Browsing by Title
Now showing items 9687-9706 of 33052
-
(2017)Tutkielmassani tarkastelen apteekin reseptitiskin vuorovaikutusta. Tavoitteenani on selvittää, miten vuorovaikutuksen institutionaalisuus ilmenee eli millaiset arkivuorovaikutuksesta eroavat piirteet ovat apteekkiasioinnille tyypillisiä. Tarkasteluni kohdistuu asioinnin kokonaisra-kenteeseen sekä muihin institutionaalisuutta ilmentäviin piirteisiin: rutiinistuneisiin kysymyksiin, osallistujien roolien ilmenemiseen, termien käyttöön sekä puhuttelukäytänteisiin. Apteekki on asiointipaikkana omanlaisensa sekoitus kaupankäynnin ja terveydenhuollon diskursseja, ja se poikkeaa siten aiemmin asiointitutkimuksen kohteina olleista paikoista, kuten Kelasta, R-kioskista ja lääkärin vastaanotosta. Tutkimusmenetelmänäni on keskustelunanalyysi, ja teoriataustana hyödynnän aiempaa tutkimusta institutionaalisesta vuorovaikutuksesta, erityisesti asiointitilanteiden tutkimusta. Aineistonani on 5,5 tuntia litteroitua videomateriaalia, joka käsittää 58 vuonna 2015 resepti-tiskillä kuvattua asiointitilannetta helsinkiläisestä apteekista. Videoilla esiintyy 56 eri asiakasta ja kuusi farmasistia. Analyysi osoittaa, että reseptitiskin vuorovaikutuksesta voi muodostaa keskustelun ko-konaisrakenteen, joka koostuu tervehtimisestä, käynnin syyn esittämisestä, käynnin syyn kä-sittelystä ja keskustelusta sekä maksamisesta ja lopputervehdyksistä. Käynnin syyn käsittelyn ja lääkkeestä keskustelemisen toimintavaiheeseen kuuluvat lääkkeen määrästä, hinnasta ja käytöstä keskusteleminen, ja tämä jakso sallii ja sisältää kaikkein eniten variaatiota. Siten se onkin eniten arkivuorovaikutusta muistuttava toimintajakso. Kokonaisrakenteen alun ja lopun toimintajaksot ovat toiminnaltaan ja keskustelultaan paljon kiteytyneempiä ja toistuvatkin samankaltaisina asioinnista toiseen. Jo pelkästään se, että apteekin vuorovaikutuksen tyypillistä etenemistä on mahdollista kuvata tilanteesta toiseen toistuvana mallina ja kaavana, kertoo vuorovaikutuksen institutio-naalisuudesta. Institutionaalisuudesta kertoo myös toimintojen rutiinistuminen, jota kuvaan kahden kiteytyneen kysymyksen avulla. Institutionaaliselle vuorovaikutuksella ominaiset osanottajien toisistaan eroavat roolit ja keskinäinen epäsymmetria ovat nähtävissä siinä, miten farmasisti viittaa itseensä itsenäisenä toimijana ja instituutionsa jäsenenä sekä siinä, miten eri tavoin osanottajat käyttävät termejä. Myös osanottajien käyttämien puhuttelumuotojen voi katsoa olevan epäsymmetrisiä. Siinä missä asiakkaat usein sinuttelevat, käyttävät farmasistit implisiittisiä puhuttelun keinoja sekä pronominitonta teitittelyä.
-
(2021)This study aims to analyze institutional change and transparency practices of the National Audit Office of Peru (NAO), whose job is to promote accountability in public administration but paradoxically faced an accountability crisis in 2017. This study analyzes the combination of logics of explanation that fostered the changes in the NAO during 2010 to 2020, and the role of transparency practices in institutional change. This study answers two research questions about the logics of explanation that were decisive to promote institutional change and the role of transparency in institutional change at the National Audit of Peru during the ten-year study of 2010-2020. In that regard, this theory-based qualitative research is based on institutional change theories and the four logics of explanation proposed by Vivien Schmidt: institutional design, evolutionary, appropriateness, and communication, the perceptions of seven decision-makers, managers, authors, or participants who worked during the time of the study frame of ten years, plus the analysis of statistical data. Since only one logics of explanation cannot explain the changes, a combination of the four logics of explanation were necessary. Each of the logics of explanation merge with thematical axis proposed after coding the interviewees' perspectives to explain how the changes were produced and the role of the transparency practices that fostered the changes within an accountability public institution between 2010 2020. Moreover, theories of accountability, trustworthiness, transparency and communication are presented to answer the research questions. This study uses the content analysis method and other qualitative research tools such as document review, website review, and information from the organization, which is of public domain. Finally, the conclusions of this study show that the combination of the four logics of explanation was crucial for the changes at the National Audit Office, and the practices of transparency were effects of those changes.
