Browsing by Title
Now showing items 88-107 of 33052
-
(2012)Pro gradu -tutkielmassani tutkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit 2010 vaalimainontaa. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänestysikä laskettiin 16 ikävuoteen ja vaalikampanja suunnattiin erityisesti 16?18-vuotiaille, ensimmäistä kertaa äänestäville nuorille. Tutkimuksessani tarkastelen vaalimainonnan keinoja vaikuttaa nuoren kirkon jäsenen äänestyskäyttäytymiseen. Tutkimukseni teoreettisena viitekehykseni on Ronald Barthesin merkityksellistämisen teoria. Tutkimusaineistoni muodostuu 14 seurakuntavaalit 2010 vaalimainoksesta. Vaalimainokset ovat suunniteltu vuoden 2010 seurakuntavaaleihin. Neljän vuoden välein järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Seurakuntavaaleissa vaalimainonnan keskeisimpänä tehtävänä on houkutella kirkon jäsenet käyttämään ääntään ja näin vaikuttamaan vaalien lopulliseen tulokseen. Tutkimusaineistoni analysoimisessa käytin laadullista tutkimusotetta. Analysointimenetelmiäni olivat semioottinen kuva-analyysi ja retorinen analyysi. Olen jaotellut vaalimainosten vaikuttamiskeinot suhteessa nuoreen äänestäjään kolmeen teemaan: 1. mainoksissa esiintyvät mallit, 2. mainosten visuaalinen ilme ja tausta ja 3. mainoksissa käytetyt myytit, metaforat ja metonymiat. Mainoksessa esiintyvän mallin ulkoinen olemus on yksi keino vaikuttaa nuoreen äänestäjään. Mallin ulkonäkö, asento, ilme ja vaatteet voivat tarjota nuorelle mainoksen lukijalle samastumisen kokemuksia. Mallien esittämät hahmot luovat kuvaa äänestämisestä iloisena ja katu-uskottavana, mutta myös hämmennystä ja kysymyksiä herättävänä tapahtumana. Mallien ohella nuoreen äänestäjään pyritään vaikuttamaan mainosten visuaalisella ilmeellä. Mainoksen kuvateksti, taustaväri ja visuaalinen yksinkertaisuus pyrkivät herättämään nuoren äänestäjän mielenkiinnon. Tutkimusaineistoni analyysi osoitti myyttien merkityksen mainosten vaikuttamiskeinoina. Mainoskampanjassa esiintyvät miesmallit on kuvattu eräänlaisiksi arjen sankareiksi, jotka ovat saaneet vaikutteita niin Raamatusta, kaunokirjallisuudesta kuin populäärikulttuuristakin. Mainoksissa esiintyvät nuoret tytöt on puolestaan kuvattu vailla välimuotoja, kahden ääripään edustajina. Mainoksissa esiintyvä tyttö on joko toimelias tai passiivinen, muttei sankarillinen. Myyttien lisäksi mainokset pyrkivät vaikuttamaan nuoreen mainoksen lukijaan erilaisten metaforien ja metonymioiden avulla. Metaforat ja metonymiat olivat sekä verbaalisia että visuaalisia. Mainoksissa käytetyt metaforat syntyivät mm. sanontojen ja erilaisten äänestämistä tarkoittavien käskyjen varaan. Metonymiat puolestaan pyrkivät esittämään äänestämisen nuorta hyödyttävänä ja voimaannuttavana tapahtumana. Mainokset välittivät kuvaa arkisesta, trendikkäästä ja välittävästä kirkosta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttava edelläkävijä. Mainosten analysointi osoitti kirkon mainostajana olevan myös perinteinen ja varovainen. Mainoskuvat pyrkivät luomaan mielikuvaa äänestämisestä rohkeana, itsenäisenä ja ennen kaikkea aikuismaisena valintana. Tutkimustulosteni perusteella voidaan todeta, että seurakuntavaaleissa äänestäminen kuvattiin kampanjan mainoskuvissa nuoren askeleeksi kohti aikuisuutta. Äänestäminen nähtiin aikuistumisena sekä nuoren kykynä kantaa vastuuta itsestään ja kanssaihmisistään.
-
(2018)In this research I analyzed how music is described in Tove Jansson's moomin books. I also analyzed descriptions of music as an element of characterization. Many researches concerning moomin books have been done earlier. Earlier research points out that music has a significant role in the world of moomins and in the life of moomin characters. Analyzing music as an element in characterization was however recent opening to the field of research. I chose four moomin books to be my main material because there were clearly most of descriptions of music in these books. My material were Comet in Moominland, Moominland Midwinter, Tales from Moominvalley and Moominvalley in November. Most of descriptions of music played role in characterizations of Snufkin, Fillyjonk and Too-ticky, so I focused on these characters. I used content analysis based thematic approach as my method when finding answer to the question how music is described in moomin books. With the help of close reading, I tried to find out how characters are constructed with music. In this research it found out that music is described in Tove Jansson's moomin books with songs and lyrics, with descriptions of instruments and with descriptions of tunes and notes. Songs and lyrics constructed character of Too-ticky by telling Too-ticky's accepting attitude towards the uncertainty that exists in the world. Songs and lyrics didn't significantly construct character of Snufkin. There were lots of different instruments in moomin books but the only instrument which constructed characters in a significant way was the mouth-organ. The mouth-organ constructed character of Snufkin by showing his features and emotions. The mouth-organ constructed character of Fillyjonk by acting as the symbol of creativity and balance. In this research also the nature was considered as an instrument. Snufkin heard his longing of freedom and loneliness in the sound of the nature. Tunes and notes told about Snufkin's inner conflict between loneliness and communality. Tunes and notes also described Snufkin's process of composing. That process of composing personificated as a little creature called Teety-woo in The Spring Tune- short story. Tunes and notes constructed character of Fillyjonk in the way that they took her to the new levels of her identity.
