Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Selin, Jukka (Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2010)
    Tutkin Pro Gradu työssäni hyperbolista geometriaa puolitasomallin kautta. Tutkielman päätuloksena on osoittaa, että pari (H,dH) on polkumetrinen avaruus. Aloitan tutkielman käsittelemällä puolitasomallia yleisesti. Määrittelen peruskäsitteitä kuten puolitasomallin joukon H ja kaksi eri tyyppistä hyperbolista suoraa. Toisessa luvussa lähden tutkimaan joukkoa nimeltä Riemannin kuula. Kyseinen joukko on oleellinen puolitasomallin tarkastelun kannalta. Riemannin kuulan tarkastelu vie luontevasti tutkimaan Möbius-kuvauksia, jotka säilyttävät hyperbolisen pituuden puolitasomallissa. Nämä kuvaukset ovat tärkeitä kun käsittelen hyperbolista pituutta ja etäisyyttä. Neljännessä luvussa siirryn tarkastelemaan kaaren pituutta kompleksitasossa. Esittelen polun pituuden käsitteen polkuintegraalin avulla. Viidennessä luvussa siirryn tutkimaan kaaren pituutta joukossa H ja määrittelen hyperbolisen pituuden käsitteen. Kuudennessa luvussa esittelen metriikan käsitteen. Tämän lisäksi määrittelen käsitteen polkumetrinen avaruus. Viimeisessä luvussa todistan, että pari (H,dH) on polkumetrinen avaruus. Samalla määrittelen hyperbolisen etäisyyden dH.
  • Häkkänen, Juha (2018)
    Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden tutkimuksessa keskeinen kysymys on ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys. Monissa tapauksissa on mahdollista löytää klassisesti derivoituva yksikäsitteinen ratkaisu tutkittavalle osittaisdifferentiaaliyhtälölle. Toisinaan kuitenkin on tarpeen laajentaa ratkaisun käsitettä ja etsiä niin sanottuja heikkoja ratkaisuja. Tässä työssä tutkitaan olemassaolo- ja yksikäsitteisyyskysymyksiä hyperbolisten ja elliptisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden osalta. Tavoitteena on osoittaa, että tiettyjen ehtojen vallitessa kyseisille yhtälöille on olemassa yksikäsitteiset ratkaisut. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan lyhyesti äärellisten elementtien menetelmää ja puoliryhmien teorian sovellusta osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Tärkeimpänä lähteenä on Lawrence C. Evansin teos Partial Differential Equations. Muut lähteet ovat pääasiassa erilaisia matemaattista analyysia käsitteleviä teoksia. Ensimmäisessä luvussa määritellään keskeisiä käsitteitä ja esitetään jatkossa tarvittavia tuloksia. Esiteltäviä matemaattisia työkaluja ovat muun muassa Sobolev-avaruudet, joiden avulla heikot ratkaisut esitetään. Lisäksi tarvitaan tietoa Bochner-integraalista, joka on jossakin Banach-avaruudessa arvoja saavan funktion integraali. Näiden lisäksi funktionaalianalyysista tarvitaan useita eri tuloksia, jotka tässä luvussa esitellään. Toinen luku keskittyy hyperbolisiin ja kolmas luku elliptisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Molemmista yhtälötyypeistä esitellään ratkaisun olemassaolo- ja yksikäsitteisyyslauseet ja niiden todistukset. Elliptisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden yhteydessä esitellään myös äärellisten elementtien menetelmää. Neljännessä luvussa tarkastellaan vakiokertoimisia osittaisdifferentiaaliyhtälösysteemejä. Viidennessä luvussa esitellään toisenlainen lähestymistapa hyperbolisten yhtälöiden ratkaisun olemasaolon todistamiseen käyttäen puoliryhmien teoriaa.
  • Tobaben, Marlon (2022)
    Using machine learning to improve health care has gained popularity. However, most research in machine learning for health has ignored privacy attacks against the models. Differential privacy (DP) is the state-of-the-art concept for protecting individuals' data from privacy attacks. Using optimization algorithms such as the DP stochastic gradient descent (DP-SGD), one can train deep learning models under DP guarantees. This thesis analyzes the impact of changes to the hyperparameters and the neural architecture on the utility/privacy tradeoff, the main tradeoff in DP, for models trained on the MIMIC-III dataset. The analyzed hyperparameters are the noise multiplier, clipping bound, and batch size. The experiments examine neural architecture changes regarding the depth and width of the model, activation functions, and group normalization. The thesis reports the impact of the individual changes independently of other factors using Bayesian optimization and thus overcomes the limitations of earlier work. For the analyzed models, the utility is more sensitive to changes to the clipping bound than to the other two hyperparameters. Furthermore, the privacy/utility tradeoff does not improve when allowing for more training runtime. The changes to the width and depth of the model have a higher impact than other modifications of the neural architecture. Finally, the thesis discusses the impact of the findings and limitations of the experiment design and recommends directions for future work.