-
(2015)Tutkielmassa selvitetään, miten institutionalisoituneet regulatiiviset, normatiiviset ja kulttuuris-kognitiiviset tekijät rajoittavat verkostomaista poikkihallinnollista yhteistyötä Suomen ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Verkostot ovat kasvattaneet merkitystään julkishallinnon yhtenä hallintakeinona, sillä yhä monimutkaisemmat ja globaalimmat ongelmat eivät sovi perinteiseen politiikkasektorijaotteluun, vaan vaativat poikkihallinnollista toimintaa. Verkostomaisen poikkihallinnollisen yhteistoiminnan rakentaminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta, kuten Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan ääneen lausutut ongelmat osoittavat. Tutkielmassa tarkastellaan yhteistyöongelmia verkostoteorian sekä sosiologisen institutionalismin avulla niiden tarjotessa hedelmällisen viitekehyksen organisaatioiden poikkihallinnollisen yhteistyön lähtökohtien tutkimiseen. Tutkielman aineistona on 9 teemahaastatteluna toteutettua asiantuntijahaastattelua. Haastateltavat on valittu lumipallomenetelmän avulla ja he edustavat keskeisiä Suomen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan osallistuvia organisaatioita. Sosiologisen institutionalismin alle sijoittuva Richard W. Scottin jaottelu regulatiivisiin, normatiivisiin ja kulttuuris-kognitiivisiin tekijöihin toimii teorialähtöisen sisällönanalyysin perustana, mutta aineiston tulkintaa ei ole rajattu vain teorialähtöisen kategorisoinnin mukaisiin havaintoihin, vaan tutkimusasetelmasta johtuen aineiston ja teorian välinen vuoropuhelu on myös mahdollistettu. Haastatteluaineiston perusteella havaitaan, että Suomen ihmiskaupan vastaista poikkihallinnollista yhteistyötä rajoittavat osaltaan regulatiiviset, normatiiviset sekä kulttuuris-kognitiiviset tekijät. Regulatiivisista tekijöistä lainsäädännön merkitys nousee ylitse muiden sen toimiessa julkishallinnon organisaatioiden perustana. Ihmiskauppatapauksissa useat eri hallinnonalojen sovellettavaksi tulevat lait vaikeuttavat yhteistoimintaa samalla kun rikoslain ensisijaistuminen asettaa rikosprosessin keskiöön. Lainsäädännön merkitys heijastuu myös normatiivisissa ja kulttuuris-kognitiivisissa tekijöissä. Normatiivisuus näyttäytyy erityisesti tontti- tai reviiriajatteluna. Toimijat haluavat pitää kiinni omasta toimivallastaan ja siksi valloilla on ollut sanaton sopimus organisaatioiden välisten rajojen kunnioittamisesta. Kulttuuris-kognitiivisista tekijöistä merkittävimpänä näyttäytyvät asenteet. Epäilevä suhtautuminen ihmiskauppaongelmaan sekä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ovat selviä verkostomaista yhteistyötä rajoittavia tekijöitä. Jaottelun ulkopuolelta esiin nousevat lisäksi resurssit keskeisenä poikkihallinnollista yhteistyötä vaikeuttavana tekijänä. Regulatiiviset, normatiiviset ja kulttuuris-kognitiiviset tekijät ovat myös merkittävässä roolissa ihmiskauppaongelman määrittelyssä sekä toimijoiden ja keinojen valinnassa. Institutionalisoituneet tekijät rajoittavat siis selvästi Suomen ihmiskaupan vastaista poikkihallinnollista yhteistyötä. Havaitut tekijät heijastelevat perinteistä suomalaista hallintomallia ja painottavat legalistisuutta. Tutkielma osoittaa institutionalisoituneiden tekijöiden voivan osaltaan vaikeuttaa poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta ei suinkaan poissulje myös muiden tekijöiden mahdollista vaikutusta yhteistoimintaongelmiin.
-
(2012)The topic of the thesis is to understand how collaboration between Finnish municipal theatres and independent dance companies is challenged by differences in institutional pressures and conventions of operation. With the help of institutional theories on organizational fields, collaborative planning and conventions of art worlds the topic is approached with one main research question and three sub-questions. The main research question is: How do institutional pressures and conventions of operation challenge collaboration between Finnish municipal theatres and independent dance companies? This includes following sub-questions: How do cultural policy and public funding define the context of operation for municipal theatres and independent dance companies? What kind of institutional pressures does the context of operation place upon the two types of art organizations? What kind of conventions do institutional pressures maintain for defining the function, repertoire and relations of the two types of art organizations? Institutional theories on organizational fields and art worlds are applied for understanding how organizations' actions are both constrained and enabled in certain environments. Theory of collaborative planning provides a background for regarding what needs to be considered when embarking upon collaboration, and what kind of issues may rise as challenges when aiming for mutual agreement between partners coming from different organizational contexts. In collaboration, the fact that people's ways of acting and thinking in an organization are linked to certain context, cannot be ignored. According to the theories of organizational fields, this context includes institutional coercive, mimetic and normative pressures. Additionally, in art worlds the production of art works often follows existing conventions, which enable faster and cheaper realization. Applying these theories it is considered that institutional pressures maintain certain established production conventions in municipal theatres and independent dance companies. Furthermore, both institutional theories consider that the actions of state such as legislation and public funding, steer organizations operations in a field. By combining the theories it is assumed that cultural policy and public funding define different contexts of operations for municipal theatres and independent dance companies. The contexts of operations include different institutional pressures which maintain the established ways of operation, in other words conventions. When the conventions defining the function, repertoire and relations of the two types of art organizations differ significantly, collaboration might be experienced too challenging, as it would demand changes in the conventions of operation in both organizations. The study is conducted as qualitative interview research. The material is provided by semistructured interviews and their transcriptions. The sample of the research is formed by the directors of municipal theatres and independent dance companies. Interviewees are selected from four different municipal theatres and independent dance companies around Finland. The material is analyzed with qualitative methods such as thematizing, clustering and noting relations between variables. As a result of the analysis different established conventions defining the function, repertoire and relations of municipal theatres and independent dance companies are presented. The results also indicate that cultural policy and public funding produce the strongest coercive and mimetic pressures for the operations of these art organizations. Additionally, how they have been addressed in cultural policy through the years creates normative pressures for their operations. The pressures maintain different conventions of operation. The differences in these conventions place challenges for developing more formal forms of collaboration between the two types of art organizations as changing them is difficult in financially insecure situations. Changes in institutional pressures would demand changes in cultural policy and public funding as well as in the structures and practices of municipal theatres and independent dance companies. On the other hand, this does not mean that collaboration between the two types of art organizations could not be realized. Acknowledging institutional pressures and how they influence organizations operations, what kind of conventions they maintain, provides a basis for considering how existing conventions could be changed in collaboration. Realizing what lies behind organizations operations helps to overcome challenges and disputes in collaboration, and enables development of new ways of operation. However, still the most important factor in collaboration between municipal theatres and independent dance companies is that both have interest and desire for it. Through collaboration these organizations have possibility to respond to institutional pressures which cultural policy and public funding produce.
