Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Granberg, Filip (2018)
    Avhandlingens mål var att studera en virtuell laboration inom optisk fysik, noggrannare sagt ljusets brytning. I avhandlingen forskades studerandes åsikter, missuppfattningar som uppstod och hur studeranden kunde konkretisera den virtuella laborationens kunskap i verkligheten. Deltagarna i forskningen studerade matematiskt-naturvetenskapliga ämnen, varav en del studerade fysiker första året vid Helsingfors universitet. Forskningen gick ut på att deltagarna utförde den virtuella laborationen ”Bending light” (https://phet.colorado.edu/en/simulation/bending-light 1.8.2018). Under laborationen svarade deltagarna skriftligt på uppgifter om laborationen. Efter laborationen frågades tre situationsuppgifter genom att utnyttja den virtuella laborationens grafik. Deltagarna intervjuades före och efter de utfört laborationen. Deltagarnas skriftliga svar, muntliga svar och intervjuer användes för analysen. Slutsatsen som drogs i avhandlingen var att den virtuella laborationen fick god feedback av deltagarna. Missuppfattningarna som uppstod hos deltagarna kunde inte endast läggas på den virtuella laborationens axlar. Dock märktes det att den virtuella laborationens uppbyggnad, som liknade brytningsscheman, hade samma problem som då man lär sig ljusets brytning strikt via brytningsscheman. Deltagarnas förmåga att planera en verklig laboration blev bättre hos majoriteten av deltagarna.
  • Eskola, Jaana (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1993)
    Tämä syventävien opintojen tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Hevosen virusaneriitti on Toga-viruksen aiheuttama meeilman laajuisesti levinnyt infektiosairaus. Se on ensimmäisen kerran diagnostisoitu v. 1953, jolloin Ohiossa kuvattiin "influenssa abortti" epidemia. Kentuckyn täysiverihevosissa v. 1984 olleen epidemian jälkeen on arteriitin levinneisyyttä ja merkitystä erityisesti ravihevosilla useissa maissa pyritty selvittämään. Suuri osa luonnollisesti saaduista virusaneriitti-infektioista esiintyy subkliinisinä tai lieväoireisina. Hevosten kilpailukunto voi kuitenkin laskea pitkäksi aikaa. Osa infektoituneista oreista jää tartunnankantajiksi levittäen infektiota sperman välityksellä. Arteriitti voi aiheuttaa myös abortteja tiineille tammoille. Arteriittiviruskannat voivat olla virulenssiltaan hyvin erilaisia, ja taudin kliiniseen ilmenemiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten hevosten fyysinen kunto ja ympäristötekijät. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon suomalaisilla ravihevosilla esiintyy virusarteiittivasta-aineita, ja onko eri ryhmien välillä eroja. Halusimme myös kartoittaa, kuinka paljon Suomessa käytössä olevista siitosoreista on virus- ja/tai vasta-ainepositiivisia. Pyrimme lisäksi selvittämään arteriitin esiintymistä siitostammoilla. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta suomalaisilla ravi- ja siitoshevosilla esiintyvän virusarteriittia kaikissa ryhmisä. Eri ryhmien välillä esiintyy eroja siten, että siitosoreilla ja -tammoilla on muita ryhmiä enemmän vasta-aineita ja seroposiivisilla hevosilla myös korkeammat tiitterit kuin kontrolliyhmien hevosilla. Vasta-ainepositiivisista siitosoreista yhdelä eristettiin aneriittivirus spermasta. Suomessa virusaneriitin aiheuttamaa haittaa lisää se, että meillä on paljon siitoshevosia samoissa talleissa kilpailevien tai valmennettavien hevosten kanssa. Kun viruksenkantajaori infektoi tamman astutuksen tai keinosiemennyksen yhteydessä, tämä infektion akuuttivaiheessa levittää pisaratartuntana tai virtsan välityksellä sitä edelleen. Myös subkliinisinä esiinyvistä infektioista saattaa olla merkittävää haittaa hevosten valmennukselle.
  • Bi, Yaqi (2012)
    Plant is able to recognize dsRNA, and cleave the dsRNA into siRNA in the cell. This mechanism helps plant to against virus. A novel method of virus detection based on siRNA deep-sequencing has been developed. The method does not require any prior supposition, and it provides an unbiased view for detecting of all viruses. Thus it was used to detect viruses from a wild plant (Arctium tomentosum) with viral symptoms in Helsinki, Finland. Overlapping siRNA reads were used to build contigs using the program Velvet. Programs MAQ and Novoalign were used to align the siRNA reads to a reference sequence for the viral sequence recovery. In this study, two viruses, Alstroemeria virus X (AlsVX, genus Potexvirus, family Alphaflexiviridae) and Fig mosaic virus-Hel (FMV, unassigned genus Emaravirus) were identified. This is the first report for the occurrences of both viruses in Finland. The siRNA deep-sequencing detection results were confirmed by RT-PCR. The distributions of the viruses in Helsinki were also studied. Partial sequences of AlsVX-Hel and FMV-Hel were compared with related viruses in NCBI. The amino acid identity of the coat protein gene between AlsVX-Hel detected from Helsinki and AlsVX-Jap from Japan is 90%, and the amino acid identities of the putative nucleocapsid protein gene between FMV-Hel and other FMV strains were about 78%. The differences indicate that the AlsVX-Hel in Helsinki might be a new strain of AlsVX, and FMV-Hel might be a new strain of FMV, or a new virus.
