Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "didattica delle lingue straniere"

Sort by: Order: Results:

  • Kuhlman, Mira (2023)
    Tämän tutkielman tavoite on analysoida, kuinka italian oppikirjat suomalaisessa kasvatus- ja opetuskontekstissa opettavat seuraavia prepositioita: davanti, dentro, dietro, fuori, lontano, sopra, sotto, verso ja vicino (suom. edessä, sisällä, takana, ulkona, kaukana, yläpuolella, alla, kohti ja lähellä). Vieraiden kielten didaktiikassa on olemassa erilaisia opetusmenetelmiä, jotka ovat vuosien aikana vaikuttaneet italian opettamiseen vieraana kielenä. Tässä tutkielmassa pyritään analysoimaan, miten kielioppi-käännösmenetelmän, humanistis-affektiivisten menetelmien ja viestinnällisen kielenopetuksen menetelmien läsnäolo näkyy aineiston niissä osissa, jotka opettavat näitä yhdeksää prepositiota. Aineistona on käytetty italian kielen paperisia oppikirjoja, jotka on kirjoitettu suomea äidinkielenä puhuvalle kohdeyleisölle vuosien 1994–2019 aikana. Teoriaosassa esitellään didaktiikka ja pedagogiikka, yhdeksän prepositiota, opetusmenetelmät, suomalainen kasvatus- ja opetuskonteksti sekä italia vieraana kielenä -opettamisen piirteitä. Korpuksen esittelyssä ja valinnassa kuvaillaan lähteet ja aineistot, sekä niiden valintakriteerit. Empiirisessä osassa kerrotaan tutkimusmenetelmät ja -kysymykset, joista jälkimmäiset ovat: Miten aineisto esittelee yhdeksän prepositiota? Mitä opetusmenetelmiä aineistot sisältävät? Miten nämä opetusmenetelmät ovat muuttuneet, jos ovat muuttuneet, vuosien aikana? Hypoteesin mukaan viestinnällinen kielenopetus on voimakkaammin läsnä viimeaikaisissa aineistoissa, koska vieraiden kielten didaktiikassa on viimeisten vuosikymmenien aikana keskitytty kielen viestinnällisiin toimintoihin. Tämän tutkielman analyysi on tyypiltään laadullinen ja empiirinen, mikä perustuu sen kuvailevaan luonteeseen ja laadulliselle tutkimukselle ominaisiin tavoitteisiin, joissa pyritään tunnistamaan ja tulkitsemaan analyysin kohteena olevaa inhimillisestä todellisuudesta kertovaa materiaalia, josta ei voi vetää aina ja kaikkialla voimassa olevia teorioita. Analyysissä esitellään havaintoja ja kuvauksia yhdeksän preposition esiintymisympäristöistä, jotka tuloksissa on luokiteltu teoriaosuuden opetusmenetelmien ominaispiirteiden mukaisesti. Viimeisessä osassa, johtopäätöksissä, todetaan, että viime aikoina sosiaalinen puoli on vahvistunut opetuksessa, minkä seurauksena uudet kirjat ovat yhtenäisempiä viestinnällisen kielenopetuksen menetelmien kanssa verrattuna vanhoihin, vaikka kaikissa aineiston kirjoissa onkin viestinnälliselle kielenopetukselle tyypillisiä piirteitä erityisesti, koska monet prepositioita sisältävät tekstit ovat muodoltaan dialogisia. Lisäksi aineistossa on havaittavissa humanistis-affektiivisen ja kielioppi-käännösmenetelmän piirteitä, joten yhdeksän preposition opetusmenetelmien muutos aineiston perusteella ei ole ollut merkittävä.