Browsing by Subject "eteläpohjalaismurteet"

Tutkielman aiheena ovat eteläpohjalaiset murrepiirteet ja niiden variaatio kolmen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa syntyneen informantin puheessa sekä informanttien kielielämäkertahaastatteluissa esiin nousseet ajatukset ja asenteet kielenkäyttöön, murteisiin – erityisesti eteläpohjalaismurteisiin – ja erilaisiin kielimuotoihin liittyen. Tutkimuksen kvantitatiiviseen analyysiin valitut piirteet ovat jälkitavujen vokaalienvälinen h, svaavokaali sekä r yleiskielen d:n varianttina. Tutkielman tavoitteena on yhtäältä selvittää, miten taajaan nämä murteelliset variantit informanttien puheessa edustuvat ja missä muotoryhmissä niitä esiintyy. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kvalitatiivisesti informanttien idiolekteja ja niissä esiintyviä eteläpohjalaismurteiden, yleispuhekielen ja mahdollisten muiden murteiden piirteitä sekä variaatiota. Kielenpiirteiden analysoinnin lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitä kieleen ja murteisiin liittyviä ajatuksia ja asenteita informantit tuovat haastatteluissaan esiin. Tutkielman aineistona ovat kolmen informantin kielielämäkerralliset haastattelut Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen eteläpohjalaispuhujien haastatteluaineistosta. Haastattelukysymykset liittyivät haastateltujen elämään, kieleen, kielenkäyttötilanteisiin ja kielikäsityksiin. Aineisto ohjaa tutkimusta siten, että kieliasenteiden tarkastelussa painotus on siinä, mitä informantit ovat itse kertoneet haastatteluissaan. Kolmen murrepiirteen kvantitatiivisen analyysin perusteella osoittautui, että yleisimmin käytetty murrepiirre oli svaavokaali, jota esiintyi monipuolisesti eri konsonanttiyhtymissä. Toiseksi yleisin piirre oli yleiskielen d:n vastine r, jota edustui eniten hd-yhtymässä. Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n esiintyvyydessä oli hieman hajontaa. Tutkitut kolme piirrettä edustuivat vain kahdella tutkimuksen informanteista. Kvalitatiivinen analyysi osoittikin, että eteläpohjalaismurteiden piirteet eivät kuulu kaikkien eteläpohjalaispuhujien idiolektiin ja niiden sijaan puheessa voivat edustua toisille murrealueille ominaiset piirteet esimerkiksi puhujan muuttaessa toiselle paikkakunnalle. Murrepiirteiden variaatiota voi ilmetä myös erilaisissa puhetilanteissa ja eri puhekumppanien kanssa. Haastateltujen kieliasenteiden analyysi osoittaa, että kielenkäyttäjien kieleen liittyvät asenteet ilmenevät eri tavoin ja ne myös eroavat toisistaan. Informanttien henkilökohtaiset kokemukset ja kosketus erilaisiin kielimuotoihin näyttävät vaikuttavan heidän kieliasenteisiinsa. Informanttien suhtautuminen eteläpohjalaiseen murteeseen ilmeni neutraalina tai positiivisena ja informantit myös osoittivat arvostavansa murteita yleisesti. Sen sijaan suhtautuminen esimerkiksi slangiin ja monikielisyyteen vaihteli informanttien välillä. Kielielämäkerralliset haastattelut, joissa haastateltujen elämäkerta ja kieli kulkevat rinnakkain, osoittautuivat monipuoliseksi aineistoksi tutkielmalleni. Kielielämäkerrat avasivat kiinnostavia kurkistusikkunoita informanttien kieleen ja kielelliseen elämään sekä tarjosivat tutkimukseen kiinnostavia uusia näkökulmia ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.