  • Summala, Aurea (2019)
    Tiibetinbuddhalaisuuden suosio on kasvattanut länsimaissa suosiotaan 1960-luvulta lähtien. Länsimaihin saapuessaan itäinen henkisyys paitsi muokkaa, myös ottaa vaikutteita ympäröivistä yhteiskunnista. Millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus on muodostunut? Opinnäytteessä lähestyn kysymystä diskursiivisen uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Uskonto, tai tämän työn puitteissa ”henkisyys”, on tyhjä merkitsijä, jonka sisällöt ovat pitkälti kontekstisidonnaisia. Tavat, joilla siitä puhutaan, paljastaa laajempia diskursseja, asenteita ja arvoja, joihin se on kytköksissä. Arjen konteksteissa esimerkiksi omaa henkistä identiteettiä ei yleensä ole tarpeen kyseenalaistaa, ja siksi tutkimusasetelmani rakentuu virikehaastattelun varaan. Luetutin suomalaisilla tiibetinbuddhalaislla haastateltavillani tekstin theravada-kaanonin Therigatha-kokoelmasta. Näin he joutuivat asemoimaan omaa henkisyyttään suhteessa olemassa olevaan, toisen suuntauksen tekstiin. Lisäksi kartoitin henkisyyden eri ilmenemismuotoja haastateltavien arjessa väljän kysymysrungon avulla. Tibetologi Donald S. Lopezin inspiroimana tarkastelen haastatteluaineistoa diskursiivisesti tuotettuna simulakrumina. Filosofi, sosiologi Jean Baudrillard esittää, että todellisuutta on mahdotonta tarkastella, koska ihmiset jäsentävät maailmaa koskevaa tietoa jatkuvasti sekä aiemmin omaksumiensa mallien pohjalta että ympäristöstään vaikutteita imien. Erilaiset maailmaa koskevat (mieli)kuvat jäsentyvät simulakrumeiksi, joiden järjestelmä muodostaa simulaation. Tiedon tarkasteluun ja tuotantoon liittyy siis väistämätön subjektiivisuus: neutraalia tulokulmaa ei ole. Länsi ja itä, Tiibet ja Suomi ovat toki olemassa, mutta analyysissä niitä tarkastellaan kulttuurisina mielikuvina, simulaation osina. Baudrillardin ajatuksissa on itäistynyt, liki tantrinen pohjavire, jota pyrin analyysiluvuissa hyödyntämään. Haastateltavat (n11) olivat kaikki naisia, mutta aineisto ei kerro vain naisista. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi referoin myös popkulttuuria ja muita yhteiskunnallisia ilmiöitä. Henkisyys asuu telkkarissa siinä missä temppelissäkin, ja intertekstuaalisuus ja Internet heijastuvat myös aineistoon. Baudrillard kompassinani ja diskursiivinen uskonnontutkimus karttanani pyrin osoittamaan, millaisissa asiayhteyksissä suomalainen hyperreaali Tiibet kasvaa ja kukoistaa. Aineiston valossa sen keskeisiä biotooppeja ovat länsimainen okkulttuuri, buddhalaisuuden modernismi ja subjektivismin ja hyvinvoinnin kulttuurinen eetos. Haastateltavat eivät ole oman henkisyytensä passiivisia kuluttajia, vaan vaikuttavat valinnoillaan siihen, millaiseksi suomalainen tiibetinbuddhalaisuus nyt ja jatkossa muodostuu.
  • Berg, Nora (2013)
    Työssä tutkittiin Vantaanjoesta kesällä 2010 AISA (Airborne Imaging Spectrometer for Applications) -hyperspektrisellä sensorilla helikopterista kerätyn kaukokartoitusaineiston soveltuvuutta Vantaanjoen veden laadun selvittämiseen. Virtaavia vesiä ei ole helppo tutkia veden nopean vaihtuvuuden vuoksi. Työn tarkoituksena oli selvittää, voiko virtaavaa vettä, tässä Vantaajokea, tutkia kaukokartoituksen avulla. Hyperspektrisen kaukokartoitusaineiston lisäksi käytettiin vertailunäytteinä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n keräämiä joen yhteistarkkailuun sisältyviä vesinäytteitä. Veden laadun kaukokartoitus perustuu vedessä olevien aineiden heijastusominaisuuksiin koska vedessä olevat hiukkaset heijastavat ja imevät itseensä valoa kukin itselleen ominaisella tavalla. Niitä ominaisuuksia, joita voidaan mitata kaukokartoitusmenetelmin, kutsutaan veden optisiksi parametreiksi. Tässä tutkimuksessa optisina muuttujina käytettiin veden klorofyllipitoisuutta ja kiintoainetta, jonka avulla tutkittiin veden sameutta. Ilmakehäkorjattu ja georeferoitu aineisto visualisoitiin paikkatieto-ohjelmaan, josta valittiin mahdollisimman hyvin jokivettä kuvaavia pikseleitä analyysiä varten. Pikseleitä poimittiin yhteensä 11 näytepisteeltä 53 kanavalta aallonpituusalueella 404–890 nanometriä. Aineiston laatua testattiin empiirisellä regressioanalyysillä aineistosta pääteltyjen kanavasuhteiden avulla. Kanavasuhteita verrattiin joesta kerättyihin vertailunäytteisiin. Kanavasuhde, jonka selitysaste R^2 oli korkein, valittiin tulosmallin pohjaksi. Näin saatu määritystarkkuus on melko hyvä. Paras tulos klorofyllille saatiin kanavasuhteella 22/28 (596/652 nanometriä) ja sameudelle kanavilla 10/9 (485/476 nanometriä). Tulosten mukaan kaukokartoitusaineiston avulla mallinnettujen ja joesta mitattujen arvojen selitysaste on korkeimmillaan sameudelle lähes 85 % ja klorofyllille liki 80 %. Tosin tulokset perustuvat melko pieneen havaintojoukkoon (vain noin 200 havaintoa) joten tulosten luotettavuus voisi olla korkeampikin. Kaukokartoitusaineiston avulla hankitut vedenlaatutiedot ovat onnistuessaan nopeita ja kattavia antaen laajemman kuvan veden laadusta kuin perinteiset laboratoriotutkimukset. Työssä esitetty empiiriseen mallinnukseen perustuva algoritmi soveltuu jokiveden havaitsemiseen vain samankaltaisissa ja -aikaisissa olosuhteissa, kuin kuvausajankohtana, tässä heinäkuun lopulla. Lisätutkimuksia tarvitaan siis jos tässä työssä kehitettyä veden laadun mallia halutaan soveltaa veden laadun tutkimukseen joesta myös jatkossa. Niin kutsutut bio-optiset mallit, joissa veden laatua mallinnetaan vedestä mitattujen luontaisten opisten ominaisuuksien avulla, antavat tutkitusti tarkempaa tietoa jokivesien tilasta. Jotta biooptista mallinnusta voitaisiin soveltaa Vantaanjoessa, tarvitaan tarkempien kaukokartoituskuvien lisäksi tarkempia vertailuaineistoja jokiveden ominaisuuksista.
