Browsing by Issue Date

Suomen lainsäädäntöön on sisältynyt jo pitkän aikaa erisisältöistä lainsäädäntöä, jonka nojalla on seurattu ja mahdollisesti estetty ulkomaisten sijoittajien toteuttamia omistusosuuksien hankintoja suomalaisista yrityksistä. Erityisesti Suomen liittyminen Euroopan unioniin johti kuitenkin siihen, että Suomen oli arvioitava uudelleen ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevaa lainsäädäntöään. Euroopan unionin tavoite vapaista sisämarkkinoista edellyttää perusvapauksien tehokasta toteuttamista. Tästä huolimatta Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat rajoittaa perusvapauksien toteuttamista muun muassa jäsenvaltion turvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen. Suomen nykyisen lainsäädännön puitteissa ulkomaisia yritysostoja voidaan seurata ja rajoittaa erittäin tärkeän kansallisen edun suojelemiseksi. Vuodesta 2020 alkaen ulkomainen yritysosto on ollut mahdollista vahvistaa myös ehdollisena. Tutkielmassa tarkastellaan seuraavia ehtojen asettamista koskevia kysymyksiä: miten ehtojen asettamista koskevaan säännökseen on suhtauduttava sääntelyteoreettisesta näkökulmasta, mitä tarkoitetaan yhtäältä sillä, että ehtoja on mahdollista asettaa vain erittäin tärkeän kansallisen edun suojelemiseksi ja toisaalta sillä, että ehtojen tulee olla välttämättömiä, ja miten yksittäisen ulkomaisen yritysoston yksilölliset piirteet määrittävät asetettavien ehtojen sisältöä. Tutkielmakysymyksiä tarkastellaan lainopin, teoreettisen lainopin, regulaatioteorian ja oikeustaloustieteen metodein. Ehtojen asettamisessa on kyse hyvin uudesta sääntelystä, eikä ratkaisukäytäntöä ole vielä muodostunut. Lisäksi ehtojen asettamista koskeva säännös ja sitä koskevat lain esityöt ovat luonteeltaan hyvin avoimia. Siten säännöstä koskeva oikeustila on tällä hetkellä äärimmäisen epäselvä ja joiltain osin jopa täysin ratkaisematon. Tutkielmassa pyritään systematisoimaan ehtojen asettamiseen liittyviä perustavanlaatuisimpia kysymyksiä ja siten asettamaan ne oikeudelliset puitteet, joiden sisällä ehtojen asettamisen tulisi tapahtua. Tutkielmassa on havaittu, että ulkomaisten yritysostojen kohdalla julkisen vallan interventio sääntelyn keinoin on välttämätöntä, jotta turvallisuuteen intressit on mahdollista ottaa asianmukaisesti huomioon. Lisäksi ehtojen asettamista koskevaa säännöstä on pidettävä vähimmän haitan periaatteen mukaisena sääntelyvaihtoehtona. Ehtojen asettamisen tapauskohtaisuudesta ja aikasidonnaisuudesta huolimatta ehtojen asettamista koskeva säännös on systematisoitavissa siten, että asetettavien ehtojen on aina täytettävä tietyt oikeudelliset reunaehdot riippumatta kunkin yksittäisen ulkomaisen yritysoston yksilöllisistä piirteistä. Ehtojen valintaa yksittäisen ulkomaisen yritysoston kohdalla ohjaa ensisijaisesti suhteellisuusperiaate. Ehtojen asettamisessa on kuitenkin otettava huomioon se, minkä tasoisen erittäin tärkeän kansallisen edun turvaamiseen ehtojen asettaminen liittyy. Mitä perustavanlaatuisemmasta turvallisuusedusta on kysymys, sitä rajoittavampia ehtoja on mahdollista asettaa, ja joissain tapauksissa ehtojen asettamismenettelyn aloittaminen ylipäätään ei ole mahdollista.

