Browsing by Author "Koskentausta, Lauri"

Tutkielmassa tutkitaan valtiosääntoikeuden näkökulmasta ylimpien valtioelinten välistä toimivaltajaon muutosta ja sen mahdollista vaikutusta eduskunnan valiokuntamietintöjen asemaan oikeuslähteenä. Suomessa kysymys oikeudellisen ratkaisutoiminnan argumentteina käytettävistä lähteistä, oikeuslähdeopista, on ollut valtiosääntöoikeuden tutkimuksessa kohtalaisen vähän kiinnostusta herättänyt aihe, mistä johtuen tutkielmassa läpikäydään asiaa osittain oikeusteoreettisen kirjallisuuden valossa. Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin jäsenyyksien ja perustuslakiuudistuksen myötä maan valtioelinten välinen toimivaltajako muuttui 90-luvun aikana. Normijärjestelmä muuttui mainittujen muutosten johdosta monikerroksiseksi, kun järjestelmään tulivat Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin uudet normitasot. Perustuslakiuudistus toi perustuslain tuomioistuimissa sovellettavaksi normiksi. Perustuslakiuudistuksessa valtioelinten välistä toimivaltajakoa muutettiin eduskunnan vahvemman roolin suuntaan. Oikeusjärjestelmän mainitut muutokset muuttivat myös tuomioistuinten roolia. Tutkielmassa läpikäydään eurooppalaistumisen ja valtiosääntöistymisen muutoksia tuomioistuinten rooliin. Valiokuntamietintöjen roolia tuomioistuinten ratkaisutoiminnassa arvioidaan aineistoanalyysin perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että kysymystä käytettävistä oikeuslähteistä tulisi tarkastella valtiosääntöoikeudellisena kysymyksenä, koska valtiojärjestykseen on tullut useita valtiosääntöisiä oikeuslähteiden etusija-sääntelyjä. Tutkielmassa todetaan, että valtiosääntöistymisen muutoksen vuoksi eduskunnan esittämille näkemyksille tulisi antaa aiempaa merkittävämpi rooli laintulkinnassa. Aineistoanalyysina todetaan, että korkeimmat oikeudet antavat nykyisin valiokuntamietinnöille selkeän aseman epäselvien oikeuskysymysten ratkaisemisessa erityisesti lakivaliokunnan hallinnonalan kysymyksissä