  • Björkstén, Sofie (2011)
    Angiogenesis, the formation of new blood vessels from preexisting vascular network, is an essential process during tumor development. Growing tumors secrete different growth factors that induce angiogenesis, of which vascular endothelial growth factor (VEGF) is predominant. Angiogenesis inhibitors act either by blocking the extracellular bindning of growth factor to its receptor by monoclonal antibodies or by blocking the intracellular signalling pathway by small-molecule agents. The small-molecule agent sunitinib is a multitargeted tyrosine kinase inhibitor that has antiangiogenic and antitumor activities due to the selective inhibition of several tyrosine kinase receptors. Sunitinib is approved for treatment of gastrointestinal stromal tumors, renal cell carcinoma and pancreatic neuroendocrine tumors. Known side effects are hypertension, cardiotoxicity and renal damage. These toxic effects are due to sunitinibs "off-target" toxicity, which occurs when a tyrosine kinase inhibitor causes adverse effects via inhibiton of a kinase not intended to be a target of the drug. For example inhibition by sunitinib of AMPK, a kinase that plays key roles in maintaining metabolic homeostasis in the heart, accounts in part for the toxicity seen in cardiomyocytes exposed to sunitinib. By achieving a better understandning of what causes the side effects it could be possible to develop treatments that reduce off-target effects. Caloric restriction is one nonpharmacological approach that has been shown to have beneficial effects on the heart partly by activating sirtuins. Sirtuins regulate a diverse array of cellular functions, including metabolism, gene transcription, cell division and cellular stress response. The aim for this study was to investigate whether caloric restriction improves sunitinib-induced cardiovascular toxicity and renal damage in rats, and to study activated cellular pathways. In this study 40 spontaneously hypertensive rats (SHR) and 10 normotensive Wistar-Kyoto (WKY) rats were used. They were divided into groups depending on treatment; I WKY control, II SHR control, III SHR + caloric restriction 70 %, IV SHR + sunitinib 3 mg/kg and V SHR sunitinib 3 mg/kg + caloric restriction 70 %. The follow-up period was eigth weeks. Blood pressure was messured weekly, metabolic cages were used week 4 and week 8 for urine samples, echocardiography was performed the last week and vascular response was studied at the end. The proteins Sirt1 and AMPK in heart were investigated by Western blot and the amount of the marker of macrofage ED1 in kidney by immunohistochemistry. Based on this study it was observed that the dose 3 mg/kg sunitinib was well tolerated in rats because it did not cause more extensive hypertension, worse hypertrophy or renal damage compared to untreated SHR groups. This study also showed that short-term caloric restriction has beneficial cardiovascular effects.
  • Hautala, Tarja (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1990)
    Ossifikaatio on monimutkainen tapahtuma, johon vaikuttaa useat hormonit ja ravintoaineet sekä geneettiset tekijät sekä myös fyysinen rasitus. Ossifikaation häiriöt ilmenevät sairauksina, jotka kliinisesti saattavat muistuttaa toisiaan. Koiralla voi olla samanaikaisesti useampiakin eri häiriöitä. Diagnosointiin käytetään anamnestisia tietoja, kliinistä tutkimusta ja röntgentutkimusta. Nutritionaalisissa luusairauksissa hoitona on ruokinnan tasapainottaminen. Varhainen diagnosointi on tärkeää, sillä ossifikaation häiriöt voivat johtaa vakaviin deformiteetteihin ja edelleen osteoartroosiin. Deformiteettejä voidaan jossain määrin korjata kirurgisesti. Hypertrofinen osteodystrofia eli HOD on etiologialtaan kiistanalainen sairaus. HOD:ia esiintyy pääasiassa suuri- ja jättikokoisilla roduilla. Sairastumisikä vaihtelee kahdesta kahdeksaan kuukauteen. Sairaus affektoi bilateraalisesti putkiluiden metafyysejä: yleisimmin radiuksen, ulnan ja tibian distaaliset metafyysit. Metafyysialueet ovat kivuliaat, kuumat ja turvonneet. Lisäksi on yleisoireita: kuumetta, depressiota ja anoreksiaa. Kuolemantapauksia on raportoitu. HOD paranee spontaanisti, mutta useita relapseja saattaa esiintyä. Hoitona on kipulääkitys ja muu tukihoito. Ruokinnan tarkistus on syytä suorittaa. EKK:lla HOD:in hoidossa on kokeiltu klodronaattia (Bonefos) hyvin tuloksin. Nyt tehdyssä vertailussa klodronaattia ei käytetty. Tulokset olivat hyvät; lukuunottamatta yhtä koiraa, jolla tyypillisten HOD:in radiologisten muutosten lisäksi oli leventyneet kasvulinjat, osteokondroosia, carpus valgus ja genu valgum. Aineiston koirien kliininen ja radiologinen kuva sekä laboratoriotulokset vastasivat kirjallisuudessa esitettyjä tietoja. HOD:in radiologiset löydökset: 1. röntgenharva epäsäännöllinen poikittainen raita metafyysissä hiukan kasvulinjan yläpuolella 2. röntgentiheyden lisääntyminen metafyysissä 3. metafyysin leventyminen 4. normaali kasvulinja, epifyysi ja corteksit 5. periostoreaktio tai periostin ulkopuolinen kalkkeuma voi esiintyä 6. pehmytosaturvotus
  • Selänne, Joel (2022)
    Hyponatremia on päivystyspotilaan yleinen löydös. Se tarkoittaa vesiylimäärää suhteessa plasman natriumpitoisuuteen. Tämä voi johtua liiallisesta veden saannista tai sen poikkeavasta poistumisesta. Vakavan hyponatremian oireita ovat oksentelu, voimakas päänsärky, kouristelu tai tajuttomuus. Hyponatremian oikeaoppinen hoito on tärkeää, sillä liian nopea tai hidas korjaaminen voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa potilaan kuoleman. Vakavasti oireilevan potilaan hoito aloitetaan välittömästi infusoimalla 100 ml 3 %:n vahvuista natriumkloridiliuosta. Oireiden jatkuessa voidaan tämä tarvittaessa toistaa 1–2 kertaa. Oireiden väistyessä aloitetaan syyn mukainen hoito, joka aiheuttajasta riippuen voi olla esimerkiksi nesterajoitus, ruoan antaminen tai isotoninen natriumkloridi-infuusio. Rauhallisessa tilanteessa hyponatremian aiheuttaja voidaan selvittää virtsan osmolaliteetin ja natriumpitoisuuden sekä kliinisten oireiden perusteella. Hyponatremian korjaamisessa on tärkeä noudattaa asiantuntijoiden asettamia turvarajoja. Tavoitteena on nostaa plasman natriumpitoisuutta 5 mmol/l ja enintään 8 mmol/l vuorokaudessa. Turvarajojen ylittäminen voi altistaa potilaan osmoottiselle myelinolyysille, joka voi aiheuttaa pysyvän aivovaurion tai kuoleman. Mikäli natriumpitoisuus lähestyy turvarajaa on nousua hidastettava infusoimalla potilaaseen 5 %:n vahvuista glukoosiliuosta. Jos voidaan varmuudella sanoa hyponatremian alkaneen muutaman tunnin sisällä, ei turvarajoja tarvitse noudattaa. Plasman kaliumpitoisuuden korjaus suurentaa myös plasman natriumpitoisuutta. Tämä on hyvä pitää mielessä, jotta vältyttäisiin liian nopealta natriumpitoisuuden nousulta ja osmoottiselta myelinolyysiltä.