-
(2021)Kommersiella avtal med en lång framtidsutsikt har en förhöjd risk för förändrade omständigheter som kan orsaka konflikter mellan avtalsparter. I en sådan situation är viktigt för parterna att lösa denna konflikt på ett sätt som möjliggör ett fortsatt avtalsförhållande. Tidigare rättslitteratur klarlägger medlingens karaktärsdrag, fördelar och utmaningar, samt i viss mån de olika modellreglerna parterna kan använda sig av. Det råder ändå brist på material om dessa aspekter från perspektivet av konfliktparterna i ett långvarigt kommersiellt avtalsförhållande, samt vilka medlingens huvudsakliga rättsverkan är. Syftet med denna avhandling är att framlägga och analysera de huvudsakliga aspekter som kommersiella konfliktparter bör överväga när de argumenterar för och emot ändamålsenligheten av institutionell medling som konfliktlösningsmetod. Denna undersökning möjliggör besvarande av frågan om institutionell medling är ändamålsenligt i en kommersiell konflikt, särskilt med beaktan av strävan efter ett fortsatt avtalsförhållande. I arbetet används den rättsdogmatiska metoden. Eftersom institutionell medling till stor del genomförs utanför lagen, består de främsta källorna av rättslitteratur och medlingsinstitutioners modellregler och -avtal. Både inledandet och avslutandet av medling har genom arbetet visat sig ha flera rättsverkan, bland annat på möjligheten att avsluta medling och inleda övrig konfliktlösning, att stadfästa ett förlikningsavtal och göra det verkställbart samt medlingens sekretess. Parterna kan avtala om flera av dessa faktorer inom ramen för medlingens flexibilitet och parternas självbestämmanderätt, vilket är en stor fördel. En annan fördel är medlingens erbjudande av en möjlighet att skräddarsy förfarandet enligt parternas intressen och behov samt att själva skapa en framtidsfokuserad lösning. Detta talar för medling som en god konfliktlösningsmetod, så länge som dess utmaningar, bland annat osäkerhet och bristande rättssäkerhet, tas i beaktan. Detta förblir ändå endast spekulation om inte medling ökar i användning, så att vägledande praxis skapas och involverade parter får kunskap om förfarandet. Eftersom det inte är lagstiftning som styr medling, lär praxis och kunskap främst uppkomma genom en faktisk användning av medling.
-
(2019)Sustainability transitions literature addresses societal challenges relating to sustainability and offers alternative visions as solutions. Transition of the energy system is central in mitigating climate change and attaining sustainability. District heating is a fundamental part of the Finnish energy system, and the majority of heat is produced with fossil fuels. This case study investigates the low temperature and two-way district heating experiment of Skanssi in Turku. Transitions evolve from local experiments i.e. niche innovations, which propose visions of sustainable alternatives. The implementation and diffusion of these alternatives is challenged by various hindrances, such as institutionalized practices. The aim of the study is to investigate the district heating experiment of Skanssi by utilizing sustainability transition literature. In addition, the study examines the institutions that hampered the implementation of the local niche innovation. The research data was collected by interviewing the central actors related to the development and implementation of the local district heating experiment. The interview data was analyzed using theory-guided content analysis. Internet based material of the case was utilized as secondary data. The local district heating experiment was initiated by the regional energy company in cooperation with the city of Turku. The experiment was expected to decrease greenhouse gas emissions and to provide decentralized heat production in the Skanssi area. The implementation of the experiment had halted in 2018, and a two-way heating system had not been realized. Slow construction of the houses in the area hindered the implementation of the experiment. In addition various regulative, normative and cultural-cognitive institutions effected the planning and implementation of the experiment. The lack of regulation concerning two-way heating systems increased uncertainty around the experiment. Furthermore, the experiment did not suit the practices, roles and interests of both the inhabitants and housing developers. The findings show that two-way district heating systems are still highly uncommon, and thus their implementation is inert and uncertain. After the data collection of this study there have been changes in the district heat sector, which may have influenced the development of the experiment in Skanssi. Since local experiments are essential in advancing the energy transition, it would be important to continue implementation of the local district heating experiment.
-
(2014)Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskunnallisten instituutioiden merkitystä talouskasvun aikaansaamisessa. Tutkin korruption vaikutusta Venäjän alueelliseen talouskasvuun sekä suoriin ulkomaisiin investointeihin 2000–2010. Kuvaan korruptiolla paikallisten instituutioiden tilaa: hypoteesinani on, että alueen ollessa korruptoitunut, se tulisi myös vaikuttamaan negatiivisesti alueen talouskasvuun. Tässä tutkielmassa korruptio ei ole yksi yhteiskunnan instituutioista, vaan eksogeeninen muuttuja, joka tekee yhteisesti sovituista säännöistä epämääräisempiä. Tutkielmani käsittää 40 eri Venäjän subjektia. Löydän osittaista tukea hypoteesilleni: Korruptio on ollut vaikuttamassa negatiivisesti sekä Venäjän alueelliseen talouskasvuun että suoriin ulkomaisiin investointeihin. Jälkimmäisten kohdalla näyttö on heikompaa. Lisäksi löysin tutkielmassani alueiden välistä konvergoitumista.
-
(2020)Tässä tutkielmassa analysoin teknisen viestinnän multimodaalisuutta kokeellisen suunnittelun avulla. Kokeessani suunnittelen ja konvertoin älylasien pienelle näytölle kolme lyhyttä KONE Oyj:n asennus- ja huolto-ohjetta. Vaikka käytän kokeessani älylaseja, tutkimuksen näyttö voisi periaatteessa olla mikä tahansa pieni näyttö, esimerkiksi älypuhelin tai älykello, jonka ajantasainen sisältö on teoriassa helpommin kuljetettavissa mukana kuin paperille tulostettu perinteinen PDF-ohje. Konvertoin ohjeet käyttäen kahta teoriaa: visuaaliset ohjeet (Gattullo et al. 2019) ja minimalismiheuristiikka (van der Meij ja Carroll, 1998). Ymmärtääkseni paremmin ohjeiden koko käyttökontekstia, rakennan konversioiden testaamiseen yhteistyönä KONE Oyj:ssä käyttäjätestiympäristön simuloimaan ammattimaista hissin asennus- ja huoltoympäristöä. Vaikka nykytekniikka mahdollistaa digitaalisten, pienten näyttöjen käytön, ohjeiden tarkoitus ei muutu: niiden pitää ymmärrettävästi auttaa lukijaa suorittamaan tehtävänsä. Täten konversio- ja suunnitteluteorioiden vastapainoksi multimodaalisuuden teoriat (esimerkiksi, Bateman, Wildfeuer ja Hiippala, 2017) auttavat analysoimaan konversioiden ymmärrettävyyden eroja systemaattisesti. Käytän tutkielmassani multimodaalisuuden teorioita ymmärtääkseni konversioiden vaikutukset ohjeiden ymmärrettävyyteen. Multimodaalisuuden teorioiden avulla tunnistan ohjeiden käyttötilanteen, käytetyn median (älylasit) ominaisuudet, sekä rajaan varsinaiseksi tutkimuskohteekseni konvertoiduilta ohjenäytöiltä tunnistamani semioottiset moodit ja niiden vaikutukset konvertoitujen ohjeiden ymmärtämiseen. Johtopäätöksinä esitän, ettei yksittäisiä konvertoituja ohjenäyttöjä tutkimalla synny mimimalismiheuristiikan osalta ymmärrettävyyden kannalta merkittäviä eroja lähtötilanteen PDF-ohjeeseen nähden, lukuun ottamatta muutamien helposti pääteltävien kohtien poisjättämistä. Yleisesti ottaen molemmissa konversioissa älylaseille siirtyy multimodaalisesti samankaltainen, kaksiulotteista sivunäkymää hyödyntävä ohje kuin lähtötilanteen PDF. Koska toinen tutkimani teoria, visuaaliset ohjeet, perustuvat verbien korvaamiseen symboleilla, symbolien ymmärrettävyys korostuu merkittävänä erona visuaalisten ohjeiden käytettävyydessä. Johtopäätöksiä selventää, etten hyödynnä älylasien kaikkia ilmaisukeinoja, kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä, koska kokeessani huomioin kustannustehokkaan, teollisten ohjeiden tuotantoprosessin. Lopuksi ehdotan erityisesti teknisen viestinnän viitekehyksessä jatkotutkimuksen aiheiksi uusien digitaalisten medioiden kaikkien ominaisuuksien ja niiden multimodaalisten käyttötilanteiden tutkimista ja hyödyntämistä, pienien näyttöjen sisällöntuotannon standardisoinnin tutkimista ja kehitystä, sekä symbolien ymmärrettävyyden tutkimista.