  • Chiunga, Evangelista (2013)
    Potato leaf roll virus (PLRV), Potato virus Y (PVY), Potato virus X (PVX), Potato virus S (PVS), Potato virus A (PVA), and Potato virus M (PVM) are widely distributed in potato (Solanum tuberosum) all over the world. This study was conducted to establish if these viruses also infect potato in Mbeya region, Tanzania. A total of 219 potato leaf samples from 13 farmers’ fields were collected. Of these, 20 samples were pressed on FTA cards. Samples were screened for viruses by Double Antibody Sandwich Enzyme Linked Immunosorbent Assay (DAS-ELISA). Those which were pressed on FTA cards were further analysed by Reverse Transcription Polymerase Chain Reaction (RT-PCR). Virus-like symptoms such as yellowish-green mosaic, leaf rolling and vein necrosis were observed and recorded at the time of field sample collection. DAS-ELISA results suggested the occurrence of all six viruses in samples from Mbeya region. RT-PCR analysis confirmed the presence of these viruses except PVY. PVS and PLRV were the most prevalent viruses. Complete coat proteins (CP) encoding sequence of five viruses (PLRV, PVX, PVA, PVS and PVM) were sequenced. Blast searches detected presence of sequences in the GenBank sharing nucleotide sequence identities of 94%-100% with isolates of viruses sequenced in this study. The complete CP sequences of the aforementioned viruses from the current study were closely related with virus isolates from different countries. The Tanzania isolates of PLRV, PVX, PVA, PVS and PVM were each suggested to belong to the one group as well as one isolate. These results are important in seed potato multiplication systems in Tanzania for improving seed quality in the local seed potato chain, an important service currently lacking to potato farmers in Tanzania.
  • Heikkilä, Sami (2019)
    Viruses are a functional part of the water ecosystems microbial network. There is scientific evidence that viruses have impact to biotic communities, nutrient recycle and genetic diversity. Still there is a lack of studies concerning fresh water ecosystem viruses. In Finland, studies of fresh water viruses have not been published. Main objective of this thesis was to study, first time in Finland, abundance and variation of virus like particles (VLP) in boreal lake. The study was carried out on Lake Vesijärvi in Southern Finland. Purpose was also to study the abundance relations of VLP to bacterial abundance and algae biomass. Temporal changes of the variables were studied in 4 periods during growing season in 2007 and 2 periods during winter season in 2008. Spatial changes of variables were studied in littoral and pelagic zones in early summer 2007. Abundance of VLP was high in productive layer (11,9 ± 0,7 x 107 (ml-1)). Similar results have been observed from studies with other lakes in boreal zone. Highest abundance observed was in early summer period (14,9 ± 0,2 x 107 (ml-1)) and lowest at the end of the winter season period (5,5 ± 1,3 x 107 (ml-1)). High bacteria abundance and algae biomass with suitable physical and chemical conditions were the main reasons for high VLP abundance. In the growing season an average amount of chlorophyll –a was 8,6 μgl-1. In the winter season a very high amount of chlorophyll –a was observed (22,4 ± 1,2 μgl-1) indicating under ice algal bloom. Bacteria abundance was stable during the growing season (1,3 x 107 ml-1) corresponding to findings with earlier studies on Lake Vesijärvi. Virus / bacteria ratio (VBR) –level varied between 7,5 – 25,3 in the growing season and in the winter season between 1,6 - 9,3. Bacterial abundance growth explained 18,2 % of the growth of the VLP abundance (p=0,004, all periods included). In the growing season chlorophyll –a explained 17,4 % of the growth of the VLP abundance (p=0,013). In the winter season, connections between VLP and other biological variables were not found. As a conclusion, in the growing season algae cells (Inc. cyanobacteria) are dominant hosts for viruses. Dominant host probably varies between the seasons. Between littoral ja pelagic zones, differences of abundance of VLP, bacteria and algae biomass were not found. This was probably caused by windy conditions creating similar conditions between zones. There is a high abundance of viruses in productive layer in Lake Vesijärvi year-round. Viruses have direct and indirect interactions with algae and bacteria varying in different time scales. It is likely that viruses have interactions also with other functional groups of the lake microbial network. The results of this study confirmed, for the first time in Finland, the virus abundance, its variation and interactions with functional groups of microbial network. The role of viruses in biochemical cycles of fresh water ecosystems need to study more in Finland.
  • Koskenniemi, Ilona (2021)
    Pään ja kaulan alueen syöpä on maailmanlaajuisesti kuudenneksi yleisin syöpäsairaus ja sen esiintyvyys on länsimaissa lisääntymässä. Pään ja kaulan alueen syövän merkittävimmät riskitekijät ovat ikä, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. HPV-infektio on pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien itsenäinen vaaratekijä ja sen aiheuttama syyosuus vaihtelee syövän sijainnin mukaan ollen yleisin suunielun syövissä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla virusten yhteyttä pään ja kaulan levyepiteelikarsinoomien syntyyn. Kirjallisuuskatsaus perustuu Pubmedistä löytyviin, aihetta käsitteleviin tutkimusartikkeleihin vuosilta 1992-2020. Lisäksi lähdemateriaalina käytettiin alan oppikirjoja ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemia Käypä hoito -suosituksia. 31,5% pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomista on HPV-positiivisia. Näistä 82,2% on HPV-tyyppiä 16. Tämän katsauksen prevalenssiluvut perustuvat HPV-DNA:n osoittamiseen, jolloin saadaan selville viruksen mukanaolo syöpäkudoksessa, mutta ei saada todistetta viraalisen onkogeenin ekspressiosta. Nykyisin kultaisena standardina HPV:n osoittamiseen pidetään HPV E6/E7 mRNA qRT-PCR:ää, sillä HPV-positiiviset karsinoomat ovat riippuvaisia HPV E6 ja E7 mRNA:n pysyvästä yliekspressiosta. Epstein-Barrin virus liittyy lähinnä nenänielun karsinooman etiologiaan. Muiden virusten osuudesta pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien synnyssä on toistaiseksi vain vähän näyttöä. Analyysimenetelmien kehittymisen seurauksena HPV:n todellinen yhteys pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomiin tulee oletettavasti vielä tarkentumaan. Tulevaisuudessa myös nähdään, ovatko HPV-rokotteet ratkaisu pään ja kaulan levyepiteelikarsinoomien lisääntyneeseen esiintyvyyteen.
