Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Valente, Astrid (2021)
    Kondrosarkoomat ovat hyaliinirustosta lähtöisin olevia harvinaisia, pahanlaatuisia kasvaimia, jotka kehittyvät useimmiten aikuisväestölle. Pään ja kaulan alueella kasvaimen aiheuttama ensioire riippuu sijainnista; kurkunpäässä oireina ovat äänen käheys ja hengenahdistus, kun taas kallonsisäiset kasvaimet aiheuttavat aivohermo- oireita, kuten nielemisvaikeutta, kielen deviaatiota ja kaksoiskuvia. Standardihoito on kirurgia. Viiden vuoden tautispesifinen selviytyminen on 90 %, ja kymmenen vuoden 80 %. Tässä tutkielmassa selvitimme retrospektiivisesti potilasasiakirjoista vuosina 2000– 2020 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen pään ja kaulan alueen kondrosarkoomapotilaiden hoitoon liittyviä pitkäaikaishaittoja. Tätä ei olla aikaisemmin kuvattu Suomessa. Lisäksi vertasimme potilasaineistoamme kansainvälisiin tutkimuksiin, ja saadut tulokset mukailevat aikaisempia löydöksiä. Potilasaineistoomme valikoitui yhteensä 37 kondrosarkoomapotilasta, jotka jaoimme kasvaimen sijainnin perusteella kolmeen alaryhmään: 1) kurkunpään, 2) kallon, ja 3) nenän ja sivuonteloiden sekä silmäkuopan alueisiin. Potilaiden ikä vaihteli 16–78 vuoden välillä (mediaani 56 vuotta) ja potilaista 11 oli naisia ja 26 miehiä. Potilaista 34:llä (92 %) oli tilastoitu kondrosarkooman hoitoon liittyviä pitkäaikaishaittoja. Haitat vaihtelivat äänen käheydestä pysyvään henkitorviavanteeseen ja nenänpoistoon. Vain kolmella (8 %) potilaalla ei ollut minkäänlaisia pitkäaikaishaittoja. Osalle potilaista oli pystytty tarjoamaan elämänlaatua parantavia toimenpiteitä, kuten äänihuulten täyttö ja kurkunpään rekonstruktio kylkirustosiirteellä. Tutkimus lisäsi tietoa pään ja kaulan alueen kondrosarkoomien hoidon pitkäaikaishaitoista ja seurauksista.
  • Puukka, Johanna (2018)
    This study systematically examines the practice of treaty shopping in international investment law and related arbitral awards. In this context the term "treaty shopping" connotes a strategic change of the investor's nationality for the purpose of accessing more favourable investment treaty provisions and dispute settlement mechanisms. The focus is solely on corporate investors, as the overwhelming majority of international investments are made by legal entities. In addition, the nationality of legal entities is generally much easier to manipulate as they can be relatively freely established, modified and dissolved. In recent years, international investment law has witnessed a rapidly growing number of treaty shopping cases, which has also raised certain concerns regarding the practice. At present, these concerns are strikingly unsettled as investment tribunals have adopted diverging attitudes towards treaty shopping, thus rendering decisions inconsistent with regard to the permissibility of it. Corporate nationality planning or treaty shopping is not illegal or unethical in principle, although many states perceive it as undesirable and have increasingly taken measures against such practices. What separates legitimate nationality planning from treaty abuse? The uncertainty about the limits of treaty shopping is unsatisfactory for both states and investors, not to mention the functionality of the investment protection system in general. This is the principal problem this study attempts to resolve. The study approaches the topic through three separate research questions. The first question seeks to place investment treaty shopping in the wider context. In this regard, the study will endeavour to establish a working definition of treaty shopping. In addition, the study will analyse the reasons for the occurrence of treaty shopping and introduce the most common ways to carry it out. Most importantly, the study explores in detail the benefits of treaty shopping and the main objections against it. Following the examination, the study concludes that despite extensive criticism, treaty shopping may actually enhance the underlying objectives of the investment regime: fair treatment of investors regardless their origin and helping states attract foreign capital to further stimulate financial growth. The second research question encompasses the legal limits to treaty shopping via corporate restructuring. The main purpose is to clarify the dividing line between legitimate nationality planning and abusive treaty shopping. To answer this question, the study analyses the most influential case law related to treaty shopping and discusses the different ways investment tribunals have reviewed the distinction between objectionable and acceptable treaty shopping. Further, the study attempts to systematise the main elements of the arbitral decisions with the goal of formulating general rules for assessing the permissibility of treaty shopping. These rules are useful guidelines for maintaining stability and predictability in investment treaty arbitration, which benefits both investors and states wishing to attract foreign capital. In this respect, the study suggests that the decisive factor is the timing of the investment vis-à-vis the timing of the dispute. The timing element, however, raises its own questions, each of which are further explained in the study. The third and final research question addresses the practical aspects of treaty shopping. While the previous research questions relate to defining the boundaries of treaty shopping, this part of the study focuses solely on the pragmatic and political implications. To this end, the study will introduce certain state reactions to treaty shopping. Further, the study will explore solutions and make recommendations de lege ferenda on how states can safeguard themselves against abusive treaty shopping. It also highlights that the power to curb the practice lies mostly with states who conclude investment treaties. The study suggests that the most effective methods are including narrower definitions and denial of benefits clauses to the treaties. From the foreign investor's perspective, the study will propose a "shopping list" that contains points to consider before undertaking any restructuring measures. This study is not meant as a comprehensive empirical review of treaty shopping, nor does it claim to supply any definitive answers to the questions it raises. Rather, the goal is to elaborate the legal issues arising from the ambiguous boundaries of treaty shopping and to make proposals as to how to assess these issues. For the time being, treaty shopping will remain not only possible, but also a highly attractive option for a prudent investor wishing to improve investment protection.
