Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Lasten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy"

Sort by: Order: Results:

  • Ylkänen, Emilia (2013)
    Alle kouluikäisten lasten hampaiden reikiintyminen länsimaissa on edelleen yleistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yleisimpiä alle kouluikäisten lasten hampaiston reikiintymiseen johtavia tekijöitä sekä havainnoida pienellä kyselykaavaketutkimuksella ravinto- ja hampaidenhoitotottumuksia alle kouluikäisten lasten keskuudessa. Lasten hampaiden reikiintymisen taustatekijät eroavat aikuisiin verrattuna. Maitohampaiston ominaispiirteet, mutans streptokokki- tartunta, ruokailutottumukset, suuhygienia ja perheen sosioekonomiset taustatekijät ovat yleisimpiä kariesriskiin vaikuttavia tekijöitä. Kariesriskin voimakkuutta tarkastellaan yleensä monen tekijän summana tarkkuuden parantamiseksi. Tutkimuksen mukaan vanhempien kariesaktiivisuus vaikutti lapsen suurentuneeseen napostelutiheyteen, herkkujen saantiin sekä myöhäisempään ensikäyntiin hammaslääkärin vastaanotolla. Lapsista 2-4-vuotiaat napostelivat eniten (P<0,05). Tulosten perusteella vanhempien kariesaktiivisuus on riskitekijä, joka vaikuttaa erityisesti pienen lapsen huonontuneisiin ravintotottumuksiin. Lapsen karieksen hallinta tulee ulottaa koskemaan koko perhettä.
  • Linnavuori, Heini (2015)
    Tutkimuksessa selvitettiin eri koiraroduilla esiintyviä hammaspuutoksia ja niiden luonnetta. Aineistona oli Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmän keräämiä eri koirarotujen hammaspuutostietoja. Omistajien raportoimia hammaspuutoksia oli reilu 800 koiralla, joista 306 koiran omistajat olivat kyselylomakkeella ilmoittaneet tarkasti koiralta puuttuvat hampaat. Nämä yksilöidyt hammaspuutostiedot sisälsivät 130 koirarodun edustajia. Excel-taulukkolaskelmaohjelmaa käyttäen aineistosta selvitettiin hammaspuutosten luonnetta ja laadittiin yhteenvedot hammaspuutoksista roduittain, kiinnittäen erityisesti huomiota koirarotuihin ja yksilöihin, joilla puutoksia oli keskimääräistä enemmän. Valtaosa puutoksista oli yhden tai kahden hampaan puutoksia. Hammaspuutosten esiintymisessä ylä- ja alaleuan sekä oikean ja vasemman leukapuoliskon välillä ei havaittu merkittävää eroa. Eniten puuttuvia hampaita olivat premolaarit, ja näistä yleisimmin puuttui yläleuan ensimmäinen premolaari. Roduissa, joissa hammaspuutoksia oli raportoitu paljon, suurin edustus oli terrieriroduilla. Rotuyhdistysten tietoihin yhdistettynä hammaspuutosten kannalta mielenkiintoisiksi koiraroduiksi paljastuivat mm. tanskalais-ruotsalainen pihakoira, valkoinen länsiylämaanterrieri, silkkiterrieri, englanninsetteri, kerrynterrieri, shetlanninlammaskoira, cirneco dell'etna, suomenpystykorva ja jackrusselinterrieri. Runsaasti hammaspuutoksia omaavista koirayksilöistä huomattava osa oli silkkiterriereitä ja valkoisia länsiylämaanterriereitä, ja näiden hammaspuutokset olivat valtaosin bilateraalisia.