-
(2019)Tutkimuksessa tarkastellaan äänettömän viestinnän, tunneälyn ja intuition suhdetta keskenään ja niiden luomaa merkitystä asiantuntijaorganisaation arjessa myös yksittäisinä toimintoina. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia kokemuksia liittyy nykyiseen johtajuuden paradigmaan ja erilaisiin johtamismalleihin, sekä analysoidaan odotuksia, joita äänettömälle johtajuudelle nykyhetkessä luodaan. Tutkimuskysymykset tässä pro gradu -tutkielmassa ovat seuraavat: mistä tekijöistä äänetön johtaminen muodostuu, minkälaisissa tilanteissa äänetöntä johtamista ilmenee ja miten sitä pyritään osoittamaan sekä miten äänetön johtaminen koetaan organisaatiossa ja minkälaista johtajuuden paradigmaa nämä odotukset heijastavat? Haastetta johtamisen, johtajan kommunikoinnin sekä tunneälyn tutkimisen osalta lisää se, että yritysten organisaatio- ja johtamismallit eivät ole tänä päivänä rakenteellisesti niin selkeitä kuin ne olivat vielä 1990- tai 2000-luvuilla. On paljon asiantuntijaorganisaatioita, joissa henkilöllä voi olla hetkellisesti useita esimiehiä, koska hän osallistuu useisiin eri projekteihin tai asiakastoimeksiantoihin. Tutkimusmenetelmä perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusaineiston muodostaminen tapahtui viidessä teemahaastattelussa, joita tein sekä johtavassa asemassa että johdettavina olevien henkilöiden kanssa. Teemahaastatteluissa keskustelua ohjasi avoin haastattelurunko. Tutkielmassani selvitän niitä merkityksiä ja koettuja tunteita, joita äänetön johtaminen ihmisissä synnyttää niin johtajan kuin johdettavan näkökulmasta. Analysointimetodini on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa johtamisen teoriat ja mallit ovat apunani, mutta analyysivaiheessa tekemäni tulkinnat eivät suoraan perustu mihinkään teoriaan tai malliin. Analyysivaiheessa teoriat toivat omaan ajatteluuni lisää ymmärrystä, jolloin analyysivaihe mahdollisti uusien tulkintojen synnyn. Tutkimuksen analyysivaiheeseen valitsin esimerkkejä tiedostamattomista ja äänettömistä ominaisuuksista sekä tavoista, joita nykypäivän hyvän johtajuuden ajatellaan edellyttävän. Tutkielman tulokset osoittavat, että äänetön johtajuus muodostuu asiantuntijoille näkyvästä ja näkymättömästä johtajuuden osioista. Äänetön johtajuus ei siis tarkoita vain näkymätöntä ja sanatonta johtajuutta. Johtajat ja asiantuntijat tiedostavat äänettömään johtajuuteen sisältyvän paljon myös näkyvää johtajuutta, jossa siinäkään ei välttämättä tarvitse käyttää sanoja. Näkyvä johtajuus on kaikkea sitä, minkä asiantuntijat voivat nähdä, esimerkiksi eleet, ilmeet, esiintyminen; johtajan fyysinen läsnäolo. Äänetön johtajuus on tutkimukseni mukaan asiantuntijaorganisaatioissa jatkuvasti läsnä ja haastateltavien mukaan äänettömän johtajuuden tärkein tavoite on kaikenlainen luottamuksen osoitus asiantuntijoille. Aineiston mukaan asiantuntijat odottavat nykypäivän johtajan jakavan vastuuta ja vapautta sekä edistävän hyvinvointia, mikä voi viitata siihen, että seuraava johtajuuden paradigma on markkinarationalismin ja työhyvinvoinnin risteytys.
-
(2018)Study aims. Human voice is the main element of speech and a tool of self-expression. Thus, a disordered voice may have a major impact on a person’s life. So far the research of subjective experiences of voice disorders carried out via qualitative methods has been scarce. Yet these methods enable an in-depth examination of the phenomenon that may expand our understanding of voice disorders as a field of logopedics. The aim of this study was to increase knowledge about voice disorders by examining how the effects of voice disorders may be seen in everyday life. The focus was in functioning, participation, coping strategies and emotional experiencing of voice disorders. Methods. The study is a multi-case study based on semi-structured theme-interviews. The interviewees were recruited in June and July 2016 from the HYKS Phoniatric Outpatient Clinic, where they were treated. Altogether seven persons, aged from 44−64, took part in the study: one man and six women. Each person was interviewed once. The data analysis was done by using thematic analysis and theory-based content analysis. Results and conclusions. Voice disorders had clear negative impact on functioning and participation. The hamper resulted from physical features of voice together with situational features. Participation was also affected by the action of communication partners and the interviewees’ own reactions towards their voice and difficult situations. Voice disorders required both functional and emotional adjusting to the changed voice. Experience was that voice disorders hindered communication, self-expression, social and professional life as well as free time activities. They were also emotionally straining and negatively impacted the mood. Voice was also related to interviewees’ thoughts about themselves. Altogether voice disorders affected life comprehensively restraining normal everyday life. This study shows that there are notable similarities in the voice disorder experiences, however the value given to these experiences depends on how individuals evaluate their effect. The clinical merit of this study is that it emphasizes the significance of processing the emotional aspects of voice disorders and it encourages to take those aspects, as well as the used coping strategies, into account more carefully than they are in current voice rehabilitation.
-
(2020)Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.