  • Piha, Aura (2011)
    Fire is an important driver of the boreal forest ecosystem, and a useful tool for the restoration of degraded forests. However, we lack knowledge on the ecological processes initiated by prescribed fires, and whether they bring about the desired restoration effects. The purpose of this study was to investigate the impacts of low-intensity experimental prescribed fires on four ecological processes in young commercial Scots pine (Pinus sylvestris) stands eight years after the burning. The processes of interest were tree mortality, dead wood creation, regeneration and fire scar formation. These were inventoried in twelve study plots, which were 30 m x 30 m in size. The plots belonged to two different stand age classes: 30-35 years or 45 years old at the time of burning. The study was partly a follow-up of study plots researched by Sidoroff et al. (2007) one year after burning in 2003. Tree mortality increased from 183 stems ha-1 in 2003 to 259 stems ha-1 in 2010, corresponding to 15 % and 21 % of stem number respectively. Most mortality was experienced in the stands of the younger age class, in smaller diameter classes and among species other than Scots pine. By 2010, the average mortality of Scots pine per plot was 18%, but varied greatly ranging from 0% to 63% of stem number. Delayed mortality, i.e. mortality that occurred between 2 and 8 years after fire, seemed to become more important with increasing diameter. The input of dead wood also varied greatly between plots, from none to 72 m3 ha-1, averaging at 12 m3 ha-1. The amount of fire scarred trees per plot ranged from none to 20 %. Four out of twelve plots (43 %) did not have any fire scars. Scars were on average small: 95% of scars were less than 4 cm in width, and 75% less than 40 cm in length. Owing to the light nature of the fire, the remaining overstorey and thick organic layer, regeneration was poor overall. The abundance of pine and other seedlings indicated a viable seed source existed, but the seedlings failed to establish under dense canopy. The number of saplings ranged from 0 to 12 333 stems ha-1. The results of this study indicate that a low intensity fire does not necessarily initiate the ecological processes of tree mortality, dead wood creation and regeneration in the desired scale. Fire scars, which form the basis of fire dating in fire history studies, did not form in all cases.
  • Schäfer, Elisa (2015)
    With the ongoing global biodiversity loss, approaches to measuring and monitoring biodiversity are necessary for effective conservation planning, especially in tropical forests. Remote sensing is a very potential tool for biodiversity mapping, and high spatial resolution imaging spectroscopy allows for direct estimation of tree species diversity based on spectral reflectance. The objective of this study is to test an approach for estimating tree species alpha diversity in a tropical montane forest in the Taita Hills, Kenya. Tree species diversity is estimated based on spectral variation of high spatial resolution imaging spectroscopy data. The approach is an unsupervised classification, or clustering, applied to objects that represent tree crowns. Airborne imaging spectroscopy data and species data from 31 field plots were collected from the study area. After preprocessing of the spectroscopic imagery, a minimum noise fraction (MNF) transformation with a subsequent selection of 13 bands was applied to the data to reduce its noise and dimensionality. The imagery was then segmented to obtain objects that represent tree crowns. A clustering algorithm was applied to the segments, with the aim of grouping spectrally similar tree crowns. Experiments were made to find the optimal range for the number of clusters. Tree species richness and two diversity indices were calculated from the field data and from the clustering results. The clusters were assumed to represent species in the calculations. Correlation analysis and linear regression analysis were used to study the relationship between diversity measures from the field data and from the clustering results. It was found that the approach succeeded well in revealing tree species diversity patterns with all three diversity measures. Despite some factors that added error to the relationship between field-derived and clustering-derived diversity measures, high correlations were observed. Especially tree species richness could be modelled well using the approach (standard error: 3 species). The size of the considered trees was found to be an important determinant of the relationships. Finally, a tree species richness map was created for the study area. With further development, the presented approach has potential for other interesting applications, such as estimation of beta diversity, and tree species identification by linking the reflectance properties of individual crowns to their corresponding species.
  • Väätäinen-Pereira, Marja-Liisa (2020)
    Ilmastonmuutos määrittää suhdettamme ympäristöömme, kulutuskäyttäytymiseemme ja elintapaamme. Se ei ole enää aihe, joka on pelkästään ympäristöön tai tieteeseen liittyvä asia, vaan ilmastonmuutos läpäisee kaikki sosiaalisen elämän sfäärit. Ilmasto- ja ympäristökysymykset liittyvät myös matkailuun, kun kuluttajat pohtivat matkustusvalintojaan ja niiden vaikutuksia. Ilmastonmuu-toksen kannalta keskeinen haaste on lentoalan ennakoitu kasvu. Lentoliikenne on aiemmin kaksinkertaistunut noin viidentoista vuoden välein, mutta 2000-luvulla lentäminen on lisääntynyt vielä nopeammin. Lentämiseen on viime aikoina liitetty käsitteitä kuten lentohäpeä, mikä tarkoittaa häpeää, jota ihmiset tuntevat lentomatkailunsa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Media on keskeinen linkki ihmisten ja sosiaalisen maailman välillä. Journalistiset sisällöt selittävät omalta osaltaan maailman tilaa ja muodostavat lukijoilleen kuvan maailmasta - myös lentämisestä. Tässä pro gradu -työssä selvitetään, millä tavalla lentämistä ilmiönä kehystetään Helsingin Sanomissa (HS), kun lentämistä käsitellään ilmastonmuutoksen yhteydessä, miten kehykset ilmentävät lentämistä medialisoituneena ilmiönä ja kenen äänellä lentämisestä puhutaan. Tutkimuskohteena on HS:n sisällöt ajanjaksolla 8.10.2018 – 8.10.2019. Tutkimusjakson aloituspäivämäärä on vuoden 2018 hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportin julkistamispäivä. Ilmastokeskustelun kannalta tutkimusjaksoon ajoittuu mielenkiintoisia yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten eduskunta- sekä EU-parlamenttivaalit, Suomen EU-puheenjohtajuus, kansalaisaloite lentoverosta sekä YK:n ilmastokokoukset. HS valikoitui tutkimuskohteeksi lukijamääränsä ja tavoittavuutensa vuoksi. Lehti lukeutuu Suomen päämedioihin, jota yhteiskunnalliset päättäjät, erilaiset edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestöt, muut yhteiskunnalliset toimijat sekä muut mediat seuraavat kattavasti. Lehti myös nimitti vuodeksi 2019 ilmastokirjeenvaihtajan. Tutkielman teoreettinen kehys nojaa Nick Couldryn ja Andreas Heppin (2017) ajatuksiin medialisaatiosta ja Couldryn teoriaan median symbolisesta vallasta sekä McCombsin ja Shawn (1972) agenda setting -teoriaan. Nämä käsitteet auttavat ymmärtämään journalistisen työn vaikutusta sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen, kun puhutaan lentämisestä ilmiönä ilmastonmuutosuutisoinnin yhteydessä. Tutkielmassa käytetään sisällön määrällistä analyysiä muodostamaan kokonaiskuva Helsingin Sanomien aineistosta. Sisällön analyysillä selvitetään