Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Lüscher (nykyisin Grahn), Heidi (2004)
  • Whitaker, Caitlin (2016)
    This thesis attempts to explore Erwin Panofsky’s (1892 -1968) methodology from his publication Studies in Iconology: Humanistic Themes in the Art of the Renaissance, published 1939, in regards to decorative sculpture found on capitals within wooden Norwegian stave churches. This will hopefully confirm and produce new iconographical interpretations for the imagery. The stave church capitals are from the Romanesque period in Norway dated c. 1090-1210 C.E.The thesis contains; an overview of stave churches, a description of Panofsky’s methodology, and a background of the Norwegian Romanesque. This is then followed by an analysis of the capitals. The thesis is supported by providing basic information about the Viking art styles from Scandinavia c. late 9th-11th century, and Romanesque outside Scandinavia dated c. 1000-1200. though neither are the main focus. The last section is focused on issues that arose with during the analysis, before ending with a conclusion.
  • Pankko, Emmi-Kaisa (2015)
    The literature review deals with the principles of Total Diet Studies (TDS) and the implementations of the method in scientific literature. In addition the TDS Exposure project and the role of the Finnish Food Safety Authority Evira in that was introduced. Also the challenges set by TDS for trace element analytics was discussed. In the literature review the chemical and nutritional properties and quantities in foods of manganese, copper, zinc, selenium and cadmium were introduced. Mn, Cu and Se were included in the TDS Exposure project in Evira and Zn and Cd were interesting elements in the routine analysis in the Chemistry and Toxicology Research Unit. The aim of the research was to reassure the reliability of the ICP-MS-method by revalidating the method and to examine the possibility for lowering the LODs and LOQs in the perspective of TDS. In this thesis the quantities of Mn, Cu, Zn, Se and Cd in milk, meat and vegetable samples were analysed with validated inductively coupled plasma - mass spectrometry (ICP-MS). Based on the analytical results values for trueness, repeatability, reproducibility, limits of detection (LOD), limits of quantification (LOQ) and measurement uncertainties were calculated for each element and matrix. The measurement uncertainties were calculated with the MUKit-software which is uncertainty calculation software targeted for analytical laboratories. The trueness values for the examined elements were 86–115 %. The repeatability and reproducibility values were 2–10 % and 1–11%, respectively. Based on the revalidation the LODs and LOQs of Mn and Cd could be lowered and for Cu, Zn and Se the LODs and LOQs could be retained. The measurement uncertainties for Mn, Cu, Zn, Se and Cd were 18–22 %, 32–46 %, 11–32 %, 29–35 % and 19–58 %, respectively. The uncertainties of Mn, Cu and Se could be used in reporting of the results. The uncertainties for Zn and Cd should be recalculated taking into account the realistic quantities of these elements in foods. Also more concurrent samples should be included. With the updated validation parameters and LOQs more compatible risk assessment can be performed based on the routine measurements of the laboratory. The results can also be used for a potential TDS project in the future.
  • Tuomisto, Hilda (2021)
    The objective of this study is to determine the level of technology integration in education in the Finnish national core curriculum (FNCC) of 2014 and to establish whether there is evidence of previous research into technology integration in education being acknowledged in the 2014 FNCC. To do this a framework of relevant research is established, taking into account the history of curriculum development in Finland and relevant topics in technology use in education. Previous research shows the importance of a student-centric pedagogical approach to technology integration. As they are the implementers of the curricular aims the obstacles teachers may face when integrating technology in their education are established based on previous research. This is done in order to provide a comprehensive view on technology integration in education and the various factors that should be taken into account. This is a qualitative study of the curriculum and the chosen method is a close reading. The method was chosen in order to provide as detailed an account of technology representation in the 2014 FNCC as possible. The results of the study show that technology is discussed in the curriculum as a means to enhance the quality of education in addition to being discussed at the object of learning. Technology is linked to all school subjects as well as to other areas of education, such as the structure of learning environments. Evidence found in the 2014 FNCC shows that student-centricity is an explicitly stated goal in education and this goal is evident throughout the 2014 FNCC, including in areas discussing technology integration. In addition to this evidence was found to support the premise that previous research on technology integration in education has been influential to the development of the 2014 FNCC. Although it is concluded that technology use has been integrated throughout the curriculum, the results also show that much of the issues of practical application have been either left unacknowledged or to be determined in the development of local curricula.