  • Muhonen, Jukka (2019)
    Oikeusnormien merkitys konkretisoituu vasta, kun niiden tehokas täytäntöönpano oikeusprosessin kautta on mahdollista, viimekädessä pakkokeinoin. Siksi todistusoikeuden tärkein tavoite on tuomio-oikeellisuus. Tuomio-oikeellisuuteen pääsemiseksi näytön arvioinnin osalta on kehitelty erilaisia todistusharkinnan teorioita. Niiden tavoitteena on että, tapauksen tosiseikaston vahvistamiseen tähtäävä, harkinta olisi mahdollisimman jäsenneltyä, hyvin perusteltua ja että siinä minimoitaisiin intuitiossa vaikuttavien virhelähteiden merkitys todistusharkinnassa. Tulee myös harkittavaksi se, miten väärien päätösten riskit jakautuvat oikeudenmukaisella tavalla, jotta niistä aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Todistustaakan kantamisessa on kyse väärän päätöksen riskin kantamisesta. Lisäksi siinä on myös kyse siitä: ”Keneltä edellytetään selvitystä?”; ja ”Kuka viimekädessä kantaa riskin siitä, ettei jokin oikeustosiseikka ole tullut tuon selvityksen pohjalta näytetyksi?” Tutkielmassa on tutkittu miten selvitystaakan ja vakuuttamistaakan erottelulla sekä vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljennalla voidaan jäsentää näytön arviointia. Apuna on käytetty myös todistusarvometodin keinoja, sekä psykologisista tutkimuksista saatuja tietoja. Lisäksi on tutkittu millä tavalla väärän päätöksen riskin – kantokyky voidaan ottaa huomioon näytön arvioinnissa. Tutkielmaan sisältyy myös laaja empiirinen kyselytutkimus, jolla on selvitetty tuomarikunnan kantoja näytön arvioinnissa. Tutkimuksella saatiin kerättyä arvokasta tietoa siitä, minkälaisia seikkoja tuomarikunnan enemmistö huomioi näytön arvioinnissa ja millaisille argumenteille he antavat painoarvoa näyttökynnyksen määrittelyssä. Tuomarikunnan selvän enemmistön kanta oli, että todistustaakanjaossa painavin argumentti on osapuolten näyttöedellytykset. Näyttökynnykseen vaikuttaa siviili- ja rikosprosessissa intressin määrä ja rikosprosessissa rikoksen vakavuus. Noin puolet tuomareista hyväksyi riskinkantokyvyn näyttökynnykseen vaikuttavaksi seikaksi, mutta enemmistö tuomareista näki osapuolten väärän päätöksen – riskinkantokyvyllä olevan tosiasiallista merkitystä päätösharkinnassa. Tutkielmassa selvitetään tämän seikan merkitystä. Päätelmä on, että selvitysperiaate on todistusoikeuden johtava periaate, ja riskinkantokyvyn periaate on siihen nähden väistyvä periaate.
  • Majamaa, Johanna (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)
    Kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin kartoitustutkimuksessa tutkittiin verinäyttein 170 aikuiselta ei-aikaisemmin sairaaksi todetulta suursnautserilta tyroksiini (T4), kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH), kolesteroli, leukosyytit ja punasoluarvot (punasolumäärä, hematokriitti ja hemoglobiini). Verinäytteenoton yhteydessä koirille tehtiin yleistutkimus ja kysely mahdollisista oireista erillisellä kaavakkeena. Vajaatoiminnan diagnoosin epäily asetettiin T4-TSH-suhteen perusteella. Kolesteroli, leukosyytit ja punasoluarvot eivät tässä tutkimuksessa olleet merkityksellisiä taudin määrityksessä. T4-TSH-suhteen lukuarvo < 30 katsottiin viittaavan hypotyreoosiin ja lukuarvo < 12 antaa varman diagnoosin. Noin 22 % tutkituista suursnautsereista sai tuloksen < 30 ja 12 % sai tuloksen < 12. Yleisimmät oireet sairaiksi epäillyillä koirilla olivat karvapeitteen ja ihon ongelmat, kuten karvattomuus, kuiva karva ja hilseily. Kartoitustutkimuksen toinen osuus koostui aiemmin hypotyreoottiseksi diagnostisoitujen suursnautsereiden kyselytutkimuksesta. Kyselykaavakkeita palautettiin 22 kpl. Keskimääräinen oireiden alkamisikä oli 4,5 vuotta. Yleisimmät oireet olivat haluttomuus (82 %), hilseily (68 %), alentunut kylmänsieto (59 %), kuiva karva (59 %) ja karvattomuus (59 %). Hypotyreoosindiagnoosi perustui useimmissa tapauksissa (91 %) kliinisiin oireisiin ja T4-määritykseen. Kaikista koirista 59 % oli saanut viitealueella olevan T4-pitoisuuden, joka taas vahvasti viittaa normaaliin kilpirauhaiseen. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kilpirauhasen normaali fysiologia, hypotyreoosin etiologia, kliininen kuva, kilpirauhasen toiminnan tutkiminen, diagnoosin asettaminen, hoito ja ennuste. Kilpirauhasen toiminnan tutkimisessa uutta on TSH:n pitoisuuden määritys ja sen tulkitseminen yhdessä T4:n kanssa.