-
(2014)Previous research has implied that parents' school choice is a social correspondence process in which they search a school which would match with their child's features. In that case the school peer group is a significant criterion of choice. The aim of this study was to examine parental values behind the school choice. The basis of my study were two value-orientations which Bernstein has connected to school. Instrumental values concern improving child's study skills. Expressive values emphasize the child's inner development. One hypothesis behind this study anticipated that instrumental values are related to the choice of class with a special emphasis and way of reaching child's school achievement. The research data consisted of survey data and interviews. Analysis process included quantitative and qualitative methods. Two kinds of data were used to reach a better understanding. The study compared, did the parents' instrumental and expressive values differ, when their relation to mother's level of education, family income and school choice were measured. The study also examined how parents link these values to the school peer group and the class with a special emphasis in their speech. The study revealed that parents represented instrumental and expressive values pretty equally, but expressive values highlighted. Concerning instrumental values those families with mother's low level of education were emphasized. The instrumental order of the school might be connected to the struggle of social position in society. School choice was a way to seek similar selected peer group around the child. Instrumental values aimed at learning environment which would offer keys to child's future success. In expressive values schools were evaluated by the fact how they could offer a happy lifetime experience for the child. When selecting a class with special emphasis the people in the school were more important than the actual subject.
-
(2022)The research question that my thesis is based on is two-fold: on one hand, my goal is to investigate using instrumental variables in identifying the shocks in a structural vector autoregressive model, while on the other hand my goal is to replicate an already existing paper by Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez, which uses narrative sign restrictions in identifying the shocks. Both methods are new, which makes the contributions that I am making relevant and interesting. The use of instrumental variables in economics has been hindered by the fact that one must be careful about the instruments that they use. Strong instruments have all the desired properties and present no issues when using them in identification, but if the instruments are weak, most of the inference measures are wrong and cannot be used in drawing conclusions. This is the contribution that the method proposed by Olea, Stock and Watson present, and I am using. Their method is robust to weak instruments as well, which enables a freer usage of instruments in identification of models. I am using two different instruments and the data that Antolin-Diaz and Rubio-Ramirez use in their paper. The main result of the comparison that I do is that the methods provide results that are distributed in a similar way, which indicates that the two methods are similar. The one difference was the existence of a price puzzle when using one of the instruments, and this is something that is investigated in detail, discussing about whether the existence of a price puzzle can be a feature of the model or if it is always an indication of the model in question being misspecified. I believe that my thesis provides support for both methods being used as they are confirming the results that they arrive at. I also conclude that my evidence can provide some more information about the price puzzle, specifically suggesting that in some cases the price puzzle can appear due to the monetary policy decisions of the decision-making authorities rather than due to the model being misspecified.
-
(2015)Tässä työssä esitellään kosmisen mikroaaltotaustan analysointiin liittyviä menetelmiä ja erityisesti sitä, miten nämä menetelmät huomioivat instrumenttikohinan vaikutuksia. Päähuomio on Euroopan avaruusjärjestön 2009 laukaiseman Planck-satelliitin data-analyysissä tarvittavissa menetelmissä. Noin 380 000 vuoden ikäisesssä maailmankaikkeudessa syntynyt kosminen mikroaaltotausta on tärkein yksittäinen kosmologinen havaintoaineisto. Tämä säteily on suorin ikkuna hyvin varhaiseen maailmankaikkeuteen ja sen merkitys maailmankaikkeuden historian ja ominaisuuksien kartoittamisessa on ollut valtava siitä lähtien, kun se 1960-luvulla ensi kerran havaittiin. Tämän merkityksen korostamiseksi tutkielman alussa käydään läpi kosmologian teoreettista perustaa. Planck-satelliitin tuottama valtava datamäärä ja mittaustarkkuus muodostaa huomattavan haasteen datan käsittelylle. Rajallisten laskentaresurrsien vuoksi on kehitettävä tehokas, mutta samaan aikaan informaatiota mahdollisimman vähän hukkaava analyysiketju. Tärkeä huomioon otettava tekijä tässä kehitystyössä on mittalaitteissa esiintyvä kohina. Tämä kohina on luontevaa käsitellä samalla kun taustasäteilymittauksista muodostetaan säteilyä kuvaavia taivaankarttoja. Kohinan poistoon on kehitetty monia tehokkaita algoritmeja. Tästä huolimatta osa siitä jää väistämättä karttoihin ja tämän odotettavissa oleva vaikutus on otettava jatkoanalyysissä huomioon tieteellisten tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Tässä tutkielmassa käsitellään yksityiskohtaisesti sekä kohinan poiston että karttoihin jäävän kohinan kuvaamisen kannalta oleellisia seikkoja. Karttoihin jäävän residuaalikohinan kuvaamisessa tärkein työkälu ovat niin sanotut kohinan kovarianssimatriisit. Tätä tutkielmaa varten tuotettiin esimerkkejä näistä matriiseista ja tutkittiin näiden onnistumista kohinan kuvaamisessa numeeristen simulaatoiden avulla. Tässä havaittiin, että kovarianssimatriisien laatuun voidaan vaikuttaa merkittävästi valitsemalla näiden numeeriseen laskemiseen vaikuttavat parametrit oikein. Lopuksi tutkielmassa esitellään kohinan kovarianssimatriisien merkitystä taustasäteilyhavaintojen ja teoreettisten ennusteiden vertailussa. Ne kuvaavat kuinka suuren epävarmuustekijän instrumenttikohina tuo tähän vertailuun ja tämä osaltaan parantaa arviota siitä kuinka luotettavasti erilaiset teoreettiset mallit ovat mahdollisia tai pois suljettuja.