Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Tolmunen, Sanna (2014)
    Globalisaatio ja kestävä kehitys ovat olleet paljon esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina. Eettinen kuluttajuus ei ole täysin tuore ilmiö, mutta se on muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Tässä työssä tarkastelen eettisen kuluttajuuden vaikutusta brändeihin, niiden rakentamiseen ja muokkautumiseen. Työssäni kartoitan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eettinen kuluttajuus on tuonut brändeille ja markkinointiviestinnän ammattilaisille. Aiheeseen linkittyvät myös vahvasti kysymykset yritysvastuusta ja läpinäkyvyydestä. Aineistona tutkimuksessa on kuusi markkinoinnin asiantuntijoiden teemahaastattelua, joita on analysoitu luokitteluun pohjautuvalla laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksessani olen luokitellut brändit neljään kategoriaan perustuen brändin ja eettisyyden suhteeseen: 1) brändit, jotka rakentavat olemassa olonsa eettisyydelle tavalla tai toisella, 2) brändit, jotka tuovat eettisyyttä esille eettisillä toimilla, sertifikaateilla tai järjestöyhteistyöllä, 3) brändit, jotka ovat järjestöjä ja/tai sertifikaatteja sekä 4) brändit, jotka eivät toimi eettisesti kuin lain määräämissä rajoissa. Tutkimuksessani keskityin kolmeen ensin mainittuun kategoriaan. Haastatteluaineistoni anniksi nousi neljä pääteemaa: vaatimus avoimuudesta, viestintäympäristön muutokset ja uudenlainen kuluttajuus, tieto ja tunteet sekä liike-elämän realiteetit. Yritykset ja brändit ovat ennen näkemättömän avoimuuden ja rehellisyyden vaatimuksen edessä. Kuluttajat vaativat brändeiltä yhä suurempaa läpinäkyvyyttä. Brändityötä tekevät tietävät tämän vaatimuksen ja uskovat tämän suunnan olevan pysyvä. Eettinen ajattelu yritysmaailmassa ei ole vain ohimenevä tuulahdus vaan on täällä jäädäkseen. Viestintäympäristön muutokset ovat antaneet kuluttajille aiempaa suurempaa valtaa tiedonkulun nopeutumisen ja uusien viestintäkanavien myötä. Valta ei kuitenkaan ole ehdotonta ja yritykset myös tietävät tämän. Brändityön ammattilaiset yrittävät löytää tiedon ja tunteen tasapainon brändeistä viestiessään. Kuluttajat ovat ennen näkemättömän valistuneita ja heillä on lukemattomia keinoja päästä käsiksi tietolähteisiin. Haasteena brändeille on tehdä tieto helposti omaksuttavaksi kuluttajille. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä rakentamaan menestyvää brändiä. Kuluttajien eettinen kiinnostus realisoituu usein ostopäätökseksi vasta kun merkkiin on tunneside. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, eivätkä eettiset brändit toimi irrallaan liike-elämän realiteeteista. Eettisyys on kilpailutekijä, keino erottautua sekä lain ja säädösten säätelemä pakko. Samaan aikaan eettisyys on periaate ja arvo sekä haaste, koska eettinen ratkaisu ei aina ole helpoin vaihtoehto liike-elämässä, jossa hinta usein merkitsee enemmän kuin moni yritys tai yksilö haluaisi myöntää.
  • Louhiranta, Juha (2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vaatimusmäärittelyä ketteriä menetelmiä hyödyntävissä ohjelmistoprojekteissa. Tavoitteena on selvittää, miten ohjelmiston vaatimukset muodostuvat ketterien menetelmien avulla ja millaisia vaikutuksia niillä on vaatimusmäärittelyprosessiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia hyötyjä ketterillä menetelmillä voidaan saavuttaa vaatimusmäärittelyssä ja minkälaisia ongelmia ne saattavat aiheuttaa ohjelmistoprojektin eri vaiheissa. Tutkielmassa myös etsitään eroja ketterien menetelmien ja ketterän vaatimusmäärittelyprosessin sekä perinteisten menetelmien välillä. Tutkielman tapaustutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston Software Factory -kurssi, jonka aikana toteutettiin asiakasprojekti sulautettua internet-videopuhelujärjestelmää kehittävälle startup-yritykselle. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ketterälle vaatimusmäärittelylle tutkimuskirjallisuudessa raportoituja hyötyjä sekä siihen liittyviä haasteita havaita ketterällä menetelmällä toteutettavassa ohjelmistoprojektissa. Tapaustutkimuksen avulla voitiin empiirisesti havaita kaikki vaatimusmäärittelyn hyödyt sekä yksi epätarkkoihin työmääräarvioihin liittyvä haaste. Tästä voidaan päätellä, että hyötyjen saavuttaminen on mahdollista pienellä tiimillä toteutettavassa asiakasprojektissa, jossa ei ole etukäteen tarkasti määriteltyjä ohjelmiston vaatimuksia. Toisaalta haasteitakin voidaan kohdata jo hyvin lyhyessä ajassa, vaikka rakennettaisiin pientä ja yksinkertaista sovellusta.
  • Mattila, Teemu (2020)
    Vaatimusmäärittely on eräs tärkeistä ohjelmistokehityksen alkuvaiheen työvaiheista. Kun tietojärjestelmän toteuttaminen tai jatkokehitys on päätetty aloittaa, on seuraavana vaiheena tyypillisesti tarve tunnistaa ja dokumentoida tietojärjestelmän vaatimukset eli järjestelmän erilaiset ominaisuudet ja toiminnot. Tässä vaatimusmäärittelyssä koko tietojärjestelmä tulisi kuvata niin hyvin, että sen perusteella tietojärjestelmä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Ohjelmistojen kehitystavat ovat muuttuneet vuosien varrella alkaen lineaarisesta vesiputousmallisesta kehitystyöstä erilaisiin ketteriin menetelmiin ja edelleen jatkuvan kehityksen toimintatapoihin. Samalla vaatimusten keräämiseen ja kartoitukseen ja koko vaatimusmäärittelyyn on kehittynyt useita menetelmiä 1970-luvulta alkaen. Vaikka menetelmät ovat pääosin erilaisia, on niissä osin myös yhteisiä piirteitä. Kun ohjelmistokehityksessä aloitetaan vaatimusmäärittelyvaihe, pitää vaatimusmäärittelyn suorittamiseen valita jokin toteutustapa. Tämän tutkielman ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli löytää ja kuvailla yleisimmät käytössä olevat vaatimusmäärittelyjen toteutustavat vuosina 1970-2020. Toisena kysymyksenä oli kuvailla sitä, miten vaatimusmäärittely on muuttunut samalla aikavälillä. Kolmas ja viimeinen tutkimuskysymys oli, voidaanko ensimmäiseen kysymykseen vastauksena löydettyjä vaatimusmäärittelyn toteutustapoja vertailla keskenään. Tutkielmassa etsittiin vastauksia näihin kysymyksiin integroivan kirjallisuuskatsauksen rakennetta käyttäen. Käymällä läpi aihepiirin monipuolista tutkimusta kysymyksiin löydettiin kattavat vastaukset.