  • Ahlfors, Kia (2021)
    I denna avhandling studeras förvaltningsprocessen bakom omprövningsförfarandet i viseringsärenden i Finland. Schengenvisering möjliggör att personer från viseringspliktiga länder kan resa till Schengenområdet. Ifall en viseringssökande är missnöjd med sitt viseringsbeslut, ska hen enligt Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 810/2009 art. 32 p. 3 ha rätt att överklaga beslutet. Rätten att överklaga har i praktiken organiserats på varierande sätt i Schengenstaterna. I centrum av analysen är lagförändringen av utlänningslagen som trädde i kraft 1.5.2019. Lagförändringen ledde till att behandlingen av begäran om omprövning i viseringsärenden centraliserades till utrikesministeriet. Dessutom infördes en behandlingsavgift för begäran om omprövning. Till följd av lagförändringen förändrades förvaltningsprocessen och denna organisationsförändring möjliggör en före och efter-analys av fallet. Förvaltningsprocesser i Finland är långt lagstadgade och lagarna sätter ramarna för utförandet av processerna. I den internationella diskussionen lyder ingen konsensus om principerna för god förvaltning, utan olika principer har utnyttjats i olika kontexter. I studien förs en diskussion om internationella förhållningssätt till god förvaltning och god förvaltning i finländsk kontext. Diskussionen används för att konstruera en idealtyp för god förvaltning som går att tillämpa på det empiriska materialet och som sedan används som analysinstrument. I avhandlingen granskas hur omprövningsförfarandet organiserades i praktiken både före och efter lagförändringen. Dessutom granskas vilka konsekvenser lagförändringen hade utgående från ideala kännetecken för god förvaltning. Omprövningsförfarandet både före och efter lagförändringen jämförs med den idealtyp som konstrueras för att utvärdera konsekvenserna av lagförändringen. Avhandlingen bidrar till förståelsen av offentliga organisationer och förvaltningsprocesser genom att analysera förvaltningens kvalitet.
  • Uitto, Jara (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2011)
    Modern smart phones often come with a significant amount of computational power and an integrated digital camera making them an ideal platform for intelligents assistants. This work is restricted to retail environments, where users could be provided with for example navigational instructions to desired products or information about special offers within their close proximity. This kind of applications usually require information about the user's current location in the domain environment, which in our case corresponds to a retail store. We propose a vision based positioning approach that recognizes products the user's mobile phone's camera is currently pointing at. The products are related to locations within the store, which enables us to locate the user by pointing the mobile phone's camera to a group of products. The first step of our method is to extract meaningful features from digital images. We use the Scale- Invariant Feature Transform SIFT algorithm, which extracts features that are highly distinctive in the sense that they can be correctly matched against a large database of features from many images. We collect a comprehensive set of images from all meaningful locations within our domain and extract the SIFT features from each of these images. As the SIFT features are of high dimensionality and thus comparing individual features is infeasible, we apply the Bags of Keypoints method which creates a generic representation, visual category, from all features extracted from images taken from a specific location. A category for an unseen image can be deduced by extracting the corresponding SIFT features and by choosing the category that best fits the extracted features. We have applied the proposed method within a Finnish supermarket. We consider grocery shelves as categories which is a sufficient level of accuracy to help users navigate or to provide useful information about nearby products. We achieve a 40% accuracy which is quite low for commercial applications while significantly outperforming the random guess baseline. Our results suggest that the accuracy of the classification could be increased with a deeper analysis on the domain and by combining existing positioning methods with ours.