  • Sääksi, Anna-Leena (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä miten vuosina 1890–1918 julkaistuissa suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa kuvataan Karjalan, emämaa Venäjän ja Kanta-Suomen ortodokseja ja ortodoksisuutta uskontona. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat minkälaista käsitystä itsestä luterilaisina ja suomalaisina tämän kuvan avulla oppikirjoissa tuotettiin ja levitettiin, sekä miten karjalaisten ortodoksisuus sopi kuvaan Karjalasta suomalaisten alkukotina. Tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisiin diskursseihin, aatteellisiin näkemyksiin ja historialliseen kontekstiin oppikirjojen ortodokseista esittämät näkemykset liittyvät vertaamalla oppikirjoissa esitettyjä väittämiä matkakirjallisuuteen sekä aikaisempaan tutkimukseen. Aineiston valinnassa keskeistä oli, että oppikirjat sisälsivät pelkkää mainintaa laajempia kuvauksia ortodokseista ja/tai ortodoksisuudesta uskontona. Tämän kriteerin perusteella opetuksessa yleisesti käytetyt karttakirjat ja maantieteelliset luettelot sekä uusintapainokset varhaisemmista oppikirjoista karsiutuivat tutkimuksen ulkopuolelle. Oppikirjojen ohessa lähteenä käytettiin A.W. Ervastin matkakertomusta Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879. Ervastin teos valittiin muiden matkakertomusten joukosta, koska se yhdisti aiemmat näkemykset Karjalasta karelianistiseksi aatteeksi. Oppikirjojen ortodoksikuvaa verrattiin matkakertomuksen ortodoksikuvaan sen selvittämiseksi, minkälainen suhde oppikirjojen väittämillä oli matkakirjallisuudessa ortodokseista esitettyihin näkemyksiin. Maantiedon oppikirjoissa ortodoksisuutta tarkastellaan uskonpuhdistuksen kautta. Tutkitun aikakauden tieteellisessä ajattelussa kansat jaettiin hierarkkiseen järjestykseen niiden kehittyneisyyden perusteella. Länsi eli Eurooppa piti modernia yhteiskuntamalliaan kehityksen kruununa, johon verrattuna itä oli alikehittynyt ja hierarkiassa alempana. Oppikirjoissa luterilainen Suomi todistelee kuulumistaan länteen uskonpuhdistuksen avulla: uskonpuhdistuksen ansiosta Suomessa elää sivistynyt, lukutaitoinen kansa. Kansallista identiteettiä rakennetaan oppikirjoissa vastakohtien kautta. Venäläiset ortodoksit ovat lukutaidottomia, taikauskoisia ja pitäytyvät kiinni vanhoissa perinteissä jotka uskonpuhdistus lopetti lännessä ja Suomessa. Karjala ortodokseineen aiheuttaa hämmennystä, sillä ortodoksisuus on toisaalta kiinnostava, eksoottinen lisä myyttiseen karjalaisuuteen, toisaalta siitä kerrotaan vain tarkasti valikoiden. Karjalan ortodoksit saavat osittain samanlaisia määreitä kuin Venäjän ortodoksit: myös heidät kuvataan taikauskoisina ja sivistymättömämpinä muuhun Suomeen verrattuna. Kuitenkin karjalaisten suomalaisuutta korostetaan karelianistisen ideologian hengessä vieraista ortodoksisista piirteistä huolimatta. Kanta-Suomen osalta ortodoksisuudesta vaietaan lähes täysin, sillä se ei sovi mielikuvaan luterilaisesta yhtenäiskulttuurista.
  • Matala, Saara Anneli (2011)
    Suomen kylmän sodan aikaisesta kaupankäynnistä sosialististen maiden kanssa poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä oli kahdenvälinen kauppasuhde Neuvostoliiton kanssa. Tässä tutkielmassa määrittelen idänkaupan Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi erityissuhteeksi, jota luonnehti käsitys molempien toisilleen myöntämästä erityisasemasta, kaupan tason poliittinen merkitys, jatkuvuuden korostaminen sekä clearing-järjestelmä. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 myös idänkauppa loppui. Tässä tutkielmassa argumentoin kuitenkin, ettei idänkaupan loppuminen ollut suoranaisesti seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta. Kehityskulut, jotka johtivat idänkaupan loppumiseen, olivat murtaneet perustan kahdenvälisen kaupan erityissuhteelta jo ennen kuin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Tarkastelen kaupan erityissuhteen purkautumista vuosina 1988–1991. Keskeisiä tapahtumia idänkaupan loppuvaiheessa oli clearing-järjestelmän uudistaminen vuonna 1988, viimeisen clearingpohjaisen runkosopimuksen allekirjoittaminen 1989, clearing-järjestelmän lopettaminen vuonna 1990 sekä Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Keskityn kauppapolitiikan valmistelutason toimintaan. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pankin idänkaupan osaston arkistoaineisto. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkin Suomen kauppapolitiikan toimijoiden näkemyksiä idänkaupan tulevaisuudesta. Käsittelen sitä, miltä idänkaupan tulevaisuus näytti silloin, kun se oli loppumassa. Vaikka idänkaupan loppuminen näyttää jälkikäteen suoraviivaiselta, se ei ollut sitä tapahtumahetkellä. Käytän apunani Reinhart Koselleckin käsitteitä odotushorisontista (horizon of expectations) ja kokemusavaruudesta (space of experience). Toiseksi pyrin piirtämään kuvan siitä idänkaupasta, joka loppui. Tarkastelen idänkauppaa sille ominaisten piirteiden kautta selvittääkseni, mitkä idänkaupan ominaisuudet vaikuttivat sen loppumiseen. Tutkielman perusteella Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasuhteen erityisyyden purkaantuminen johtui ensisijaisesti muutoksista Neuvostoliitossa, mutta myös Suomen ja kansainvälisen ympäristön poliittisilla ja taloudellisilla muutoksilla oli merkitystä. Idänkaupan järjestelmä loppui, koska se ei sopeutunut muuttuvaan maailmaan. Idänkaupan ilmiöön liittyneiden vahvojen epämuodollisten instituutioiden ansiota oli, että erityissuhde jatkui niin pitkään.