myös, kuka puhuu lentämisestä eri kehyksissä. Aineiston syvällisempään tarkasteluun käytetään kehysanalyysiä. Kehysanalyysin menetelmin selvitetään, miten lentämistä kehystetään, kun siitä puhutaan ilmastonmuutokseen yhteydessä ja miten kehykset ilmentävät lentämistä medialisoituneena ilmiönä. Tutkimusaineisto on kerätty lehdestä mediaseurantatyökalulla. Digitaalinen haku sekä sisällön kuratointi tuotti analysoitavaksi yhteensä 176 sisältöä. Analysoitavaksi on otettu koko lehdessä julkaistu materiaali, kuten mielipidekirjoitukset, kommentit ja blogit. Näin tutkimusaineisto kuvastaa kattavasti lehden koko sisältöä ja lentämisen esiintymistä HS:n julkaisualustalla, julkisessa tilassa. Tutkimus ei kata kuvia, kuvatekstejä tai grafiikkaa. Helsingin Sanomissa lentäminen suhteessa ilmastonmuutokseen kehystetään kolmella tavalla: poliittisen toiminnan, elämäntavan ja toiminnan muutoksen kehyksin. Kaikille kehyksille on yhteistä pyrkimys lentämisen ongelman ratkaisemiseen suhteessa ilmastonmuutoksen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että löytämäni kehykset lentämiseen ja ilmastonmuutokseen liittyen ovat HS:n agenda settingiä ja näistä kehyksistä käsin lentämisestä halutaan kertoa lukijoille. Puhujina HS korostui toiminnan muutoksessa, poliittiset toimijat poliittisen toiminnan kehyksessä ja tiede ja tutkimus sekä yksityishenkilöt elämäntapa kehyksessä. Politiikan kehyksessä medialisaatio ja median agenda setting ilmeni vaalikoneiden, väittelyiden ja lukijoiden kohtaamisten kautta ja kaikista näistä tuotettiin sisältöä lehteen. Yhteiskunnan toimijat mukautuivat näin median toimintalogiikkaan ja median tuotti näistä sisältöä. Median luomilla narratiiveilla on merkitystä arjen todellisuuden rakentumisessa. Elämäntapa kehyksessä lentohäpeä liittyy medialisaation ajatukseen siitä, että media on resurssi tai referenssi. Toiminnan muutos kehyksessä HS nosti esille erilaisia yksilötason ratkaisuvaihtoehtoja päästöongelman suhteen, jotka toimivat mediavälitteisinä töytäisyinä niin median kuin kansalaisten puolelta kohti poliitikkoja, joiden vastuulla on tehdä skaalautuvat päätökset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
  • Lattunen, Inka (2010)
    Yritysten on tunnistettava markkinoilla ja kuluttajissa tapahtuvia muutoksia voidakseen johtaa ja suunnitella omaa liiketoimintaansa niin, että se täyttää myös tulevaisuudessa kuluttajien muuttuvat tarpeet. Tästä johtuen tieto trendeistä ja niiden vaikutuksista on yrityksille tärkeää. Trendit mallintavat ja muokkaavat ympäristöä ja markkinoita sekä vaikuttavat lopulta myös kuluttajien asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla sitä, kuinka elintarvikeyritykset hyödyntävät trenditietoa omassa liiketoiminnassaan. Trenditiedon hyödyntämistä selvitettiin tutkimalla yrityksistä löytyviä trenditiedon hyödyntämisen käytänteitä. Yritysten käytänteiden tarkastelu tutkimuksessa perustui siihen ajatukseen, että ne antavat todellista kuvaa siitä, mitä trenditiedolla tehdään ja kuinka sitä hyödynnetään yrityksissä. Aineiston keräämisen ja analysoinnin tueksi tutkimuksessa sovellettiin yrityksen markkinatietojärjestelmää koskevaa teoriaa. Trenditieto on osa yrityksen markkinatietoa ja markkinatietojärjestelmän teorian avulla voitiin tarkastelussa päästä syvemmälle yrityksen tiedon prosesseihin. Tutkimus tehtiin toimeksiantotyönä trenditietoon pohjautuvia tuotteita ja palveluita tarjoavalle asiantuntijaorganisaatiolle Analyse². Tutkimuksen tarkastelussa oleva trenditieto on elintarvikealalle sovellettua, joten myös tutkittavat yritykset olivat elintarvikealan yrityksiä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka kohdistettiin yhteensä seitsemän haastateltavaan kuudesta eri elintarviketeollisuusyrityksestä. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Ensin tehtiin teemoittelu, jonka jälkeen aineisto vielä tyypiteltiin. Tutkimuksen tuloksena löydettiin trenditiedon hyödyntämisen käytänteitä, jotka kertovat miten trenditietoa hankitaan, analysoidaan, käytetään sekä jaetaan ja varastoidaan yrityksissä. Aineistosta löydettiin käytänteitä paljon ja tämä osoittikin, että käytänteet ovat myös liiketoiminnassa relevantti tutkimusala. Käytänteitä löydettiin eniten trenditiedon analysointiin liittyen. Kyseisten käytänteiden perusteella voitiin todeta, että trenditiedon analysointi perustuu hyvin pitkälle trenditiedon luotettavuuden arviointiin niin trendien toteutumisen kuin niiden ilmenemisen kannalta. Löydettyjen käytänteiden kautta nousi erityisesti esiin keskeisiä trenditiedon hyödyntämisen haasteita sekä viitteitä siitä, minkälaista trenditiedon hyödyntäminen on yhtenä yrityksen toimintona.
  • Räsänen, Pirjo (2011)
    A notable amount of the R&D resources of the proprietary drug firms seems to be directed towards the improvement of existing drugs. Hypothetically, this may lead to interesting formulation development strategies. The purpose of the study was to find out, whether any trends in pharmaceutical product development could be detected from data on granted marketing authorisations. Also the lifecycle management approaches the major pharmaceutical companies use to protect their blockbuster products from generic competition and to ensure their market share were in the interest of this study. The emphasis of the study was on oral solid dosage forms. A combination of qualitative and quantitative methods was employed to obtain a wide view on the subject of the study. Qualitative interviews with the Finnish regulatory authorities were used to collect background information for the quantitative part, which consisted of the marketing authorisation databases covering all MA procedures in Finland, the centralised procedure in the EU, and world's ten major pharmaceutical companies in the US. Based on the study results, there was a remarkable rise in the proportion of generic products of all MAAs authorised in Finland and through the centralised procedure within the European Union during 2000-2010. This change may be at least partly amounted to the legislative changes creating incentives for the use and the manufacture of generic drug products, such as the generic substitution and the reference pricing systems. The US data showed the inclination of the big pharma towards lifecycle management: the majority of the new MAs granted to the world's ten major pharmaceutical companies in 2005-2010 were for this purpose. The ratio of lifecycle management to new molecular entities was almost 4:1. Solid oral dosage form is undeniably the most popular method of drug administration, which was confirmed by the expert interviews and the marketing authorisation data as well. The role of oral solids was even more pronounced within the generic MAs. When innovation was measured by the proportion of non-conventional dosage forms, the US data on solid oral dosage forms indicated strong innovation compared to the Finnish or EU data. This may reflect the innovative product portfolio of the major pharmaceutical companies. The proportion of non-conventional oral solid dosage forms was remarkably smaller in generic than in reference products across all regions. In lifecycle management, the most commonly used strategies were new formulation, new strength or new combination of an existing product. Within the solid oral dosage forms, two-thirds of the new LCM formulations were modified-release preparations. Lifecycle management is an essential part of the major pharmaceutical companies' business strategy, the importance of which was illustrated by the case study of Coreg tablets.
