Browsing by Subject "Etelä-Pohjanmaa"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielmassa käsitellään Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalauksia (1560) tilaajatutkimuksen näkökulmasta. Isonkyrön seinämaalaukset ovat Suomen taidehistorian harvinaistapaus, sillä ne ovat ainoat reformaation ajalta säilyneet monumentaalimaalaukset. Miksi tällainen maalauskokonaisuus on päätynyt juuri Isoonkyröön? Mitkä olivat maalausten tilaajan, kirkkoherra Jakob Geetin motivaatiot maalausten tilaamiselle? Tutkielman erityisiä teemoja ovat reformaation aika, esimodernin ajan toimijuus ja kirkkotaiteen tilaamisen rooli vaikutusvaltaisen yksilön toiminnassa. Aihetta lähestytään historiallisen kontekstualisoinnin kautta. Maalausten syntyhistoriaa valotetaan pohtimalla 1560-luvulla vaikuttaneita ilmiöitä kuten reformaatiota, esimodernin yhteiskunnan muodostumista ja renessanssia kirkkotaiteeseen vaikuttavina tekijöinä. Lähteinä käytetään Isonkyrön kirkon maalausten ja interiöörin lisäksi Jakob Geetistä säilyneitä arkistolähteitä. Isonkyrön maalauksista tehtyä aikaisempaa tutkimusta hyödynnetään kriittisesti kommentoiden. Isonkyrön maalaukset ovat muihin ajan maalauksiin verrattuna suhteellisen tavanomainen kokonaisuus. Maalausten tilaajan, Jakob Geetin, toiminta oli kuitenkin varsin poikkeuksellista. Jakob Geetin kautta tutkielma avaa näkymän 1500-luvun vaikuttaneen yksilön toimintaan ja siten myös vallitsevan yhteiskunnan rakenteisiin. Kirkkotaiteen rooli tuossa yhteiskunnassa oli hyvin merkittävä ja maalauksilla todetaan olleen aikalaiskokijalleen useampia ulottuvuuksia. Nämä useammat ulottuvuudet näkyvät myös tilaajan motivaatioissa. Tutkielma valoittaa omalta osaltaan reformaatioprosessia Ruotsin valtakunnassa sekä esimodernin valtion syntyä. Se tuo Isonkyrön maalauskokonaisuuden aikaisempia tutkimuksia laajempaan kontekstiin ja osoittaa sen sidokset 1500-luvun lopulla liikehtineisiin kulttuuri- ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
-
(2017)Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista kirkollinen kansanopetus on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella. Kirkollista kansanopetusta ja sen eri muotoja eli pyhä-, kierto- ja rippikoulua sekä lukukinkereitä tutkitaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirkollisen kansanperinteen arkiston haastattelututkimuksen vastausten tarjoaman muistitietohistorian sekä Ilmajoen kirkonarkiston aineiston avulla. Tutkimus esittelee haastatelluille jääneitä muistoja ja mielikuvia kansanopetuksesta peilaten näitä kokemuskertomuksia kirkonarkiston aineistoon sekä aiempaan tutkimukseen. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian laitos järjesti kirkollisen kansanperinteen kyselyn 1960- ja 1970-luvuilla tarkoituksenaan kerätä talteen muistitietohistoriallista aineistoa menneiden vuosikymmenten kirkollisista oloista ja perinteistä. Yksi haastattelututkimuksen kysymysryhmistä käsittelee kirkollista kansanopetusta ja sen muotoja. Kun muistitietohistoriallista materiaalia vertaa Ilmajoen kirkonarkistosta löytyvien alkuopetuksesta, rippikoulusta tai lukukinkereistä kertovien lähdeaineistojen kanssa, saa kirkollisesta kansanopetuksesta Ilmajoella vuosina 1900–1935 hyvän kokonaiskuvan. Erityisesti kirkolliseen alkeisopetukseen eli pyhä- ja kiertokouluun panostettiin Ilmajoella. Vaikka muualla Suomessa pyhäkoulutoiminta ei kasvanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen kymmeneen vuoteen, Ilmajoen pyhäkoulut säilyttivät suosionsa – ja jopa kasvattivat sitä. Lapsia kävi pyhäkoulussa Ilmajoella poikkeuksellisen paljon Turun hiippakunnan muihin alueisiin verrattuna, vaikka välimatkat kodin ja pyhäkoulun välillä olivat usein pitkiä. Muun Etelä-Pohjanmaan tilanteesta poiketen ilmajokelaiset kiertokoulunopettajat olivat saaneet koulutuksen tehtäväänsä kiertokouluttajakursseilla tai pikkuseminaareissa. Myös rippikoulusta ja lukukinkereistä on ilmajokelaisille haastatelluille jäänyt pääasiassa positiivisia muistoja. Ilmajoen kirkonarkiston aineisto ja haastateltujen kokemuskertomukset osoittavat, että rippikoulunkäyntiä koskeneet ohjeistukset otettiin Ilmajoella käytäntöön heti, kun ohjeistus oli annettu – tai jopa ennen sitä. Lukukinkereistä kerrottaessa haastatellut muistavat parhaiten kinkereissä pullia myyneet nisuporvarit ja kinkereiden jälkeiset juhlat eli kalaassit. Haastateltujen kokemuskertomuksista ja Ilmajoen kirkonarkiston aineistosta saa kuvan siitä, että kirkolliseen kansanopetukseen suhtauduttiin arvostavasti. Kirkko ja uskonto olivat osa ihmisten elämää heidän lapsuudestaan alkaen.
Now showing items 1-2 of 2