Browsing by Subject "Lung Neoplasms"

Keuhkojen matalan maligniteettiasteen neuroendokriiniset kasvaimet eli keuhkokarsinoidit ovat harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia, joita tavataan kaikissa ikäryhmissä. Niille altistavia tekijöitä ei tunneta: yleisemmistä keuhkosyöpätyypeistä poiketen esimerkiksi tupakoinnilla ei ole havaittu olevan yhteyttä sairastumisriskiin. Keuhkokarsinoidit jaetaan mikroskopiassa nähtävien ominaisuuksien eli histologisen kuvan perusteella tyypillisiin ja atyyppisiin kasvaimiin. Hoito on molemmissa histologisissa tyypeissä ensisijaisesti leikkaus, kun taas sädehoidon ja solusalpaajien merkitys on vähäinen. Kyseisten kasvainten ennuste on erinomainen erityisesti tyypillisissä kasvaimissa heijastaen niiden matalaa maligniteettiastetta eli hidasta paikallista leviämistä ja taipumusta lähettää etäpesäkkeitä harvoin. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella keuhkokarsinoidien esiintymistä suomalaisessa väestössä Suomen Syöpärekisterin tietojen pohjalta. Tiedot vuosina 1971-2012 Syöpärekisteriin ilmoitetuista 689 tapauksesta toimitettiin tietosuojatusti, ja jokainen tapaus arvioitiin kriittisesti uudelleen saatavissa olevan rekisteritiedon pohjalta. Vuosittain todettujen uusien keuhkokarsinoidien määrän havaittiin kasvaneen 1970-luvulta eteenpäin, mutta tämä lienee ennemmin diagnostisten menetelmien kehityksestä kuin todellisesta taudin yleistymisestä johtuva havainto. Valtaosa kasvaimista oli luokiteltu histologiselta kuvaltaan tyypillisiksi. Pitkäaikaisennusteen havaittiin olevan erittäin hyvä erityisesti tyypillisissä kasvaimissa. Huonomman ennusteen lisäksi atyyppisillä kasvaimilla havaittiin useammin taudin toteamishetkellä levinneisyyttä alueellisiin imusolmukkeisiin tai sitä laajemmalle kuvastaen niiden aggressiivisempaa taudinkuvaa tyypillisiin kasvaimiin verrattuna. Tautia havaittiin esiintyvän lähes kaikissa ikäryhmissä, ja jopa hieman yli kolmannes kasvaimista todettiin alle 50-vuotiailla potilailla. Nämä suomalaisessa aineistossa saadut tulokset ovat hyvin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Aiempia vastaavia tutkimuksia suomalaisessa väestössä ei ole julkaistu.