-
(2023)Äänimerkkien rekisteröinti EU-tavaramerkiksi on ollut jo pitkään mahdollista. EU-tavaramerkeistä säädetään asetuksella. Ennen nykyisen tavaramerkkiasetuksen voimaantuloa EU-tavaramerkeiltä vaadittiin graafista esitystapaa. Äänimerkkien kohdalla graafisen esitystavan vaatimus oli aluksi hankalaa täyttää, mutta lopulta siinä onnistuttiin täydellisten nuottiviivastojen ja sonogrammien avulla. Sittemmin vanhan tavaramerkkiasetuksen graafinen esitystapa on korvattu selkeyden ja täsmällisyyden vaatimuksella eli äänimerkit, kuten muutkin tavaramerkit, tulee kyetä esittämään EU:n tavaramerkkirekisterissä tarpeeksi selkeällä ja täsmällisellä tavalla, jotta suojan tarkka kohde pystytään yksilöimään. Tämä tarkoittaa äänimerkkien osalta sitä, että ne voidaan esittää rekisterissä äänitiedostoina. Äänimerkkien rekisteröintiin liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Erottamiskyvyn vaatimuksella tarkoitetaan sitä, että merkin avulla tulee kyetä osoittamaan sillä suojatun tavaran tai palvelun kaupallinen alkuperä. Erottamiskyvyn vaatimuksen täyttäminen voi toisinaan olla äänimerkkien ollessa kyseessä haasteellista. Tutkielmassani pureudun erityisesti erottamiskyvyn vaatimukseen äänimerkkien näkökulmasta. Kategorisoin äänimerkit kolmeen eri lajiin ja pyrin tarkastelemaan erottamiskyvyn vaatimuksen täyttymisen edellytyksiä kunkin kategorian osalta erikseen. Äänimerkki ei saa olla liian tavanomainen ja unohdettavissa oleva, mutta toisaalta se ei voi olla liian pitkä ja monimutkainenkaan. Äänimerkki, kuten muutkin tavaramerkit, voivat lisäksi saavuttaa erottamiskyvyn käytön kautta. Näiden teemojen lisäksi tutustun lyhyesti tavaramerkin ja tekijänoikeussuojan tuottamaan päällekkäiseen suojaan.
-
(2021)Aims of the study. Actors, singers and other professional voice users are at a high risk of experiencing voice problems during their careers. The biggest reasons for this are heavy vocal load and the voice user’s internal and external factors. Voice professionals’ voice problems are common, even though the awareness of vocal health and the knowledge and the use of voice care are good. This study aims to map self-reported voice problems and the occupation-spesific special features of voice use in adult voice actors working in Finland. The aim of the survey was to find out what kinds of vocal symptoms exist and how they affect the voice actors’ psycho-social well-being. Moreover the prevalence of risk factors and their connection to voice symptoms was searched. Voice actors’ voice care was also mapped. The aim of this study is to create new knowledge of an unresearched occupation. Methods. The research material was collected using an electronic survey. The survey was created for this research. The survey consisted of research-spesific sections and included both validated sections that had been translated to Finnish (Screen11 and Voice Handicap Index) and sections that were created for this research. In the survey there were both open and closed questions. 24 voice actors answered the questionnaire. The analysis of the research material was done with SPSS. In the qualitative analysis the questions were typificated, compiled to statistics and example answers were chosen. The statistic analysis was used to find out the prevalence of certain phenomena. Saphiro-Wilk normality test was conducted and on basis of the results correlations and the non-parametric Mann-Whitney U -test were chosen over parametric tests. These tests aimed to find out the connections of dependent and independent variables. Results and conclusions. The participating voice actors didn’t report having voice problems within the 12 month period under consideration. Thus voice problems didn’t affect the participants’ experince of psycho-social competence. Other questions, however, revealed a prevalence of 79,2% voice problems. There was no connection of risk factors, such as using demanding voice qualities, to vocal symptoms or the psycho-social experince. Voice actors had searched for and had reseived help from professionals, such as phoniatrists and speech therapists. The experiences of the benefits varied. Nearly all given voice care means were in use. Because the research material was limited and the survey would need some adjustment, more research is needed. This research offers some guidelines in the study of voice actors’ voice problems, but on basis of this research conclusions or generalisations of the prevalence of voice problems or risk factors can’t be made.
-
(2022)Tässä tutkimuksessa esitän matemaattisen mallin kuulohavainnossa syntyvien ääniobjektien kuvaamiseen neliulot-teisessa topologisessa avaruudessa. Aluksi analysoin kolmea musiikkiesimerkkiä niiden havaittavien ulottuvuuksien kautta. Musiikkiesimerkit ovat lyhyet katkelmat teoksista Syrinx (Debussy 1913), jousikvartetto nro. 12 op. 127 (Beethoven 1825) sekä Les objets obscurs (Parmerud 1991). Tarkoituksena on saavuttaa ymmärrys ääniobjektista moniulotteisena havaintona sekä luoda käsitteistö tutkimuksen jatkoa varten. Ääninäytteitä käsittelen kuulomaise-ma-analyysin, spektromorfologian ja ääniobjektin aikaskaalojen näkökulmista havaintoanalyyttisesti ja käsitteellisesti. Käytän havainnoivina menetelminä kriittistä kuuntelua ja signaalianalyysia. Erottelen ja raportoin näistä ääninäytteistä kaikki kuuloaistilla havaittavat eriytyneet ääniobjektit. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa luon itse siniäänistä koostuvan ääniobjektin. Tätä ääniobjektia analysoin ensimmäisen analyysiluvun metodologian ja käsitteistön puitteissa. Lisäksi taulukoin objektin MIDI -datasta datajoukon. Näitä havaintorakenteellisen analyysin tuloksia ja datajoukkoa käytän aineistona kolmannessa analyysivaihees-sa. Tämän aineiston avulla yhdistän äänihavainnon, ääniobjektin ja siihen liittyvän analyyttisen käsitteistön tutkimuksen matemaattiseen ulottuvuuteen, eli topologiseen kuvaukseen. Kolmannessa analyysivaiheessa luon tästä itse tuotetusta ääniobjektista topologisen representaatiomallin. Ensin käsittelen itse tuotetun ääniobjektin havaintorakenteellista jäsentymistä joukko-opin näkökulmasta. Eli sitä, mitkä havaintorakenteellisten yksiköiden väliset suhteet ovat joukko-operaatioiden, kuten yhdisteen, leikkauksen ja erotuksen näkökulmista. Sen jälkeen esittelen sen neliulotteisen topologisen avaruuden, jossa ääniobjektien representaatio mahdollistuu. Lopuksi kuvaan itse tuotetun ääniobjektin havaintoperusteisen rakenteen topologisesti aiemmin luodussa neliulotteisessa avaruudessa. Tutkimuksen tuloksena voin sanoa, että tämä topologinen malli vaikuttaa toimivalta äänitapahtumien havaittujen ulottuvuuksien kuvaamiseen. Tämä malli voi toimia lähtökohtana laskennallisen musiikkianalyysimenetelmän kehityksessä.