Tämä tutkielma on osa hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää kyynärhermopinteen riskitekijöitä systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin keinoin. Tämän tutkielman laajuuteen sisältyy hankkeen ensimmäinen vaihe, jonka tarkoituksena oli löytää hankkeen seuraavassa vaiheessa tehtäviin systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin käytettävät kyynärhermopinteen riskitekijöitä käsittelevät tutkimukset. Tutkimusten haku suoritettiin PubMed- ja Scopus-tietokannoista huhtikuussa 2022. Hakutekijöiden perusteella tietokannoista löytyi 6090 tietuetta, joista 1331 tietuetta olivat päällekkäisiä tietokantojen välillä. Tutkimusten valinnan ensimmäisessä vaiheessa kävin läpi kaikkien artikkelien otsikot ja tiivistelmät, ja läpikäynnin perusteella hylkäsin 4696 artikkelia. Seuraavassa vaiheessa kävin läpi jäljellä olevat 63 artikkelia kokonaisuudessaan, tässä vaiheessa hylätyiksi tuli vielä 42 artikkelia. Hyväksytyille 21 artikkelille tein tutkimusten laadun arvioinnin, jossa arvioitiin viiden eri harhan lähteen riskiä kolmiportaisella asteikolla kunkin artikkelin kohdalla. Tutkimuspopulaatioon liittyvän harhan riski oli useimmissa tutkimuksissa keskisuuri, ja vain viidessä tutkimuksessa pieni. Riskitekijän tunnistamiseen liittyvän harhan riski arvioitiin viiden eri riskitekijän suhteen, ja se oli tutkimuksissa pieni tai keskisuuri. Päätetapahtuman tunnistamiseen liittyvän harhan riski oli useimmissa tutkimuksissa pieni, mutta kuudessa tutkimuksessa riski oli keskisuuri. Sekoittavat tekijät oli huomioitu laadukkaasti vain viidessä tutkimuksessa, seitsemässä tutkimuksissa harhan riski oli suuri ja lopuissa tutkimuksissa keskisuuri. Suurin osa tutkimuksista oli poikkileikkaustutkimuksia, minkä vuoksi tutkimuspopulaation pysyvyyteen liittyvä riski oli useimmissa tutkimuksissa pieni. Tutkimusten valinta ja laadun arviointi tehtiin tehtiin myös toisen, riippumattoman arvioitsijan toimesta samanaikaisesti. Molempien arvioitsijoiden valitsemat artikkelit sekä laadun arviointi olivat hyvin pitkälle samankaltaiset, mikä lisää uskoa työn luotettavuuteen. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tehtävissä meta-analyyseissä tutkittaviksi riskitekijöiksi tulevat kyseeseen erityisesti tupakointi ja ylipaino, joita käsitteleviä tutkimuksia oli useita, ja tutkimuksissa kyseiset altisteet oli kuvattu varsin yhteismitallisesti.

Background. Aphasia is a language disorder caused by brain damage that occurs in up to 40% of stroke survivors. People with aphasia (PWA) often experience abnormalities in learning, short-term memory, and auditory processing, which are interconnected with their language processing deficits. Rehabilitation can induce changes in the auditory processing of PWA, and those changes can be linked also to language recovery. Singing abilities can be preserved in aphasia, which enables enjoyable and sociable therapy models for aphasia. This electroencephalography (EEG) study set out to explore the effects of multimodal choir-singing intervention on the implicit auditory processing capacities of PWA, reflected by the mismatch negativity (MMN), and whether the effect is correlated with changes in communicational abilities and verbal learning. Methods. 34 PWA took part in a 16-week intervention, which comprised of choir singing, melodic intonation therapy and home training. Participants trained one of two novel songs during the intervention. Before and after the intervention, the participants’ brain responses were recorded with EEG, while they listened to modulated versions of the two novel songs, one of which was rehearsed during the intervention. In this passive oddball-design, the songs contained deviations in pitch and phonemes. Communicational abilities and verbal learning were also assessed before and after the intervention. Linear mixed models were used to analyze the change that occurred during the intervention in the MMN response for both trained and untrained songs. Those changes were correlated with changes in communication and learning. Results and conclusions. The intervention had a statistically significant effect on the MMN to phoneme deviations in the trained and untrained songs in the left frontotemporal area. The amplitude of the MMN to phoneme deviations in the trained song decreased, while the amplitude of the MMN to phoneme deviations in the untrained song increased. Furthermore, the attenuation of the MMN to the trained song was correlated with improvement in language performance. These results imply that singing intervention can affect implicit auditory processes in PWA, and that changes in those processes can be accompanied by improved communication abilities.