  • Airosmaa, Maiju (2018)
    Avoin lähdekoodi on vakiinnuttanut asemansa ohjelmistokehityksen paradigmana ja merkittävimmillä avoimen lähdekoodin projekteilla on lukuisia sitoutuneita käyttäjiä. Avoin lähdekoodi ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat mahdollistaen suuren yhteisön osallistumisen kehitystyöhön. Avoin lähdekoodi on määritellyt uudestaan tavan kehittää, jakaa, käyttää ja ylläpitää ohjelmistoja. Vaatimukset ovat ohjelmistoprojektin perusta. Niiden tarkoitus on määritellä, mitä ominaisuuksia sidosryhmät ohjelmistolta tarvitsevat ja mitä ohjelmiston on tehtävä täyttääkseen nämä tarpeet. Toisin kuin perinteisessä ohjelmistokehityksessä, avoimen lähdekoodin kehityksessä ei käytetä perinteisiä vaatimustenhallinnan prosesseja. Siitä huolimatta onnistutaan kehittämään arvokkaita, luotettavia ja paljon käytettyjä ohjelmistoja. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kerätä tietoa vaatimustenhallinnasta avoimen lähdekoodin projekteissa. Tarkoitus on selvittää, millaisia menetelmiä ja työkaluja vaatimusten keräämiseen ja analysointiin käytetään ja nähdä samalla yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia eri projektien ja yhteisöjen toimintatavoissa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten ja teorian näkemystä avoimen lähdekoodin vaatimustenhallinnasta. Vaatimustenhallinta avoimessa lähdekoodissa vaikuttaa tämän katsauksen perusteella epämuodolliselta ja spontaanilta, mutta toisaalta myös avoimelta ja läpinäkyvältä eri osapuolille. Kehitystyö on pitkälti kehittäjälähtöistä, eikä muilta osapuolilta kerätyt vaatimukset ja niiden ymmärtäminen ole edellytys kehitystyölle. Tästä huolimatta käyttäjien tiivis osallistuminen suunnitteluun ja vaatimustenhallintaan on tulosten perusteella tyypillistä avoimen lähdekoodin kehitykselle.
  • Laine, Juho (2018)
    Tutkielmassa annetaan yleiskuva vaativan rakennusurakan kilpailuttamisesta ja käsitellään tarkemmalla tasolla hankintalain mukaisen neuvottelumenettelyn käyttöä ja tarjousten vertailua. Tutkimusaineistona käytetään lainsäädäntöä esitöineen, oikeuskäytäntöä ja -kirjallisuutta. Ensiksi tarkastelun kohteena on hankintalain mukainen neuvottelumenettely. Neuvottelumenettelyn käyttöedellytykset ovat muuttuneet uuden hankintalain myötä 1.1.2017. Tutkielmassa käydään läpi neuvottelumenettelyprosessi ja siihen liittyvät määräajat hankinnan suunnittelusta hankintasopimuksen solmimiseen saakka. Tässä yhteydessä käsitellään myös hankintalain periaatteita, jotka on huomioitava hankintamenettelyn jokaisessa vaiheessa. Toiseksi tarkastellaan tarjousten vertailua. Tarjousten valintaperusteiden termistö on muuttunut uuden hankintalain myötä 1.1.2017. Valintaperusteiden ja vertailuperusteiden ohella käsitellään tarjousten pisteytystä, jota ei ole ohjattu lainsäädännöllä. Lisäksi tarjousten vertailuperusteiden asettamisen yhteydessä tarkastellaan tarjoajien kyvykkyyttä ja sen arviointia osana hankintamenettelyä. Pyrkimyksenä on selvittää, mitä kyvykkyys on hankintalain näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös kyvykkyyden arviointiin liittyviä riskejä. Tutkimustuloksena muodostetaan joukko tekijöitä, jotka rajaavat vapautta asettaa tarjousten vertailuperusteet. Näitä ovat avoimuusperiaate, suhteellisuusperiaate, tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate, liityntä hankinnan kohteeseen, menettelyn kaksivaiheisuus, hankintayksikön valinnanvapauden rajoittaminen sekä vaatimus dokumentoinnista. Lisäksi näitä seikkoja peilataan vasten tarjoajan kyvykkyyden arviointia. Tällöin havaitaan, että tarjoajan kyvykkyyttä on mahdollista käyttää tarjousten vertailuperusteena siitä huolimatta, että kyseessä ei ole hankinnan kohteeseen liittyvä ominaisuus vaan tarjoajaan liittyvä ominaisuus.
  • Stenius, Fredrik (2021)
    Suomessa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja. Tästä huolimatta niistä on saatavissa niukasti tutkittua tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen suurimman hoitolaitossiirtoja tekevän organisaation kuljetusten vaativuutta ja niihin liittyviä potilasturvallisuusnäkökohtia. Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla suoritettiin 4034 kuljetusta, joista 791 (19,6 %) luokiteltiin vaativaksi ja joista 388:ssa (8,4 %) havaittiin potilaan hoitoon, potilas-, tai työturvallisuuteen liittyvä poikkeama. Potilaaseen kohdistuvia haittatapahtumia havaittiin 15, joista vakavia kaksi. Tarkastelujakson aikana yksikään potilas ei menehtynyt kuljetuksen aikana. Yleisimmät syyt kuljetuksen vaativaksi luokittelemiseksi, oli laskevassa järjestyksessä merkittävä happeutumishäiriö (30,0 %), potilaan kivuliaisuus (24,1 %) sekä suonensisäisen tai lääkehoidon tarve (11,5 %). Poikkeamista 117 (45,6 %) olivat potilasasiakirjamerkintöihin liittyviä. Lisäksi havaittiin, että 146 (3,6 %) kuljetuksessa potilas oli sairaalahygienisesti merkittävän mikrobin kantaja. Tämä on merkittävä havainto kuljetushenkilöstön työturvallisuuden kannalta. Lisäksi potilassiirrot voivat lisätä bakteerikantojen leviämistä eri hoitolaitosten välillä. Vaikka sairaalan väliset potilassiirrot ovat keskimäärin varsin turvallisia muodostaa niiden suuri määrä merkittävän potilasturvallisuusriskin. Varsinkin puutteelliset asiakirjamerkinnät aiheuttavat haasteita seurannassa.