-
(2022)Musiikin jakelu- ja kulutusympäristön muutos on ulottanut vaikutuksensa nykypäivän äänitepiratismin harjoittamisen muotoihin. Viime vuosina niin kutsutun suoratoistorippauksen (stream ripping) suosio on ollut maailmanlaajuisesti nopeiten kasvussa. Luvaton tekijänoikeudella suojatun materiaalin jakelu ja hyödyntäminen tarkoittaa suoraa tulonmenetystä oikeudenhaltijoille, ja edelleen koko musiikkialalle. Tekijänoikeussääntelyn keinoin on pyritty niin selventämään musiikin laillisen kuluttamisen rajoja kuin takaamaan oikeudenhaltijoille tietynasteinen oikeussuojan taso. Euroopan unionin lainsäädännössä on luotu pohja yleensä tuomioistuimen toimesta annettavalle estomääräykselle, joka kohdistetaan internetvälittäjään. Estomääräyksen nojalla välittäjä on velvollinen estämään pääsyn yhdelle tai useammalle estomääräyksessä yksilöidylle verkkoalustalle. Oikeudenhaltijan turvaksi säädettyjen oikeussuojakeinojen kehittämisen lähtökohdat ovat rajalliset, mikä näkyy myös estomääräyksen antamista edeltävässä edellytysharkinnassa; Huomioitavana on ainakin perusoikeuksien välinen tasapaino, muut intressiryhmät etuineen, ja mahdollisesti eri oikeusjärjestyksien erot. EU-sääntely luo vähimmäisvaatimukset jäsenvaltioiden estomääräyskehykselle. Vaikka kansallinen implementointi on tapahtunut usein hyvin sanatarkasti ja ilman tarkentavaa sääntelyä, on jäsenvaltioiden estomääräyskäytäntöjen silti kritisoitu eroavan toisistaan hyvinkin paljon. Tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksin tekijä tai hänen edustajansa voi hakea EU-lainsäädäntöön perustuvaa estomääräystä nykypäivän verkkopiratismitapauksissa. Tutkielman keskiössä on Tekijänoikeuslain (404/1961) 60 e §:n mukaisen estomääräysmenettelyn edellytysten tarkastelu. Tämän ohella täydentäviä huomioita tehdään niin muiden jäsenvaltioiden kuin kolmansien maiden estomääräyskäytäntöihin liittyen. Tutkielman tarkoituksena on ottaa kantaa siihen, kuinka tehokkaana oikeussuojakeinona estomääräys on nähtävissä nykymuotoista äänitepiratismitoimintaa vastaan.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tausta ja tavoitteet. Transnaisten ääni on usein ristiriidassa heidän sukupuoli-identiteettinsä kanssa. Miehekäs ääni aiheuttaa turhautumista ja tyytymättömyyttä omaan ääneen. Puheterapian asiakasryhmänä transnaiset ovat uusi tulokas ja naisellistavasta ääniterapiasta on tehty Suomessa hyvin vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko ääniterapialla vaikuttaa transnaisten äänen piirteisiin. Tutkittavat äänen piirteet ovat spontaanipuheen perustaajuuden keskiarvot, minimi- ja maksimiarvot sekä vaihteluväli. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan siihen, onko ääniterapialla vaikutusta transnaisten spontaanipuheen keskimääräiseen perustaajuuteen, perustaajuuden vaihteluväliin tai minimi- ja maksimiarvoihin. Lisäksi pyritään selvittämään, onko taustatekijöillä vaikutusta transnaisten perustaajuusarvojen muutoksiin. Menetelmät. Tutkittavat olivat suomenkielisiä transnaisia (n=6), iältään 22¬–50 vuoden väliltä. Tutkittavat saivat interventiona ääniterapiaa (terapiajakson pituus ka 3) yksilökäynteinä. Tutkittavilta äänitettiin spontaanipuhenäytteet ennen ja jälkeen interventiojakson. Lisäksi tutkittavien äänestä kerättiin tietoa taustakyselyllä ja Transwoman Voice Questionnaire -kyselyllä. Tutkittavien äänen piirteitä ennen ja jälkeen analysoitiin Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä. Lisäksi taustamuuttujien vaikutusta perustaajuusarvojen muutokseen tarkasteltiin korrelaatiokertoimien ja sirontakuvioiden avulla. Tulokset ja pohdinta. Yleisellä tasolla tutkittavien spontaanipuheen keskimääräinen perustaajuus nousi, mutta tilastollisesti merkitsevää tulosta ei löytynyt. Viidellä tutkittavasta kuudesta perustaajuus nousi (tutkittavat 1,4,5,6 ja 7) ja kolmella perustaajuus nousi sukupuolineutraalille alueelle (145-165 Hz) (tutkittavat tutkittavat 4, 6 ja 7). Perustaajuuden vaihteluvälissä tapahtuneet muutokset olivat vaihtelevia, mikä on samassa linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Taustatekijöiden vaikutuksista intervention lopputulemaan löytyi muutama tilastollisesti merkitsevä tekijä. Löydetty kohtalaisen voimakas negatiivinen korrelaatio terapian määrän ja puheen perustaajuuden minimiarvon välillä on poikkeava muissa tutkimuksissa löydetyistä yhteyksistä. Tutkittavat saivat tässä tutkimuksessa ääniterapiaa kuitenkin vähimmillään vain yhden kerran, joten luotettavien johtopäätösten tekeminen terapian määrän vaikutuksesta on vaikeaa. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että naisellistavan ääniterapian tulee olla yksilöllistä ja lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
-
(2020)Objectives and theoretical background: Traditionally, it has been considered that the relation between word and meaning is arbitrary, but this traditional view has been challenged. Sound symbolism refers to an association that links a word to its reference on perceptual or semantic level. Thus, the phonetic form of a word could serve as a cue for understanding the meaning of the word. Sound symbolic associations may have contributed to the evolution of language, as well as facilitate language and word learning. This study focuses on the association between a vowel sound and spatial distance, a phenomenon known as vowel-distance association. The goal of this study is to investigate, whether there is a sound symbolic association between vowel frontness, openness or roundness and spatial distance. Previous studies suggest that front vowels are associated with spatial proximity (close) and back vowels with spatial distance (remote). However, there is presumably only one experimental study that has confirmed such vowel-distance association, and it was conducted with English speaking participants, and vowel features were not properly controlled. This study aims to replicate the association in a new language group. With more efficient control of the basic vowel features, the study aims to clarify, whether vowel-distance association is merely based on vowel frontness or vowel openness and/or roundness as well. Methods: To investigate the role of vowel frontness, openness and roundness in vowel-distance association, this study utilized a novel behavioural setting. The experiment consisted of four blocks, and during each of these blocks, two distinct vowels were visually presented to the participant ([i] – [o], [i] – [æ], [ø] – [e] and [ø] – [o]). The participants (N = 25) were native Finnish speakers, and they were instructed to pronounce the presented vowel and simultaneously move their hand on a close or remote response