The aim of this study is to investigate the use of topic management practices of Finnish upper- secondary school students in an English paired speaking test. Their proficiency is at level B according to the CEFR scales. Important keywords in the thesis are interactional competence, topic management, co-constructed fluency, spoken language and FUSE. The data consists of transcribed recordings taken from the FUSE corpus (Finnish upper secondary students corpus of spoken language). The recording are conversations from a paired speaking test for the spoken English course 8 in upper-secondary school. The research questions are how do Finnish upper secondary school students manage topics during a paired speaking test and how are the topic management practices related to the assessed proficiency level of the students? The categories used to analyze the conversations are topic initiation, extending own topic and extending other’s topic, as well as closing a topic. I analyzed the data by marking all instances of topic management practices in an excel document and compared it to Galaczi’s study (2014) on differences between proficiency levels in topic management practices. The findings reveal that higher proficiency-level students demonstrate more extended and coherent conversations, while lower proficiency-level speakers tend to have abrupt and monologic interactions. The study emphasizes the importance of considering the rater's role in testing situations and suggests further exploration of non-verbal markers in topic closings. It aligns with previous research highlighting the complexity of interactional competence and challenges the notion of standardized scales for assessing interactional behavior. The results also point to the need for a more comprehensive understanding of spoken language fluency, urging further research on topic management practices and teaching methods. The study suggests that open-ended tasks are more beneficial for developing interactional skills, emphasizing the importance of incorporating interactional practices in language learning. The assessment of co-constructed fluency is crucial for holistic language learning, promoting effective communication and linguistic knowledge application.

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia toimijuuden muotoja on erotettavissa sateenkaarinuorten eli seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten kuvauksissa kokemastaan heteronormatiivisesta väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Toimijuus on sosiaalityölle keskeinen käsite, ja toimijuuden tukeminen ja tunnistaminen on tärkeä osa sosiaalityön työskentelyä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sateenkaarinuoret kokevat keskimäärin muita nuoria useammin väkivaltaa. Heteronormatiivisella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kytkeytyy seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviin normatiivisiin käsityksiin. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millaisilla tavoilla sateenkaarinuoret toteuttavat toimijuuttaan pyrkiessään selviytymään kohtaamastaan väkivallasta. Tutkielman aineistona on Nuorisotutkimusseuran ja Setan vuosina 2012–2014 toteuttaman Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen kyselyaineisto. Tutkielman aineisto koostuu fyysistä ja henkistä väkivaltaa koskevista avovastauksista. Aineisto on rajattu siten, että siihen on valikoitunut vain vastaushetkellä 14–28-vuotiaiden vastaukset. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan vain sellaista väkivaltaa, joka on nuorten oman kokemuksen mukaan liittynyt heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa, sukupuolen ilmaisuunsa ja/tai sukupuoli-identiteettiinsä. Aineistoa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmassa tunnistetaan sateenkaarinuorten väkivallasta selviytymiseen liittyvistä kuvauksista kahdeksan eri toimijuuden muotoa: puolustautuminen, etäisyyden ottaminen, sisäisen voiman käyttäminen, menestymiseen pyrkiminen, ihmissuhteisiin tukeutuminen, sovinnon tekeminen, ulkopuolisen avun hakeminen ja tapahtuneen salaaminen. Puolustautumisella tarkoitetaan sanallista tai fyysistä vastahyökkäystä väkivallan tekijää kohtaan. Etäisyyden ottamisella tarkoitetaan sekä konkreettista etäisyyden ottamista, kuten uhkaavasta tilanteesta poistumista, että henkistä etäisyyden ottamista, kuten välinpitämätöntä asennetta. Sisäisen voiman käyttämisellä viitataan nuoren omaan sisäiseen vahvuuteen tukeutumista, kuten päättäväisyyttä, periksiantamattomuutta tai toiveikkaana pysyttelemistä. Menestymiseen pyrkimisellä tarkoitetaan pyrkimyksiä menestyä esimerkiksi opinnoissa, työelämässä tai yleisesti elämässä. Menestymiseen pyrkiminen voi tarkoittaa myös tulemista paremmaksi ihmiseksi kuin väkivallan tekijä. Ihmissuhteisiin tukeutumisella tarkoitetaan tukeutumista läheisiin ihmisiin, kuten ystäviin, perheenjäseniin, kumppaniin tai omiin vertaisiin. Sovinnon tekemisellä viitataan sekä kirjaimelliseen sovinnon tekemiseen väkivallan tekijän kanssa että kuvaannollisempaan sovinnon tekemiseen, kuten tapahtuneen tai oman itsen hyväksymiseen, anteeksi antamiseen tai pyrkimykseen ymmärtää väkivallan tekijää. Ulkopuolisen avun hakemisella tarkoitetaan avun hakemista ulkopuoliselta auktoriteetilta, kuten poliisilta tai opettajalta, tai hoitavalta taholta, kuten terapeutilta. Tapahtuneen salaamisella tarkoitetaan sitä, ettei nuori ole kertonut kokemastaan väkivallasta kenellekään. On tärkeää, että väkivaltaa kokeneiden sateenkaarinuorten kokemukset tulevat nähdyiksi ja että heidän toimijuutensa tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan. Sateenkaarinuorten toimijuuden huomioiminen auttaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia tukemaan väkivaltaa kohdanneita nuoria sekä ymmärtämään paremmin, mistä sateenkaarinuorten kohtaamassa väkivallassa on kysymys. Heteronormatiivisen väkivallan käsitteen avulla sateenkaarinuorten kokeman väkivallan tarkastelu voidaan asettaa laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen, joka tuo esille taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja normatiiviset rakenteet.

Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena on, Suomen ja eduskunnan päätös hakea Naton jäsenyyttä. Jäsenyyskeskustelua lähestytään kehysanalyysin kautta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka kansanedustajat kehystävät Natosta ja sen jäsenyydestä käytyä keskustelua eduskunnassa keväällä 2022 lähetekeskusteluissa pitämissään puheissa. Tutkielman aineistona käytän näitä valtioneuvoston ajankohtaisselvityksien lähetekeskusteluita. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa konstruktivismiin lukeutuva identiteettiteoria, jonka avulla Suomen identiteettiä tutkitaan. Teorian kautta pystyn tutkimuksessani vetämään johtopäätöksiä Nato-jäsenyydestä käydyistä lähetekeskusteluista pintaa syvemmältä, analysoimaan erilaisia tapoja kehystää Nato- keskustelua identiteetin näkökulmasta sekä pohtimaan Suomen identiteettiä materiaalista havaittujen identiteettinäkemysten pohjalta. Tutkimuksen analyysimenetelmä on kaksiosainen. Ensin aineisto on käyty läpi niin, että aineistosta on tunnistettu tutkimuskohteen kannalta mielenkiintoisia nostoja, joiden perusteella on rajattu keskeisimmät näkökulmat: identiteetti, puolustuspolitiikka ja uhkakuva. Tämän jälkeen analyysia syvennetään kehysanalyysilla korostamalla löydettyjä näkökulmia neljän eri Nato-puhujatyypin kautta. Puheenvuorot lajitellaan puhujatyyppien mukaan omiin ryhmiinsä, joita ovat kannattaja, neutraali, skeptikko ja vastustaja. Analyysin perusteella kansanedustajat kehystävät Nato-jäsenyydestä käytyä keskustelua Nato-puhujatyyppien havainnollistamalla tavalla. Natoon hakemista perustellaan ensisijaisesti turvallisuudella ja Ukrainan kohtalon välttämisellä, lisäksi identiteetin näkökulma korostuu. Suomen identiteetti on lähetekeskustelujen perusteella muuttunut Nato-Suomen identiteetiksi, ja suurin osa kansanedustajista on puheidensa perusteella Nato-jäsenyyden kannalla.