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2009)Laminitis is a common painful condition in horses that often has a poor outcome. The aetiology of laminitis has been widely studied, but still not completely understood. There is some evidence that pasture associated laminitis is one of the most common forms of laminitis , and this is most likely associated with underlying endocrine dysfunction i.e. insulin resistance. However, what the prevalence of insulin resistance in horses presented with laminitis is, that is currently unknown and it has not been studied previously. Endocrinopathic laminitis is a term including laminitis developing subsequently to Equine Cushing's Disease, equine metabolic syndrome and iatrogenic corticosteroid-induced laminitis. The term equine metabolic syndrome includes a history of laminitis, insulin resistance and a characteristic phenotype of a cresty neck, bulging supraorbital fat and increased fat deposits. Horses suffering from laminitis and insulin resistance seem to have a slow recovery process, but recovery is more likely if insulin sensitivity is improved. Increased exercise, maintaining optimal body condition, avoidance of high-glycaemic meals and molasses should be incorporated in the treatment of laminitis. Horses with insulin resistance have a higher risk of developing laminitis and to find and treat horses with insulin resistance would be a means of preventing laminitis. The purpose of the study was to determine the prevalence of insulin resistance in laminitic horses and ponies in Helsinki University Equine Clinic between April 2007 and October 2008. Associations between endocrinopathic laminitis and sex, age, body condition score, breed, season, Obel grade, the presence of laminitic rings, cresty neck, and bulging supraorbital fat were studied in 50 horses. The associations of the same variables with insulin resistance were similarly studied in the 37 laminitic horses. The hypothesis was that a high degree of laminitic horses would be insulin resistant and that age, body condition score, breed, season, Obel grade, the presence of laminitic rings, cresty neck, and bulging supraorbital fat would be associated with endocrinopathic laminitis. The body condition of the horses was scored using the 0-5 graded Carroll & Huntington body condition scoring. Insulin resistance was defined as a basal insulin level of over 30 µIU/ml. The prevalence of insulin resistance in these 37 laminitic horses/ponies was 84% (95% CI 69-92%). Bulging supraorbital fat, laminitic rings and severe lameness was significantly correlated with endocrinopathic laminitis. The mean age of horses with endocrinopathic laminitis was significantly higher than the mean age of horses without endocrinopathic laminitis. Laminitic rings were statistically more frequent in horses with insulin resistance and laminitis than horses with laminitis and normal insulin level. The result implies that a high proportion of the horses admitted to the clinic because of laminitis also have insulin resistance. The study results justifies including the presence of laminitic rings and bulging supraorbital fat as a phenotypic indicators of endocrinopathic laminitis and the equine metabolic syndrome. In this study only basal insulin was measured of the horses and it is not the most accurate method of diagnosing insulin resistance. This means that some cases of insulin resistance could have been missed. The lack of controls has probably also affected the results.
-
(2020)This paper examines how Jonathan Culpeper’s theoretical framework on impoliteness, based on the concept of face and face wants and Brown and Levinson’s previous politeness framework, can be applied to analysing fictional discourse in a TV soap opera. The research material consists of 21 episodes of Emmerdale aired originally on the British ITV channel between 26 June and 13 November 2018 and transcribed by the author of this thesis. Emmerdale was selected as the subject because this long-running series is very popular in the United Kingdom and it is a typical example of drama or soap opera which is primarily based on discourse between the characters. The use of impoliteness is examined in the interactions of three selected characters that often use impolite or even insulting language. The data consists of face-to-face discourse (dyads) between the main characters and other characters in the series. The dyads are classified as close or distant relationships depending on whether the other interactant is a friend or family member, or an outsider. The method is quantitative as well as qualitative. In addition to sarcasm, six types of impoliteness are selected as focus areas (insult, condescension, criticism, threat, silencer, dismissal). The focus is on the linguistic form of utterances, and non-verbal and paralinguistic features are largely excluded. In addition to calculating the occurrence of the mentioned types of impoliteness in the dialogues, it is assessed whether there are differences in the use of impolite utterances between the selected characters or between close and distant relationships. The results show that in terms of the percentage of impolite utterances, the analysed characters can be considered equally impolite and all characters were more impolite in distant than in close relationships. One of the characters was notably more impolite in close relationships than the other two. There were also some differences between the types of impoliteness the characters used to express impoliteness.
-
(2022)The current definition for dietary fibre was adopted by the Codex Alimentarius Commission (CAC) in 2009, but implementation still requires updating food composition databases with values based on appropriate analysis methods. The Finnish National Food Composition Database Fineli is among the first to be updated with CODEX-compliant values of total dietary fibre (TDF), insoluble dietary fibre (IDF), dietary fibre soluble in water but precipitated in 78 % aqueous ethanol (SDFP) and dietary fibre soluble in water and not precipitated in 78 % aqueous ethanol (SDFS). Previous data on population intakes of dietary fibre fractions is sparse. The aim of this study was to assess intakes and sources of dietary fibre and dietary fibre fractions in Finnish children based on updated values of the national food composition database Fineli. In addition, associations of sociodemographic factors with energy adjusted total dietary fibre intake were assessed. Our sample included 5206 children at increased genetic risk of type 1 diabetes from the Type 1 Diabetes Prediction and Prevention birth-cohort, born between 1996 and 2004. We assessed the intakes and sources based on 3-day food records collected at the ages of 6 months, 1, 3, and 6 years. Associations of child’s age, sex, breastfeeding status and sociodemographic factors were assessed with independent samples t-test, Mann-Whitney U-test, and univariate analysis of variance. Food sources of dietary fibre were assessed with source analysis. Older children and boys had higher intakes of absolute dietary fibre. The highest energy-adjusted intake of TDF was however observed in 1-year-olds (2.85 g/MJ in boys; 2.77 g/MJ in girls). At the age of 6 months, non-breastfed girls and boys had higher energy-adjusted intake of TDF than their breastfed counterparts, while at the age of one the setting reversed. Children of older parents, parents with a higher level of education, non-smoking mothers, and children with no older siblings had higher energy-adjusted intakes of total dietary fibre. Cereal products, fruits and berries, potatoes, and vegetables were the major food sources of total dietary fibre as well as the dietary fibre fractions. IDF was the major dietary fibre fraction followed by SDFP and SDFS. Proportions of IDF and SDFP decreased with age, while the proportion of SDFS increased. Our study based on updated CODEX-compliant food database values found that on average the TDF intake of Finnish children met the recommendations. The proportions of dietary fibre fractions as well as the roles of different foods as dietary fibre sources shifted with the child’s age, reflecting age related changes in the child’s diet.