  • Tikkakoski, Valtteri (2017)
    Vuonna 1999 Luterilainen maailmanliitto ja Roomalaiskatolinen kirkko allekirjoittivat Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista (YJ), jonka mukaan osapuolten välillä vallitsee yksimielisyys vanhurskauttamisopin perustotuuksista. Täten Trenton kirkolliskokouksessa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa lausutut vanhurskauttamista koskevat oppituomiot – jotka ovat edelleen voimassa – osoittautuvat kohteettomiksi, sikäli kun kirkot opettavat YJ:n mukaisesti. YJ ei erittele näitä oppituomioita, jotka se osoittaa kohteettomiksi, jolloin jää myös epäselväksi, miten ne on osoitettu kohteettomiksi. Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, mitkä Trenton kirkolliskokouksen vanhurskauttamisoppia koskevat oppituomiot osuvat Yksimielisyyden ohjeen (Formula Concordiae, FC) vanhurskauttamisoppiin ja päinvastoin, mitkä FC:n vanhurskauttamista koskevat oppituomiot osuvat Trenton vanhurskauttamisoppiin. Trenton vanhurskauttamisopin suhteen tarkastelu painottuu dekreettiin vanhurskauttamisesta (decretum de iustificatione, DI). Luterilaisen opin osalta tarkastelu on rajattu FC:hen, koska se on tunnustuskirjojen laajin vanhurskauttamisopin esitys sekä osaltaan kannanotto Trenton kirkolliskokouksen päätöksiin ja se sisältää suurimman osan tunnustuskirjojen oppituomioista. Tutkimuksen metodina on systemaattinen analyysi. Tutkielma etenee seuraavasti. Johdantoa seuraa lyhyt taustaluku, jossa esitellään lyhyesti DI:n ja FC:n vanhurskauttamisopit, joiden tunteminen on välttämätön edellytys oppituomioiden analysoimiselle. Tutkielmassa on kolme päälukua, joista ensimmäisessä analysoidaan vanhurskauttamisen muotosyytä (causa formalis) koskevat oppituomiot, toisessa vanhurskauttamiseen valmistautumista ja ensimmäistä vanhurskauttamista koskevat oppituomiot, ja kolmannessa toista vanhurskauttamista ja vanhurskautetun elämää koskevat oppituomiot. Tutkielman tulos on että keskeisin asiakirjojen välinen eroavaisuus on eri käsitys vanhurskauttamisen muotosyystä. DI:n mukaan vanhurskauttamisen muotosyy on ihmiseen vuodatettu olemuksellinen vanhurskaus. FC:n mukaan vanhurskauttamisen muotosyy on ihmiselle luettu Kristuksen vanhurskaus. DI:n ja FC:n vanhurskauttamisen olemusta koskevat oppituomiot osuvat toisiinsa. Monet oppituomiot liittyen vanhurskauttamiseen valmistautumiseen, ensimmäiseen vanhurskauttamiseen ja toiseen vanhurskauttamiseen seuraavat pitkälti vanhurskauttamisen muotosyytä koskevasta erosta. Tutkielman tuloksen perusteella on mahdollista analysoida, kuinka YJ on onnistunut vaikeassa tehtävässä osoittaa oppituomiot kohteettomiksi kuitenkaan kumoamatta niitä.
  • Kylmä, Anna Kaisa; Jouhi, Lauri; Listyarifah, Dyah; Mohamed, Hesham; Mäkitie, Antti; Remes, Satu Maria; Haglund, Caj; Atula, Timo; Nieminen, Mikko; Sorsa, Timo; Hagström, Jaana (2018)
    Background: An opportunistic oral pathogen, Treponema denticola (Td), has been linked to orodigestive carcinogenesis, but its role in oropharyngeal squamous cell carcinoma (OPSCC) has remained open. We evaluated the presence of Td chymotrypsin-like protease (Td-CTLP) in a series of 201 unselected consecutive OPSCC patients, and the relation of the Td-CTLP to human papillomavirus (HPV) status, to expression of toll-like receptors (TLR) 5, 7, and 9, and to clinical parameters and patient outcome. Methods: Clinicopathological data came from hospital registries. The expression of cell-surface-bound Td-CTLP was evaluated by immunohistochemistry. Immunoexpression of TLRs 5, 7, and 9, and HPV status we studied earlier in this patient series. Results: We detected Td-CTLP in 81% of the OPSCC, and especially in HPV-negative tumors (48% of all OPSCCs). Among the HPV-positive tumors (52% of all OPSCCs), low Td-CTLP expression associated with low TLR 5 and high TLR 7 expression. Among those HPV-negative, higher TLR 5 and lower TLR 7 expression associated with high Td-CTLP expression. Strong Td-CTLP expression associated with poor disease-specific survival, but no similar association among HPV-positive and HPV-negative subgroups emerged. Conclusion: Td-CTLP was highly expressed in OPSCC and was associated with the HPV status of tumor tissue.
  • Nurmi, Aleksi (2018)
    There is little information about timber quality in pine forest before they are sawn. Easy method to evaluate the timber quality before it is in sawmill would be an useful tool in forest business. Many studies have shown that pines outer quality correlates quite well with inner quality. It's possible that easy method for this is coming. This studies purpose is to evaluate Trestima –applications measurement accuracy and if it's possible to evaluate the timber quality. Trestima is used as mobile application and uses the phones camera. You just have to take pictures of forest and it calculates all basic information from them, like forest basal-area, height, number of stems, diameter at breast height and diameter at breast height distribution. There were two materials collected for this study. Teaching materials and test materials. The teaching material was used to teach timber quality for the Trestima. On test material was tested how well the Trestima-application estimated the timber quality. For testing Trestimas' overall accuracy the applications measurements were compared with the harvesters' data. In the study, the evaluation of the entire tree stock was achieved with the same accuracy as the traditional relascope evaluation. The relative RMSE was 23% in the hectare-specific state as in the bottom surface in the test material. In the middle diameter of the pine, at the bottom of the pine, the weighted average diameter was 11% relative RMSE and 13% in the arithmetic mean diameter. Based on the results of this study, the qualification and dbh-height distribution forecast do not work at a sufficient level for practical tools.