  • Verhe, Titus (2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan vaatteen käsitteellisiä merkityksiä avantgardemuodissa ja nykytaiteessa. Tutkimuskohteena on ruumiin, tilan ja todellisuuden kohtaamiset käsitevaattessa.Tutkielmassa kysytään, että mikä vaatteen merkitys on tai millaisia merkityksiä vaate saa silloin, kun se ei ensisijaisesti ilmennä vaatteen perusominaisuuksiksi katsottuja funktionaalisia käyttötarkoituksia? Aineistona on kolmen yhä aktiivisen muotisuunnittelijan ja kolmen yhä aktiivisen taiteilijan vaatteita ja teoksia. Tutkielmassa käsiteltävät muotisuunnittelijat ja heidän teoksensa ovat Hussein Chalayanin (s. 1970): Remote Control Dress, Carol Christian Poell (s. 1966): Lasikuitutakki ja Martin Margiela (s. 1957): Bakteeriliivi. Tutkielmassa käsiteltävät taiteilijat ja heidän teoksensa puolestaan ovat Jana Sterbak (s. 1955): Remote Control II ja Vanitas: Flesh Dress for an Albino Anorectic ja Lucy Orta (s. 1966): Refuge Wear - Habitent. Tutkimusaineistoa ja siinä ilmeneviä käsitteellisiä merkityksiä tarkastellaan kolmessa toisistaan erillisessä aihekokonaisuudessa. Ensimmäinen näistä tutkielmaa jäsentävistä temaattisista kokonaisuuksista on vaatteen, ruumiin ja tekniikan suhde. Toinen kokonaisuus on satuttava ja suojaava vaate. Kolmannessa kokonaisuudessa tarkastellaan elävää vaatetta. Tutkielman keskeisen teoreettisen taustan muodostaa muotitutkimuksessa käytettäväksi teoreettiseksi viitekehykseksi vakiintunut fenomenologian pohjalle rakentuva muotiteoria, joka koostuu erilaisista muotia ja vaatetusta käsittelevistä tieteellisistä teksteistä. Tutkielmassa sovelletaan monipuolisesti erilaista tieteellistä kirjallisuutta, filosofiaa ja muotikirjoitusta. Tutkielmassa käsitellään ruumista sosiaalisista ja kulttuurisidonnaisista merkityksistä riisuttuna, mutta kuitenkin kokemuksellisesti elettynä ”liharuumiina”, jotta käsitevaatteen ja ruumiin suhteesta syntyvät merkitykset olisivat mahdollisimman todennettavia. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että käsitevaate voi muuttaa ja haastaa käsityksiä siitä, mikä ja millainen vaate voi olla. Tutkimuksessa siis todetaan, että avantgardemuodin ja nykytaiteen käsitevaatteen merkitykset poikkeavat käyttömuodin vaatteen merkityksistä. Samalla käsitellään vaatetta nykyisyyden kuvana ja todetaan, että käyttömuodin vaatteen merkitykset ovat vahvasti muotijärjestelmän ohjaamia, kun taas käsitevaatteen merkitykset ovat joko itsesyntyisiä tai syntyvät suhteessa ruumiiseen, tilaan tai todellisuuteen. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu avantgardemuodin ja nykytaiteen käsitevaatteen merkityksiä. Tämän tutkielman kaksi keskeistä havaintoa ovat, että käsitevaatteella voi olla vaatekontekstin ulkopuolisia merkityksiä, jotka voivat olla hyvinkin merkittäviä ja poliittisia ja liittyä niin ruumiiseen kuin vaatetta ympäröivään maailmaan. Toinen havainto on, että vaate on otollinen pinta tai alusta uudenlaisille ruumiiseen tai tilaan liittyville sovelluksille.
  • Granström, Tiina (2015)
    In this study I define quality of clothing and analyze how clothing companies tell about quality of their products to their customers. In the first part of the study I concentrate to clear up what quality in the context of clothing means. This part is based on scientific research. I have studied many theories of quality and on this study the most important ones are Garvin's (1989) and Lillrank's (1998) theories which I apply to the context of clothes. This study covers the quality of clothes from point of view of both consumers and companies. In the later part of the study I survey the quality communication of five well-known clothing companies. I collected the data from the companies' websites that are available to anyone. I used Atlas.ti-program to for analyzing the collected data. Five categories of quality formed the framework of content analysis. Quality is a multidimensional concept that is difficult to define as it is tightly related to the context. Subjectivity is also very characteristic to quality. The quality of clothing, as well as any product's quality, can be seen from five different angles. They are value-based, consumer-based, manufacturing-based, system-based and transcendent quality. Companies highlight all these categories on their web-sites. The data of the study presented also a new category of quality that I call quality experience. All companies concentrate mostly on telling about system-based quality of their products. Although many studies suggest that the manufacturing-based quality is the most important viewpoint to companies, my study doesn't support that outlook. For consumers, it is difficult to evaluate the quality of clothes. Therefor they evaluate mostly the aesthetic features of clothing. Companies provide quite much information of their products' quality. The information might be helpful for consumers but it should be evaluated critically
  • Lempiäinen, Piia (2016)
