Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Turvallisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Lopperi, Kasperi (2020)
    Insecure residential areas have been found to be associated with socio-economic disadvantage and possible regional segregation. In addition, feeling of insecurity reduce quality of life and mental health. Based on many studies, residents experience insecurity more often in suburban areas dominated by apartment buildings. This study examines the relationship between building height and block structure and residents' feeling of insecurity in Finnish suburbs. The relationship between the residential block structure and feeling of insecurity has not been studied before, which is why this research can bring new ideas to the scientific debate. Research data includes survey data collected from 71 Finnish suburbs, contextual register data aggregated from the grid database and basic information from Finnish Population Register. Quantitative statistical methods are used in this study. The block structure is classified utilizing GIS methods. The study takes into account socio-economic factors influencing insecurity by examining the phenomenon also under different socio-economic variables. Based on the results of the study, there is no significant relationship between building height and feeling of insecurity at any case. However, there is a significant connection between the block structure and feeling of insecurity. The results show that residents living in neighbourhood with more closed block structure experience more insecurity. Statistical connection between block structure and feeling of insecurity became stronger when the socio-economic variables were included to the analyzes. The results of this thesis are related to the findings presented in previous studies about the relationship between the physical environment and safety. However, the significance of the results and the understanding of the phenomenon is not unambiguous and requires further investigation.
  • Ahokas, Anni (2021)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin shiiayhteisön kokemia turvallisuusuhkia ja niiden vaikutusta yhteisöön. Teemahaastatteluina alkuvuodesta 2021 kerättyä aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Pauli Niemelän laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa. Kuusi teemahaastatteluun osallistunutta yhteisön jäsentä jakautui kahteen ikäryhmään, enintään 30-vuotiaisiin ja yli 30-vuotiaisiin. Haastatteluihin osallistui kaksi naista ja neljä miestä. Laajenevan turvallisuuskäsityksen tarkastelukehikkoa mukauttaen yksilön turvallisuus- ja turvattomuuskäsitykset jaettiin neljään osaan. Näiden neljän osan avulla turvallisuutta tarkasteltiin yksilöllisestä, sosiaalisesta, perinteisestä sekä modernista ja kulttuurisesta näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta voidaan havaita, että kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta ovat subjektiivisia. Kokemukseen näyttää vaikuttavan haastateltavan ikä, sukupuoli ja perheellisyys. Yksittäisenä tekijänä yksilön ja yhteisön turvallisuuden kannalta korostui vuosi 2019. Vuonna 2019 Uudessa-Seelannissa tapahtuneet Christchurchin moskeijaiskut heikensi muslimiyhteisöjen turvallisuudentunnetta, jonka seuraukset näkyvät yhteisön toiminnassa edelleen. Yhteisön jäsenten haastattelujen ja aiempien tutkimuksien perusteella voidaan havaita neljä uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttavaa tasoa. Näitä ovat yhteisö, paikalliset-, kansalliset- ja kansainväliset tekijät. Yhteisötasolla turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön turvatoimet, varautuminen, tilaturvallisuus, sisäinen tilanne ja yhteistyö. Paikallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat yhteisön sijainti, alueen asukkaat ja rakennuskanta, julkinen liikenne, yksittäiset häiriköt sekä paikallinen viranomaisyhteistyö. Kansallisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sisäinen turvallisuustilanne, ääriliikkeet, vallitsevat asenteet sekä arvot, lainsäädäntö ja rangaistukset. Kansainvälisesti yhteisön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kansainväliset aatteet, ääriryhmittymät, islam-vastaisuus ja terrori-iskut ulkomailla. Näiden perusteella voidaan havaita, että uskonnollisen yhteisön turvallisuuteen vaikuttaa huomattava määrä kansallisia ja kansainvälisiä tekijöitä.