  • Mannila, Saga (2019)
    Avhandlingen behandlar nyhetsreportrars och redaktions- och nyhetschefers (nyhetsskapares) synpunkter på att främja jämställdhet och mångfald i nyhetsinnehållet. Nyhetsjournalistik har en stor diskursiv makt i samhället och påverkar människors uppfattningar om verkligheten. Flera tidigare studier visar att nyhetsrapporteringen är skev i och med att de som syns och hörs i nyheterna oftast är en liten och likartad grupp människor. Därmed speglar nyheterna inte samhällets mångfald, även om journalisterna i många fall uppger att de strävar efter att göra det. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur nyhetsskapare förhåller sig till inkluderande journalistik med hjälp av sammanlagt tolv kvalitativa halvstrukturerade temaintervjuer med nyhetsreportrar och nyhets- och redaktionschefer vid Helsingin Sanomat, Aamulehti och Hufvudstadsbladet. Den teoretiska diskussionen kretsar kring inkluderande perspektiv på journalistik- och medieforskningen, nyhetsarbetets logiker och praxis samt journalistiska representationers makt i verklighetsskapandeprocessen och relationen mellan samhället och nyhetsmedierna. Av resultaten framgår det att nyhetsskaparna upplever att främjandet av jämställdhet och mångfald i nyhetsinnehållet ska vara en naturlig del av arbetsprocessen. Konkreta och systematiska sätt för inkluderande journalistik saknas delvis vid de valda dagstidningarna, men samtidigt är nyhetsskaparna tveksamma till behovet av att inrätta sådana i och med att det antas färga journalistiken med en tydlig agenda. Nyhetsskaparna ser ändå behovet av att se över de redaktionella rutiner och den journalistiska praxis som gör att nyheterna fortsätter spegla samhället på ett ensidigt sätt. Avhandlingen bidrar med ökad förståelse om jämställdhetsarbete vid nyhetsredaktioner i Finland i och med att intervjustudien tar fram nyhetsskapares åsikter och uppfattningar om nyhetsarbetet och nyhetsinnehållet. För att förstå hur jämställdhets- och jämlikhetsarbete utvecklas inom mediefältet behöver man en ökad förståelse om nyhetsjournalisternas åsikter och uppfattningar och förhoppningen är att denna avhandling kan sporra till diskussion om nyhetsarbetet och nyhetsinnehållet och dess mångfald. I och med att inkluderande journalistik i Finland är ett relativt outforskat område inom journalistikforskningen finns det många möjligheter för fortsatt forskning inom ämnet. Ett intressant studieupplägg för fortsatta studier i ämnet skulle vara att bredda respondentskaran till andra journalister än de som arbetar med nyhetsrapportering vid dagstidningar. På så sätt skulle man kunna få en mer heltäckande uppfattning om hur de som arbetar inom det finländska mediefältet uppfattar och förhåller sig till inkluderande journalistik. För att undersöka hur journalisternas arbetsverklighet lämpar sig för skapandet av inkluderande journalistik kunde etnografiska observationer i en redaktionsmiljö också vara givande.
  • Adolfsson, Sofie (2020)
    I avhandlingen granskas språkanvändningen i platsannonser som riktas till personer som talar svenska i Finland. Syftet med den här pro gradu-avhandlingen är att analysera finlandssvenska arbetsplatsannonser för att se hurdana bilder av dagens arbetsliv, av den ideala arbetstagaren och av den ideala arbetsgivaren som målas upp i annonserna. Detta görs genom att analysera språkliga drag i platsannonserna och diskutera resultatet av analysen med synen på arbetslivet i det senmoderna samhället. För att nå syftet använder jag delar av den systemisk-funktionella grammatiken som analysmetod. Metoden utgår från den ideationella och den interpersonella nivån av en text enligt analysen av en modelläsare. Med hjälp av den ideationella nivån i en text analyseras processer och deltagarroller i satser. Processerna kan vara materiella, mentala, verbala eller relationella. En deltagare kan endera vara drivande och stå som första deltagare i en process, eller vara utsatt för en handling och då förekomma som andra deltagare i processen. Genom den interpersonella analysen fokuserar den här undersökningen på språkhandlingarna uppmaning och kravställande samt tilltalet till läsaren. Materialet utgörs av 21 platsannonser insamlade i juni 2018. Platsannonserna har publicerats på Arbets- och näringsministeriets hemsida för TE-tjänster. Jag har indelat materialet i fyra branschkategorier: Specialisttjänster, servicesektorn, vårdbranschen och utbildningssektorn. Platsannonserna analyseras kvalitativt genom att titta på ideationella och interpersonella betydelser i varje sats. De olika kategorierna jämförs sedan med varandra. I resultatet av den ideationella analysen framkommer det att arbetsgivaren ofta står som första deltagare i processerna och därmed är den som initierar en handling. Arbetsgivarbilden skapas också av att delar i platsannonserna är dedikerade till att presentera information om arbetsgivaren med hjälp av nyckeltal och positiva bestämningar. Den ideala arbetstagaren står som första deltagare främst i mentala och relationella processer. Arbetsgivaren tar en aktivare roll i platsannonserna än arbetstagaren. Arbetet beskrivs ofta genom att arbetsuppgifterna uttrycks som nominaliseringar av verb, vilket gör att också arbetet står som deltagare i relationella och mentala processer och får olika bestämningar. I resultatet av den interpersonella analysen framkommer det att språkhandlingarna kravställande och uppmaningar sällan uttrycks kongruent utan istället via grammatiska metaforer. I kravställande satser med låg förpliktelsegrad är arbetsgivaren oftare första deltagare, medan kravställande med hög förpliktelsegrad uttrycks utan arbetsgivaren som deltagare. Arbetsgivarbilden skapas av ett frekvent förekommande vi som första deltagare. Den sökande omtalas oftare i tredje person. Resultatdiskussionen redogör för hur bilden av arbetsgivaren, arbetstagaren och arbetet hör i ihop med synen på arbete i det senmoderna samhället. En individ bygger upp sin identitet bland annat genom den arbetsplats hen väljer att arbeta på. En stark arbetsgivarprofil blir en del av individens identitetsbyggande, och det här kan vara en orsak till att arbetsgivaren får en så stor och aktiv roll i platsannonserna. Att den ideala arbetstagaren framställs som första deltagare i främst relationella och mentala processer visar hur en arbetstagares personliga egenskaper och personlighet anses vara de viktigaste faktorerna i utförandet av ett arbete i den senmoderna synen på arbetslivet.