    Tutkimuksen kohteena on Oulun kaupungin asukkaiden pukeutuminen 1600-luvulla. Varhaisella uudella ajalla materiaalinen kulttuuri ilmensi sosiaalisia hierarkioita, ja Ruotsissa pyrittiin merkantilismin hengessä rajoittamaan ulkomaan tuontia ja säätelemään ihmisten pukeutumista ylellisyysasetuksin. Samalla kaupan muuttuvat mekanismit toivat ulkomaisia tuotteita entistä laajemman kansanosan saataville. Tutkimus selvittää, minkälaisia vaatteita oululaiset ovat käyttäneet, mitä kaupat ovat tarjonneet, ja miten sääty ja asema on näkynyt kaupunkilaisten pukeutumisessa. Lähdeaineisto koostuu Oulun-maakunta-arkistossa säilytettävistä 1600-luvun perukirjoista. Tutkimus tarkastelee perukirjoihin lueteltuja vaatteita ja asusteita sekä kauppiaiden puotien inventaarioita. Tutkimus osoittaa, että Oulun asema nuorena ja verrattain pienenä Pohjoisena kaupunkina heijastui kaupunkilaisten pukeutumiseen. Oululaiset ovat pukeutuneet perinteiseen tummasävyiseen porvarispukuun. Heidän vaatteensa ovat olleet hieman vanhanaikaisia verrattuna muihin kaupunkeihin, ja muodikkaita vaatekappaleita on mainittu perukirjoissa vain harvoin. Turkishattujen laaja käyttö on ollut erityinen ominaispiirre Oulun naisten keskuudessa. Kauppapuotien tarjonta vaihteli Oulussa, ja jokainen kauppias oli erikoistunut hieman erilaisiin tuotteisiin. Yleisimpiä myyntiartikkeleja olivat keskihintaiset ulkomaiset villakankaat, eivätkä kaupat tarjonneet monia valmistuotteita valikoimissaan. Kaupunkilaisten pukeutuminen heijasteli kauppojen tarjontaa. Vain harvalla kaupunkilaisella oli todella hienoista ja arvokkaista kankaista valmistettuja vaatteita. Silkkiä ja turkiksia käytettiin lähinnä asusteissa, ja koristenauhoja mainittiin vain muutamissa perukirjoissa. Ruotsissa koko valtakuntaa koskevat ylellisyysasetukset säätelivät ihmisten pukeutumista vuodesta 1644 lähtien. Asetuksilla tahdottiin turvata valtakunnan talous, mutta niillä pyrittiin myös varmistamaan kaikkien säädynmukainen pukeutuminen. Oulussa ylellisyysasetuksia, jotka rajoittivat muun muassa kulta- ja hopeakankaiden, pitsien ja turkisten käyttöä, pääasiassa noudatettiin, joskin yksittäisiä kiellettyjä ylellisyystavaroita mainitaan perukirjoissa. Ylellisyysasetukset eivät kuitenkaan yksin säädelleet pukeutumista. Suurin tekijä on ollut ihmisten varallisuus. Oulussa kaupunkilaisten kesken, ja jopa porvarissäädyn sisällä on ollut paljon eroja siinä, miten ihmiset pukeutuivat. Köyhemmät kaupunkilaiset ovat omistaneet vähän ja vaatimattomista materiaaleista tehtyjä vaatteita. Sen sijaan varakkaammat kaupunkilaiset ovat pystyneet representoimaan omaa asemaansa hyvälaatuisilla vaatteilla ja muotituotteilla. Heillä on ollut myös varaa hankkia joitakin kiellettyjä ylellisyystuotteita ja maksaa niistä saadut sakot. Kiellettyjen tavaroiden vähyys kertoo kuitenkin siitä, pääasiassa kaupunkilaiset pukeutuivat säätynsä mukaan, kruunun toiveiden mukaisesti.
  • Wagner-Andrianne, Lili (2019)
    The aim of this study is to examine the consumerism of young people through the content of their dream wardrobe. The study takes an interest also on young consumers self-image building through closing. The material of the study consists of 76 essays gathered from a high school in Espoo, south of Finland. The study is a qualitative study and the narrative research approach is used to analyse the most repetitive themes among the stories. Finnish young people have grown in an atmosphere of diverse consumption opportunities and their consumerism contains multiple voices. Based on the analysis, it can be stated that the young people's clothing consumption dreams are mainly based on themes of identity, hedonism and sustainability. Young consumers do not experience contradiction between enjoyable, sensible and sustainable consumption. Clothes are seen as tools of self-expression, self-image and status. While young people recognize the ecological and ethical values associated with clothing consumption, their clothing patterns are driven by the lifestyle of the hedonistic consumption created by the media. Dressing etiquette and normality are still present in the lives of young people, and deviation from those is done with caution. Young people want to have more clothes and wish these to represent recognizable luxury. Among young consumers especially girls are open to supporting ecological and ethical values in their clothing purchase, but the behaviour supporting these values seems to be problematic in its implementation. Young people have an interest towards sustainable clothing, but the clothes favoured by such values must be fashionable and easily accessible.
  • Karvinen, Taru (2020)
    New York Cityssä sijaitsevassa Brooklyn Museum -taidemuseossa oli vuonna 2017 esillä Georgia O’Keeffe: Living Modern -näyttely. Kyseinen näyttely esitteli laajasti yhden Yhdysvaltojen tunnetuimman naistaiteilijan, Georgia O’Keeffen (1887-1986) elämää taiteilijan vaatteiden, asusteiden, öljyvärimaalausten ja hänestä otettujen valokuvien avulla. Living Modern -näyttelyn päätyttyä Brooklynissä, kiersi näyttely lähes samanlaisena Yhdysvaltojen kuudessa eri osavaltiossa joko samalla nimellä tai nimellä Georgia O’Keeffe: Art, Image, Style. Näyttelyt poikivat useita kirjoituksia eri julkaisuissa. Tutkielmassani selvitän mitä ja miten Georgia O’Keeffen tyy-listä ja elämästä kirjoitetaan näyttelyyn liittyvissä artikkeleleissa. Pohdin lisäksi millainen taiteili-jan elämäntarina näyttelyn vaatteista, valokuvista ja teoksista muodostuu valitsemieni artikkelien perusteella. O’Keeffen elämä ja ura olivat pitkiä ja menestyksekkäitä. Kiinnostus häntä kohtaan on ollut jat-kuvaa, ja hänestä kirjoitetun aineiston määrä monipuolista. Tästä huolimatta häneen liittyy edelleen tietynlaista mystiikkaa ja tuntemattomattomuuden tunnetta. Tutkielmani lähestyy myös tätä osaa taiteilijan elämästä Living Modern -näyttelyssä esillä olleen esineistön kautta. Tutkielmani aineistona käyttämäni artikkelit, joissa viisi eri kirjoittajaa lähestyvät näyttelyä ja sen sisältöä eri lähtökohdista, auttavat minua löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiini. Keskeistä tutkielmassani on selvittää mitä näyttelyaineisto, tässä tapauksessa vaatteet ja asusteet, voivat parhaimmillaan kertoa taiteilijasta ja tämän elämästä näyttelyvierailijalle sekä millä tavalla taiteilijasta kirjoitettu aineisto voivat vaikuttaa taiteilijasta syntyvään imagoon. Käy ilmi, että taidenäyttely on parhaimmillaan paljon enemmän kuin esineistönsä. Taiteilijan tarina rakentuu lopulta kokonaisuudeksi, jonka osat koostuvat kaikesta koetusta, nähdystä ja luetusta. Ja ehkä erityisesti O’Keeffen kohdalla myös kuvitellusta.