  • Sadiq, Marjanah (2021)
    Tutkielmassa käyn läpi tilannetta jossa Suomen ja Venäjän neuvostotasavallan (vuoden 1991 joulukuusta Venäjä) välinen kaupankäynti muotoutui vuosien 1990–1992 välillä ja sen jälkeen. Päättäen tarkastelujakson vuoteen 1994. Sivuan myös tilannetta kansainvälisten sopimusten pohjalta. Argumentoin, että idänkaupan loppuminen tuli yllätyksenä Suomen poliittiselle johdolle ja liiketoiminnan edustajille. Lisäksi tuon esiin kaupan notkahduksen olleen lyhytaikainen. Tuon esille metsäteollisuuden näkökulmasta miten kauppaneuvottelut edistyivät ja miten niiden nähtiin toteutuvan liiketoiminnan näkökulmasta. Minua kiinnostaa mitä tapahtui siirtymän aikana? Tutkielmassa keskityn siirtymään Idänkaupasta Venäjän kauppaan. Tutkimuskysymyksenä minulla on miten muutokset koettiin kaupankäynnin jatkuvuuden suomalaisten toimijoiden näkökulmasta? Avaan tutkielmassa vientiyrityksen näkökulmaa. Pyrin yhdistämään Venäjän sekavan 1990-luvun alun tilanteen heijastumisen ulkomaankaupan muotoutumisen tarkasteluajankohtana. Tärkeimpiä lähteitä minulla ovat Elinkeinonkeskusarkiston Suomen Metsätalouden Keskusliiton vuosikertomukset. Idänkauppa loppui clearing-kaupan mukana, mutta kaupankäynti Venäjän kanssa ei loppunut.
  • Vuorikivi, Timo (2014)
    This master s dissertation examines the policy formation of the Finnish Center Party towards the Nordek plan. Nordek was a common Nordic economic integration plan, negotiated in 1968-1970. The aim of the plan was to solve the problems that the Nordic countries faced in European integration politics by creating an economic union consisting of Norway, Sweden, Denmark and Finland. How did the Center Party form its policies towards the Nordek plan? is the leading research question of the dissertation. The answer to the research question is given on the basis of study on relevant archival sources and printed sources. The focus in the source material is placed on the notes of the party s board meetings, the correspondence of the leaders of the party, diaries of important political figures of the era, and on the official documents of the government and the foreign ministry of Finland. The Nordek plan was initiated during a Nordic Council meeting in February 1968. At the time the expansion of the European Economic Area was at a standstill after French president Charles De Gaulle had prevented the membership of Britain in the community for the second time. For Nordic countries Nordek acted as a tool for expanding trade figures without applying for EEC-membership. For Finland in particular Nordek offered a possibility to emphasize the country s neutral status by strengthening its international reputation as a Nordic country and counterbalancing the alignments made with the Soviet Union. Soon after De Gaulle resigned from office in April 1969 Denmark and Norway started to prepare their membership application for the EEC. It seems that for Denmark and Norway Nordek had acted as a bridge to the EEC rather than a genuine Nordic integration project. Nordek offered a possibility to develop trade standards and economic structure closer to that of the EEC. Despise this transition in Nordic integration politics the Nordek negotiations continued. However, referring to their neutral status in international politics, Sweden and Finland started to become hesitant about the membership in Nordek which now had a clear link with the EEC, a organisation considered by the Soviet Union as a strong western economic bloc. In March 1970 the government of Finland announced that it wouldn t sign the already negotiated treaty on extended Nordic economic cooperation. The Finnish government justified the withdrawal from the negotiations by referring to the perplexing political situation in Finland after the parliamentary elections held earlier in March. The Center party s policy formation towards the Nordek plan was based on domestic and foreign political factors. The determinative foreign political factor in the policy formation was the Paasikivi-Kekkonen line, which emphasised the neutral status of Finland. Just as important were the hints and comments from the Soviet leadership suggesting that Finland should withdraw from the Nordek negotiations. The long lasting tradition for supporting Nodic cooperation within the Central Party acted as a counterbalance for the arguments based on the policy of neutrality. Especially the chairman of the party, Johannes Virolainen, supported the further development of Nordic cooperation. The leading factors in the domestic political arguments were the confrontation between the Social Democratic party and the Center party and the difference of opinion among the political leadership of Finland. Based on the sources, the conclusion of the dissertation suggests that the Center Party placed the continuity of the Paasikivi-Kekkonen line as the prior foreign political goal in the parliamentary elections of 1970. The Nordek plan was seen at this point as a conflicting project with the policy of neutrality and was thus considered impossible to execute. However the development of Nordic cooperation was still considered as an important goal within the Center Party and was pursued with other projects.