Syftet med avhandlingen är att studera grundskolans skolkuratorers handlingsutrymme i skolan och få en uppfattning om hur deras handlingsutrymme ser ut samt vilka möjligheter och utmaningar skolkuratorerna upplever i sitt handlingsutrymme inom elevhälsan. Tidigare forskning har bland annat visat att skolkuratorerna upplever att deras roll inom elevhälsan är otydlig och att de saknar tydliga arbetsbeskrivningar samt stöd från ledningen. Skolkuratorn och deras roll inom elevhälsan är ett ganska outforskat område och därför ämnar denna avhandling skapa en tydligare bild om skolkuratorns arbete inom elevhälsan. Forskningsfrågorna i denna avhandling är; 1) Hurdant handlingsutrymme har skolkuratorn i grundskolan? och 2) Vilka möjligheter respektive utmaningar upplever skolkuratorn relaterat till sitt handlingsutrymme i skolan och inom elevhälsan i grundskolan? Studien är kvalitativ och materialinsamlingen har skett genom att intervjua sex skolkuratorer som arbetar i grundskolan. Resultaten av studien har analyserats med hjälp av teoretisk innehållsanalys. Den teoretiska utgångspunkten i studien är Michael Lipskys teori om gräsrotsbyråkrater. Teorin används för att definiera skolkuratorernas handlingsutrymme inom elevhälsan. Innehållsanalysen kännetecknas av två huvudkategorier: (1) Skolkuratorns roll och arbetsuppgifter och (2) Handlingsutrymmets möjligheter och utmaningar inom elevhälsan. Dessa huvudkategorier har följande underkategorier; (1) Fastställandet av skolkuratorns arbetsuppgifter, skolkuratorns upplevelser om sin arbetsroll i skolan och elevhälsan, skolkuratorns upplevelser om hur skolans personal ser på deras arbetsroll, skolkuratorns upplevelser av stödet från ledningen samt (2) Skolkuratorns möjligheter och Utmaningar i skolkuratorns arbete. Studien visar att skolkuratorerna är relativt nöjda med att det inte finns tydliga arbetsbeskrivningar för deras arbete, vilket skiljer sig åt från den tidigare forskningen. Skolkuratorerna upplever att de har stort utrymme att själva utforma sina arbetsuppgifter inom ramen av lagen och olika riktlinjer, vilket kan upplevas som en möjlighet inom elevhälsan för skolkuratorerna. Utmaningar inom elevhälsan präglas av resursbrist både inom elevhälsan och utanför, bland annat inom specialsjukvården. Ur resultaten framkommer att resursbristen påverkar arbetsbelastningen och att skolkuratorerna tar åt sig arbete som egentligen inte hör till dem, tillexempel när det saknas skolpsykolog i elevhälsoteamet. Avhandlingen visar att skolkuratorns handlingsutrymme påverkas av både inre och yttre organisatoriska faktorer som påverkar att det finns skillnader mellan tillvägagångssätt i skolornas elevhälsa, vilket kan innebära att elevhälsans kvalitet skiljer sig åt mellan skolorna. Det finns ett behov av fortsatt framtida forskning gällande skolkuratorns arbete och hur elevhälsans kvalitet skiljer sig åt mellan skolorna samt hur skolkuratorns åtgärder påverkar elevens skolgång och välbefinnande. Mera forskning om skolkuratorns arbete skulle kunna bidra till att skapa en större förståelse över hur viktiga skolkuratorerna är inom elevhälsan och det sociala arbetet i skolan.

Machine Learning (ML) has experienced significant growth, fuelled by the surge in big data. Organizations leverage ML techniques to take advantage of the data. So far, the focus has predominantly been on increasing the value by developing ML algorithms. Another option would be to optimize resource consumption to reach cost optimality. This thesis contributes to cost optimality by identifying and testing frameworks that enable organizations to make informed decisions on cost-effective cloud infrastructure while designing and developing ML workflows. The two frameworks we introduce to model Cost Optimality are: "Cost Optimal Query Processing in the Cloud" for data pipelines and "PALEO" for ML model training pipelines. The latter focuses on estimating the training time needed to train a Neural Net, while the first one is more generic in assessing cost-optimal cloud setup for query processing. Through the literature review, we show that it is critical to consider both the data and ML training aspects when designing a cost-optimal ML workflow. Our results indicate that the frameworks provide accurate estimates about cost-optimal hardware configuration in the cloud for ML workflow. There are deviations when we dive into the details: our chosen version of the Cost Optimal Model does not consider the impact of larger memory. Also, the frameworks do not provide accurate execution time estimates: PALEO estimates our accelerated EC2 instance to execute the training workload with half of the time it took. However, the purpose of the study was not to provide accurate execution or cost estimates, but we aimed to see if the frameworks estimate the cost-optimal cloud infrastructure setup among the five EC2 instances that we chose to execute our three different workloads.