  • Yli-Heikkilä, Eveliina (2020)
    The production of textiles poses many ecological and ethical challenges. Increased research data on the harmful effects of synthetic dyes on textiles and other products has increased interest in natural dyes. Consumer attitudes towards the origin of natural dyes or the significance of synthetic dyes as part of ecological consumption have not been studied much. The study examines the views of consumers on the sustainability challenges related to the production and consumption of clothing and how they themselves have made their textile con- sumption more sustainable. The study also examines the importance of the origin of colourants for consumers and their attitude towards synthetic and natural dyes in textiles and other consumer products. The research is qualitative and the research material consists of individual and pair interviews collected using a semi-structured theme interview. There are nine individual interviews and three pairs of interviews, which means that the entire material consists of 15 people. The material has been analyzed using data-based content analysis. The analysis utilized themes, categorization and conceptual maps. From the perspective of sustainability, the quality of textiles is a significant factor for consumers when purchasing clothing. The results infer that consumers do not consider fast fashion clothing products to be high-quality and that’s why they don’t consider them to be a part of sustainable consumption. Consumers are aware of the ecological and ethical challenges associated with the production and consumption of clothing and strive to change their clothing consumption in a more sustainable direction. The challenge, however, is the rapidly changing knowledge of sustainability. It’s also hard to evaluate how the global textile production chain works. Consumers value the safety of dyes in various consumer products. Consumers consider natural dyes to be more ecological and safe than synthetic dyes. Colour shades are an integral part of the attractiveness of textiles dyed with natural dyes. However, the shattered colour shades share consumers' opinions. Consumers are interested in natural dyes. They would need more information on the properties of colorants and the care of textiles dyed with natural dyes, especially if natural dyes are used to become more common in textiles.
  • Karkkonen, Reija (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen millä tavalla Scarlett O’Haran ja Melanie Wilkesin henkilökuvia rakennetaan puvustuksen ja värien kautta romaanissa ja elokuvassa Gone with the Wind. Fiktiivisten henkilöhahmojen historiallisena näyttämönä ovat Yhdysvaltojen sisällissota ja sitä seuranneet jälleenrakennuksen vuodet. Scarlett ja Melanie muodostavat kiehtovat vastakohdat henkisesti ja fyysisesti. Naiset edustavat kahta ääripäätä. Henkilöhahmoista luodaan mielikuvia vaatteiden ja ulkoisen olemuksen kautta. Värejä on käytetty oivaltavasti Scarlettin ja Melanien kontrastoimisessa ja heidän henkilökuviensa vahvistamisessa. Elokuvassa annetaan visuaalinen esitys siitä, mitä romaanissa on kerrottu ja sanallisesti kuvailtu. On kiinnostavaa verrata romaanin ja elokuvan henkilökuvia keskenään ja tarkastella miten romaanissa asetetut mielikuvat tai toisaalta avoimeksi jätetyt yksityiskohdat toteutetaan elokuvallisen kerronnan keinoin. Teen koottuja huomioita romaanin ja elokuvan eroista ja yhtäläisyyksistä pitkin kertomusta. Tämän työn tavoitteena on osoittaa, että puvustus ei ole vain kuvailevaa, vaan ennen kaikkea voimakas tarinankerronnallinen elementti sekä romaanissa että elokuvassa. Kiinnostukseni kohteena on myös tutkia millä vivahteilla romaani ja elokuva kertovat Scarlettin ja Melanien suhteesta toisiinsa sekä tarinan keskeisiin mieshahmoihin. Tutkimukseni koostuu Scarlettin ja Melanien kannalta oleellisten värien analysoinnista sekä pukujen tarkastelusta eri kohtauksissa. Muutamat ikoniset asut, kuten Scarlettin äidin vihreistä samettiverhoista tehty mekko, ovat huomattavasti suuremman tarkastelun kohteena. Mitchellin runsas värienkäyttö antaa rikkaan maaperän tulkintojen luomiselle. Käsittelen puvustusta ja värejä edeten kronologisessa järjestyksessä elokuvan alusta loppuun ja suhteutan elokuvakohtauksiin romaanin kerrontaa. Havainnoin puvuissa myös niiden käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Huomion kohteena on mitä vaatteita käytetään missäkin tilanteissa ja kuka saa käyttää tietynlaisia vaatteita tai värejä, mitä viestejä puvut kertovat, kuinka sota ja puutos näkyvät vaatteissa ja kuinka erityisesti Scarlett rikkoo rajoja pukeutumisellaan. Kiinnostavaa on myös mitä tapahtuu milläkin tavalla – esimerkiksi Rhett kosii Scarlettia tämän ollessa surupuvussa.
  • Nieminen, Tuomo (2017)
    All pharmaceutical products, including vaccines, can increase the risk of some undesired medical occurences (adverse events). Evaluating these risks post-licensure is essential for evaluating the safety of vaccines, since rare adverse events might go undetected in pre-licensure studies. This thesis introduces and applies a method for vaccine safety surveillance, suitable for monitoring the safety of vaccines in near real-time, utilizing electronic health care records. Adverse events are operationalized by diagnosis codes related to health care visits. Vaccine safety surveillance studies suspected, biologically plausible causal relationships between a vaccine and an adverse event. Information regarding such relationships are called safety signals. Safety surveillance can be seen as an observational study for which different study designs could be used. The popularity of vaccination, self-selection and changes in diagnosis coding practises, along with other possible sources of bias, present challenges for commonly used cohort designs. Self-controlled study designs such as the self-controlled case series (SCCS) eliminate time-invariant confounders and are therefore often more suitable for evaluating vaccine risks. This thesis introduces both a simple and a more general version of SCCS and explicitly describes the assumptions related to the method. A vaccine safety surveillance method involves a decision rule for generating safety signals. Natural goals of a safety surveillance method are to control the rates of false positive and false negative signals, as well as to generate a signal as soon as possible when an association between the vaccine and the adverse event exists. Statistical hypothesis testing can be used to derive the decision rules. This thesis describes the maximized sequential probability ratio test (maxSPRT), a hypothesis testing method designed for vaccine safety surveillance. Binomial maxSPRT (BmaxSPRT) is a variant of maxSPRT based on a self-controlled study design such as the SCCS. The BmaxSPRT method addresses hypotheses concerning the relative incidence of adverse events during specified risk and control periods. The derivation of the decision rules for BmaxSPRT, including the computation of critical values, is described in detail both mathematically and algorithmically in this work. As a proof-of-concept BmaxSPRT is retrospectively applied to Finnish register data. The relationships between the incidence of febrile seizures and three childhood vaccines, Measles-Mumps-Rubella (MMR), Pneumococcal (PCV) and the Rota virus vaccination (Rota) are studied. BmaxSPRT generated an expected safety signal related to MMR; the incidence rate of febrile seizures was higher during a period 0­­-13 days following MMR vaccination compared to a period 14-41 days following vaccination (relative rate RR = 1.59 at the time of signal). Results for PCV are inconclusive and the experiment highlights the need for more in depth analysis regarding PCV vaccinations and febrile seizures. The sensitivity of BmaxSPRT to the specifications of the risk and control periods is also studied in this thesis. The sensitivity analysis highlights the importance of careful consideration of the risk and control periods by quantifying the loss of power due to poor choices.