  • Kujala, Tuomas (2012)
    Tutkielmassa tutustutaan Markov-prosesseihin sekä niiden soveltamiseen vakuutusten hinnoittelussa. Sovellusvaiheessa tutkitaan erityisesti kolmitilaista työkyvyttömyysmallia sekä työkyvyttömyysvakuutuksen nettokertamaksua. Tutkielman aluksi on tarpeellista määritellä Markov-prosessi sekä siihen liittyvät siirtymäintensiteetit. Näiden avulla voimme tutkia tarkemmin Markov-prosessin ominaisuuksia sekä esitellä ja määritellä sovellusten kannalta tärkeitä ominaisuuksia kuten Kolmogorovin differentiaaliyhtälöt sekä polkutodennäköisyydet. Teoriaosuuden tavoitteena on konstruoida diskreettiaikaisen Markovketjun ja hyppyhetkien avulla stokastinen prosessi, joka osoitetaan lopulta olevan jatkuva-aikainen Markov-prosessi. Markov-prosesseille löytyy useita käyttömahdollisuuksia, mutta tässä tutkielmassa keskitytään vakuutusalaan ja sovelletaan niitä vakuutusten hinnoittelussa. Markov-prosessien soveltamisessa on kuitenkin oltava aina hyvin kriittinen, sillä Markov-prosesseille ainoastaan nykytila on relevantti ennustettaessa tulevaisuuden tilaa. Historian 'unohtaminen' vaikuttaa väistämättä saatuihin tuloksiin. Pohditaan sitä kuinka realistisia ennusteita saadaan ja kuinka niitä käyttää hyödyksi. Sovellusosiossa tutustutaan työkyvyttömyyseläkevakuutuksen hinnoitteluun nettokertamaksun avulla. Määritetään kolmitilainen markovilainen malli, jonka tiloina ovat 'työkykyinen', 'työkyvytön' ja 'kuollut'. Oletetaan, että vakuutettu on oikeutettu jatkuva-aikaiseen yhden rahayksikön suuruiseen korvaukseen joutuessaan työkyvyttömäksi. Määritellään tämän mallin avulla Kolmogorovin di erentiaaliyhtälöitä hyväksi käyttäen vakuutuksesta aiheutunut nettokertamaksu kahdella tavalla, vakioisten ja ei-vakioisten siirtymäintensiteettien avulla. Tutkitaan nettokertamaksun suuruutta eri pituisille vakuutussopimuksille. Simuloidaan vielä lopuksi nettokertamaksu vakioisten ja ei-vakioisten siirtymäintensiteettien tapauksessa. Tarkastellaan simuloitujen arvojen ja laskettujen tarkkojen arvojen erotuksen suhdetta tarkkoihin arvoihin. Tutkielmassa on tarpeellista esitellä lyhyesti myös simuloimiseen tarvittava teoria sekä simulointialgoritmi, jota on käytetty Markov-prosessien simuloimisessa. Simulointi on toteutettu Matlab-ohjelman avulla. Tutkielman lukemista helpottaa todennäköisyysteorian ja henkivakuutusmatematiikan perusteiden tuntemus. Toisaalta lukemista on yritetty helpottaa muutamilla merkinnöillä sekä havainnollistavilla kuvilla.
  • Knuutinen, Joonas (2017)
    Objectives. The purpose of this study was to research the curriculum work conducted by teachers in the preparation process for the new curriculum that came to force in 2016. The framework of this study included the national core curriculum of 2014. It also included a selection of studies and literature regarding teachers' work methods and the development of these methods. The research task is twofold; to describe teachers' participation in the drafting of the basic education curriculum, and to analyze the conceptions of prospective changes and challenges regarding the new curriculum. Methods. The study was a qualitative case study, in which five elementary school teachers participated. The data was collected in electronic format, using a themed Google Forms web questionnaire. A semi-structured themed interview was also conducted. Data-based content analysis was used to analyze the research data. Results and conclusions. The results showed that the teachers were actively involved in the planning of the school curriculum work and had, in their own opinion, made an adequate effect on it. The curriculum work, conducted by the teachers interviewed for this study, took place primarily in the teachers' own school, in various drafting groups. The national core curriculum and the local curriculum were the most important instructions in designing the new curriculum. According to the results, many teachers felt that the new national core curriculum would bring changes to their work, including challenges. The most important pedagogical reforms were; teaching beyond class and subject boundaries, phenomena and pupil oriented approaches in teaching, and the enhancement of transversal competence. In the teachers' opinion, the new curriculum provides teachers with the opportunity to together develop teaching and to focus on the fundamentals. The teachers recognized schedule issues, the reformation in teachership, along with the internalizing of the new objectives as possible challenges regarding the new curriculum.