button. Manual reaction times, vocal reaction times and acoustic parameters of the sound (F0, F1, F2, intensity) were recorded during the experiment. The reaction time data and the acoustic data were analysed with repeated measures ANOVA, and special attention was paid to the interaction effects of block, vowel and distance. Results and conclusions: The previously discovered vowel-distance association was only partially replicated in this study, and some of the results contradict with the idea that vowel-distance association is merely based on vowel frontness. In the first block of the study, back vowel [o] was associated with remoteness, but front vowel [i] was not associated with closeness. In the second block, open front vowel [æ] was associated with remoteness and closed front vowel [i] with closeness. In the third block, round front vowel [ø] was associated with remoteness, whereas unrounded front vowel [e] did not show any associations. In the last block, round front vowel [ø] was associated with remoteness and round back vowel [o] with closeness. Taken together, this study does not provide strong support for the vowel-distance association based on vowel frontness. Instead, the study suggests that vowel-distance association may be modulated by vowel openness and/or roundness, but further research on this topic is needed. This study also revealed a presumably novel finding that the distance of hand movement affects the intensity and fundamental frequency of vowel pronunciation.
-
(2024)Tutkimuksen tavoite: Fonologinen tietoisuus ja erityisesti sen osa-alue äännetietoisuus on yksi vahvimmin lukemaan oppimista sekä lukemisen vaikeuksia ennustavista tekijöistä. Fonologisen tietoisuuden harjoittelun on todettu kehittävän tehokkaasti lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää äännetietoisuuden intervention vaikuttavuutta fonologisen tietoisuuden ja lukitaitojen vahvistamisessa suomenkielisillä 3.-5. -luokkalaisilla lapsilla, joilla on ollut vaikeuksia lukemaan oppimisessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa kuvaa siitä, miten äännetietoisuuden taidot kehittyvät harjoituksen myötä jo lukemaan oppineilla lapsilla, sekä selvittää, miten kognitiiviset taidot (fonologinen tietoisuus, fonologinen lyhytkestoinen muisti, työmuisti ja yleinen älykkyys) ennustavat oppimista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimukseen osallistui 34 lasta, jotka satunnaistettiin interventioryhmään (n = 29) ja kontrolliryhmään (n = 14). Fonologinen tietoisuus kehittyi merkitsevästi enemmän äännetietoisuuden interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä (f = 0.35). Sen sijaan lukusujuvuuden, lukutarkkuuden tai oikeinkirjoituksen kehittymisessä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Tämä osoittaa äännetietoisuuden intervention olevan tehokas fonologisen tietoisuuden vahvistamisessa lapsilla, joilla on ollut vaikeuksia lukemaan oppimisessa. Kapea-alaisesti äännetietoisuuteen keskittyvä interventio ei kehittänyt merkitsevästi lukitaitoja, mutta interventio voisi olla lupaava myös lukitaitojen vahvistamisessa esimerkiksi yhdistettynä laaja-alaisempaan lukitaitojen harjoitteluun. Tämän tutkimuksen perusteella yksilölliseen taitotasoon mukautuva monimutkaisten äännetietoisuustaitojen harjoittelu vaikuttaa soveltuvan hyvin jo lukemaan oppineille lapsille. Äännetietoisuuden taitojen oppiminen eteni useimmilla lapsilla odotetussa järjestyksessä, mutta oppimisen nopeudessa oli huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Nopeampaa äännetietoisuuden oppimista ennustivat merkitsevästi fonologinen tietoisuus ja fonologinen lyhytkestoinen muisti. Siten lapset, joilla nämä taidot ovat vahvat, hyötyvät todennäköisesti enemmän tämänkaltaisesta interventiosta, kun taas taidoiltaan heikommat lapset saattavat tarvita intensiivisempää ja monipuolisempaa harjoittelua oppiakseen samat taidot. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia intervention vaikuttavuutta tarkemmin esimerkiksi lapsilla, joilla on todettu lukivaikeus tai selviä fonologisia vaikeuksia lukivaikeuden taustalla, sekä käyttää vertailuryhmänä aktiivista kontrolliryhmää.
-
(2021)Aims: The aim of this study was to test the feasibility of a new phonemic awareness test to study children who have potential problems in their reading skills. The children were second graders whose reading skills either had or had not caused worry at home or school. The phonemic awareness test was developed for investigating and providing intervention on phonemic awareness. This new method includes ten different ways to change phonemes in a word. We determined if some of these phonemic changes are better at separating the groups from each other and whether there are differences between the tasks in the degree of difficulty. In addition, the children were also tested with standardized neuropsychological tests that measure reading-related skills. The study was done completely remotely and one of its aims was also to get additional information on feasibility of neuropsychological testing in remote environments. Methods: 16 participants took part in the study. Eight of them were children whose reading skills had caused worry and other eight whose reading skills had not caused such worry. The study was done remotely using Zoom and the experiment took about 1-1,5 hours depending on how quickly the child completed the tasks. There were 11 tasks altogether, which assessed the child’s reading and writing skills and skills that can affect these, such as phonological skills, working memory and rapid naming. Results: The groups differed from each other almost in every standardized test and also in the new phonemic awareness test. In the new phonemic awareness test children who had caused worry on their reading skills got less points in every part, but the groups differed statistically significantly in five of them only. These five included changing the beginning or the ending of the word, diphthong, diphthong to long vowel and changing a vowel to a consonant. The degree of difficulty varied between the subtests of the phonemic awareness task, the pattern of performance being comparable in the two groups. Detecting differences between word beginnings and syllables was the easiest and detecting diphthong and vowel to consonant or consonant to vowel changes were the most difficult. These results are promising, suggesting that the phonemic awareness test could serve to identify problems in phonemic awareness in children whose reading skills are suspected to be poor. This study also suggested the feasibility of carrying out neuropsychological tests remotely.
