Browsing by Author "Voutilainen, Erika"

Tutkielma käsittelee Yhdistyneissä Kuningaskunnissa toiminutta naisten äänioikeuden puolesta taistellutta militanttia suffragettijärjestöä Women’s Social and Political Unionia ja Christabel Pankhurstin toimintaa järjestön poliittisena johtajana. Liikkeen tarkastelu aloitetaan sen perustamisvuodesta 1903 ja sitä jatketaan ensimmäisen maailmansodan loppuun saakka. Työ on tehty historialliskvalitatiivista metodia käyttäen ja se liikkuu naishistorian, poliittisen historian ja kulttuurihistorian kentillä. Tutkielman lähdeaineisto muodostuu järjestössä toimivien henkilöiden omaelämäkerroista, kirjeistä, aikalaisteksteistä ja puheista. Työssä arvioidaan myös aiheeseen liittyvää historiografiaa. Christabel Pankhurstin toimintaa Women’s Social and Political Unionin poliittisena johtajana ja sen militantin metodin aloittajana tarkastellaan niiden sosiaalisten valtaverkostojen konteksteissa, joiden sisällä hän teki päätöksiä. Näin ollen työssä käsitellään myös niitä henkilöitä, joiden keskellä hän työskenteli. Women’s Social and Political Unionin päämääränä oli sekä rauhanomaisia että militantteja metodeja käyttäen aluksi taivutella ja sitten pakottaa Ison-Britannian hallitus säätämään laki, joka antaisi naisille äänioikeuden samoin ehdoin, joilla se miehillä oli tai joilla se tultaisiin miehille antamaan. Tutkielmassa osoitetaan, miten Christabel Pankhurstin nuoremman sisaren Sylvia Pankhurstin kirjoittamat järjestöhistoriat ovat vaikuttaneet hänestä myöhemmin muodostuneisiin käsityksiin ja tuodaan esille se, kuinka naisliikkeen toiminta eskaloitui 1900-luvun varsin miedosta militantista toiminnasta erilaisia vahingontekoja, tuhopolttoja ja pommeja sisältävään yhteiskunnalliseen radikalismiin. Christabel Pankhurstin toimintaan Women’s Social and Political Unionin johdossa kohdistuva tarkastelu osoittaa, että hänen paremmin tunnetun ja enemmän tutkitun äitinsä Emmeline Pankhurstin osuus järjestön päätöksenteossa näyttää olevan aikaisemmin esitettyä ohuempi. Jatkuvien vankeusrangaistuksien, pidätysten ja etsivätoiminnan avulla hallitus onnistui hajauttamaan Unionin toiminnan ja pakottamaan Christabel Pankhurstin maanpakoon Pariisiin. Jännittynyt tilanne ratkesi vasta ensimmäisen maailmansodan alussa. Sodan aikana Women’s Social and Political Union muuttui hallituksen vastustajasta sen sotatoimien tukijaksi. Naisten oikeuksia edistäneestä suffragettijärjestöstä kuoriutui lopulta Ison-Britannian sotaponnisteluja tukeva nationalistinen organisaatio.