  • Ylitalo, Reetta (2019)
    Käsittelen tutkimuksessani Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären (1981) päähenkilöä eli Ronjaa. Tutkimukseni kohteena on alkukielinen versio, mutta hyödynnän tutkimuksessani suomennoksessa käytettyjä nimiä. Johdannossa esittelen keskeiset tutkimuskysymykset. Luvussa 2 tarkastelen Ronjaa mahdollisen maailmaan kuuluvana hypoteettisena henkilönä. Lindgrenin romaanissa hyödynnetään useita henkilöhahmon viittaustekniikoita. Näitä ovat Ronjan nimi, tarkka määritelmä ”ryövärintyttäreksi”, persoonapronominit sekä Ilon Wiklandin kuvitus. Tämän jälkeen hyödynnän Marie-Laure Ryanin teoriaa tarinamaailman modaalisesta rakenteesta ja tarkastelen päähenkilön olemassaolon luonnetta teoksessa kielen tasolla erottuvissa maailmoissa. Ronja toimii tarinamaailman todellisuudessa, ja lukija suhtautuu tarinamaailman todellisuuteen autonomisena alueena. Fiktiivisen autonomisen todellisuuden lisäksi Ronjan episteeminen maailma, mallimaailmat sekä vaihtoehtoiset universumit ovat olennainen osa romaania. Tarinamaailman modaalisen rakenteen jälkeen tutkin Ronjan yksilöllisyyttä. Erittelen hahmon keskeisiä piirteitä Uri Margolinin määrittelemien henkilöhahmon ulottuvuuksien mukaisesti. Ronjan ulkonäön keskeisiä piirteitä ovat tummasilmäisyys ja mustat hiukset. Muita hahmon piirteitä ovat muiden muassa päättäväisyys, terveys, ketteryys sekä rohkeus. Ronjan erotettavuus on tarinassa selkeä, sillä hän on teoksen alussa ainoa lapsihenkilöhahmo. Birkin tullessa mukaan tarinaan sukupuoli on ensimmäinen seikka, joka erottaa heidät toisistaan. Ronja kasvaa ja kehittyy fyysisesti ja psyykkisesti teoksen tarinan aikana. Ronja ajattelee itseään samana, jatkuvana yksilönä. Tämän todistaa Ronjan näkemä uni, jossa hän identifioi itsensä unensa pikkutytöksi. Toisinaan jatkuvuuden ja samuuden auktoriteettina toimii kaikkitietävä kertoja. Luvussa 3 tutkin päähenkilön kompleksisuutta ja kehittymistä Uri Margolinin määrittelemien ulottuvuuksien sekä Maria Nikolajevan tutkimusta apuna käyttäen. Lähestyn Ronjaa pyöreänä ja dynaamisena henkilöhahmona. Luonnolla on suuri rooli Ronjan yksilöllisen identiteetin kehittymisessä. Metsä on paikka, jossa hän ottaa ensimmäiset itsenäistymien askeleet. Henkilöhahmon hahmottamistapa ja kognitiivinen ulottuvuus kehittyvät merkittävästi ensimmäisen metsäretken aikana. Useat Ronjan kohtaamat konkreettiset haasteet liittyvät luonnossa selviytymiseen. Ronjalla on vahva suhde luontoon koko tarinan ajan. Ronjan sukupuolta ja seksuaalisuutta tutkittaessa Birkillä on merkittävä rooli. Ronjan käytös ja puhetapa muuttuu Birkin ystävyyden vakiinnuttua. Ronja alkaa toisinaan jäljitellä Loviisan tekoja ja puhetapaa. Ronjan ja Birkin tarinaa voi tarkastella ystävyytenä tai rakkaustarinana. Ronjan moraali muuttuu teoksen aikana. Hänen mielipiteensä eivät aina perustu tarinan alkupuolella hänen omiin kokemuksiinsa, vaan ovat sidoksissa Matiaksen yhteisön mielipiteisiin. Birkin kanssa ystävystyttyään Ronja alkaa kyseenalaistaa vihanpidon Borkaryöväreiden kanssa. Kyseenalaistaminen johtaa Helvetinkuilun hyppyyn, joka on Ronjan itsenäisyyden julistus. Hahmo omaa oman moraalikäsityksensä ja on itsenäinen subjekti, ei ainoastaan ryöväriyhteisön jäsen. Ronja ja Birk perustavat oman, rauhanomaisen yhteisön metsään. Polariteetit yhdistyvät, kun Matias hyväksyy Ronjan ja Birkin ystävyyden ja käy kaksintaistelun Borkan kanssa. Vaikka Ronja, ryövärintyttärestä on tehty useita tutkimuksia, mahdollisten maailmojen teoriaan liittyvää tutkimusta ei teoksesta löydy. Tämä luo mahdollisuuden uudelle jatkotutkimukselle. Myös henkilöhahmoihin keskittyvää tutkimusta on yllättävän vähän, vaikka jokainen aiempi tutkimus tekeekin tavalla tai toisella huomioita henkilöhahmoista.
  • Piiroinen, Joakim (2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan museokuluttajien kokemuksia museovierailun aikana. Tutkimus rakentaa tulkintaa museokuluttajien kokemuksista analysoimalla niitä hetkiä, jolloin kuluttajat kohtaavat museon tarjoaman palveluympäristön. Museokokemuksen analyysiin sovelletaan palvelumuotoilun teoriaa ja lähestymistapoja, jossa kontaktipisteiden merkitys nähdään merkityksellisenä kokemuksen muodostumisessa. Tutkimus pyrkii myös kehittämään museopalveluita, jotta museokuluttajille voidaan tarjota muistettavampia kokemuksia. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisin menetelmin havainnoimalla ja haastattelemalla museokuluttajia syyskuusta joulukuuhun 2013. Havainnointi suoritettiin Suomen kansallismuseon tiloissa haastattelujen ja juttutuokioiden lomassa. Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta sekä 28 lyhyestä, keskustelumaisesta juttutuokiosta. Aineiston analyysissa on eritelty palvelukokemuksen syntymistä museotilassa sekä tyypitelty museokuluttajaryhmiä heidän kokemustensa perusteella. Tutkimuksen mukaan museokokemus muodostuu kolmesta osa-alueesta: museotunnelmasta, tarinoista ja oppimiskokemuksesta. Museotunnelma asettaa museovieraan tietynlaiseen rentoutuneeseen olotilaan. Rentoutunut olotila kumpuaa museon epäkaupallisesta ympäristössä, jossa toimitaan epäitsekkäästi toiset museovieraat huomioon ottaen. Museot toimivat myös tarinoiden välittäjinä itsestään toisille osapuolille, tarinat elävät aikaa ja voivat vaikuttaa vielä museovierailun jälkeenkin. Näyttelyistä etsitään lisäksi oppimiskokemuksia ja haastetta mielikuvitukselle. Museokävijät on tyypitelty tutkimuksessa kahteen tyyppiin: paljon ja harvoin museossa käyviin. Paljon museossa käyvät pystyvät nauttimaan museosta myös yksin ja heille museon tunnelma ja vaihtuvat näyttelyt ovat tärkeitä. Harvoin museossa käyvät hakevat helpompia elämyksiä osallistuttavista näyttelyistä ja heille on tyypillistä myös se, etteivät he saa kokemuksesta täyteläistä ilman sosiaalista kanssakäymistä. Kuluttajat hakevat yhä enemmän elämyksiä – myös museoista. Museon elämyksellisyyteen liittyy kaikkien aistien muodostama kokonaiskokemus. Moniaistisuuden lisäksi museokuluttajan osallistaminen näyttelyyn lisää näyttelyn elämyksellisyyttä.