-
(2020)Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella onomatopoeettisten ja deskriptiivisten ääntä ilmaisevien verbien ja niiden johdoksien käyttöä Hannele Huovin kirjoissa Urpo ja Turpo, Urpo, Turpo ja Ihanaa sekä Urpon ja Turpon joulu ja verrata niitä Mare Ollisaaren vironnoksiin. Tutkimusotteeni on vertaileva. Päätehtäväni on ottaa selvää, ovatko verbien käännökset myös onomatopoeettisia tai deskriptiivisiä. Sen lisäksi tarkastelen, millaisia vaihtoehtoja sanakirjat antavat. Käytän ennen kaikkea Nykysuomen sanakirjaa ja sieltä olen saanut varmistuksen sille, onko sana onomatopoeettinen tai deskriptiivinen. Sen jälkeen olen katsonut Suomi-viro-suursanakirjasta vironkielisen vastineen ja Viro-suomi sanakirjasta viron sanan suomenkielisen vastineen. Olen jakanut verbit ja niiden johdokset kolmeen ryhmään: ihmisen äänet, eläinten äänet ja luonnon ja muun ympäristön äänet. Jokaisesta ryhmästä olen muodostanut alaryhmiä äänen tuottajan tai ominaisuuksien perusteella. Analyysikappaleessa käytän sanakirjoja ja teen johtopäätöksiä ja kommentteja jokaisen sana-artikkelin lopussa. Arvioin käännöksen sopivuutta ja selvitän, onko kääntäjä käyttänyt sanakirjan vastinetta. Kolmesta teoksesta löytyi yhteensä 34 onomatopoeettista ja kaksi deskriptiivistä verbiä, yhteensä 36 verbiä. Mukana ovat myös verbien johdokset. Urpo ja Turpo -kirjoissa on tutkimani ilmiön esiintymiä kaiken kaikkiaan 52, joista yhdeksällä kerralla on kyseessä verbin johdos. Onomatopoeettisia verbejä on 39 ja deskriptiivisiä neljä kaikista esiintymisistä. Tutkimukseni päätavoitteena on selvittää, ovatko verbien vironnokset myös onomatopoeettiset tai deskriptiiviset. Tähän voin vastata myöntävästi, koska 36 verbistä vain kaksi kadotti onomatopoeettisuuden. Tutkimukseni osoittaa, että onomatopoeettisten ja deskriptiivisten verbien ja niiden johdoksien kääntäminen ei ole helppoa ja yksinkertaista, koska tulee ottaa huomioon monta asiaa. Esimerkiksi se, että sanan pitäisi sopia lauseeseen ja oikean sanan löytäminen saattaa olla työläistä prosessia, koska sanakirjat antavat monta vastinetta yhdelle verbille. Sanat voivat olla polyseemisiä, mutta niitä käytetään eri tapauksissa ja niillä on eri merkitys.
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan miten japanin ääntämistä käsitellään suomenkielisissä oppimateriaaleissa. Tutkimuksessa kartoitetaan, millainen asema ääntämisellä on oppikirjoissa ja millaisin termein sitä käsitellään, ja samalla pohditaan, onko käsittely riittävää ja johdonmukaista. Lopuksi pyritään myös antamaan ehdotuksia käsittelytapojen kehittämiseksi. Tutkimuksen materiaalina on käytetty kahdeksaa oppikirjaa, jotka on kaikki kirjoitettu alun perin suomeksi suomenkielisiselle opiskelijoille ja jotka kaikki ovat yleisesti saatavilla. Analyysitapana käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä, jolla arvioidaan oppimateriaalien ääntämiseen liittyvää sisältöä. Käsittelyssä huomioidaan myös oppimateriaaleihin mahdollisesti liittyvät äänitteet ja oppikirjoista löytyvät harjoitukset. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään ensin läpi ääntämisen teoriaa ja ääntämisen opetusta yleisesti kielitieteen ja opetustieteen näkökulmasta. Tässä osiossa esitellään esimerkiksi erilaisia teorioita siitä, millaiset asiat ääntämisessä ovat yleensä oppijoille vaikeita. Osiossa nostetaan esille esimerkiksi kielten eroja korostava kontrastiivisen analyysin hypoteesi sekä kielten samankaltaisuuksia korostava havaintoassimilaatiomalli. Seuraavassa osiossa kerrotaan japanin ja suomen ääntämisestä ja sen jälkeen vertaillaan kielten foneettisia järjestelmiä. Osiossa pohditaan vertailun ja teorioiden pohjalta, mitkä asiat japanin ääntämisessä mahdollisesti voisivat olla vaikeita tai helppoja suomenkieliselle oppijalle. Varsinaisessa analyysiosassa eritellään kategorioittain miten ääntämistä käsitellään oppikirjoissa. Analyysin perusteella ilmeni, että ääntämisen käsittely on melko vähäistä ja käsittelytapa sekä sen painopisteet vaihtelevat hyvin paljon kirjasta toiseen. Kielen ilmiöihin viittavissa termeissä esiintyy myös paljon vaihtelua. Analyysin, kielen oppimisen teorioiden ja kielten foneettisen vertailun perusteella käsittelylle on esitetty joitakin parannusehdotuksia, mutta on selvää, että aihe vaatii lisää tutkimusta. Erityisen tärkeää olisi tutkia, miten suomenkieliset oppijat todella ääntävät japania.
