Browsing by Author "Rother, Tommi"

Tutkimuksessa käsitellään sitä, kuinka laajasti julkisuuslain 11 §:n mukaista asianosaisen tiedonsaantioikeutta voidaan rajoittaa yksityisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuden ja muun elinkeinosalaisuuden perusteella. Koska asianosaisen tiedonsaantioikeus on yksittäistapauksessa laajempi kuin perustuslain 12 §:n 2 momentin ja julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukainen yleinen tiedonsaantioikeus, koskee asianosaisen tiedonsaantioikeus luonnollisesti myös julkisia asiakirjoja. Tutkimuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että selvitetään myös, kuinka laajasti perustuslain 12 §:n 2 momentin ja julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaista julkisuusperiaatetta voidaan rajoittaa yksityisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuden ja muun elinkeinosalaisuuden perusteella. Liikesalaisuus muodostaa ehdottoman salassapitoperusteen yleisestä tiedonsaantioikeudesta julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella. Se on säädetty myös nimenomaiseksi asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoitusperusteeksi julkisten hankintojen osalta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa. Lisäksi liikesalaisuus voi jäädä asianosaisjulkisuuden ulkopuolelle myös muissa asioissa julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan yleislausekkeen mukaisena erittäin tärkeän yleisen edun tai erittäin tärkeän yksityisen edun perusteella. Liikesalaisuutta ei kuitenkaan ole määritelty julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa. Mainittua kohtaa koskevien lain esitöiden mukaan liikesalaisuus on määritelty liikesalaisuuslain 2 §:ssä, jota sovelletaan myös julkisuuslakia tulkittaessa. Liikesalaisuuslaki on kuitenkin yksityisoikeudellinen, eikä liikesalaisuuden määritelmä sovellu sellaisenaan hallintoasioihin. Liikesalaisuuden lisäksi julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisena salassapitoperusteena on mainittu muu yksityinen elinkeinosalaisuus. Lainkohdan mukaan myös muut yksityiset elinkeinosalaisuudet jäävät yleisen tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle. Muiden elinkeinosalaisuuksien salassapitoperuste on kuitenkin suoja-asteeltaan merkittävästi heikompi kuin liikesalaisuuksia sisältävien tietojen. Niitä koskevaa määritelmää ei myöskään muutettu liikesalaisuuslain säätämisen yhteydessä. Muita elinkeinosalaisuuksia ei ole nimenomaisesti säädetty asianosaisjulkisuuden rajoitusperusteeksi, mutta niitä koskeva tieto voi kuitenkin jäädä asianosaisen tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan yleislausekkeen mukaisen erittäin tärkeän yleisen edun tai erittäin tärkeän yksityisen edun perusteella. Liikesalaisuuden ja muun elinkeinosalaisuuden vaikea määriteltävyys ja erityisesti julkisuusperiaatteen vaikutus liikesalaisuuden sekä muun elinkeinosalaisuuden sisältöön ja niiden perusteella suojaa saavien tietojen alaan ovat tuottaneet ja tuottavat vaikeuksia niin viranomaisille kuin myös yksityisille niiden asioidessa viranomaisten kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka laaja vaikutus yksityisoikeudellisessa liikesalaisuuslaissa olevalla liikesalaisuuden määritelmällä on rajoitettaessa asianosaisen tiedonsaantioikeutta yksityisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuden ja muun elinkeinosalaisuuden perusteella hallinnossa ja hallintoprosessissa. Samalla tarkastellaan myös sitä, voiko liikesalaisuuslain mukainen liikesalaisuuden määritelmä jotenkin vaikuttaa julkisuuslain mukaisen muun elinkeinosalaisuuden sisältöön ja tulkintaan.