  • Maja, Paulina (2020)
    Avhandlingen undersöker tre självutnämnt hållbara företag och deras diskurs beträffande ansvar. Ansvar används som ett paraplybegrepp och används i relation till bland annat hållbarhet och samhällsansvar. Syftet är att illustrera företagens kommunicerade ansvar i finsk kontext. Forskningsfrågorna lyder som följande: ”Hurdana teman uppstår hos samtliga företag i förhållande till ansvarsdiskursen?”, ”Vilka, eventuella, kontradiktioner uppstår inom diskursen?” och ”Finns det olika aktörsroller, och i sådana fall hurdana, bland företagen?”. Det empiriska materialet samlades in via intervjuer, hemsidor och Instagram, vilket gav en god bas för kritisk diskursanalys. Samtliga tre företag fokuserar på hållbart och etiskt mode och är finska. Inriktningen hos företagen varierar mellan simkläder, klänningar och barnkläder. Som teoretiskt ramverk användes postmodernism och ambivalens. Resultaten syftar på att den hållbarhetsdiskursen bland självutnämnt hållbara företag ofta innefattar ett begränsat antal samhälleliga problem: miljömässiga eller sociala. Utöver det så är återanvändning ett centralt tema tillsammans med ett starkt fokus på kunden. Diskursen tyder även på paradoxer inom diskursen, då ekonomiskt ansvar och strukturer begränsar företagens möjligheter. Begränsningen leder till att företagen intar en roll som kan efterliknas en medlare. Ansvarsdiskursen är kundorienterad, som talar med vänliga ord till kunderna samtidigt som man belyser fördelen av hållbara, etiska val.
  • Pehkonen, Eero (2006)
    Vadelman (Rubus idaeus L.) viljelyala on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2005 vadelmaa viljeltiin 473 hehtaarilla. Vadelman satoindeksi on alhainen. Sen pääverso on pitkä, mikä hankaloittaa hoitotoimenpiteitä. Kasvin satoisimmat silmut ovat pääverson kärjessä, joten latvontaa ei kannata tehdä. Suomessakin haluttaisiin kehittää vadelman kasvihuonetuotantoa satokauden pidentämiseksi. Kasvihuonetuotannossa vegetatiivisen kasvun säätäminen on vielä tärkeämpää kuin avomaan viljelyssä. Proheksadioni-kalsium (ProCa) on gibberelliinisynteesi-inhibiittori, jonka on havaittu lyhentävän nivelvälejä sekä lisäävän versojen ja lehtien hiilihydraattipitoisuutta mm. omenalla (Malus domestica Borkh.). Tämän Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ProCa vaikuttaa kahden kesävadelmalajikkeen ensimmäisen vuoden versojen vegetatiiviseen kasvuun ja edelleen sadontuottokykyyn. Tässä pro gradu -työssä tutkittiin ProCa:n vaikutusta kahden kesävadelmalajikkeen vegetatiiviseen kasvuun, satopotentiaaliin sekä versojen ja silmujen hiilihydraattipitoisuuksiin kesällä 2005 ja talvella 2006. Koetaimina oli 120 Tulameen-lajikkeen ja 150 Glen Ample -lajikkeen tainta. Taimet käsiteltiin kesäkuussa ja käsittely uusittiin osalle taimista neljän viikon kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Koekäsittelyitä oli neljä: ProCa 100 ppm, ProCa 200 ppm, ProCa 100 ppm + ProCa 100 ppm ja ProCa 200 ppm + ProCa 200 ppm. Kontrollikäsittelyitä oli kaksi: vesi sekä vesi + vesi. Kesän aikana havainnoitiin pääverson pituuskasvua ja nivelien määrää. Kesän kasvatuskauden päätyttyä Glen Ample -lajikkeen silmujen ja versojen liukoiset hiilihydraatit ja tärkkelys määritettiin entsymaattisesti. Kylmävarastoinnin jälkeen (71 vrk) tammikuussa 2006 taimet siirrettiin hyötöön kasvihuoneeseen. Hyödön aikana havainnoitiin silmujen puhkeamista ja kukintaa. Hyödön päättyessä hanka- ja pääversojen kuivapaino sekä hankaversojen pituus mitattiin. Kesän 2005 aikana ProCa lyhensi uusien nivelvälien pituuksia väliaikaisesti 1 4 viikon kuluttua käsittelystä. Nivelien lukumäärässä ei tapahtunut suuria muutoksia. Tulameen-lajikkeella kasvu kiihtyi käsittelyn vaikutuksen loputtua. Nivelvälien lyhentymisen takia pääverson kokonaispituus jäi kontrolliin verrattuna 35 % lyhyemmäksi Glen Ample -lajikkeella (ProCa 200 + ProCa 200) ja 14 % lyhyemmäksi Tulameen-lajikkeella samalla käsittelyllä. Myös käsittely ProCa 200 vähensi pääverson pituutta 6 % kontrolliin verrattuna Tulameen-lajikkeella. ProCa-käsittely lisäsi versojen ja silmujen hiilihydraattipitoisuuksia, mutta tuloksissa oli paljon hajontaa. Glen Ample -lajikkeella kaksinkertaiset käsittelyt vähensivät puhjenneiden silmujen osuutta 8 15 päivän kuluttua hyödön aloittamisesta 24 29 %, mutta käsittelyiden väliset erot tasoittuivat hyödön loppuun mennessä. Lisäksi kaksinkertaiset ProCa-käsittelyt vähensivät kukkien määrää 29 44 % 33 65 päivää hyödön alusta, mutta erot tasoittuivat hyödön loppuun mennessä. Käsittelyt eivät vaikuttaneet Tulameen-lajikkeen silmujen puhkeamiseen ja kukintaan. Satopotentiaalissa ei ollut eroa ProCa-käsittelyiden välillä kummallakaan lajikkeella. Glen Ample -lajikkeella hankaversojen kokonaismäärä väheni 27 32 % kasveilla, joita oli käsitelty kaksi kertaa ProCa:lla. Hankaversot olivat kuitenkin vastaavasti 29 43 % pidempiä. Tulameen-lajikkeella ProCa 100 -käsittely vähensi hankaversojen määrää 15 %, mutta hankaversojen pituuteen käsittelyillä ei ollut vaikutusta. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta hankaversojen nivelvälien pituuteen kummallakaan lajikkeella. Tutkimuksen perusteella kesällä annetulla ProCa-käsittelyllä voidaan lyhentää pääverson pituutta, mutta satopotentiaaliin käsittelyllä ei ole vaikutusta. Käsittelyajankohta on kriittinen, koska kukkasilmujen kehitys näyttäisi häiriintyvän, jos ruiskutus tehdään loppukesällä.