  • Savolainen, Annika (2020)
    Tutkielma käsittelee ruotsin kielen mukaisia piirteitä Aleksis Kiven kirjeenvaihdossa. Aineistona ovat Kiven perheelleen ja ystävilleen kirjoittamat kirjeet. Kirjeitä on yhteensä 50, ja ne on kirjoitettu vuosien 1855–1870 välillä. Kirjeet jakautuvat monen eri vastaanottajan kesken. Kiven perheelle lähetettyjä kirjeitä on 12 kappaletta: isälle kolme, äidille ja isälle yhteisesti osoitettuja kaksi ja veljelle Emanuelille seitsemän kappaletta. Loput kirjeet ovat Kiven ystäville ja muille tuttaville, joita ovat Kaarlo Bergbom, Thiodolf Rein, B. F. Godenhjelm, Albert ja Theodor Forssell sekä Elias Lönnrot. Bergbomille on 22 kirjettä, Forssellin veljeksille yhdeksän, Reinille ja Godenhjelmille kolme ja Lönnrotille yksi kappale. Tavoitteena tutkielmassa on tarkastella sitä, millaisia ruotsin kielen vaikutteita Kiven kirjeiden kielessä esiintyy eri sanaluokissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia ruotsin kielen mukaisia sanastollisia piirteitä esiintyy substantiivien, adjektiivien ja verbien sanaluokissa? Millaisia ruotsin kielen vaikutteita löytyy muihin sanaluokkiin kuuluvien sanojen joukosta? Käyttääkö Kivi ruotsin vaikutteita sisältäviä eri tavoin eri vastaanottajille kirjoittamissaan kirjeissä? Kiven kielessä esiintyvät ruotsin kielen vaikutteet tulevat ilmi muun muassa sananmuodostuksen ja ortografisten piirteiden kautta. Tarkastelun kohteena tutkielmassa on myös se, ilmeneekö eri vastaanottajille osoitetuissa kirjeissä eroja ruotsin kielen mukaisten piirteiden käytössä. Tutkielman teoriataustana ovat historiallinen sosiolingvistiikka sekä variaationtutkimus. Koska Kiven kirjeet on kirjoitettu aikana, jolloin suomen kieli oli vasta kehittymässä, avataan tutkielmassa myös suomen kielen kehitysvaiheita. Ruotsin kielen vaikutteita tarkastellessa tärkeää on käsitellä myös purismin ja svetisismin käsitteitä, joihin perehdytään johdannon alaluvuissa. Kivi eli hyvin kaksikielistä elämää, joten tutkielmassa todetaankin, että Kiven kielessä esiintyy paljon ruotsin kielen mukaisia piirteitä. Piirteet liittyvät usein sananmuodostukseen sekä ortografisiin piirteisiin. Kivi muun muassa käytti paljon yhdysverbejä ja -substantiiveja, jotka hän käänsi suoraan ruotsista suomeksi. Ruotsin mukaisten piirteiden jakautuminen perheenjäsenten ja muiden vastaanottajien välille ei ole suuri; perheenjäsenten kirjeissä ruotsin kielen vaikutteita on nähtävissä jopa yllättävän paljon, kun ottaa huomioon perheelle lähetettyjen kirjeiden vähäisen määrän. Tutkielma avaa Aleksis Kiven kirjeenvaihtoa ja kielellisiä valintoja 1800-luvun Suomessa, jossa suomen kieli oli vielä ruotsin kieltä heikommassa asemassa. Kiven kielessä kerrostuvat Nurmijärven murrepiirteet ja hänen opiskeluaikanaan oppima ruotsin kieli, joiden sekoittuminen suomen kieleen tekee hänen kielestään kiinnostavan tarkastelun kohteen.
  • Nyman, Petra (2018)
    Andra världskriget pågick i Finland mellan åren 1939 – 1944, vilket bland annat resulterade i en omfattande evakueringsoperation av tusentals finländska barn. Omkring 70 000 barn uppskattas ha evakuerats till Sverige, Danmark och Norge genom organisationer, men det verkliga antalet är svårt att fastställa då det även förekom evakueringar genom privata initiativ. Studien behandlar barndomsminnen hos finländska krigsbarn med en (primärt) positiv uppfattning om sin krigsbarnstid som valts ut ur ett omfattande enkätmaterial, genom en metodkombination där kvantitativa och kvalitativa resultat integreras. Syftet med studien är att utreda vad respondenternas upplevelser och minnen av krigsbarnstiden består av. Därtill utreds vilka främjande (och hämmande) förhållanden för respondenternas välbefinnande som framkommer och vilken mening de tillskriver sin tid som krigsbarn. Studien har för avsikt att besvara följande tre forskningsfrågor: 1) Hur minns respondenterna tiden innan, under och efter att de evakuerades och hur såg omständigheterna ut för dem? 2) Hurudana förhållanden var främjande (och hämmande) för respondenternas välbefinnande under krigsbarnstiden? och 3) Vilken mening tillskriver respondenterna sin tid som krigsbarn? Studien utfördes som två separata analyser och är därav uppdelad i två delar. Del I utgörs av den kvantitativa analysen, vars resultat presenteras i form av deskriptiv statistik, och del II utgörs av den kvalitativa analysen som utförs som en kvalitativ innehållsanalys. Studiens resultat visar att respondenternas positiva uppfattning om krigsbarnstiden till stor del bottnar i deras tillgång till trygga relationer innan, under och efter evakueringen. Majoriteten uppgav att de förstod varför de evakuerades och vissa av dem stod till och med själva bakom initiativet till evakueringen. Respondenterna bedömde att krigsbarnstiden hade gynnat dem på flera olika plan i livet. Erfarenheten beskrevs som unik och värdefull, och de upplevde att den gett dem lärdomar och kunskap som de haft nytta av senare i livet. Många upplevde att de på grund av krigsbarnstiden hade ett öppet förhållningssätt till människor och kulturer , samt kände en öppenhet inför världen.
