Browsing by Author "Patronen, Mikko"

Kato on yksi otanta-aineiston virhelähteistä. Se voi aiheuttaa aineistosta laskettaviin estimaatteihin harhaa, joten sen hallintaan on pyritty kehittämään erilaisia menetelmiä. Yksi tällainen menetelmä on imputointi, eli puuttuviksi jääneiden arvojen korvaaminen hyvin perustelluilla arvoilla. Estimointiin liittyvä epävarmuus tulee parhaiten huomioiduksi moni-imputoinnilla, mikä tarkoittaa useamman imputoidun aineiston muodostamista. Tässä tutkielmassa perehdytään vastauskadon ominaisuuksiin. Imputointimenetelmän valintaan vaikuttaa esimerkiksi imputoitavan muuttujan asteikko sekä oletus kadon taustalla olevasta mekanismista. Imputoinnin apuna voidaan hyödyntää myös mahdollisesti käytössä olevia taustamuuttujia, jotka ovat yhteydessä imputoitavien muuttujien arvoihin ja niissä ilmenevään vastauskatoon. Myös tutkittavan ilmiön teorian kannalta olennaisia muuttujia voidaan hyödyntää. Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2017 tammikuun Kuluttajabarometriaineistosta neljän kysymyksen osa-aineistoa, joka muodostaa kuluttajien luottamusindikaattorin. Kuluttajien luottamusindikaattori kuvaa 18-84 -vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ja odotuksia sekä henkilökohtaisesta että Suomen yleisestä taloustilanteesta. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti selvittää, vääristääkö vastauskato aineistosta laskettavia estimaatteja. Tutkielmassa vastauskatoa paikataan moni-imputoimalla käyttäen hot deck -imputointia, jossa puuttuvat tiedot korvataan taustatiedoiltaan mahdollisimman samankaltaisilta vastaajilta kopioiduilla arvoilla. Työssä muodostetaan viisi imputointimallia käyttäen erilaisia yhdistelmiä taustamuuttujista. Taustatieto ikäluokasta osoittautuu tärkeäksi mallimuuttujaksi tulosten kannalta. Imputointimalli ilman ikäluokkatietoa pienentää luottamusindikaattorin estimaattia sekä koko aineiston tasolla että sukupuoliryhmissä. Luottamusindikaattorin arvot estimoituvat alkuperäisen aineiston estimaattia pienemmiksi myös, jos malli perustuu ainoastaan tietoon sukupuolesta.