  • Mäkelä, Noora (2012)
    Folate is a water-soluble vitamin that belongs to the vitamin B group. The most important function of folate is to participate in C1 metabolism, and folate deficiency can lead to megaloblastic anaemia, neural-tube defects or coronary diseases. In Finland the folate fortification of food products is not mandatory and the intake of folate is still too low. Based on previous studies, blue lupin (Lupinus angustifolius) seems to be a good source of folate, especially the Haags Blaue variety, which has shown to be suitable for cultivation under Finnish environmental conditions. The aim of this research was to study if the folate concentration of blue lupin could be increased with germination and fermentation. In addition, the purpose was to examine how these bioprocessing methods would affect vitamer distribution of folates. Three germination experiments were performed, two with seeds that were soaked overnight in water and one with seeds that were soaked in lactic acid solution. The duration was four or five days and the samples were collected daily. The fermentation experiment was performed with kernel flour from non-germinated seeds and kernel flour from seeds that were germinated for two days. The synthesis of folate was studied using two microbes: Streptococcus thermophilus and Saccharomyces cerevisiae. The fermentation with S. cerevisiae yeast was made both with and without glucose addition. Samples were taken at 0 and 24 h. Total folate concentrations of samples were analysed with a microbiological method and the vitamers were analysed with an ultra-high-performance liquid chromatography method (UPLC). The folate concentration of seeds increased 2-fold by germination. The proportion of 5-methyltetrahydrofolate increased significantly during germination, from 60 % in nongerminated kernel flour to 77–88 % in germinated dehulled seeds. S. thermophilus did not produce folates in lupin flours. The folate content of non-germinated flour was increased 1.8-fold by yeast fermentation between 0 and 24 h, and yeast needed the glucose addition. However, glucose addition did not have an impact on folate concentrations of kernel flour from germinated seeds. Germination significantly increased the folate content of lupin seeds, and the greatest proportion of folates were stable vitamers. Stability of vitamers is important for the folates of food products thus germination of lupin seeds appears to be an interesting processing method. On the basis of the fermentation experiment, S. cerevisiae is a promising folate producing microbe when using lupin flour as a matrix. The fermentation experiment should still be repeated and performed using sterilised flour so that the actual production of folate by S. cerevisiae could be studied.
  • Ristimäki, Elina (2011)
    Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals' protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters' lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The youngsters' concepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rhythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.
  • Nordgren, Hanna (2013)
    Tämä tutkimus sai alkunsa kiinnostuksesta selvittää, eroavatko suomalaisten ja ruotsalaisten käsitykset hyvästä johtajuudesta toisistaan ja jos, miten eroavaisuudet näkyvät johtajien itsensä omaa johtajuuttaan koskevissa kuvauksissa. Aluksi tutkimuksessa keskitytään kartoittamaan, millaisia eroja suomalaisessa ja ruotsalaisessa johtajuudessa on olemassa olevan tutkimusperinteen nojalla. Kirjallisuuden perusteella käy ilmi, että kulttuuri, viestintä ja johtajuus kietoutuvat toisiinsa niin olennaisesti, ettei yhdestä voi puhua ilman toista. Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kulttuurissa on paljon yhteistä kuten matala valtaetäisyys, tasa-arvoisuus ja korkea tarve välttää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Viestintä on molemmissa kulttuureissa luonteeltaan kaksisuuntaista ja sanallisella viestinnällä on suurempi painoarvo kuin nonverbaalilla viestinnällä. Erojakin kuitenkin on: suomalaiset ovat tyypillisesti suoraviivaisempia, kun taas ruotsalaiset korostavat keskustelun merkitystä. Johtajuuden kontekstissa kulttuurierot voivat johtaa ristiriitoihin, sillä suomalainen johtajuus on luonteeltaan autoritäärisempää kuin ruotsalainen. Ruotsalaiset painottavat suomalaisia enemmän muodollisten sääntöjen ja käytäntöjen noudattamista ja konsensuksen merkitystä. Suomalaisten päätöksenteossa tyypillistä taas on kirjoittamattomien sääntöjen noudattaminen ja se, että etenkin ristiriitatilanteissa johtajan sana on 'laki'. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu 120 suomalaisen ja 120 ruotsalaisen keskijohdon tehtävissä toimivan henkilön LinkedIn-profiileista. LinkedIn on verkossa toimiva rekrytointi- ja ammatillinen verkostoitumispaikka. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty etnografista sisällönanalyysiä, joka tähtää sekä kvantitatiivisiin että kuvaileviin tuloksiin. Vaikka aineiston koodaus pohjaa teoriasta nouseviin luokkiin kuten perinteisessäkin sisällönanalyysissä, etnografisessa lähestymistavassa olennaista on myös se, mikä jää etukäteen valittujen luokkien ulkopuolelle. Analyysin tuloksena syntyy siis myös uusia käsiteluokkia. Analyysin eoreettinen viitekehys perustuu GLOBE-tutkimusprojektin (House et al. 2004) mukaisiin kuuteen globaaliin johtajuuden ulottuvuuteen. Nämä ovat ulottuvuudet ovat 1. karismaattinen/arvopohjainen (charismatic/value-based) johtaminen, 2. tiimisuuntautunut (team oriented) johtaminen, 3. osallistava (participative) johtaminen, 4. ihmissuuntautunut (humane oriented) johtaminen, 5. autonominen (autonomous) johtaminen sekä 6. itsesuojeleva (self-protective) johtaminen. Teorian ulkopuolelta aineistosta hahmottuu myös neljä uutta johtajuuden ulottuvuutta. Nämä ovat monimuotoisuuteen suuntautunut (diversiteettisuuntautunut) johtajuus, valmentava johtajuus, muutosjohtajuus sekä käytäntökeskeinen (organisoiva) johtajuus. Yleisesti ottaen ruotsalaiset profiilit sisältävät enemmän kuvailua kuin suomalaiset. Myös kontakteja ja muiden antamia suosituksia on lukumääräisesti enemmän. Kuvien käytössä ei ole merkittävää eroa. Johtajuuden kuvailussa yhteistä molemmille on karismaattisen/arvopohjaisen johtajuuden sekä tiimisuuntautuneen johtamisen vahva korostaminen. Suurimmat eroavaisuudet liittyvät teoriapohjaisista ulottuvuuksista ihmissuuntautuneeseen johtamiseen ja teorian ulkopuolelta esiinnousseista kategorioista monimuotoisuuden johtamiseen, johtamiseen käytännöllisenä toimintana (organisointina), johtamiseen valmennuksena sekä johtajuuteen muutoksen liikkeellepanona ja hallitsemisena. Tulosten perusteella Suomessa ideaaleja johtajuuden ulottuvuuksia ovat karismaattinen/arvopohjainen johtajuus, tiimisuuntautunut johtajuus, monimuotoisuuden johtaminen sekä johtajuus mentorointina/valmennuksena. Johtajalta toivottuja ominaisuuksia ovat tehokkuus, suorituskeskeisyys, visionäärisyys ja päättäväisyys, kyky parantaa tiimin tehokkuutta ja tuloksia, kyky johtaa monimuotoisia, monikansallisia ja/tai maantieteellisesti hajanaisia tiimejä, kyky toimia alaisten valmentajana tai mentorina sekä taito hyödyntää muutosta organisaation kehittämisessä. Ruotsissa ideaaleja johtajuuden ulottuvuuksia taas ovat karismaattinen/arvopohjainen johtajuus, tiimisuuntautunut johtajuus, ihmissuuntautunut johtajuus sekä johtajuus käytännöllisenä toimintana. Hyvän johtajan ominaisuuksina pidetään innostavuutta, luovuutta, organisointitaitoa, visionäärisyyttä sekä ihmissuuntautuneisuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja. Kaiken kaikkiaan empiiriset tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimusperinteen kanssa. Aineistossa kiehtovaa on se, että profiilit on tuotettu 'markkinointitarkoituksiin'. Aiemmin tällaiset tiedot olivat yksityisiä, ja lisäksi itsensä markkinoimista on perinteisesti pidetty erityisesti suomalaisille hankalana toimintana. Nyt tiedot ovat kenen tahansa helposti löydettävissä. Palvelun luonteen huomioiden voi olettaa, että profiilia kirjoittaessaan ainakin useimmat miettivät sisällön vetovoimaa työnantajan näkökulmasta, toisin sanoen markkinoivat itseään hyvinä työntekijöinä. Se, mitä ihmiset itsestään kertovat, kertonee jotain myös yhteiskunnallisista arvostuksista tai ainakin siitä, mitä ihmiset ajattelevat arvostettavan työelämässä. Mielenkiintoinen kysymys on myös se, mitä profiileissa jätetään sanomatta – esimerkiksi yli puolet suomalaisista ei tuonut millään tavoin esiin johtajan kykyjään eikä yhdessäkään analysoidussa profiilissa mainittu sanaa 'kunnianhimoinen', vaikka kaikki tutkittavat henkilöt ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita uusista työtehtävistä.
  • Hauta-aho, Eetu (2017)
    Themes of change, complexity and globalization have established themselves firmly in modern discourse. Among other discources these produce a picture of the state of the world and society. Changes in discourse do not act out randomly. They are a part of deliberate control. Governmentality in modern societies consists of governmental rationalities, technologies and subjectification. The thesis focuses on the role of national curricula in subject production. School is a crucial part of governing the population. Focusing on how a curriculum depicts an ideal citizen reveals current trends in society. Among the ideal subject in a curriculum the thesis focuses on factors impacting what the curriculum forms to be like. The thesis studies Finnish elementary school curriculum from 2016 that sets the basis for elementary school teaching in Finland. By means of content analysis the thesis does define the most influential themes in the curriculum. Basing on these themes forms a picture of ideal subject found in the curriculum. Basing on literature the thesis also studies themes working on the background of the curriculum. The ideal subject found from the curriculum is defined to be an economic subject that manages oneself basing on economical rationality that the neoliberal rationality defines. Demand for certain ideal subject forms discursively through problematization and determining solutions for problems. The current situation and problems are defined, and basing on that definition is justified what should be done. Through problematization the structure of society is modified. Model of an ideal individual does also change in this context. Economic individual establishes oneself as a part of an ensemble where economical globalization defines the direction of societal development. The subject has to internalize global orientation, enhance her human capital and manage herself with entrepreneurial spirit. In the world that is defined by globalization, an ideal subject is part of topological power. The purpose of individuals, nations and global economy become one and the same. This happens when the purpose of nations is defined as competing with each other. An ideal citizen is defined based on nation's economic ambition.
