Browsing by Author "Görög, Zoltán"

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee miten postpositioista syntyy uusia pronominivartaloita. Aineistona käytän suomen, ersämordvan ja unkarin persoonapronominit. Keskeisimpiä teoreettisia viitekehyksiä ovat historiallis-vertaileva kielitiede ja kieliopillistuminen. Näiden tietojen pohjalta lähden tarkastelemaan aineistoani kolmessa mainitussa suomalais-ugrilaisessa kielessä. Erityisesti postpositioiden synty voidaan kuvata kieliopillistumisen avulla. Tällöin kielessä leksikaalinen elementti ottaa kieliopillisen funktion. Seuraavaksi se muuttuu sijapäätteeksi ja sitten pronominiksi. Postposition pronominivartaloksi analysoiminen edellyttää reanalyysiä. Postpositiorakenteiden merkityksen tulkinnan persoonapronominiksi mahdollistavat possessiivisuffiksit, koska ne sisältävät jo tiedon persoonasta. Leksikaalisen elementin asteittaista siirtymistä yhdestä kieliopillisesta kategoriasta toiseen voidaan kuvata jatkumolla, jolla tyypillinen edustus on yhden kielen sisällä. Työssäni hyödynnän jatkumon käsitettä laajemmin ja katson, että suomen, ersämordvan ja unkarin persoonaparadigmat muodostavat kielitypologista jatkumoa, koska ne edustavat eri asteista muutosta postpositioiden kieliopillistumisessa. Ennen aineiston käsittelyä esittelen ensin persoonapronomineihin liittyviä taustatietoja maailman kielistä. Tutkimustavoitteenani on kartoittaa suomen, ersämordvan ja unkarin persoonapronominien taivutuksen eroja ja yhtäläisyyksiä vertailemalla niiden taivutusparadigmoja. Pohdin työssäni, mistä erot mahdollisesti johtuvat, millaisia morfofonologisia muutoksia on tapahtunut persoonapronomineissa kantauralista suomeen, ersämordvaan ja unkariin. Persoonapronominien syntyyn on ensin ymmärrettävä miten sijamuodot ovat syntyneet. Siksi työssäni käsittelen eri sijojen historiallista taustaa. Kontrastiivisessa kielentutkimuksessa on tavallisesti kyse kielten synkronisesta vertailusta. Etäsukukielten vertailussa on kuitenkin tärkeää käsitellä myös kielten historiallista kehitystä ja äänteenmuutoksia, jolloin käytetään käsitettä komparatiivinen kielentutkimus. Tärkeän näkökulman aiheeseeni tuovat diakroninen kielentutkimus ja kielimuistomerkit, joiden avulla pystyn tunnistamaan erityisesti unkarin persoonapronomineissa sellaisia postpositiovartaloita, jotka eivät ole enää nykykielessä käytössä. Tutkielman yhteenvedossa kokoan tutkielman tulokset yhteen keskustelemalla teoreettisella tasolla tutkielman alussa esitettyjen teorioiden kanssa. Tutkielmasta selviää, että koko uusien pronominien syntytapa perustuu siihen, että possessiivisuffiksilla merkitty postpositio reanalysoidaan persoonapronominiksi. Sen lisäksi tutkimani kielten persoonapronominien muodostamassa kieliopillistumisessa jatkumossa suomessa ei ole syntymässä uusia persoonapronomineja taikka sijoja koska sijapäätteet liittyvät aina persoonapronominien vartaloon.