  • Mikkonen, Maisa (2016)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kirosanojen kääntämistä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kirosanojen karkeus ja semanttinen sisältö muuttuvat käännöksissä. Tämä tehdään vertailemalla kirosanoja ja niiden piirteitä Håkan Nesserin kirjassa Fallet G (2003, 499 s.), sen suomennoksessa Tapaus G – murha menneisyydestä (2009, 495 s., kääntänyt Saara Villa) sekä englanninkielisessä käännöksessä The G File (2014, 602 s., kääntänyt Laurie Thompson). Tutkielman hypoteesi on, että kirosanojen karkeus lievenee käännöksissä, ja se perustuu Gideon Touryn lisääntyvän standardisaation lakiin (1995), jonka mukaan käännöksillä on taipumus olla yksinkertaisempia ja tyyliltään lähtötekstiä standardinmukaisempia. Kirosanojen määrittelyyn on käytetty mm. Ljungin, Anderssonin, Stroh-Wollinin sekä Lindströmin tutkimuksia. Tutkielman metodi on semanttis-pragmaattinen. Tutkielma on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia piirteitä. Menetelmä sisältää semanttisen komponenttianalyysin tutkittavan aineiston kirosanoista sekä pragmaattisen analyysin, joka on kontekstualisoitu katsaus hieman pidempiin tekstiotteisiin, joissa kirosanoja esiintyy. Komponenttianalyysin tarkoituksena on tarkastella lähemmin, millaisia piirteitä kirosanoilla on niin alkuperäisteoksessa kuin käännöksissä sekä vertailla näitä tuloksia keskenään. Pragmaattisen analyysin tarkoitus on havainnollistaa, millaisissa asiayhteyksissä kirosanojen semanttinen sisältö tai tyylivivahde muuttuu tai säilyy. Kvantitatiivisen osuuden tarkoituksena on selvittää, missä määrin kirosanoja häviää tai lisääntyy sekä lievenee tai voimistuu käännöksissä. Analyysissä tarkastellaan tapauksia, joissa kirosanat on käännetty lievempinä kuin alkuperäisteoksissa tai jätetty kokonaan kääntämättä. Lisäksi tarkastellaan tapauksia, joissa kääntäjä on lisännyt kirosanoja käännökseen. Komponenttianalyysiä varten kirosanoille on haettu merkityskomponentteja sanakirjamääritelmien avulla. Analyysissä on 17 merkityskomponenttia, joilla kuvataan kirosanan semanttisia piirteitä, teemaa ja merkitystä sekä kolme tyylikomponenttia, jotka kuvaavat kirosanan karkeutta: lievä, keskikarkea ja karkea. Analyysissä käy ilmi, että teoksen suomennoksessa on 25 kirosanaa vähemmän ja englanninkielisessä käännöksessä 42 kirosanaa vähemmän kuin alkuperäisteoksessa, jossa on 466 kirosanaesiintymää. Tulokset osoittavat, että alkuperäisteoksen ja käännösten kirosanojen teemat ja voimakkuusasteet eroavat toisistaan. Ruotsinkielisessä materiaalissa keskikarkeita kirosanoja on 86 %, mutta esimerkiksi suomenkielisessä materiaalissa näitä on 47 %. Toisaalta käännöksissä on alkuperäisteosta enemmän karkeita kirosanoja. Lisäksi englanninkielisessä teoksessa on eniten erilaisia kirosanoja. Tutkimusta voitaisiin syventää tekemällä ensin kokonaisvaltaisempi analyysi kirosanan määritelmästä sekä yksittäisten kirosanojen sisällöistä. Karkeusasteiden, eli tyylikomponenttien antamiseen vaadittaisiin syvällisempää kirosanatutkimusta.
  • Rinne, Elsa (2021)
    Uppskjutandet av föräldraskap är en bestående demografisk trend som i sin tur leder till åldrande samhällen. Detta är den största enstaka faktorn bakom den sjunkande nativiteten, och har därmed intresserat flera forskningsfält till att studera andra bakgrundsfaktorer. Eftersom värden styr och formar oss som individer, kan de anses vara viktiga faktorer som förklarar mänskligt beteende. Individer tenderar att välja sina livsövergångar i enlighet med sina egna värden, och således vill avhandlingen undersöka huruvida värden påverkar den ansedda idealiska åldern att bli förälder. Det bör nämnas att det finns förvånansvärt lite forskning kring värden och en ansedd ideal ålder att bli förälder. Enligt teorin för planerat beteende, här i form av TDIB-ramverket av Ajzen & Klobas, finns det tre bakgrundsfaktorer; individuella, demografiska samt samhälleliga, som tillsammans påverkar intentionerna att få barn. Även beslutsfattandet över att vilja bli förälder är nära anknutet till andra livsprocesser, såsom människorelationer, sysselsättning och hushållets inkomst, och därmed är det även godtagbart att undersöka ifall högre utbildning och inkomst återspeglas i attityden till en idealisk ålder att bli förälder. Med hjälp av en variansanalys hittades det statistiskt signifikanta skillnader mellan länder och deras ansedda idealiska ålder att bli förälder. Korrelationsanalyser undersökte samband mellan högre utbildning, inkomst och värden. Till skillnad från tidigare forskning, fann denna studie inget signifikant samband mellan inkomst och den ansedda idealiska åldern. Ett signifikant samband mellan högre utbildning och attityden fanns enbart i Italien, vilket är i linje med tidigare forskning om att såväl högre som lägre utbildade i samma grad föder lika mycket barn i Norden. Svaga korrelationer mellan vissa värden och den ansedda idealiska åldern fanns i alla länder förutom Spanien. Bilden var dock inte enhetlig. En prioritering av individuella mål var för det mesta i Finland, Sverige och Italien kopplade till en högre ideal ålder. Prioritering av gemensamma mål hade ett samband med en lägre ideal ålder i Italien och Sverige. En regressionsanalys som utfördes för Italiens del, visade att värden och högre utbildning förklarade 20% av variationen i den ansedda idealiska åldern. Avhandlingens resultat är för det mesta i linje med tidigare forskning. Därmed vore det viktigt att förutom i en större utsträckning utföra liknande studier, även utföra sådana som jämför andra kulturer än västerländska. För att vidare stödja familjeskapandeprocesser i samhällen där nativiteten ständigt sjunker, är det viktigt att kunna ta i beaktande och förstå sig på alla bakgrundsfaktorer som påverkar.