  • Eiroma, Phuong (2014)
    Kariesriskin arviointityökaluihin kohdistuu monta vaatimusta niin tehokkuuden, tarkkuuden kuin käytettävyyden suhteen. Yhdysvalloissa alle kouluikäisten karieksen hallintaan kehitetyn CAMBRA 0–5 -työkalupakin sisältämässä kariesriskin arviointilomakkeessa nähtiin potentiaalia. Tässä työssä tutkittiin sen soveltuvuutta alle kouluikäisten helsinkiläislasten määräaikaisissa hammastarkastuksissa. Tutkimukseen otettiin myös työkalupakettiin kuuluva kotihoitotavoitteet-kuvasarja. Kyselytutkimuksella kerättiin hammashoitajilta ja lapsipotilaiden vanhemmilta kokemuksia, mielipiteitä ja parannusehdotuksia materiaalista. Tulosten perusteella todettiin, että tutkimuksessa käytetty CAMBRA 0–5 -materiaali soveltuisi pienin muokkauksin alle kouluikäisten hammastarkastuksiin. Tutkimukseen osallistuneilta hammashoitajilta tuli hyviä, rakentavia muutosehdotuksia koskien kariesriskin arviointilomakkeen sisältöä. Heidän arvionsa materiaalista oli kohtalainen. Lapsipotilaiden vanhempien vastauksista selvisi, että materiaali oli tehokkain niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmilla oli alhainen koulutus- ja tietotaso reikiintymisestä. Lähes kaikkien vanhempien mielestä riskinarviointilomakkeen haastattelu paransi heidän käsityksiään kariekseen vaikuttavista tekijöistä, ja heille selvisi hyvin mitä riskitekijöitä heidän lapsillaan oli. Kotihoitotavoitteet-kuvasarja sai kaikilta myönteistä palautetta. Vanhemmat pitivät annettuja kotihoitotavoitteita tärkeinä ja aikovat kannustaa lapsiaan niiden toteuttamisessa.
  • Brandt, Ella (2014)
    Tutkielmaan kuuluu kaksi osaa: opetusvideon tekeminen nuoren hampaiden hoidosta ja tutkimus, jossa selvitettiin, minkälaisia asenteita ja tietoja kuudesluokkalaisilla on hammasterveydestä ja miten he käytännössä huolehtivat hampaistaan. Näkyykö tietotaito nuoren hampaidenhoidossa? Työssä selvitettiin myös, mitä nuoret pitävät Terve suu on cool – opetusvideosta. Videossa kerrotaan hammasterveysfaktoja ja kannustetaan nuoria pitämään huolta hampaistaan. Tutkimuksesta selvisi, että nuorilla on hyvä asenne hampaiden hoitoon ja hammaslääkärissä käyntiin. Hampaiden pesun suositus 2 x 2 min on nuorilla hyvin tiedossa, mutta happohyökkäys ymmärretään huonosti ja kariogeenisinä ruoka-aineina pidetään lähinnä vain herkkuja. Ksylitolituotteiden käyttö on alle puolella suositusten mukaista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että melkein jokaisella tytöllä oli negatiivista sanottavaa hampaistaan, pojista alle puolella. Harva on kuitenkaan kuullut negatiivista kommentointia hampaistaan. Opetusvideo sai hyvän vastaanoton ja nuoret pitivät sitä hyödyllisenä. He suosittelisivat sitä sisaruksilleen ja kavereilleen.
  • Pikkusaari, Tuija (2014)
    Triko-dento-osseaalinen syndrooma on ektodermaalinen dysplasia, joka periytyy DLX3-geenissä. Syndroomaan liittyy hammas-, luu-, iho- ja kynsimuutoksia. Tyypillisiä muutoksia ovat kiillemuutokset, hampaiden lisääntynyt infektioalttius, poskihampaiden taurodontia ja hammasydinten obliteraatio, alaleuan progenia, luun tiheyden tai paksuuden lisääntyminen, kiharat hiukset ja hauraat kynnet. Vuoteen 2010 mennessä oli maailmanlaajuisesti raportoitu kolme taudin aiheuttavaa mutaatiota. Tämän jälkeen Suomessa tunnistettiin kaksi uutta tautimutaatiota kahdessa perheessä. Toisessa suomalaisperheessä fenotyyppi on tunnetuista voimakkain. Tutkielma on katsaus, jossa esitellään tunnetut tautimutaatiot ja niiden kliininen ilmeneminen.