  • Nurmela, Sari (2018)
    Katkotun puutavaran varastoinventoinnissa on havaittu haitallisia määräeroja inventoinnin ja kirjanpidollisen saldon välillä. Varastot inventoidaan virallista pinomittausmenetelmää soveltaen, jolloin mittaajan kokemus ja mittavälineiden käyttö korostuvat. Pinomittausmenetelmän suurimmat heikkoudet ovat mittausmenetelmän silmävaraisesti arvioidut dimensiot (korkeus ja leveys) varsinkin suurissa likipituisen puutavaran pinoissa. TRESTIMA Oy:n kehittämä TRESTIMA Stack on konenäköön perustuva mittausmenetelmä, joka mittaa älypuhelimen tai – tabletin kuvasta pinon tilavuuden. Mitattavaan pinoon kiinnitetään metrinmittainen referenssikeppi, jonka perusteella konenäkö määrittää pinon pölkkyjen läpimitat. Kuvaamisen jälkeen kuvaan rajataan manuaalisesti pinon ääriviivat sekä lisätään pinon mitattu leveys. Lisäksi pinon puulaji (havu- tai lehtipuu) valitaan valikosta. Tämän jälkeen sovellus laskee pilvipalvelussa pinon tilavuuden korjaamalla automaattista kerrointaan tunnistamiensa läpimittojen ja lisätyn leveyden perusteella. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää TRESTIMA Stackin mittatarkkuus sekä ajanmenekki verrattuna viralliseen pinomittausmenetelmään. Lisäksi haluttiin selvittää onko pinon koolla, kuitupuulajilla, varastopaikalla, vuodenajalla tai pinon pölkkyjen keskiläpimitalla vaikutusta TRESTIMA Stackin mittatarkkuuteen. Mielenkiintoisinta oli selvittää sovelluksen käyttöä suurissa puskuri- ja terminaalivarastoissa. Tutkimusaineisto käsitti 60 puutavarapinon mittaukset. Näistä 32 oli puskuri- ja terminaalivarastopinoja ja 28 tienvarsivarastopinoja. Havukuitupuupinoja mitattiin terminaalivarastolla 19 ja lehtikuitupuupinoja 9. Tienvarsipinoja mitattiin vastaavasti 21 ja 11. Mitattujen pinojen todellinen tilavuus selvitettiin Anjalan (kuuset), Kaukopään (koivut) ja Varkauden (männyt) tehtailla upotusmittauksella. TRESTIMA Stackin tarkkuus oli koko aineistossa 2,7 %. Tarkkuus oli parempi terminaalivarastolla (0,7 %) kuin tienvarsivarastolla (4,5 %). Pinomittausmenetelmän tarkkuus oli –4,8 % terminaalissa ja –4,9 % tienvarsivarastolla. TRESTIMA Stackilla päästiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/13) suurimman sallitun poikkeaman rajoihin. TRESTIMA Stackin ajanmenekki oli 10,5 s/m³, kun pinomittauksessa aika oli 13,7 s/m³. Ajankulun mittauksessa selvisi, että TRESTIMA tarkistuttaa jokaisen kuvan henkilöstöllään, josta syntyi mittauksesta riippumatonta viivettä. Kun tämä viive vähennettiin kokonaisajasta, ajankuluksi saatiin 6,5 s/m³. Pinomittauksen ajanmenekki oli sekunnin nopeampi tuloksen laskuun käytetyn ajan vähennyksen jälkeen. Sovelluksen suurin ongelma oli pinon lopullinen rajaus, joka jätti kehykseen joko tyhjää tilaa tai se rajasi pölkkyjä ulkopuolelle. Paljon likipituista puuta sisältävän pinon leveyden mittaus oli arvioinnin takia selvä virhelähde mittauksissa. Vaikka TRESTIMA Stack oli erittäin tarkka terminaalivarastoissa, sen käytännöllisyyttä varastoinventoinnissa nykyisen mittausmenetelmän sijaan täytyy pohtia. Suurissa varastoissa pinot varastoidaan tilanpuutteen takia peräkkäin, jolloin keskimmäisiä pinoja ei pääse kuvaamaan. Pinot ovat muotoiltu samanmuotoisiksi ja – pituisiksi, jolloin varaston mittaus nykyisellään tapahtuu yksinkertaisuudessaan kertomalla etupinon pituus, muutamien korkeuksien keskiarvo, leveys ja pinojen lukumäärä keskenään. TRESTIMA Stack ei poista tällaisten varastojen määrän arvioimista. TRESTIMA Stack on suositeltava mittausmenetelmä tienvarsivarastojen tilavuudenmittauksen tarkkuuden ja nopeuden takia.
  • Helin, Henriette (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2001)
    Trikinellatartunta lihasioilla oli erittäin harvinainen Suomessa 1980-luvulle asti. 1980-luvun alkuvuosina teurastamoissa todettujen trikinellapositiivisten sikojen määrä alkoi nousta. Sikaloiden trikinellatartunnat olivat sporadisia. Tilat sijaitsevat kaukana toisistaan ja tartuntojen esiintymisalue on hajanainen. Trikinellapositiivisia sikoja löydetään yleensä yhdeltä tilalta vain yksittäisiä kappaleita ajoittain. Todennäköistä onkin, etteivät siat olekaan trikinelloosin reservuaari, vaan reservuaarina toimivatkin villieläimet. Suomessa on villeistä lihansyöjistä tavattu muuta Skandinaviaa useammin trikinelloja. Erityisesti supikoira on yleinen trikinellan kantaja. Sillä epäilläänkin olevan keskeinen rooli trikinellan leviämisessa villieläimistä kotieläimiin Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Trichinella spiralis- ja T. nativa- lajien predilektio- eli kohdelihakset supikoiralla. Tarkoituksena oli selvittää lihakset, josta lievääkin trikinellatartuntaa epäiltäessä todennäköisimmin löydetään trikinellan toukkia. Trikinellojen predilektiolihasta ei ole aikaisemmin tutkittu supikoiralla. Tutkimusta varten hankittiin 18 urossupikoiraa, joista muodostettiin kolme kuuden supikoiran ryhmää. Yksi ryhmä infektoitiin Trichinella spiralis- ja toinen T. nativa –lajien toukilla, kolmas ryhmä jätettiin kontrolliryhmäksi. Infektioannos oli molemmissa ryhmissä 1000 trikinellan toukkaa elopainokiloa kohden. 12 viikon kuluttua infektoinnista eläimet lopetettiin ja niistä otettiin lihasnäytteitä 11 poikkijuovaisesta lihaksesta sekä sydämestä ja ohutsuolesta. Kaikista poikkijuovaisista lihaksista löytyi trikinellatoukkia. Sydämessä ja ohutsuolessa niitä ei ollut lainkaan. Trichinella spiralis –ryhmän eläimissä toukkamäärät grammassa (lpg) lihasta vaihtelivat välillä 71-1091 mediaanin ollessa 352 lpg. Trichinella nativa –ryhmässä vaihteluväli oli 194-1151 lpg ja mediaani 343 lpg. Kaikilla eläimillä kummassakin ryhmässä suurimmat toukkamäärät olivat ranteen kyynärluun puoleisessa koukistajalihaksessa (Musculus flexor carpi ulnaris). Myös silmän liikuttajalihaksissa sekä kielessä oli runsaasti trikinellatoukkia.