  • Nyholm, Mikael (2012)
    Arkeologian alalla on havahduttu tarpeeseen löytää uusia näkökulmia menneisyyden sekä sen tutkimuksen esittelyyn. Moderniin visuaalisuuteen tottuneen kriittisen yleisön mielikuvat arkeologiasta pohjautuvat usein lähinnä viihteellisten tiededokumenttien ja seikkailuelokuvien tarjontaan. Tähän kuvastoon verrattuna suomalainen löytöaineisto on varsin vaatimatonta eivätkä sen perinteiset esittämistavat enää riitä puhuttelemaan uusia yleisöjä, joiden olemassaolo on tieteenalan jatkuvuuden kannalta kuitenkin välttämätöntä. Pyrin löytämään ratkaisuja tähän hankalaan yhtälöön tarkastelemalla suomalaista kivikauden esineistöä yleisön näkökulmasta graafisen suunnittelijan silmin. Tutkimalla visuaalisen viestinnän mahdollisuuksia luoda merkityksiä arkeologiseen aineistoon, sen tulkintaan ja esittelyyn pyrin samalla luomaan mielikuvaa arkeologiasta inspiroivana, mielikuvitusta kiehtovana ja modernina ihmistieteenä. Pyrin rakentamaan siltoja menneisyyden ja nykypäivän välille tuottamalla kuvakerrontaa, joka on sisällöllisesti puhuttelevaa, visuaalisesti kiinnostavaa ja tieteellisesti uskottavaa, mutta olemukseltaan rentoa ja sikäli helposti lähestyttävää. Koska arkeologian visuaalista potentiaalia on hyödynnetty kaikkiaan varovaisesti, tutkielmani tärkeimpänä tavoitteena on viestittää, että graafinen suunnittelu on tehokas väline, kun tavoitteena on pukea viesti kiinnostavaan, ymmärrettävään ja merkitykselliseen muotoon. Esineistön lisäksi tarkastelen ihmisen esittämisen tapoja menneisyyden rekonstruktiokuvituksissa, joihin olisi yleisön kiinnostuksen ja ymmärryksen kannalta tarkoituksenmukaista sisällyttää vahva emotionaalinen ja realistinen ulottuvuus. Pragmatistinen semiotiikka sekä neuropsykologinen tutkimus ovat avanneet kiinnostavia näköaloja tähän tarpeeseen inhimillisen ajattelun, ja uskomusten syvähistoriaan, josta monet ihmisyyttä luonnehtivat universaalit käyttäytymismallit ovat lähtöisin. Sovellan monitieteisessä tutkielmassani museologian ja semiotiikan teorioita luovan suunnittelun metodiikkaan. Tieteen ja taiteen rajapinnalla tasapainottelu avaa kiehtovan maailman visuaaliseen arkeologiaan, jonka tuottamiseen pop-kulttuurin monimuotoinen kuvakieli tarjoaa paitsi vaikutteita myös oikeanlaisen asenteen ja mielentilan. Vahva tulkinnallisuus ilmenee monin tavoin tutkielmassani, jota voi soveltaa mihin hyvänsä arkeologiseen aineistoon. En pyri kuitenkaan tulkitsemaan uudelleen Suomen esihistoriaa. Kannustan sen sijaan pohdiskelemaan ennakkoluulottomasti, millaista visuaalista viestintää tulisi kohdentaa kuvanlukutaitoiselle ja vaativalle yleisölle, jolla on valmius ottaa vastaan perinteisestä historiankirjoituksesta poikkeavaa kuvakerrontaa.
  • Lavikainen, Iida (2020)
    The paper studies manifestation of children's visual literacy in their speech from exercises of giving interpretation of multimodal motion and static pictures, and that adults play significant supportive roles in developing children's ability of using language to express visual objects. The paper evaluates children's ability in expressing verbally visual literacy via the making of and interpretation of multimodal pictures as well as the significance of adults' role in supporting and empowering children's ability in their acquisition literacy on speech and interpretation of visual objects. The research is based on previous research on visual literacy. In addition to research on visual literacy, research related to the production and interpretation of children’s images is examined. Material supporting the hypothesis included videotaped motion pictures in which a researcher instructed six children (aged 4-6 years) to work in pairs and complete multimodal work on a tablet computer. The video obtained via participatory observation was analysed using a data-driven approach, in which children's effort in making and giving interpretation of the images presented for their exercises are individually analysed to support holistic perspective of the hypothesis. The study concludes that for the accomplishment of creativity exercises, children's ability in expressing verbally visual literacy manifests through verbal communication and abundant use of simple visual features and creative liberty, such as verbalizing different colours. And that adults can support and empower children to express verbally their visual literacy through creativity exercises and through encouraging them to give interpretation of their visual elements of choice. The formation of children's linguistic model is supported by their accompanying adults and is continuously developed while the children carry out creativity exercises and interpret their usage of visual elements. The study eventually concludes that children must find abundant verbal support from their accompanying adults to successfully obtain their verbal visual literacy skills.