  • Karusto, Nina (2017)
    The effect of increasing SSTs and roughness on the meridional moisture flux (MMF) and precipitationn of extratropical cyclones are studied with idealized baroclinic wave simulations. The main objective is to quantify MMF, precipitation and several other factors of extratropical cyclones as the SSTs and roughness length are increased. The simulations are done in idealized conditions with Weather Research and Forecasting (WRF) model where the surface is only water. The sensitivity studies are conducted by changing the sea surface temperature (SST) homogeneously throughout the domain and changing the surface roughness length which depends on the wind speed. Increasing SSTs caused MMF and precipitation to increase, as well as, e. g. latent heat flux (LHF) increased and minimum surface pressure decreased. On the other hand, increasing roughness length caused MMF and precipitation to decrease, additionally, LHF decreased and minimum surface pressure increased. The largest effect of SSTs and roughness had on the LHF and convective precipitation and the smallest on the minimum surface pressure.
  • Liikkanen, Karri-Jaakko (2013)
    Ideal observer theory is an attempt to solve the meta-ethical question: What does it mean that 'x is right' or 'x is good'? The starting point for the ideal observer theory can be dated to 1950s and to Roderick Firth’s article 'Ethical Absolutism and the Ideal Observer'. For example Adam Smith and David Hume can be seen as predecessors for this theory, but Firth was the first to address this theory fully. The answer to the meta-ethical question stated above is the following. We define a being that is omniscient with respect to non-ethical facts, he is omnipercipient, he is disinterested, he is dispassionate, he is consistent, and he is in other respects normal. Then we call this being the ideal observer. The ideal observer’s reactions or dispositions determine whether the ethical situation is right or wrong. My interpretation of the ideal observer is that it constitutes a thought experiment. As Firth states, it is not necessary for the ideal observer to actually exist. It is enough that we imagine him. A lot of the critique on Firth’s theory seems to have missed this point. For example Richard Brandt, Thomas Carson, and Jonathan Harrison put a lot of effort into trying to fix the problem that is caused by the impossibility of the existence of such a being as the ideal observer. Another part of the theory, which caused a lot of the critique to sound an alarm, was the claim that the ideal observer is normal. Normality is, of course, hard to define as anything else than as a statistical tendency. Simply put, the ideal observer is normal in other respects, meaning that he possesses superhuman characteristics, but is still otherwise a regular person. In a meta-ethical thesis one must also attend to epistemological issues. In this thesis I claim that the ideal observer needs what I call 'high level intuitionism'. This means that the 'moral skills' the ideal observer possesses are analogous to the skills possessed by highly trained professional in their fields of work. I use as an example the Japanese chicken sexers. They train for years to acquire a very specific skill: to be able to identify the sex of a chick when it is only one day old. Expert chicken sexers are extremely good at this, but they cannot tell how they do it. This is high level intuitionism. The ideal observer must possess something similar to this. And this is not something one acquires automatically. Therefore I added reason as one crucial element of the ideal observer’s characteristics. High level intuitionism can be acquired with the help of reason. In addition to the more ambitious part of my thesis that I just described, I also studied basics of ethics. One of my main observations is that meta-ethics needs to deal with epistemology and therefore the line between ethics and epistemology wavers. This is clear if we take another look at the main question of this thesis: What does it mean that 'x is right'? It is both ethical and epistemological question.
  • Holopainen, Sonja (2017)
    Tutkielman aiheena on selvittää, millaiseksi työntekijöiden kehittämisideoiden esittäminen ja taustatekijöiden koettu suhde määrittyy haastateltavien kommentoidessa kyseistä suhdetta kuvaavia asenneväittämiä. Tarkastelun kohteena ovat työntekijöiden argumentaatiossa rakentuvat asenteet. Kehittämisideoiden esittäminen määrittyy aiempaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen tässä tutkielmassa osaksi muutosorientoituneen organisaatiokansalaisuuskäyttäytymisen (change-oriented organizational citizenship behavior), eli CO-OCB:n, käsitettä. Taustatekijöillä viitataan haastateltaville esitettyihin tutkimuskirjallisuudesta nostettuihin tekijöihin, joiden voidaan mahdollisesti nähdä vaikuttavan kehittämisideoiden esittämiseen. Työntekijöiden argumentaatiossa rakentuvia asenteita tarkastellaan laadullisen asennetutkimuksen teoreettis-metodologisesta lähestymistavasta käsin. Laadullinen asennetutkimus on lähestymistavaltaan konstruktivistinen ja pohjaa retoriseen sosiaalipsykologiaan, jolloin asenteita tutkittaessa otetaan huomioon argumentaation sosiaalisesti rakentunut luonne. Laadullisessa asennetutkimuksessa asenteen käsite nähdään relationistisesta lähestymistavasta käsin, eli asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvaksi ilmiöksi. Puheessa esiintyvää argumentaatiota tutkimalla saadaan uutta tietoa kehittämisideoiden esittämisestä sosiaalisena ilmiönä. Tutkimuksen aineisto koostui julkisen alan organisaatiossa toteutetusta kahdeksasta yksilöhaastattelusta, joihin rekrytoitiin osallistujia yhden toimialan asiantuntijatehtävissä toimivista työntekijöistä. Haastattelut toteutettiin keväällä 2016. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa käytettiin kuutta asenneväittämää, joihin pyydettiin kommentointia. Kussakin asenneväittämässä haastateltaville tarjottiin valmiina yksittäinen kehittämisideoiden esittämiseen väitetysti vaikuttava taustatekijä, kuten esimerkiksi esimiehen tuki. Haastateltavat ottivat puheessaan kantaa esitettyihin väittämiin ja tarkentaviin kysymyksiin. Tutkimustuloksissa nousi esiin kymmenen eri asennetta liittyen kehittämisideoiden esittämiseen ja taustatekijöihin. Asenteet muodostettiin aineistosta esiin nousseista kannanottojen ja perusteluiden luokitteluista. Työntekijöiden asennoituminen kehittämisideoiden esittämisen ja taustatekijöiden koettuun suhteeseen näyttäytyi monipuolisena ja olevan sosiaalisesta ja kulttuurisesta kontekstista riippuvaa. Koettu taustatekijöiden ja työntekijöiden kehittämisideoiden suhde ei näyttäytynyt yksiselitteisenä. Kehittämisideoiden esittämiseen asennoiduttiin puheessa ryhmätoimintana sekä muutoksen välineenä. Jatkotutkimuksissa CO-OCB:ta tulisi tutkia huomioiden käyttäytymisen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti sekä erityisesti sosiaalisen identiteetin tutkimusnäkökulma. Lisäksi tärkeää on huomioida muuttujien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet ja yhteyttä välittävät tekijät. Organisaatiot voivat pyrkiä tukemaan työntekijöiden kehittämisideoiden esittämistä usealla eri tavalla.