-
(2019)Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Statsvetenskapliga fakulteten Laitos – Institution – Department Institutionen för socialvetenskaper Tekijä – Författare – Author Mona-Lisa Sandelin Työn nimi – Arbetets titel – Title ”Inte är det här med självbestämmande lätt”- En studie av professionellas syn på självbestämmanderätt i boendefrågor för personer med utvecklingsstörning Oppiaine – Läroämne – Subject Socialt arbete Työn laji – Arbetets art – Level Magisteravhandling Aika – Datum – Month and year November 2019 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 74 +9 Tiivistelmä – Referat – Abstract Självbestämmande i boendefrågor för personer med utvecklingsstörning är ett aktuellt ämne i och med FN konventionen om rättigheter för personer med funktionsnedsättning som ratificerats i Finland 2016. I artikel 19 står att personer med funktionsnedsättning har samma rättigheter som alla andra människor att välja var man vill bo och med vem man vill bo. Enligt RP 159/2018 finns det uppskattningsvis 40 000 personer med utvecklingsstörning i Finland, varav det är ungefär 7500 vuxna personer med utvecklingsstörning som bor i föräldrahemmet. Syftet med avhandlingen är att synliggöra och lyfta fram självbestämmanderätten i boendefrågor för personer med utvecklingsstörning som ännu bor i föräldrahemmet. Med tanke på att Finland ratificerat FN konventionen är det viktigt att undersöka hur professionella inom området upplever att självbestämmanderätten i boendefrågor för personer med utvecklingsstörning förverkligas, eftersom det finns ett stort antal personer med utvecklingsstörning som ännu bor i föräldrahemmet. Avhandlingens forskningsfrågor är: Hur arbetar professionella med att stöda självbestämmanderätten och öka egenmakten i boendefrågor för personer med utvecklingsstörning? Hur upplever professionella att självbestämmanderätten i boendefrågor förverkligas för personer med utvecklingsstörning i nuläget? Avhandlingen har en kvalitativ ansats och det empiriska materialet består av intervjuer med sex professionella inom området som kommer i kontakt med personer med utvecklingsstörning som ännu bor i föräldrahemmet. Materialet har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Resultatet av undersökningen visar på att professionella har en främjande roll i förverkligandet av självbestämmanderätten i boendefrågor genom att ge information, ge stöd i valen och använda alternativ kommunikation för att personen med utvecklingsstörning ska kunna göra valen. Valet är en del av självbestämmandet. Hindrande faktorer för självbestämmandet var omgivningens syn på personen med utvecklingsstörning, fördomar och negativa attityder, bemötande och förhållningssätt genom olika maktförhållanden och strukturella och organisatoriska hinder. Självbestämmandet utmanar omsorgsramarna, vilket visar sig som etiska dilemman, som kan inverka hindrande på självbestämmanderätten i boendefrågor. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Självbestämmande, autonomi, individuellt boende, personer med utvecklingsstörning
-
(2013)This study examines the moral arguments found in the national climate change debate in the United States. A multi-level approach to the debate is achieved by using two different materials. The primary object is to trace national characteristics and trends from the American climate debate by examining four samples gathered from The New York Times. To add a local perspective in the study, interviews from Californian non-governmental organizations (NGO) are analysed. While climate change is a popular and interdisciplinary topic of research, the social sciences’ take on it has been surprisingly poor. This study will contribute to the earlier research by approaching the topic from a new kind of perspective addressing the social and moral dimensions in the climate change debate. The theoretical framework of this study is based on the justification theory developed by Luc Boltanski and Laurent Thévenot (1999). By using a new kind of method called Public Justification Analysis (PJA), partly derived from the justification theory and developed for analysis of political disputes, this study answers the following research questions: Who are the main actors taking part in the climate change debate in the United States and what kind of arguments are used; what kinds of solutions do they propose to combat climate change; how do local actors participate in the climate change debate and what kinds of arguments do they use. It was hypothesized that arguments based on efficiency and economic factors are dominant in the debate. Furthermore, it was hypothesized that the representatives of NGOs would state more radical and direct references about ecological facts than other participants in the debate. The literature review and the analysis follow three thematic controversies relating to climate change governance that are identified by Harriet Bulkeley and Peter Newell (2010): The use of science, privatization and marketization of climate governance and climate justice. The focus of this study is to examine how different actors justify their arguments in discussions about these disputes. From the point of view of justification theory, these three controversies correspond to three different 'worlds of justification', or three moral perspectives to the problem of climate change. These are (1) the world of industrial justifications (science and technology controversies); (2) the world of market justifications (privatization and marketization of climate governance) and (3) the world of civic justifications (climate justice). The results of the study can be summarized as follows: First, the main actors participating in the debate were experts, representatives of governments and civic organizations and officials. Second, the most common justifications used in the debate were based on efficiency, joint agreements and markets. Additionally, based on the examined material, the use of liberal grammar (referring to selfish acts by countries or other actors, usually calculating their own interests, benefits and costs over others) the polarized party system, realism and climate skepticism affected the climate change debate in the United States. Hence, the solutions offered to tackle climate change were largely related to technology, energy solutions and market based systems. Third, the NGOs strongly emphasized the importance of local and regional efforts over national or global ones. The justifications based on efficiency were also dominating the interview material and they as well suggested mainly technological, energy based solutions and the importance of climate science in combating climate change. The results of this study suggest that the common usage of industrial and market justifications is part of the political culture in the United States that emphasizes efficiency, economic factors and rationality. While this confirms the initial hypothesis of the study, the surprising result was that this concerns the NGOs as well that in other countries have traditionally represented somewhat different policies compared to the governments.