  • Vento, Isak (2013)
    Offentliga sektorns verksamhet organiseras allt oftare i form av projekt. Inom regionalpolitiken är projekt redan det vanligaste sättet att genomföra verksamhet. Användningen av projekt motiveras med förväntningar om effektivitet. Projektens effektivitet antas utgående från projektteorin med förankring i företagsvärlden grunda sig på deras tidsbegränsning, möjlighet till att föra samman olika aktörer och flexibla organisationer. Kritiker har dock ifrågasatt inverkan av dessa egenskaper på projektens effektivitet i en komplex miljö som offentliga sektorn. Oklarhet råder dock i frågan på grund av bristfällig forskning i området. Utbredningen av projekt inom offentliga sektorn gör att kunskap om vad som påverkar projektens effektivitet är av central betydelse för organisering av verksamhet. Mätning av effektivitet i offentliga sektorn är också mer komplicerat än i företagsvärlden. Kunskap om hur projektens effektivitet i offentliga sektorn kan förstås är viktigt för organisering av verksamhet. Denna avhandling visar om projektens egenskaper, som förklarar projektens effektivitet i företagsvärlden, förklarar variationen i projektens effektivitet i offentliga sektorn. I undersökningen diskuteras och operationaliseras också olika sätt att mäta projektens effektivitet i offentliga sektorn. Projektens egenskaper, vars betydelse för effektiviteten i offentliga sektorn utgående från projektteorin undersöks, är projektets längd, närvaro av tidspress i projektet, fortsättningen av projektet efter dess avslutning, grad av samverkan av offentliga aktörer i projektet och projektets storlek. Dessa är undersökningens oberoende variabler. Projektens effektivitet mäts med fyra mått som motsvarar de centrala dimensionerna av effektivitet i offentliga sektorn. Effektivitetsmåtten är undersökningens beroende variabler. Som metod används multivariat regressionsanalys. Resultaten visar att projektens effektivitet i offentliga sektorn påverkas delvis av projektens längd, närvaro av tidspress, grad av samverkan och organisationsstorlek. Kortare projekt är mer effektiva än längre projekt. Närvaro av tidspress ökar också på projektens effektivitet. Graden av samverkan av offentliga aktörer i projektet ökar inte direkt på projektens effektivitet men uppvisar vissa tecken av inverkan på effektivitet. Mindre projekt är däremot inte mer effektiva än större projekt. Tvärtom visar sig större projekt vara mer effektiva än mindre projekt. Undersökningen klargör att företagsvärldens antaganden om vad som förklarar projektens effektivitet endast delvis gäller för projekt i en komplex miljö som offentliga sektorn. Genom att beakta projektens längd, närvaro av tidspress, möjlighet till samverkan och organisationsstorlek kan projekten bland annat i regionalpolitiken organiseras effektivare. Undersökningen visar också att olika mått bör användas tillsammans i mätning av projektens effektivitet i offentliga sektorn. Undersökningens resultat kan gynna organisering av projekt i offentliga sektorn, inverkan av politiken och den framtida samhällsutvecklingen.
  • Pelttari, Miia (2020)
    Tutkielmani selvittää Gunnar Ekelöfin (1907−1968) runoelman En Mölna-elegi: metamorfoser (1960) elegistä luonnetta. Avointa ja monitulkintaista runoelmaa ei ole sen otsikosta huolimatta aiemmin tutkittu elegiana. Elegian määritelmä ja sisältö ovat vaihdelleet eri aikakausina, mutta yleensä elegia käsitetään melankoliseksi runoksi, jossa on kaipuun teema ja idyllistä kuvastoa. Elegioissa käsitellään menetystä ja tehdään surutyötä. Lähestyn Ekelöfin runoelman elegistä luonnetta kolmesta historiallisesta näkökulmasta: suhteessa antiikin, klassiseen ja moderniin elegiaan (luvut 2, 3 ja 4). Modernismin yhteydessä tarkastelen runoteosta myös suhteessa modernin runon ihanteisiin. Lähestymistapaani kuuluu monitaiteisuuden huomiointi sekä Mölnassa että elegialajissa. Mölna-runoelma haastaa elegian melko hajanaista teoriaperinnettä. Tarkastelemalla Mölnaa elegiana avautuu uusia näkökulmia paitsi Ekelöfin runoteokseen myös elegian teoriaan ja käsitteisiin. Runoelma ei ole antiikin elegia, klassinen elegia eikä ilmestymisajankohdastaan huolimatta modernikaan elegia, mutta siinä on sen elegistä luonnetta valottavia yhtymäkohtia niihin kaikkiin. Toisaalta Mölnan elegisyyttä selvittämällä hahmottuvat ja tarkentuvat kunkin kolmen elegian aikakauden piirteet. Monisävyinen ja muotoaan alati muuttava runoelma kyseenalaistaa sekä elegisen kaunista kuvastoa ja tunnelmaa että perinteistä käsitystä onnistuneesta surutyöstä, jossa surusta on päästävä irti. Mölnassa suru saa jatkua ja ilmenee monin tuntemuksin, kuten kokemuksina tutun outoudesta tai vieraudesta.