  • Honkanen, Hilkka (2020)
    This study focuses on the uses of visual material (illustrations, tables, graphs, and videos) and their relation to text in upper secondary textbooks and the Finnish matriculation examination. There is not much research on how illustrations are being used in textbooks and high-stake exams, even though studies have shown positive results of the use of visual material in learning. The aim of this study was to provide more understanding on the roles of visual material and captions. The context of this study is influenced by the increase in visual communication, the central role of textbooks in Finnish classrooms, the critique towards textbooks that promote content instead of knowledge building skills, the national core curriculums that emphasize creative thinking and multiliteracy (LOPS 2015, LOPS 2019), and in the years 2016-2019 digitalized Finnish matriculation examination. The data of the research consists of the textbooks (printed and digital) of the first courses in psychology, biology, and English, and of the matriculation examinations (2018-2020) of these subjects. Altogether 488 visual elements with possible captions in textbooks and 127 in matriculation examinations were analyzed. The research approach used was qualitative, theory directive content analysis and the data were classified in categories in order to facilitate comparison. To support high-level learning, learning materials should support students in the areas of hierarchical building of concepts and theories, knowledge construction and application. The analysis showed that these features are somewhat more uncommon, and the main function of visual material is representative. Visual material has a significant role in textbook exercises and in the Finnish matriculation examination. However, they also carry some irrelevant, even cognitively burdensome features. Visual material in textbooks mainly indicates to the inner world of the textbook instead of external sources of information. The role of the captions in conveying the information was considered significant, especially when the pages of the books were abundantly illustrated. The visual material in printed and digital textbooks had only minor differences in their quality but notable differences in their quantity in this research. Based on this research visual material seems to have potential in both supporting learning and evaluating it, but illustrations should be used with consideration and care to avoid confusion and burdening the student.
  • Lähde, Meri (2011)
    According to the most prevalent view, there are 3-4 fixed "slots" in visual working memory for temporary storage. Recently this view has been challenged with a theory of dynamic resources which are restricted in their totality but can be freely allocated. The aim of this study is to clarify which one of the theories better describes the performance in visual working memory tasks with contour shapes. Thus in this study, the interest is in both the number of recalled stimuli and the precision of the memory representations. Stimuli in the experiments were radial frequency patterns, which were constructed by sinusoidally modulating the radius of a circle. Five observers participated in the experiment and it consisted of two different tasks. In the delayed discrimination task the number of recalled stimuli was measured with 2-interval forced choice task. Observer was shown serially two displays with 1, 5's ISI (inter stimulus interval). Displays contained 1-6 patterns and they differed from each other with changed amplitude in one pattern. The participant's task was to report whether the changed pattern had higher amplitude in the first or in the second interval. The amount of amplitude change was defined with QUEST-procedure and the 75 % discrimination threshold was measured in the task. In the recall task the precision of the memory representations was measured with subjective adjustment method. First, observer was shown 1-6 patterns and after 1, 5's ISI one location of the previously shown pattern was cued. Observer's task was to adjust amplitude of a probe pattern to match the amplitude of the pattern in working memory. In the delayed discrimination task the performance of all observes declined smoothly when the number of presented patterns was increased. The result supports the resource theory of working memory as there was no sudden fall in the performance. The amplitude threshold for one item was 0.01 0.05 and as the number of items increased from 1 to 6 there was a 4 15 -fold linear increase in the amplitude threshold (0.14 0.29). In the recall adjustment task the precision of four observers' performance declined smoothly as the number of presented patterns was increased. The result also supports the resource theory. The standard deviation for one item was 0.03 0.05 and as the number of items increased from 1 to 6 there was a 2 3 -fold linear increase in the amplitude threshold (0.06 0.11). These findings show that the performance in a visual working memory task is described better according to the theory of freely allocated resources - and not to the traditional slot-model. In addition, the allocation of the resources depends on the properties of the individual observer and the visual working memory task.
  • Korhonen, Kirsi (2022)
    Ulkonäkö ei ole yhteiskunnassamme yksityisasia. Ulkoiseen olemukseemme kohdistuu monilla elämänalueilla entistä enemmän odotuksia ja vaatimuksia. Sukupuolittuneet kehonormit ovat vahvasti läsnä visuaalisessa ja mediakulttuurissa. Etenkin Instagramista on tullut luonnollistettujen kauneusihanteiden esittelyfoorumi. Vaikka ei-normatiivisia kehoja on alustalla esillä todella vähän, on kehopositiivisuusajattelu tuonut mukaan kuvia, joissa näkyy muun muassa lihavia kehoja, aknea, selluliittia ja sairauksien aiheuttamia muutoksia kehossa. Maisterintutkielmassani pohdin sukupuolittuneiden kehonormien ja normien vastaisten kuvien kytköksiä Instagramissa. Aineistoni muodostui @ihastukehoosi-tilillä kesällä 2020 viikon aikana julkaistuista selfieistä ja niihin liittyvistä teksteistä. Projektin naiset ja naistapaiset eivät jää pelkästään katseen kohteiksi, vaan ottavat aktiivisen roolin katsojina ja kuvaajina. Pohdin diskurssianalyysin keinoin, millaisia merkityksiä kehopositiivisuuskuvat saivat valitussa aineistossa ja mitkä merkitykset niistä puuttuivat kenties kokonaan. Tarkastelen myös millaisia representaatioita naisista ja naistapaisista