Grass biomass has many important and diverse roles for ecosystems functioning, the carbon cycle, rangeland productivity and local livelihoods. Quantifying and understanding grass biomass in dynamic savanna ecosystems during dry season is important for sustainable land management and monitoring grazing pressures, especially amidst climate change. Traditional ground-based methods to assess vegetation are subjective and time consuming, while remote sensing provides efficiency in monitoring grass biomass at large scales. Grass biomass assessments using remote sensing data have been extensively conducted worldwide, but such research in African savannas remains rare. This study aimed to study connections between dry season grass biomass measured in savanna rangelands and airborne hyperspectral imagery data obtained simultaneously in LUMO Conservancy area of South-Eastern Kenya. Two modelling techniques were compared: averaged plot values (n=24) and individual sample values (n=96). Three vegetation indices (RSI, NDSI, RDSI) were computed and Generalised Additive Models (GAM) were applied to portray the relationship between measured grass biomass and VIs. The highest explanatory power for both modelling techniques was found with RSI and NDSI indices with averaged plot level values having the highest performance (D2 = 0.79, RMSE = 40.15 g/m2), with the band combination of B78 and B43 (908 nm / 667 nm). The best performing vegetation index (RSI) was used to predict grass biomass in the study area, which indicated a biomass range of 0 to 2894 g/m2. The study highlights the potential of using hyperspectral imagery to assess grass biomass in the savanna environments. However, challenges and limitations were faced related to the heterogeneous nature of savannas, varying weather conditions affected by rainfall, the temporal limits of the study, and disturbances in spectral information caused by heavily grazed areas, dead material, and preprocessing techniques. It is suggested that future research considers these factors by incorporating a broader set of variables, extending the duration of the study, exploring various preprocessing techniques, increasing the sample size, and employing additional data sources, such as active sensors and hyperspectral satellite imagery, to enhance model performance and improve accuracy.

Den omfattande användningen av skogarna i Finland ledde 1928 till ett förbud av det okontrollerade blädningsbruket. Okontrollerade blädningar var allmänt förekommande i Finland och hade på många platser kraftigt utarmat landets skogar. År 2014, efter nästan ett sekel av förbud, legaliserades den olikåldriga skogsskötseln i Finland. Skogslagsändringen innebar en tydlig liberalisering av den produktionsinriktade skogslagen. Skötseln av olikåldriga bestånd, som vanligtvis utförs genom plock- eller luckhuggningar, bygger på odling av träd i flera skikt samtidigt. Olikåldriga skogar förnyas inte genom kraftiga ingrepp, utan skogens föryngring sker kontinuerligt genom återkommande beståndsvårdande avverkningar. Granen är särskilt lämpad för flerskiktade bestånd bland de ekonomiskt betydande trädslagen i Finland, eftersom arten är skuggtålig och naturligt förnyar sig i en sluten skog. Drivningen i olikåldriga bestånd, det vill säga avverkning och transport av virke från skogen till vägen, skiljer sig tydligt från likåldriga bestånd. När stora träd fälls och bearbetas, är risken för skador på plantor och träd hög. Enligt skogslagen bör drivningen utföras så att skador undviks på det kvarvarande beståndet. Vid virkesdrivning får andelen skadade träd inte överstiga 15 procent efter drivningen. De vetenskapliga uppföljningarna av olikåldriga granbestånd i Nordeuropa, som behandlar drivningsskador vid mekaniskt utförda plockhuggningar, är få till antalet. En del forskningsresultat visar att 8,7–13,8 % av träden har skadats, medan andra indikerar att endast 4,2–5,7 % av de mätta träden har skadats. Finlands skogscentral, som ansvarar för övervakning av olika skogslagstiftningar i Finland, har för Jord- och skogsbruksministeriet systematiskt övervakat drivningskvaliteten från plockhuggningar i olikåldriga granbestånd. Mellan 2015 och 2022 genomfördes sammanlagt 134 granskningar i nyligen plockhuggna olikåldriga bestånd. Resultaten från de 134 granskningarna, som har analyserats närmare i pro gradu-arbetet, visar att endast 5,8% av alla träd har skadats vid ingreppen. Beståndens olikåldriga karaktär påverkade inte heller förekomsten av skadade träd, eftersom tydligt flerskiktade bestånd (n=27) inte uppvisade fler skador än delvis flerskiktade bestånd (n=105). Det är ändå för tidigt att dra några definitiva slutsatser, om skillnader grupperna emellan, trots att det är tydligt att endast 5,8 % av alla träd i studien har skadats av ingreppen.