laatua. Suun terveys mainittiin vähintään kerran neljän eri tiedekunnan opinto-oppaassa korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteydessä mutta maininnat olivat yleisesti vähäisiä. Neljä tiedekuntaa vastasi lähetettyyn kyselyyn. Vastauksien perusteella suun terveyden opetus painottuu pääsääntöisesti prekliiniseen vaiheeseen ja toteutuu pääosin luento- sekä pienryhmäopetusmuodossa. Potilasopetusta ei suun terveyteen liittyvistä vaivoista järjestetä. Suun tutkimisen, normaalianatomian ja suun syöpäsairauksien opetus koettiin tiedekunnissa keskimäärin hyväksi. Huonommin opetetuiksi aiheiksi koettiin suun sairauksien preventio ja suun sairauksien yhteys muuhun sairastavuuteen ja näiden aiheiden opetuksen lisääminen koettiin tiedekunnissa tärkeäksi. Tutkimus alleviivaa tarvetta suun terveyden opetuksen lisäämiselle sekä koulutusohjelmille yhteisen suun terveyden ydinaineksen kehittämiselle.