Browsing by Author "Juola, Cristina"

Tutkimuksessa tarkastellaan Kiinan ja Venäjän puolustusteollista yhteistyötä 2010-luvulla. Tut-kimuksen aluksi esitellään lähteet, keskeiset käsitteet ja teoria, jota hyödynnetään tutkimusai-neiston käsittelemisessä johtopäätöksissä. Lähteinä on käytetty kirjallisuutta sekä venäjän, kiinan ja englannin kielen tiedotusta 2010-luvun maiden välisistä sopimuksista. Teoriassa käsitellään Catarina Christianin asekauppateoriaa. Ensimmäisessä sisältökappaleessa pohjustetaan tutkimusta käsittelemällä Kiinan ja Venäjän puo-lustusteollisuutta ja maiden välisen yhteistyön kehitystä. Kiinalla ei 1950-luvulla ollut merkittä-vää kotimaista puolustusteollisuutta, ja se tukeutui pitkälti kommunistiliittolaisensa, Neuvostolii-ton, tuotantoon ja asiantuntijuuteen asevoimiensa varustamiseksi. Neuvostoliiton romahdettua Kiinan ja Venäjän välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Vaikka Venäjällä on suuret asemarkkinat myös Kiinan ulkopuolella, myös Kiina on ollut Neuvostoliitolle, ja myöhemmin Venäjälle, tärkeä kauppakumppani. Toisessa sisältökappaleessa tarkastellaan maiden välistä puolustusteollista yhteistyötä 2010-luvulla. 2010-luvulla Venäjä on säilyttänyt asemansa Kiinan suurimpana kauppakumppanina puolustusteollisuuden tarvikkeissa, vaikka Kiinan kokonaistuonnin määrä on laskenut kotimaisen puolustusteollisuuden kehityksen myötä. 2010-luvulla Kiinan kaksi suurinta Venäjältä tehtyä asehankintaa ovat olleet S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ja 24 Su-35-hävittäjät. Lisäksi Kiina ja Venäjä ovat tiivistäneet yhteistyötä puolustusteollisuutta tukevilla aloilla. Mailla on enenevissä määrin yhteisiä tutkimus- ja tuotekehitykseen liittyviä projekteja ilmailuteollisuudessa, satelliitti-navigoinnissa, sekä mikroelektroniikassa. Viimeisessä kappaleessa esitellään johtopäätökset. Kiinan päämotiivi tehdä yhteistyötä ja kaup-paa Venäjän kanssa puolustusteollisuudessa ja oheisaloilla on teknologian siirto, kun taas Venäjä hyötyy taloudellisesti. 2000-luvulle asti Kiina kehitti kotimaista puolustusteollisuuttaan pääasias-sa tukeutuen venäläiseen teknologiaan ja osaamiseen. Kiinan puolustusteollisuuden nopeiden kehitysten myötä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, Kiina on kiinnostunut enää vain Venäjän uusimmasta teknologiasta. Venäjä puolestaan kieltäytyy tuottamasta tai edes kokoa-masta kauppaamansa tuotantoa Kiinassa, eroten 1990-luvusta. Tästä huolimatta, Venäjän puolus-tusteollisuusalan yritysten merkittävä tulonlähde on ulkomaanvienti, mikä kannustaa venäläisyri-tyksiä tekemään yhteistyötä Kiinan kanssa.