-
”Inte för skolan utan för livet” – En studie av uppgifter i en gymnasieläroboksserie och studentprov (2022)Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä vertaileva analyysi, mitä kielen osa-alueita lukion keskipitkän ruotsin oppikirjasarja painottaa tehtävissään ja onko jako osa-alueiden välillä yhteneväinen sen kanssa, mitä ylioppilaskokeissa testataan. Aineisto koostuu Otavan Fokus 1-7 -oppikirjoista ja kahdeksasta keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeesta syksyn 2017 – kevään 2021 ajalta. Yhteensä aineistossa oppikirjatehtäviä on 1778 ja ylioppilaskoetehtäviä 157. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysiä. Aineistosta määriteltiin teoriaa hyödyntäen analysoitavat tehtävät, niiden harjoittama kielitaidon osa-alue, tehtävän merkitys- tai muotopainotteisuus, didaktinen tavoite sekä onko tehtävä pedagoginen vai autenttinen ja miten mahdollinen autenttisuus tehtävässä ilmenee. Aineiston analysoinnin perusteella oppikirjoissa on melko tasaisesti puhe-, kirjoitus- ja luetunymmärtämistehtäviä, joista kuitenkin puhetehtäviä hieman enemmän kuin muiden osa-alueiden tehtäviä. Kuullunymmärtämistehtäviä oppikirja-aineistossa on huomattavasti vähiten. Ylioppilaskoetehtävistä puolestaan lukumäärällisesti eniten on luetunymmärtämistehtäviä, toisena kuullunymmärtämistehtäviä ja vähiten kirjoitustehtäviä. Puheen tuottamista ylioppilaskokeessa ei testata ollenkaan. Kun ylioppilaskoetehtävissä huomioitiin tehtävien pisteytys, niiden painoarvo kokeessa on tasaisempi ja pienellä enemmistöllä eniten pisteitä tuottavat kirjoitustehtävät ja alenevassa järjestyksessä seuraavaksi luetunymmärtämistehtävät ja kuullunymmärtämistehtävät. Tutkimuksen toisessa osassa tarkasteltiin tehtävissä oppikirja- ja koetehtävissä esiintyvää autenttisuutta. Koetehtävistä käytettävästä materiaalista yli puolet on autenttista, kun taas oppikirjoissa autenttisuuden osuus on 4 %. Autenttisen materiaalin lisäksi osa oppikirjatehtävistä ohjaa autenttiseen viestintään esimerkiksi kohdekielisenä palautteenantona. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella oppikirjatehtävät harjoittavat kielen eri osa-alueita monipuolisesti, eikä esimerkiksi ylioppilaskokeesta puuttuva suullinen tuottaminen näy korreloivan oppikirjoissa vähäisempänä suullisten tehtävien määränä, vaan päinvastoin niiden osuus on jopa hieman suurempi kuin muiden kielen osa-alueiden osuudet.
-
(2023)Integraalilaskenta on merkityksellisessä roolissa Suomen lukioiden pitkän matematiikan opetussuunnitelman sisällöissä. Monet opiskelijat mieltävät integraalilaskennan yhdeksi lukion matematiikan haasteellisimmista aihepiireistä. Integraalilaskennassa tehtäviä virheitä ja muodostuvia virhekäsityksiä on tärkeää tutkia, jotta saadaan selville mistä muodostuneet virhekäsitykset ovat peräisin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahta integraalilaskentaa käsittelevää ylioppilaskoetehtävää kahdelta eri koekerralta. Tehtävistä tarkastellaan oppilaiden tekemiä integraalilaskennan virheitä ja muodostetaan niiden pohjalta käsitys olemassa olevista virhekäsityksistä. Tehtävistä esitellään tämän lisäksi oppilaiden saamia pistekeskiarvoja ja arvioidaan niiden avulla tehtävien yleistä haasteellisuutta verrattuna kokeiden muihin tehtäviin. Tutkielma alkaa opetussuunnitelman integraalilaskennan osuuksien esittelyllä, jonka jälkeen käydään läpi integraalilaskenta matemaattisesti opetussuunnitelmassa esitettyjen sisältöjen osalta. Tutkielman neljännessä luvussa tarkastellaan virheen ja virhekäsityksen eroa matematiikassa sekä tarkastellaan integraalilaskennasta aiemmissa tutkimuksissa löydettyjä tyypillisiä virhekäsityksiä. Aiempien tutkimusten perusteella virhekäsitykset voidaan luokitella niille tyypillisten virheiden mukaan kolmeen virhekäsitysten kategoriaan; käsitteellisiin, proseduraalisiin ja teknisiin. Tutkimus päättyy johtopäätöksiin ja luotettavuuden arviointiin. Tutkimuksen perusteella ylioppilaskokelaat toteuttavat integroinnin mekanismia hyvin, mutta ilman syvällistä ymmärrystä integraalin käsitteestä. Syvemmän ymmärryksen puute voidaan havaita kokelaiden heikosta taidosta tunnistaa integroitavaa funktiota. Heikko taito tunnistaa integroitava funktio on yleisin syy tutkimuksen kokelasratkaisuissa johtaneisiin virheisiin. Kokelasratkaisujen perusteella havaitaan myös kokelaiden puutteellinen ymmärrys matemaattisten merkintöjen ja kirjainten merkityksestä, sillä niitä on käytetty väärin monin eri tavoin. Kokelaiden ymmärrys määrätyn integraalin käsitteestä ja toteuttamisesta vaikuttaa olevan hyvällä tasolla. Virhekäsitysten muodostumisen ehkäisemisen kannalta tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Tutkimuksen tulokset eivät viittaa suoraan siihen, että virhekäsitykset muodostuisivat integraalilaskennan opiskelun aikana. Virhekäsitysten muodostuminen voi olla seurausta pidempi aikaisista puutteellisista opiskelu- tai opetusmenetelmistä.