  • Penttinen, Toni (2017)
    The goal of this bachelor's thesis is to gain new information on primary school life stance educator's views on assessment. Life stance education assessment has been a neglected research topic. Previous research has shown that the subject is stil not fully equal compared to older school subjects. The reason I chose this topic for my masters's thesis is to increase the knowledge on life stance education assessment and teaching. The research task of this thesis is to sort out and analyse the life stance education assessment and teaching views of four teachers. The research questions of this thesis were "What areas of learning the interviewed teachers stressed in their teaching of life stance education?" "What were the most important assessed objectives in life stance education according to the interviewed teachers?", "How the interviewed teachers assess the learning of life stance education?" and "What challenging factors on their teaching and assessment of life stance education have the teacher's faced?" This thesis was a qualitative case study, in which four life stance educators were interviewed. Teachers were from the Greater Helsinki area and the interviews were semi-structured theme interviews. Research material, which was gathered by interviewing research subjects, was analysed with theory-guided content analysis and data based content analysis. There were three frameworks for analysis, one built from National core curriculum's concept of learning and the other was life stance education's assessment criteria for sixth graders. Third framework was based on literature of assessment. From the results of this master's thesis can be deduced that the size of the class and prior experience in teaching life stance education affect both the teachers' concept of learning and the objectives they stressed in their teaching. Life stance education was considered an under-appreciated school subject and the interviewed teachers lacked resources. Teachers used both formative and summative styles of assessment and size of the class was a factor in the assessment too. The practical benefits of this research might be in the extra knowledge gained for teaching of life stance education and its assessment.
  • Smeds, Kati (2015)
    The objective in this study was to describe play with media devices and scrutinize how media and play intertwine in Mediaplay in Kirkkonummi. The two research questions were how Caillois's core charasteristics of play were found in Mediaplay and what kind of relation between media and play is composed in Mediaplay. Media is significant developmental environment for our children, thus setting a challenge to child-centered media education. The aim of Mediaplay is to enable child-centered media education through play. In Mediaplay children operate with cameras and videocameras freely, produce media and play with and within media. It is important to understand what kind of play is constructed when children are playing with media devices. Video data was produced by filming 4-5 years old children's Mediaplay in two Kirkkonummi municipal daycare centers during 2012. Data was analyzed by video analysis. Play episodes were recognised and analyzed deductively from Caillois's play theory. The relationship between play and media was analyzed abductively. Core characteristics of play were recognised in mediacontexted and mediafacilitated play. Fourteen play episodes were divided to mimicry and ilinx categories. Some of the play episodes did not fit any of Caillois's categories of play. Those episodes consisted of strong physical activity without vertigo element. Mimicry episodes consisted of roleplay. In ilinx episodes vertigo was produced virtually by media. Agon characteristics of Mediaplay were recognised only when analyzing all operational episodes. Media and play had multiple simultaneous relations to each other. Media was a play topic, and same time a toy. Media was expansed from a toy to context of play when children were playing with an inside of visual elements. Mediacontexted and mediafacilitated play can be creative, rich in imagination and encourage to physical activity. Conducting adult's orientation in Mediaplay has an influence how actual activities are constructed; under strong adult conduction Mediaplay can turn into pedagogical play. Further research should be made of the meaning that children give to their play within media and how aims of small children's media education are attained by Mediaplay method.
  • Nori, Konsta (2023)
    Tutkielman aiheena on sota-aiheisten televisiouutisten viihteellistyminen inhimillisen kärsimyksen näkökulmasta. Vaikka sota uutisaiheena ei ole uusi, on Ukrainan sota ensimmäinen sota eurooppalaisella maaperällä sitten toisen maailmansodan. 1980-luvulta asti on tutkittu tabloidisaation eli uutisten viihteellistymisen tai iltapäiväistymisen ilmiötä osana uutismediaa. Erityisesti yhdysvaltalaisessa viestinnän tutkimuksessa on tutkittu menneiden sotien uutisten viihteellisyyttä. Sen sijaan suomalaisessa tabloidisaation tutkimuksessa on keskitytty enemmän esimerkiksi politiikan uutisoinnin viihteellisyyteen. Ukrainan sodan seurauksena todennäköisesti myös Suomessa julkaistaan enemmän sota-aiheiseen uutisointiin liittyvää tutkimusta, jossa tällä maisterintutkielmalla on oma paikkansa. Tutkimusaineistona toimii MTV3-televisiokanavan Kymmenen uutisten lähetykset. Ensimmäinen aineistopäivä on sodan alkamispäivä, 24.2., ja viimeinen kolme viikkoa myöhemmin 15.3.2022 Aineiston kautta haetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin 1) Miten Kymmenen uutisissa koskien Ukrainan sotaa 24.2.-15.3.2022 puhutaan tai näytetään sotatapahtumista kärsiviä ihmisiä? 2) Miten tabloidisaation viihteellistyminen ilmenee Kymmenen uutisten diskursseissa? Tutkielman teoreettis-metodologisena viitekehyksenä käytetään Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysia (CDA), jota sosiolingvistiikan ja kuva-analyysin tutkimusmenetelmät tukevat. Aineistoa tarkastellaan osana laajempaa sosiokulttuurista kontekstia. Kuten aikaisempi tutkimus, myös tässä aineistossa nousee esille siviilien kärsimyksen korostaminen. Teksteissä keskitytään ukrainalaisiin vanhuksiin, naisiin ja lapsiin, jotka yhdessä muodostavat sotapakolaisten ryhmän. Kymmenen uutisissa asiantuntijavieraat vastaavat sotateknisistä aiheista, kun taas MTV:n omat raportit keskittyvät inhimillisen kärsimyksen kuvastoon. Yhtenä kollektiivina tämä ryhmä kärsii kamerakuvassa ja sen ulkopuolella keräten sympatiaa ja myötätuntoa uutisten katsojilta. Aineistopäivien edetessä kronologisesti, uutisissa näytetään MTV:n ulkomaantoimittajaa sodan keskellä välittäen autenttista tunnelmaa sodan keskeltä välittömästi ja tunteellisesti. Aineiston perusteella ei voida muodostaa kokonaiskuvaa MTV:n tyylistä uutisoida Ukrainan sodasta, vaan tutkielmassa keskitytään sodan alun ensimmäisten viikkojen televisiouutisointiin, jolloin tulosten kautta saadaan yksittäisiä esimerkkejä sodan viihteellisen uutisoinnin tavoista, erityisesti sodan alkushokin ajalta. Suomalaisiin televisiouutisten katsojille Ukrainan sodasta uutisoidaan tunteellisena ja myötätuntoa herättävänä kärsimysnäytelmänä, jossa ukrainalaiset liitetään osaksi länsimaalaista kollektiivia, jota tulee tukea.