  • Virmajoki, Vanessa (2023)
    Objectives. The importance of safety in the learning environment has been recognised in both legislation and research literature. Research literature has identified safety as a factor in academic success as well as well-being. Legal texts leave safety open to interpretation, but the normative text suggests that safety also covers issues of equality, such as accessibility. Safety is therefore a fluid concept, which often remains undefined in research. The study examined the meanings given to safety in research literature, other social discourses and the produced data related to higher education and educational sciences. In Finnish research literature, safety has rarely been associated with issues concerning marginalised groups. In particular, the study describes and interprets responses in the data in relation to discourses of safety related to inequalities, such as safer spaces, content warnings and the ethos of resilience and vulnerability. Methods. The data were generated by means of a four-item open-ended text questionnaire. Respondents were asked to define what safety in the study or work environment means to them and what experiences of safety and insecurity they have had on the university’s spaces. The questionnaire was answered by 48 members of the Faculty of Education at the University of Helsinki. The majority of them were students and the rest were staff members, doctoral researchers or recent graduates. The material was approached by means of dialogical discourse analysis. Results and conclusions. Safety is an ambiguous concept for which there is no clear definition. In both international literature and the data, safety was associated with issues such as insecurity, external threats, violence against women, bullying, microaggressions, discrimina tion, racism and the climate and discussion culture in the faculty. In Finnish research litera ture, security was not associated with issues related to marginalised groups or accessibility. Attachment to security as a conceptual tool may contribute to a better discussion culture but does not necessarily contribute to dismantling of broader structures of oppression.
  • Lantto, Niina (2023)
    Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen eurooppalaisen vloggaajan Afganistanissa kuvaamia vlogeja ja niissä esiintyviä representaatioita ja teemoja sekä sitä, miten valtasuhteet eurooppalaisten ja afganistanilaisten välillä näkyvät kyseissä representaatioissa. Tutkin lisäksi vaaravyöhyketurismin ilmiötä, jota vloggaajien matkat Afganistaniin edustavat, sillä he matkustavat vapaaehtoisesti poliittisesti epävakaalle alueelle, johon matkustamista ei suositella. Vloggaajat haluavat itse kokea Afganistanin omin silmin ja näyttää sen katsojilleen, sillä he eivät luota massamedia tuottamiin representaatioihin. Tarkastelen vlogeissa esiintyviä teemoja ja representaatioita laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka lisäksi yhdistän analyysiin myös elementtejä audiovisuaalisesta analyysista. Vlogeja on yhteensä kuusi ja ne on julkaistu vuosina 2020-2022 YouTubessa. Tutkimani vloggaajat ovat puolalainen Eva Zu Beck, ruotsalainen Thomas Brag ja brittiläinen Benjamin Rich. Teemat, jotka nousevat vlogeissa esiin, ovat vaara, turvallisuus, yhteinen ihmisyys, naisten oikeudet, toiseuttaminen ja huumori. Afganistania representoidaan vaarallisena paikkana, jossa naisten asema on huono ja jossa vallitsee jatkuva väkivallan uhka, jota yritetään erilaisten turvallisuusjärjestelyjen avulla välttää. Afganistanilaisia ihmisiä representoidaan joko todella pahoina tai uskomattoman ystävällisinä, eikä näille kategorioille esitetä muita vaihtoehtoja. Thomas ja Eva tuottavat Afganistanista positiivisempia representaatioita kuin Benjamin, jonka luoma kuva Afganistanista on lähes yksinomaan negatiivinen. Benjamin käyttää huumoria keinona tuottaa afganistanilaisista negatiivista mielikuvaa vahvistaakseen olemassa olevia valtarakenteita. Benjamin toistaa massamedian negatiivisia representaatioita, kun taas Thomas ja Eva tuottavat uudenlaisia ja positiivisempia representaatioita Afganistanista, vaikkakin he sortuvat osin positiivisten stereotypioiden tuottamiseen. Thomas ja Eva onnistuvat kuitenkin tuottamaan monipuolisemman kuvan Afganistanista, jossa – kuten kaikissa paikoissa – on sekä negatiivisia että positiivisia puolia.