-
(2013)Integraalilaskenta on yksi matematiikan kulmakivistä. Lukiossa sitä opetetaan osana pitkää matematiikkaa, jossa sille on varattu oma yksittäinen kurssinsa. Tutkielman Luvussa 1 tutustutaan alkuun, miten integraalilaskenta esiintyy lukion opetussuunnitelman perusteissa, jonka jälkeen Luvussa 2 esitellään lyhyesti erilaisia oppimiskäsityksiä. Edelleen Luvussa 3 tarkastellaan opetussuunnitelman perusteissa esiintyvien keskeisten käsitteiden määritelmiä ja niihin liittyvää teoriaa. Tutkielman päätarkoitus on analysoida lukion pitkän matematiikan oppikirjasarjoja integraalilaskennan osalta. Luvussa 4 tutkitaankin toisaalta kirjasarjojen eroavaisuuksia ja toisaalta suhdetta opetussuunnitelman perusteisiin ja Luvussa 3 annettuihin keskeisiin käsitteisiin. Lopuksi Luvussa 5 tehdään lyhyt yhteenveto. Integraalilaskenta rakentuu kahden peruskäsitteen, integraalifunktion eli määräämättömän integraalin ja määrätyn integraalin eli Riemannin integraalin varaan. Integraalifunktioita etsittäessä eli integroitaessa määritetään ne funktiot, joiden derivaattafunktio tarkasteltavalla reaalilukuvälillä tunnetaan. Määrätty integraali puolestaan on lähtöisin pyrkimyksestä määrittää epänegatiivisen, jatkuvan funktion käyrän kaaren ja x-akselin väliin jäävän alueen pinta-ala suljetulla reaalilukuvälillä. Tällaista aluetta voidaan arvioida suorakulmioilla jakamalla tarkasteltava väli osaväleihin ja valitsemalla kultakin osaväliltä sitten mielivaltainen piste, jossa lasketaan funktion arvo. Kun nyt ensin lasketaan osavälin ja edellä saadun funktion arvon tulo jokaisella osavälillä ja sitten summataan näin saadut tulot yhteen, niin saadaan erään suorakulmioista koostuvan monikulmion pinta-ala. Kun sitten kasvatetaan osavälien lukumäärää siten, että samalla pisimmän osavälin pituus lähenee nollaa, niin havaitaan geometrisesti, että saadaan mielivaltaisen tarkasti edellä tarkasteltavan funktion ja x-akselin välistä aluetta myötäilevän monikulmion pinta-ala. Jos vastaavaan raja-arvoon päädytään millä tahansa jaolla, jossa pisimmän osavälin pituus lähenee nollaa ja mielivaltaisella jonolla, jossa funktion arvot lasketaan, niin sanotaan, että funktio on integroituva ja edellä saatu raja-arvo on funktion Riemannin integraali yli tarkasteltavan välin. Määritelmä annetaan usein suljetulla välillä rajoitetulle funktiolle. Määritelmä voidaan antaa yhtäpitävästi niin sanottujen ala- ja yläsummien avulla, kuten tutkielman Luvussa 3 tehdään. Analyysin peruslause kertoo, että suljetulla välillä jatkuvan funktion Riemannin integraali on yhtä suuri kuin tarkasteltavan funktion jonkin integraalifunktion välin loppu- ja alkupisteessä saamien arvojen erotus. Edellä saadut käsitteet esiintyvät myös lukion integraalilaskennassa. Oppikirjasarjat käsittelevät määräämätöntä integraalia kutakuinkin samalla tavalla kuin yllä, mutta määrätyn integraalin esittelyssä on eroja: esimerkiksi kirjasarjat Pitkä matematiikka ja Laudatur antavat määrätyn integraalin määritelmän Analyysin peruslauseena, kun taas Matematiikan taito, Pyramidi ja Lukion Calculus käyttävät yllä kuvatun kaltaista lähestymistapaa. Kirjasarjoissa on muutenkin paljon eroavaisuuksia: esimerkiksi Matematiikan taito ja Pyramidi ovat muita huomattavasti teoreettisempia ja käyttävät paljon enemmän yliopistomatematiikan kaltaista notaatiota. Kaikki kirjasarjat vastaavat kuitenkin opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin oppimistavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
-
(2022)Tämän työn tarkoituksena on tutkia suomalaisten lukio-opiskelijoiden integraalilaskennan osaamista. Osaamista tutkitaan Ylioppilastutkintolautakunnalta saadulla datalla, joka sisältää pitkän matematiikan ylioppilaskokeiden tehtäväkohtaisia pisteitä aikaväliltä 2009–2021. Työssä esitellään hieman integraalilaskennan teoriaa ja perehdytään lyhyesti lukion integraalilaskennan kurssiin. Työn tutkimuksen pääasialliseksi kohteeksi valikoitui 19 pitkän matematiikan ylioppilaskoetehtävää, jotka olivat kaikki pääasiassa integraalilaskentaa sisältäviä. Näitä tehtäviä analysoitiin esimerkiksi niiden keskimääräisen ratkaisuprosentin avulla. Ratkaisuprosentti valittiin siitä syystä, että vuosien 2009 ja 2021 välillä tehtävien maksimipisteet ovat voineet olla 6, 9 tai 12 pistettä. Tehtävät luokiteltiin kolmeen luokkaan: perustehtävät, soveltavat tehtävät ja analyyttiset tehtävät. Jokaisen luokan sisällä tutkittiin, mitkä tehtävistä olivat niistä saatujen pisteiden perusteella helpoimpia ja mitkä vaikeimpia. Lisäksi tutkittiin sitä, miten tehtävän valinta vaikutti tehtävän osaamiseen. Tutkimuksessa verrattiin myös integraalitehtävien osaamista muihin pitkän matematiikan tehtävien osaamiseen. Tutkimuksen perusteella integraalilaskennassa opiskelijat hallitsevat parhaiten perustehtäviä ja soveltavia tehtäviä. Näiden tehtävien osaaminen on lähes yhtä hyvää. Kaikki soveltavat tehtävät liittyivät pinta-alan laskemiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että integraalin ja pinta-alan yhteys on opiskelijoilla hallussa. Erityisesti puolisuunnikassäännön osaaminen oli muihin tehtäviin verrattuna hyvällä tasolla. Vaikeuksia aiheuttavat hankalien funktioiden, kuten murto- ja itseisarvofunktioiden, integrointi. Myös monissa analyyttisissä tehtävissä, joissa mitattiin esimerkiksi muiden matematiikan osa-alueiden yhdistämistä integraalilaskentaan, esiintyi niistä saatujen pisteiden perusteella vaikeuksia. Kaikissa matematiikan ylioppilaskokeissa on ollut tehtävien osalta valinnan varaa. Tutkimuksessa huomattiin, että tehtävän valinta ei välttämättä vaikuta tehtävän osaamiseen, kun otetaan huomioon kaikki integraalitehtävät. Kuitenkin pienen otoksen perusteella, kohtuullisesti tai paremmin osattuja tehtäviä valitaan enemmän. Integraalitehtävien osaaminen keskimäärin on tutkimuksen perusteella heikompaa kuin muiden ylioppilaskoetehtävien osaaminen keskimäärin. Tämä käy ilmi vertaamalla integraalitehtävien ratkaisuprosenttia kokeiden muihin tehtäviin. Vaikuttaisi siis siltä, että integraalilaskenta on keskimääräistä vaikeampi matematiikan osa-alue lukiolaisille.
Now showing items 9687-9706 of 33052