Browsing by Author "Suvorov, Alexander"

Maisterintutkielma keskittyy pronssikautiseen Jamnaja-kulttuurin hautauksista kerättyjen radiohiiliajoitusten analysoimiseen erilaisilla menetelmillä. Muun muassa ajoituksia käsitellään OxCal 4.4, CalPal ja ArcGIS ohjelmissa. CalPal:in oiva Chronology composer-toiminto järjestää ajoitukset kronologiseen järjestykseen, kun taas OxCal 4.4.-ohjelmassa radiohiiliajoituksia käsitellään tilastollisesti seuraavaa tutkimusvaihetta varten. Jamnaja-kulttuurin määritelmä on ollut pitkään keskustelun alla. Tutkijat ovat pitkään olleet hyvin eri mieltä siitä, minkälaiset hautaukset kuuluvat Jamnaja-kulttuuriin ja millaisia ne ovat olleet tätä aikaisemmin. Hyvin usein kivikautisia hautauksia luokitellaan jamnajaksi, vaikka niillä ei näyttäisi olevan mitään yhteyksiä siihen. Tutkielmassa on tärkeää rajoittaa jamnaja-kulttuurin määritelmää niin, että tulisi selväksi, mitä hautauksia otetaan mukaan seuraaviin analyyseihin, ja mitä hautauksia jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Työtä varten hautauksia on jaettu neljään ryhmään niiden keskeisten piirteiden perusteella. Tutkielman varsinainen osuus keskittyy ArcGIS-ohjelman tarjoamaan Kriging interpolointitoimintoihin. Näistä analyysiä varten on valittu Empirical Bayesian Kriging-malli, jonka avulla pystytään seuraamaan muita tuloksia kuin lineaarista ekspansiota. Kyseisessä metodissa arvioidaan tunnettujen pisteiden perusteella, minkälaisia arvoja tuntemattomat pisteet tutkimusalueella saisivat. Metodia yleensä käytetään korkeusmallien rakentamiseen, mutta tässä tapauksessa korkeuden arvot on korvattu radiohiiliajoituksilla. Metodilla suoritetaan kahdenlaista tutkimusta: yhdessä aineistoa on käsitelty laadullisesti, kun taas toisessa ei. Koska radiohiiliajoitukset yleensä kalibroinnin jälkeen esitetään kahden arvon välinä, ne täytyy analysoida tilastollisesti. OxCal-ohjelman Tau_Boundary-funktio mahdollistaa välien pienentämisen, jotta ajoituksien painotettuja ja tavallisia keskiarvoja voidaan käyttää. Metodi perustuu oletettuihin Jamnaja-kulttuurin ilmestymiseen ja loppumiseen. Radiohiiliajoitukset aiheuttavat kyseisessä analyysissä paljon virhemarginaaleja, joten niiden laatua tulee käsitellä tarkasti. Samalla tavalla kuin hautauksien tilanteessa, ajoitukset on jaettu neljään ryhmään, joissa on huomioitu perinteisen ja AMS-ajoittamisten ero, ”vanhan puun vaikutus”, allaseffekti sekä erilaisten laboratorioiden tuottama tieto. Kiovan laboratorio on pitkään säännöllisesti tuottanut virheellisiä ajoituksia, joten niitä käsitellään tutkielmassa harkiten. Tulevaisuudessa tutkimusta voi yhdistää sekä isotooppeihin että genetiikkaan. Yhteisellä panoksella Jamnaja-ekspansiosta syntyy täydennetty kuva, jota voidaan käyttää tulkitsemaan 5000 vuoden takaisia tapahtumia. Lisäksi tutkimusta voi laajentaa sisällyttämällä lisää eroavia piirteitä. Kuitenkin kattavaa tietopankkia varten tarvitaan lisää hyvänlaatuisia radiohiiliajoituksia, etenkin Ukrainan alueelta.