  • Tuomola, Karoliina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2012)
    Trichinella-suvun loiset ovat maailmanlaajuisesti levinneitä sukkulamatoja, jotka ovat infektiivisiä useille eläinlajeille ja tarttuvat myös ihmiseen. Loiset aiheuttavat ongelmia muun muassa lihateollisuudessa, haittaavat tuotantoeläinten terveyttä ja ovat elintarviketurvallisuusriski. Eri Trichinella-lajien infektiivisyys eri isäntäeläinlajeissa vaihtelee. Esimerkiksi Trichinella spiralis aiheuttaa rotassa voimakkaamman infektion kuin Trichinella nativa, mutta syytä loislajien erilaiseen infektiviteettiin samassa isäntäeläinlajissa ei tiedetä. Trichinella-loisten elämänkiertoon kuuluu sekä enteraali- eli suolistovaihe että parenteraalivaihe eli suoliston ulkopuolella tapahtuva vaihe. Vielä on epävarmaa, missä vaiheessa elämänkiertoa loislajien selviytyminen rotassa eroaa toisistaan. Tutkielmani kokeellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää rotan ulosteita tutkimalla, kiinnittyykö toinen tutkituista Trichinella-lajeista (T. spiralis tai T. nativa) paremmin suolen seinämään ja tuleeko toinen nopeammin ulos suolesta. Mikäli rotan heikosti infektoivat T. nativa -loiset tulevat T. spiralis -loisia nopeammin ulosteen mukana ulos suolistosta, voidaan olettaa suolistovaiheen immuunipuolustuksen olevan ainakin osatekijä rotan kyvyssä puolustautua T. nativa –infektioita vastaan. Työ suoritettiin infektoimalla kuusi rottaa T. spiralis -loisella ja kuusi rottaa T. nativa -loisella. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana kolme kontrollirottaa, joita ei infektoitu. Rottien ulosteet kerättiin seitsemän viikon ajalta, ja näytteet tutkittiin FLOTAC-menetelmällä. Ulosteista etsittiin Trichinella-loisten aikuis- ja toukkamuotoja. Ulostenäytteistä ei löytynyt yhtään loista. Kokeen jälkeen rotat lopetettiin ja niiden suolet tutkittiin, mutta suolistakaan ei löytynyt loisia. Lopetettujen eläinten lihasnäytteitä tutkimalla eläinten todettiin infektoituneen kyseessä olleelle loislajille tyypillisellä voimakkuudella. Kontrollirotista ei löydetty loisia. Koska rottien ulosteista tai suolista ei löytynyt loisia huolimatta onnistuneista infektoinneista, voidaan todeta käytetyn menetelmän olleen kokeeseen sopimaton. Mikäli loisia olisi löytynyt ulosteista, olisi ollut tarpeellista verrata eri lajeilla infektoitujen ryhmien tuloksia. Tieto siitä, tapahtuuko rotan suolistossa jotain, mikä heikentää toisen Trichinella-lajin infektiivisyyttä, olisi ollut merkittävä. Saadut tulokset olisivat olleet hyödyksi pohdittaessa parempia keinoja Trichinella-tartuntojen ennaltaehkäisyyn ja infektioiden hoitoon.
  • Kaipainen, Anna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)
    Trichinella on yksi Nematoda -luokkaan kuuluvan Trichuroidea -heimon suvuista. Trichinella -sukuun kuuluu yhdeksän lajia ja kolme genotyyppiä, joista tutkimuksessa käytettiin Trichinella spiralis ja Trichinella nativa -lajeja. T. spiralis ja T. nativa ovat morfologisesti lähes identtisiä keskenään, ja niillä on samanlainen elämänkierto. Tästä huolimatta niiden kyvyssä infektoida eri eläinlajeja on eroavaisuuksia. Syytä tähän ei vielä tiedetä. Lajien välinen ero voi liittyä enteraaliseen tai parenteraaliseen vaiheeseen, tai molempiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sian viljeltyjen enterosyyttisolujen immuunivasteessa eroja infektoitaessa niitä T. spiralis- tai T. nativa –loisella tai näiden larvoilla. Lisäksi tutkimuksessa mitattiin solujen transepiteliaalista sähköistä resistenssiä ensin ennen solujen infektoimista loisilla ja sitten kolmena peräkkäisenä päivänä solujen infektoimisen jälkeen. Koe toistettiin kolmeen kertaan. Tutkimustuloksista käy ilmi, että sekä T. spiralis että T. nativa laskivat solujen transepiteliaalista sähköistä resistenssiä keskimäärin yhtä paljon. T. nativa –loisen vastasyntyneet larvat vähensivät transepiteliaalista resistenssiä kuitenkin ensimmäisen vuorokauden aikana noin kolme kertaa enemmän kuin T. spiralis –loisen vastasyntyneet larvat, ja seuraavaan vuorokauteen mennessä jopa viisi kertaa enemmän. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että T. nativa –loiset ja sen larvat ovat tehokkaimmin alentaneet solujen konfluenssia. Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja Trichinella spiralis- ja Trichinella nativa –loisten kyvyssä aktivoida tai heikentää enteraalivaiheen sytokiinituotantoa. Niiden havaittiin kummankin vaikuttavan suoliston immuunipuolustukseen heikentämällä hetkellisesti infektoimiensa enterosyyttisolujen interleukiinien IL-6 ja IL-8 tuotantoa, jonka ansiosta ensivaiheen tulehdusreaktio mahdollisesti viivästyy ja heikkenee. Tämä lienee yksi trikinellojen elämänkierron jatkumisen mahdollistavista tekijöistä.