  • Vitikainen, Kaisa (2015)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten uutistekstitystä eli suomenkielisten televisiouutisten ohjelmatekstitystä Suomessa tehdään. Tutkielman kirjoittamisen aikaan uutistekstitystä tehtiin ainoastaan Yleisradiossa. Tutkin uutistekstityksen työprosessia oman työni kautta. Lähdin liikkeelle perusmallista, jossa uutisteksti kulkee uutistoimitukselta uutistekstitykseen, missä se muokataan lähetettäviksi repliikeiksi, ja siitä edelleen repliikkien muodossa ohjelmatekstitystä käyttäville katsojille. Materiaalina olivat yhden työpäivän aikana lähetetyt tekstitetyt uutislähetykset sekä työn ohessa tekemäni muistiinpanot, joiden avulla tarkastelin työvaiheita retrospektiivisesti työajan ulkopuolella. Pyrin kuvaamaan työn eri vaiheita sekä yleisellä että osin myös repliikkitarkalla tasolla sekä tunnistamaan työn merkittävimpiä haasteita ja ongelmakohtia. Analysoin valikoituja uutisia työvuoron ajalta kahdessa eri pääkategoriassa, esimerkkeinä rutiinityöstä ja poikkeustapauksista. Kävin osan esimerkeistä läpi repliikkitasolla ja pohdin materiaalien pohjalta erilaisten ratkaisujen syitä. Kiinnitin huomiota myös siihen, montako kertaa mikäkin uutinen oli työn alla ja paljonko repliikkien muokkaukseen käytettiin aikaa. Poikkeustapausten kohdalla analysoin tapahtumien kulkua ja tarkastelin uutistekstittäjien toimintaa poikkeusten kohdalla. Tarkastelin myös uutistekstityksen työmäärää muuhun ohjelmatekstitykseen verrattuna. Analyysissa uutistekstityksen ongelmakohtina tai haasteina esille nousivat ajankäyttö ja turhaan tehty työ, spontaanin puheen ja käsikirjoittamattomien osuuksien tekstittäminen sekä tiedon kulku uutistoimitukselta uutistekstitykselle. Sama uutinen saattaa olla työn alla päivän aikana montakin kertaa, vaikka lähtötekstissä ei ole muutoksia. Tarkastuksia on kuitenkin tehtävä. Ajankäytön haasteessa avuksi voisi olla parempi kommunikaatio uutistoimituksen kanssa. Analyysissa nousi selkeästi esiin, että tiedonkulussa uutistoimitukselta uutistekstitykselle on huomattavasti parantamisen varaa. Tutkimus osoitti myös, että lähtökohtana pidetty yksisuuntainen malli ei täysin pidä paikkaansa. Todellisuudessa uutistekstityksellä on esittämääni perusmallia enemmän vuorovaikutusta uutistoimituksen kanssa. Koska uutistekstityksessä luetaan kaikki uutiset läpi niiden valmistuttua, se toimii oikolukupalveluna uutistoimitukselle, ja uutistekstityksen palautteeseen reagoidaan uutistoimituksessa. Täten uutistekstitys tuottaa lisäarvoa uutistoimitukselle ja myös tekstittämättömien uutisten katsojille.
  • Mäkipää, Juulia (2019)
    This study aims to increase knowledge about benefits of hobby crafts. In previous studies, hobby crafts have been described e.g. as an empowering element in an unsure modern society, a developer of thinking skills, a way to express belonging to a community or a culture, or a therapy tool. The goal of this research was to measure how much people experience different benefits described in literature from hobby crafts. The goal was also to form larger benefit groups of single benefits and find out differences in experiencing them between people of different ages, of different lengths of experience, who use different craft techniques or craft process, and who evaluate their skills level different. The research method chosen was online questionnaire survey, and the link to the questionnaire was shared in social media. There were 1754 respondents. Nine benefit components combining different single benefits were identified using principal component analysis. The principal component analysis was followed by analysis of variance to find out which groups differed from each other in experiencing each benefit component. Nine benefit components were found in the study: Developing process and creative skills, Independence and empowerment, Health and therapeutic benefits, Learning craft skills, Experientiality, creative expression and joy, Social benefits, Practical product benefits, Developing perseverance and Pride and joy of the product. Statistically significant small or medium size differences between different groups were found in all benefit components. Among others, the following conclusions were presented. The results support using holistic craft process in school crafts: more process and creative skills development was experienced from holistic craft process than from partial one. Guiding students to become aware of learning these skills is recommended. The results highlight health and therapeutic benefits, and benefits of independence and empowerment, as additions to the classifications of meanings of craft presented in previous literature. In experiencing health and therapy benefits, people using other techniques but sewing were highlighted, as was age group 35–49 and ones following instructions in their craft process. Benefits of independence and empowerment were especially experienced on the contrary by people sewing, aged between 50–64 and the ones who designed their crafts themselves. The differences are good to be noted when planning courses or therapy for different needs. Experiencing social benefits was strongly highlighted among people aged 50 or more. Gathering together doing crafts can be a good way to prevent loneliness among the aging people.