-
(2012)Description and terminology of sound symbolic vocabulary with special reference to Hungarian g-verbs and etymological dictionaries My study summarizes the developing research method and terminology of sound symbolic (i.e. onomatopoeic, expressive etc.) vocabulary in Finno-Ugrian linguistic tradition. The study is based on etymological dictionaries such as Finnish etymological dictionaries Suomen kielen etymologinen sanakirja (pt 1, 1955) and Suomen sanojen alkuperä (pt 1 and 3, 1992 and 2000), Hungarian etymological dictionary Etimológiai szótár- Magyar szavak és toldalékok eredete (2006) by Gábor Zaicz and Uralisches etymologisches Wörterbuch (pt 1, 1988). Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache (1989) by Friedrich Kluge is included for comparison to Indo-European linguistics. The other part of the study presents an analysis of Hungarian g-verbs. The Hungarian examples demonstrate one possible model of how sound symbolism works. My study shows that sound symbolic elements, phonesthemes are used in word formation of onomatopoeic words. Phonesthemes are sound sequences which have conventional sound symbolic meaning. Phonesthemes may represent semantically any human senses, not only the audition. Sound symbolic words i.e. words containing phonesthemes can have many kinds of origins. My study shows that onomatopoeia alone is not an etymological explanation.
-
(2017)Tutkielma käsittelee suomen kielen äänteellisesti motivoituneiden hyrsk-, tyrsk-, pyrsk- ja myrsk-pesyeiden merkityksiä. Näihin pesy-eisiin kuuluvia sanoja ovat esimerkiksi hyrsky, hyrskytä, hyrskähtää; tyrsky, tyrskytä, tyrskähtää; pyrskiä, pyrskähtää ja myrsky, myrskytä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia merkitysryhmiä pesyeiden sisällä muodostuu, miten merkitysryhmät jakautuvat pesyeiden kesken ja minkälaiset piirteet yhdistävät Cyrsk-pesyeiden merkitysryhmiä. Aineisto on kerätty Suomen murteiden sana-arkistosta. Aineisto ajoittuu pääasiassa 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Tutkielmassa käytetään murreaineistoa, koska se tuo odotetusti esille yleiskieltä enemmän lekseemejä ja laajemman merkityskirjon. Aineistona ovat Suomen murteiden sana-arkiston hyrsk-, tyrsk-, pyrsk- ja myrsk-alkuiset sanat, sanojen esimerkkilauseet ja merkityksenselityk-set. Tutkielmassa havaitaan, että hyrsk-, tyrsk-, pyrsk- ja myrsk-pesyeissä muodostuu melko selkeitä merkitysryhmiä ja että osa Cyrsk-pesyeiden merkitysryhmistä jakautuu useamman pesyeen kesken. Hyrsk- ja tyrsk-pesyeet jakavat keskenään eniten samoja merki-tyksiä ja myrsk-pesyeellä on vähiten yhteisiä merkityksiä muiden pesyeiden kanssa. Kaikissa Cyrsk-pesyeissä ilmaistaan veteen liittyviä merkityksiä, kuten veden, vesialueen tai aaltojen liikettä ja/tai ääntä. Lisäksi kaikissa pesyeissä ilmaistaan äänimerkityksiä, jotka eivät liity veteen. Muita keskeisiä useammassa kuin yhdessä pesyeessä toteutuvia merkitysryhmiä ovat esimerkiksi hyrsk- ja tyrsk-pesyeiden heilut-tamista ja nesteen käsittelyä ilmaisevat ryhmät sekä hyrsk-, tyrsk- ja pyrsk-pesyeiden ihmisen ilmaukset. Hyrsk-, tyrsk- ja pyrsk-pesyeissä ilmaistaan itkemiseen ja nauramiseen liittyviä merkityksiä, tyrsk- ja pyrsk-pesyeissä myös aivastamiseen ja yskimiseen liittyviä merkityksiä. Tutkielmassa osoitetaan, että on olemassa tiettyjä piirteitä, jotka usein yhdistävät hyrsk-, tyrsk-, pyrsk- ja myrsk-pesyeiden merkitys-ryhmiä. Cyrsk-alkuisilla sanoilla ilmaistaan suomen kielessä tyypillisesti sellaisia ilmiöitä, joihin liittyy jokin tai jotkin seuraavista piir-teistä: veden ääni ja/tai liike, katkonaisuus ja/tai edestakaisuus, rikkoutuminen, roiskuminen tai sinkoileminen, voimakkuus ja/tai vihaisuus. Lisäksi tutkielmassa tehdään huomioita Cyrsk-alkuisten sanojen äänteellisestä motivoituneisuudesta ja äännesymboliikasta. Huo-mioita tehdään muun muassa liikettä ilmaisevien merkitysten äänimotivaatiosta sekä [h]-, [t]- ja [p]-konsonanttiäänteiden ilmaise-mista merkitysvivahduksista.