aineistoni kuvissa ja niihin liittyvissä teksteissä rakennettiin, purettiin tai toistettiin. Hyödynsin analyysissäni teoriakeskusteluja, jotka kietoutuvat sukupuolen, representaation ja katseen ympärille sekä viimeaikaista Instagram-tutkimusta. Tutkimukseni sijoittuu feministisen mediatutkimuksen, erityisesti sosiaalisen median kriittisen tutkimuksen ja kehollisuuden alaan ja se tekee näkyväksi sukupuolen ilmentymiä ja valtarakenteita Instagramissa. Identifioin aineistosta kolme diskurssityyppiä. Haastamisen diskurssi tekee irtiottoa sosiaalisen median kehonormatiivisuudesta ja kuvien olemassaolo samalla foorumilla pyrkii horjuttamaan kehonormatiivisuuden hegemonista asemaa. Teksteissä esiin tuleva muutoksen diskurssi paljastaa, kuinka naiset ja naistapaiset vaativat muutosta ulkonäköönsä tai suhtautumiseensa siihen nimenomaan itseltään. Yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen osana normien purkamista ei sen sijaan noussut esille. Jäljittelyn diskurssi puolestaan osoittaa normien vallan: moni ei-normatiivinen kuva tulee heijastelleeksi sukupuolittuneiden kehonormien representaatioita. Tämä hankauspiste muistuttaa kehopositiivisuuden ja kehonormien jännitteisestä suhteesta. Osallistuminen @ihastukehoosi-projektiin näyttäytyi merkittävänä henkilökohtaisella tasolla, mutta vahva yhteisöllisyyden tunne ja joukkovoima kehonormien muutoksen moottorina puuttuivat. Tutkimukseni osoittaa, että naisten ja naistapaisten merkityksettömänä puuhasteluna pidetty selfie-kulttuuri heijastelee yhteiskunnan sukupuolittuneita kehonormeja. Kuvat eivät ole ”vain” kuvia, vaan ne rakentavat ja toistavat luonnollistettuja kauneuskäsityksiä. Kulttuurimme on entistä visuaalisempi, ja suosittujen sosiaalisen median alustojen representaatiot ihannevartalosta jatkuvine toistoineen vaikuttavat siihen, millaisena näemme maailman ja miten siinä toimimme. Kehopositiiviset kuvat ovat eräänlaisia visuaalisia vinksahduksia, jotka tuovat esiin aiemmin piilotettua, mutta yksin niistä ei ole laventamaan kehon rajoja. Kriittisen ja arvottavan katseen valta ulottuu pitkälle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kehonormien moninaiset vaikutukset oman itsen vähättelystä aina syömishäiriöihin ja itsetuhoisuuteen saakka. Lisäämällä tutkimustietoa voidaan edistää yhteiskunnassa tiukassa istuvien kehonormien purkamista ja tehdä tilaa monenlaisten kehojen yhdenvertaisemmalle todellisuudelle. Aiheessa riittää tutkittavaa jatkossakin. Esimerkiksi keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten ja naistapaisten sekä muunsukupuolisten kokemukset kehonormeista ja ulkonäkötyöstä kaipaavat tarkastelua.
  • Punkari, Kerttuli (2022)
    Objectives. Recently, an increasing number of comprehensive schools in Helsinki have launched social media accounts, which they use to share visual images during the school days. The purpose of this study is to describe and analyse the ways in which schools portray themselves on the photo-sharing site Instagram, and how these visualisations represent the narratives of the Finnish comprehensive school and the National Core Curriculum for Basic Education. This analysis of Instagram images complements the research on the Finnish comprehensive school system, providing a new and authentic perspective on how schools wish to represent themselves through social media. Methods. This qualitative research is based on a data-driven visual content analysis. The material consists of 766 media images published on the Instagram accounts of seven comprehensive schools in the City of Helsinki during the three-month period between January and March 2021. The visual media were analysed using image analysis and thematic analysis. Results and Conclusions. The results of the analysis indicate that at the time of data analysis the visualisations by selected comprehensive schools in Helsinki are highly diverse. A series of images (Instagram carousel post) is the most common kind of post (83%). In half of the images (50%) there are no people. Of images containing people, groups of students (22%) are presented more often than individuals (5%). As a rule, the people in the images cannot be identified. The classroom (51%) is the most photographed learning place, and the next most frequent image location is outdoors (17%). Furthermore, five main themes emerge from analysis of the images: Steps of Learning (34%), Exhibition (24%), Our School (17%), Outdoor Activities (17%), and Current Topics (8%). The learning process, especially in arts, crafts, and home economics, is displayed in the images, as are the students’ learning outcomes.
  • Mäkinen, Matias (2017)
    Målet för detta forskningsprojekt var att utveckla en metod med vars hjälp det är möjligt att detektera farmakologiska substanser i levervävnad med hjälp av masspektrometrisk bildtagning, så kallad MALDI-MSI. I litteraturen finns beskrivet tillämpningar av MALDI-MSI med vars hjälp det detekterats till exempel lipider i vävnader eller såsom i denna studie farmkologiska substanser. Arbetet bestod av två delmoment. I den första delen isolerades hepatocyter ur råttlever genom att perfusera kollagenas via portvenen. Hepatocyternas funktion analyserades genom att mäta deras metaboliska aktivitet med en analysator som mäter cellernas syrekonsumtion. Med analysen kunde visas att cellernas som isolerats var livsdugliga och där med sker upptagningen av substanser i hepatocyterna på ett fysiologiskt sätt. I den andra delen perfuserades levern på levande råttor genom portvenen med olika farmakologiska substanser. Levern togs tillvara och skars i tunna fryssnitt som sedan analyserades med MALDI-MSI. Kärlstrukturerna i fryssnitten färgades för att kunna urskilja ifall substanserna var belägna inne i själva i vävnaden eller i blodkärlen, ett bevis på metodens spatiala urskiljningsförmåga. Huvudfokus sattes på detektion av metformin i levervävnad eftersom de kliniska tillämpningsmöjligheterna ansågs vara störst för denna substans, då den nyligen börjats användas vid behandling av cancer. I framtiden är det möjligt att metforminets koncentration i tumörvävnaden kan bestämmas med hjälp av metoden och där med få mera detaljerad information om den optimala behandlingsdosen. Utöver att endast identifiera metformin kunde även dess distribution och koncentration i levervävnaden bestämmas med hjälp av den utvecklade metoden. Nu har metoden endast prövats med perfuserade vävnadssnitt, nästa steg skulle vara att mäta koncentrationen efter systemisk behandling.