  • Niinivaara, Olli (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2002)
    Tutkielmassa esitellään idean kontekstin kuvaaminen keinona tehostaa ideoiden välittymistä. Kontekstitieto kuvataan dokumentteihin liittyvänä metatietona, jota hallitaan dokumenteista riippumattomissa metatietokannoissa. Päämääränä pidetään sellaista idean kontekstin kuvausta, joka on riittävän ilmaisuvoimainen, mutta jonka luominen ei aseta järjestelmän käyttäjille ylivoimaista työtaakkaa. Tiedon välittyminen nähdään prosessina, johon perustuen idean konteksti jaetaan tuottokontekstiin, julkaisukontekstiin ja käyttökontekstiin. Tähän jakoon perustuen käsitellään metatiedon muodostaminen ja sisältö yksityiskohtaisesti yksittäisten metatietotietueen attribuuttien tasolla. Kontekstitiedon käyttökohteista tarkastellaan kontekstin visualisointia informaation visualisoinnin tekniikoihin perustuen, idean arvon mittaamista bibliometrisiä menetelmiä kehittämällä ja automaattista ideoiden valintaa tiedon suodatuksen menetelmien ja digitaalisten assistenttien avulla.
  • Kinnunen, Joonas (2015)
    Tutkimus selvittää vammaisliikkeen syntyä Suomessa ja vammaisten ihmisten sekä vammaisaktivistien ajatuksia seuraavista teemoista: Liikkuminen ja kuljetuspalvelut, kulttuuri ja kulttuurituotteet, koulutus ja koulutuspolitiikka, vammaisten taloudellinen asema ja työmarkkinat, vammaisten seksuaalisuus, rakentaminen, asuminen ja rakennettu ympäristö, vammaisten oikeudet sekä poliittinen vaikuttaminen. Lisäksi tarkastellaan identiteetin muodostumista vammaisuus-käsitteen ymmärryksen kautta ja integraation keskeistä merkitystä. Työn lähestymistapa on mikrohistoriallinen. Vammaisten oman näkökulman esiin nostamisen ja normaalia pienemmän tutkimuksen skaalan avulla vastataan vammaisuuden historian kolmeen haasteeseen: Alkuperäislähteiden puutteeseen, vammaisten oman näkökulman puutteeseen sekä keskittymiseen yhteen tiettyyn vammaan tai vammaryhmään. Näin tutkimukseni kiinnittyy uuteen vammaisuuden historiaan. Aineistoa käydään läpi laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä keskittyen erityisesti aineiston sisäiseen teemoitteluun. Aineistolle on kontekstualisoinnin avulla esitetty lähdekriittisiä kysymyksiä ja tuloksia on peilattu niin suomalaiseen vammaishistoriaan kuin kansainväliseen vammaistutkimukseen. Päälähteenä on käytetty Kynnys ry:n julkaisemaa Tiedotuskynnys-lehteä vuosilta 1975–1978. Vammaiset ihmiset näkivät tutkimusajankohdan suurimmiksi ongelmiksi tarpeidensa ja näkökulmansa sivuuttamisen. Valtion ja kuntien ei koettu tarjoavan vammaisille tarpeeksi palveluita. Vammattomien hallitsemassa yhteiskunnassa ei ollut tarpeeksi tietoa vammaisten kokemuksista. Ratkaisuksi ongelmiin tarjottiin kokonaisvaltaista integraatiota, joka nähtiin yhtä aikaa sekä keinona että päämääränä. Integraatioperiaatteen mukaisesti vastustettiin ennen kaikkea erityiskoulujärjestelmää. Vammaisuuden kokemus oli tyypillisesti kuvaus yksilön kasvusta sorron ja eriarvoisuuden keskellä. Tiedotuskynnykseen kirjoittaneet vammaiset eivät lopulta kuitenkaan mieltäneet vammaisia täysin yhdeksi ryhmäksi. Lisäksi tehtiin ero vammaisen ja vammattoman välille. Käsitteellisesti kysymyksessä ei ollut vammattoman ihmisen rinnastaminen terveeseen, vaan vammaisen ihmisen rinnastaminen sairaaseen. Vammaisten kokemuksia ja minäkuvaa värittivätkin eniten oman vamman laatu ja siitä seuranneet kokemukset sosiaalisessa kanssakäymisessä vammattomien kanssa.