-
(2017)Objective: There is known to be a strong connection between hand movements and speech in humans. This has emerged for example in experiments where subjects pronounce syllables and simultaneously move their arm either towards or away from their body. The subjects produce both the hand movement and the pronunciation of syllables the fastest when the direction of the movement and the syllable are congruent. The original explanation for this was that the sounds that are congruent with the push movement, like [i] and [t], are made by pushing the tongue forward as well. Likewise, the sounds that are congruent with the pull movement, like [a] and [k], are made by a pull movement of the tongue. The objective of this study is to take a more precise look at this so-called direction-sound effect. The aim is to examine whether the effect is really caused by the overlap of the motor representations of hand and tongue, like it was originally interpreted, or if it is caused by some properties of sounds other than their horizontal movement direction. Methods: The direction-sound effect was studied in five experiments. In each experiment the subjects were presented with two different syllables, from which the other was supposed to be congruent with push hand movements and the other with pull hand movements. The subjects read each syllable out loud and performed simultaneously either a push or pull movement with a joystick according to the colour of the syllable. Experiments 1 and 2 tested whether the direction-sound effect emerges with consonants. Experiments 3, 4, and 5 tested whether the effect emerges when the vowels differ in one of their properties. In experiment 3 the vowels differed in openness, in experiment 4 they differed in frontness, and in experiment 5 in roundedness. 19-20 subjects participated in each experiment. Results and conclusions. In experiments 3 and 4 the syllables pronounced by the subjects, and the direction of their hand movement, had a statistically significant interaction to the reaction times of both the hand movements and the pronunciation of the syllables. There was not a similar interaction in experiments 1, 2, or 5. According to the results, vowels [ø] and [i] are congruent with the push hand movement and vowels [o] ja [æ] with the pull hand movement. The direction-sound effect does not seem to emerge with consonants but only with vowels. With vowels the effect seems to emerge when the vowels differ in their frontness and possibly in openness, but not when they differ in roundedness. The results bring more knowledge about how the speech movements of different parts of the mouth are represented when pronouncing vowels and consonants. The results also shed more light on previous speculations about which kind of sounds are universally associated with words referring to different directions across different languages.
-
(2016)Objectives. The aim of the current study was to explore whether there is an association between phonological processing and neural auditory discrimination in 5–6-years-old children. Phonological processing is defined by the ability to recognize and modulate small units of words, like phonemes. Neural auditory discrimination is defined by brain's automatic and preconscious ability to discriminate changes in auditory stimuli. Both phonological processing and neural auditory discrimination are important factors in the language development and deficits in those factors are known to be related to many language impairments. Single studies have reported an association between phonological processing and neural auditory discrimination but this theme is not well studied. In addition to group differences, we also studied differences in the ability to discriminate different sound deviants. Methods. The sample consisted of 38 children, whose mean age was 5 years and 10 months. The study was executed by dividing children into two groups by Nepsy-II phonological processing scores and comparing these two groups with the amplitudes of the brain's mismatch negativities (MMN) and late discriminative negativities (LDN). The comparison was made with repeated measures analysis of variance. Brain's event-related potentials were recorded with multifeature-paradigm in which the stimuli were modulated by vowel, consonant, duration of the vowel, intensity and frequency. Results and conclusions. The results of this current study demonstrate that differences in the phonological processing can be seen in the neural auditory discrimination. Both MMN- and LDN-potentials were stronger in those children, whose ability to process phonemes was better. In MMN-potentials the group difference was only seen in frequency, vowel and consonant deviants, whereas in LDN-potentials group differences were seen across all deviant types. In this study the phonological processing seems to be associated particularly to stronger LDN-potentials, which can provide information about the cognitive processes related to LDN-potentials. No previous studies about the association between phonological processing and LDN-potentials are known to be done.
-
(2018)Tavoitteet. Ventraalinen sensomotorinen aivokuori (vSMC) on keskeinen puheen tuoton liikkeitä säätelevä alue, mutta sen tarkka hermostollinen järjestäytyminen on erityisesti äänteiden tuoton osalta edelleen epäselvä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vSMC:n äänteiden tuottoon liittyvää hermostollista järjestymistä terveillä koehenkilöillä ja selvittää, pystytäänkö navigoidulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (nTMS) saamaan esiin alueen hermostollinen järjestäytyminen vastaavasti kuin aiemmin suoraan aivokudoksen päältä tehdyillä tutkimuksilla. Stimulaatio häiritsee ohimenevästi mutta turvallisesti aivojen toimintaa. nTMS:n etuna on mahdollisuus löytää aivokuorelta alueet, jotka ovat kausaalisesti yhteydessä puheen tuottoon ilman invasiivista kraniotomiaa. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 5 koehenkilöä, joiden aivojen anatomisia rakennekuvia käytettiin TMS-stimulaation tarkassa kohdentamisessa. Kokeen aikana koehenkilöt lukivat ääneen näytöllä esitetyn tavun samalla, kun äänteiden tuottamista pyrittiin häiritsemään vasemman aivopuoliskon vSMC:lle kohdennetulla nTMS-stimulaatiolla. Yksittäisen koetilanteen aikana esiintyi kaksi tavua, joiden järjestys oli pseudorandomoitu, ja koetilanteiden järjestys oli kontrolloitu koehenkilöiden välillä. Tavut oli valittu suomen kielessä esiintyvistä äänneyhdistelmistä siten, että niissä esiintyvät äänteet tuotetaan eri ääntämispaikoissa ja eri artikulaatioelinten liikkein, jolloin pystyttiin tutkimaan kielen, leuan ja kurkunpään toiminnan säätelyä. Yhteensä tavuja oli 10 ja lisäksi koehenkilöt tuottivat kaksi nonverbaalia suun motoriikkaa edellyttävää liikettä. Tavujen ja nonverbaalien liikkeiden tuottolatenssi mitattiin äänittämällä. Kaikkia tuottoja oli 120 toistoa ja jokaista tuottoa edelsi neljän yksittäisen TMS-pulssin jono. Pulssi annettiin vSMC:n sisällä eri sijainteihin ja stimulaatiopaikan koordinaatit tallennettiin, jolloin pystyttiin määrittämään vSMC:n alueet, joiden stimulaatio hidastutti tuottoa. Tulokset ja päätelmät. Puheen tuottoon liittyviä ja nonverbaaleja artikulaatioelinten liikkeitä säädellään tämän tutkimuksen mukaan osittain toisistaan erillisillä vSMC:n hermosolupopulaatioilla. Säätelyyn osallistuvien alueiden sijainnissa oli koehenkilöiden välillä vaihtelua, mutta jokaisella koehenkilöillä äänneyhdistelmien tuotto hidastui joko osittain tai kokonaan toisistaan erotettavien alueiden stimuloinnista. Tavutuottoa hidastutti useamman alueen stimulointi vSMC:llä tavun sisällä sekä tavujen välillä vertailtuna. Tämän tutkimuksen mukaan nTMS on lupaava menetelmä vSMC:n artikulaation tuottoon liittyvän hermostollisen järjestäytymisen tutkimiseen.
Now showing items 88-107 of 33052