  • Kasslin, Antton (2023)
    Trichoderma reesei is an industrially widely utilized filamentous fungus currently used mainly for production of cellulases and xylanases. As T. reesei is a well-known, powerful and robust protein production organism, it is also being developed for heterologous expression of food protein and various enzymes by substituting the main cellulase coding sequence with the sequence of the produced protein. Transcription factor -based regulation of cellulase production in the fungus is well known, whereas thus far another member of Sordariomycetes, Neurospora crassa, has been the main model organism for noncoding RNA (ncRNA) studies in filamentous fungi. To find new ncRNA-derived regulatory mechanisms involved in cellulase expression in T. reesei, previously characterized potential micro-RNA-like RNAs (milRNAs) as well as other potential ncRNAs near cellulolytic pathway genes were deleted using CRISPR-Cas9. These candidates were based on existing total RNA expression data aligned with the Trichoderma reesei genome (Trire v2.0). The effects of these deletions on cellulase production, protease production, total protein production, and growth were analyzed by well-established methods. One purified deletion strain with unchanged growth in cellulase-inducing conditions (2% lactose) was established. Interestingly, this strain displayed low protein production (16%) together with abolished activity of cellulases (3%) and proteases (5%) compared to the parent strain. These findings warrant further studies on the nature of the deleted area, which could perhaps be an unannotated exon based on the RNA expression data. Another strain with a different deletion had abolished cellulase activity with otherwise largely unchanged properties, and all except for one of the analyzed deletion strains had significantly (p<0.05) diminished cellulase activity despite largely unchanged growth. Further investigation of the deleted areas is needed to elucidate the functions of these regions in more detail than was possible in the scope of this work. Seven potential noncoding RNAs were deleted in this work with interesting results that are likely to be useful in improvement of T. reesei production strains in the future.
  • Huhtamäki, Iida (2018)
    Trigeminusneuralgia (TGN) eli kolmoishermosärky on kasvojen alueen kiputila, jolle on tunnusomaista sähköiskumaiset kipukohtaukset yleensä kahden alimmaisen trigeminushermohaaran alueella. Töölön sairaalassa trigeminusneuralgian neurokirurgisia hoitovaihtoehtoja ovat mikrovaskulaarinen dekompressio (MVD) ja termokoagulaatio (TKG). Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Töölön sairaalassa vuosina 2004-2014 tehtyjen neurokirurgisten toimenpiteiden hoitotuloksia, potilaiden nykyistä kiputilannetta ja kivunhoitoa sekä neurokirurgisen hoidon jälkioireita. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös potilaiden tyytyväisyyttä neurokirurgiseen hoitoon sekä tämänhetkistä elämänlaatua. Vuosien 2004-2014 välisenä aikana leikkaushoidossa olleet potilaat tunnistettiin toimenpidekoodien perusteella ja heille (N=210) lähetettiin postikysely, joka sisälsi elämänlaatua kartoittavan 15D-kyselyn. Postikyselyn vastausprosentti oli 79% ja elämänlaatua mittaavan lomakkeen vastausprosentti oli 100%. Sairauskertomuksista kerättiin tiedot koskien TGN:a, neurokirurgisia toimenpiteitä ja jälkiseurantaa. Tuloksia tarkasteltiin viimeksi tehdyn toimenpiteen osalta. Lähes kahdella kolmasosalla kyselyyn vastanneista potilaista saatiin pitkäkestoinen kivunlievitys neurokirurgisella hoidolla. Potilailla, joilla kipuja esiintyi leikkauksen jälkeen, saatiin lääkehoidolla kohtalainen tai hyvä vaste. Toimenpiteen jälkeinen kivuton aika oli MVD-ryhmän potilailla hieman pidempi kuin TKG-ryhmän potilailla. Yleisin toimenpiteestä aiheutunut haitta oli tunnottomuus, jota esiintyi 43%:lla potilaista, mutta heistä 73% kertoi ettei tunnottomuudesta ole heille haittaa. Lähes 90% potilaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa neurokirurgiseen hoitoon. Elämänlaatu TGN-potilailla oli heikompi kuin verrokkiväestöllä, lukuun ottamatta henkistä toimintaa ja hengitystä.
  • Lotti, Mikko (2017)
    Hiukkasfysiikan standardimalli on yksi nykypäivän tarkimmista teorioista. Vuonna 2012 tapahtuneen Higgsin bosonin havaitsemisen myötä olemme havainneet kaikki alkeishiukkaset ja niiden väliset vuorovaikutukset, jotka standardimalli ennustaa. Tarkkuudestaan huolimatta hiukkasfysiikassa on kuitenkin edelleen ilmiöitä, joita standardimalli ei kykene selittämään. Standardimallin laajennuksiksi kutsutut teoriat pyrkivät selittämään standardimallin avoimia kysymyksiä ja useat laajennukset ennustavat myös uusia hiukkasia. Tämä opinnäytetyö keskittyy kahden-Higgsin-dubletin malleihin joka kuuluu standardimallin laajennuksiin. Nämä mallit ennustavat yhden sijasta yhteensä viisi Higgsin bosonia, joista kaksi on sähköisesti varattuja. Analyysi, joka on myös esitelty tässä opinnäytetyössä, pyrkii havitsemaan nämä kaksi sähköisesti varattua Higgsin bosonia. Tähän käytetään dataa, joka on kerätty suurella hadronitörmäyttimellä (eng. Large Hadron Collider) käyttäen kompaktia myonisolenoidi-hiukkasilmaisinta (eng. Compact Muon Solenoid). Data kerätään törmäyttämällä protoneita yhteen suurella energialla. Suuri energia mahdollistaa uusien hiukkasten syntymisen ja näitä lopputuotteita tutkimalla voidaan selvittää syntyikö törmäyksessä mahdollisesti eksoottisia, jopa standardimallin ulkopuolisia hiukkasia, kuten sähköisesti varattuja Higgsin bosoneja. Protonisuihkut törmäävät jopa 40 000 000 kertaa sekunnissa, minkä takia dataa syntyy nopeammin kuin sitä ehditään tallentaa. Tästä syystä tapahtumien lukumäärää on leikattava, mikä tapahtuu käyttämällä liipaisua (eng. trigger system). Liipaisu koostuu hiukkasilmaisimen laitteistoon asennetuista komponenteista sekä laitteiston ulkopuolisista tietokoneohjelmistoista, jotka päättävät mitä osia kerätystä datasta on syytä tallentaa. Liipaisu on suunniteltu niin, että valinnan läpäisevät esimerkiksi hyvin energeettiset hiukkaset, jotka saattavat olla lähtöisin mielenkiintoisista kohteista. Liipaisun jälkeen datan määrä on vähentynyt niin että se on mahdollista kirjoittaa levylle tallennusta varten. Tässä opinnäytetyössä esitän uuden menetelmän mitata liipaisun tehokkuutta. Tehokkuus määritellään liipaisun valintaan sisään tulevien hiukkasten ja valinnan läpäisseiden hiukkasten lukumäärien suhteena. Uusi menetelmä sovittaa mitattuun ja simuloituun liipaisun tehokkuuteen funktion ja näin vähentää tehokkuuden mittauksen systemaattista epävarmuutta. Tämä pienentää koko analyysin systemaattisia virhelähteitä ja parantaa lopullisia tuloksia.