  • Hyytiä, Tuuli (2019)
    Aims. The number of persons suffering from Alzheimer’s disease is increasing significantly during the decades to come. Finding means to identify the disease as early as possible is very important. Research concerning changes in written language may produce relevant information since Alzheimer’s disease weakens the ability to write already in the early stage of the disease. Changes in the amount of information conveyed have been researched internationally by measuring idea density rates. It has been found that the idea density of the persons suffering from Alzheimer’s disease is lower than that of healthy adults and that the disease accelerates the decline of idea density. Low idea density in early life is a strong predictor of Alzheimer’s disease. This study aims to determine the possible changes in the idea density of diary entries written by a person suffering from Alzheimer’s disease. Methods. The data of this study consist of diary entries written by a person who developed Alzheimer’s disease later in her life. The entries were written between 1967–2012. This study considers entries written in June of 1986, 1991, 1996, 2001, 2006, 2008, 2010, and 2012. A method for measuring idea density of Finnish written language was developed on the basis of the methods used for English and Czech. The method is manual, and it is described in detail. Idea density for each year was measured using the method. Idea density is the number of expressed propositions divided by the number of the words. Correlation between idea density and years was measured with Spearman’s rank correlation coefficient. Results and conclusions. Idea density was nearly stable until the year 2010. In 2012, idea density was lower than in other years but the change was not statistically significant. If data would have been available after the year 2012, when Alzheimer’s disease had advanced to its moderate stage, a greater change in the idea density of the diary entries might have emerged. The method developed for the study can be tested, re-developed and used in other studies regarding idea density of any text written in Finnish.
  • Telivuo, Julius (2012)
    The thesis discusses the concept of the idea and the problem of the ground of experience in Gilles Deleuze s (1925-1995) Difference and Repetition and Immanuel Kant s (1724-1804) Critique of Pure Reason. Deleuze develops Kant s notion of problematic ideas further and formulates a critique of the Kantian conditions of the possibility of experience. The method of the work is a critical and comparative study of the source literature. The research interest is systematic: the historico-exegetical remarks serve to motivate Deleuze s theory and the interpretations implied by it. They are not to be understood as partaking in an interpretive discussion concerning the philosophical canon as such. The principal object of interest in the thesis is Deleuze s theory of ideas. Deleuze adopts Kant s definition of ideas as problems or problematic principles and he constructs his theory in close connection with the conceptual apparatus of the Critique of Pure Reason. The thesis begins with a short survey of Plato s concept of ideas, to which both Deleuze and Kant refer. Through a critical study, the thesis seeks to support Deleuze s claim of the ideas as concrete problems and as the genetic principles of the objects of experience. Deleuze criticises the Kantian conditions of the possibility of experience for their externality with regard to real experience: Kant s conceptual and sensible conditions of experience are the internal conditions only of possible experience. On the other hand, transcending all possible experience, the ideas are for Kant fundamentally problematic concepts, which preclude all concrete interpretations. However, they too lend themselves to a legitimate employment as regulative principles of knowledge and experience. According to Deleuze, the Kantian conceptual structures determine experience only externally and do not constitute the ground for real experience. He maintains that this ground is to be conceived as a problematic, genetic structure. He elaborates this problematic nature of the idea with the mathematical concept of the differential, which paves the way to the formulation of ideas as problematic, yet internally determined in differential relations and immanent in relation to objects of experience. Thus for Deleuze, ideas are concrete, completely determined problems, which experience manifests only in its partial solutions.
  • Toikka, Saara (2015)
    The objective of my thesis was to develop knitting instruction that would guide the whole process from an idea to a ready product. The main focus of the instruction is to facilitate the design process with the techniques that I have developed using the theory of design thinking and studies of knitwear design. The method of the instruction is based on ready patterns and knitter's graph paper of the right gauge. With the use of the right graph paper is easy to see in which row to increase or decrease the stiches. The instruction includes base patterns for three most common types of sleeves in sweaters, each one in four different sizes. The adaptation of the patterns to user's own personal measures is explained in the methods among with the other techniques needed to design and execute a ready knit. The research task of my thesis is to develop comprehensible and usable instruction for designing and producing knit wear. The development process of this study was made in three parts. The first part was to obtain background information of existing instructions and literature of knitting. To deepen the knowledge I gathered user information to create criteria for a good knitting instruction. I used these criteria to develop a prototype of my own instructions. The second part of the study was to evaluate the prototype by its usability. With user experience I developed the first version of the instructions. The last part of the study was to make an expert evaluation, which I used to make a final product out of the prototype. Both the user and expert evaluation showed that the instruction made in this study was considered useful and motivational. The knitters chosen for the user evaluation commented the instruction from their personal point of views and the information revealed, which parts of the instruction were still unclear. The experts commented the instruction more than the knitters of user evaluation. Most of the comments concerned the structure and the terms used.