  • Sohlberg, Sonja (2022)
    Triglyseridimatriisit sisältävät käsitteenä kaikki lipidimatriisit, kuten eläinrasvat ja kasviöljyt. Triglyseridien lisäksi nämä lipidimatriisit voivat sisältää myös muita heteroatomeja sisältäviä yhdisteitä kuten esimerkiksi typpi- tai happiyhdisteitä. Rasvoja ja öljyjä voidaan käyttää elintarviketeollisuuden lisäksi myös polttoaineteollisuudessa esimerkiksi rasvahappojen metyyliestereistä koostuvan biodieselin tai hiilivedyistä koostuvan uusiutuvan dieselin tuotantoon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään erilaisia uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen yleisesti käytettyjä triglyseridimatriiseja sekä niiden sisältämiä yhdisteluokkia, ja perehdytään näiden analysointiin käytettäviin kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin eristys- ja analyysimenetelmiin. Työssä esitellään useita eläinrasva- ja kasviöljymatriiseja sekä niissä yleisimmin esiintyviä heteroatomeja sisältäviä yhdisteryhmiä. Yhdisteiden eristykseen käytettävistä menetelmistä esitellään neste-nesteuutto, kiinteäfaasiuutto ja saippuointi, ja vastaavasti analyysimenetelmistä käsitellään nestekromatografia (LC), kaasukromatografia (GC) ja massaspektrometria (MS). Triglyseridimatriisien sisältämien heteroatomeja sisältävien epäpuhtauksien ja niiden pitoisuuksien analysointi on tärkeää, sillä näillä epäpuhtauksilla on ympäristöpäästöjen muodostumisen lisäksi useita negatiivia vaikutuksia esimerkiksi polttoaineen tuotantoon, säilyvyyteen ja toimintakykyyn polttomoottoreissa. Tutkielman kokeellisessa osuudessa validoitiin "Rasvahappoamidien, sterolien ja muiden raskaiden yhdisteiden analysointi öljyistä ja rasvoista kaasukromatografisesti" -menetelmä amideille. Validointi koostui kuudesta osuudesta: lineaarisuudesta, määritysrajan ja toteamisrajan määrityksestä, toistettavuudesta, uusittavuudesta, vaihtelevuudesta sekä takaisinsaantokokeesta. Validointi onnistui pääpiirteittäin hyvin, tulokset olivat luotettavia ja vastasivat odotuksia. Validoidun menetelmän rinnalle kehitettiin myös uuttoon perustuvaa menetelmää saippuoitumattomalle osuudelle rasvoista. Menetelmää testattiin eri uuttoliuottimilla ja menetelmän toistettavuutta kokeiltiin. Menetelmällä saatiin näytteistä eristettyä validoituun menetelmään verrattuna huomattavan paljon enemmän erilaisia yhdisteitä. Menetelmän kehitys jäi kuitenkin kesken, sillä esimerkiksi reaktio-olosuhteiden optimointi ja saantojen kvantitointiin vaadittavan malliyhdisteen löytäminen ovat vielä työn alla.
  • Paavola, Susanna (2014)
    Trigonometria ja trigonometriset funktiot ovat tärkeä osa matematiikkaa. Lukiossa pitkän matematiikan trigonometristen funktioiden ja lukujonojen kurssi tuo yhteen monia eri matematiikan osa-alueita. Näihin lukeutuvat esimerkiksi algebra, geometria ja graafinen päättely. Lisäksi trigonometrisia funktioiden ymmärtäminen on välttämätöntä monilla soveltavilla aloilla, kuten newtonilaisessa fysiikassa, arkkitehtuurissa ja konetekniikassa. Asian tärkeydestä huolimatta monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että opiskelijoilla ei ole selkeää kuvaa trigonometrisista funktioista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on kartoittaa trigonometristen funktioiden opetusta ja oppimista sekä yksikköympyrän käyttöä lukiossa. Koska Suomessa suurin osa opetuksen ja oppimisen tutkimuksesta keskittyy peruskouluun, tutkielmassa tarkastellaan myös ulkomailla tehtyjä tutkimuksia ja kootaan yhteen tutkimuksissa ilmenneitä haasteita. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yleisimpiä lukioissa käytettäviä oppikirjoja. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, missä järjestyksessä ja miten asiat esitetään. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten pitkän matematiikan suorittaneiden opiskelijoiden trigonometristen funktioiden hallintaa. Tätä varten suoritettiin kyselytutkimus vuoden 2013 keväänä Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella aloittaneille opiskelijoille. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, miten hyvin opiskelijat suoriutuvat trigonometrisia funktioita koskevista perustehtävistä sekä minkälaisia asenteita heillä on trigonometrisia funktioita ja niihin liittyviä teemoja kohtaan. Tutkimustulosten pohjalta tutkielmaan kuuluu kehitysehdotuksia opetuksen uudelleenjärjestämisestä. Nämä keskittyvät erityisesti opetuksen suuntaamiseen siten, että opiskelijat pääsisivät ulkoa opettelun tasolta syvemmälle matematiikan ymmärtämiseen ja matemaattisen ajattelun kehittämiseen.
  • Pikkusaari, Tuija (2014)
    Triko-dento-osseaalinen syndrooma on ektodermaalinen dysplasia, joka periytyy DLX3-geenissä. Syndroomaan liittyy hammas-, luu-, iho- ja kynsimuutoksia. Tyypillisiä muutoksia ovat kiillemuutokset, hampaiden lisääntynyt infektioalttius, poskihampaiden taurodontia ja hammasydinten obliteraatio, alaleuan progenia, luun tiheyden tai paksuuden lisääntyminen, kiharat hiukset ja hauraat kynnet. Vuoteen 2010 mennessä oli maailmanlaajuisesti raportoitu kolme taudin aiheuttavaa mutaatiota. Tämän jälkeen Suomessa tunnistettiin kaksi uutta tautimutaatiota kahdessa perheessä. Toisessa suomalaisperheessä fenotyyppi on tunnetuista voimakkain. Tutkielma on katsaus, jossa esitellään tunnetut tautimutaatiot ja niiden kliininen ilmeneminen.