Browsing by Subject "eturyhmät"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Kulutuskulttuuri on nykyisellään kestämätöntä, ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kestävä kulutus on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita. Monissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, ettei kestävän kulutuksen politiikassa ole tähän mennessä tehty riittäviä toimenpiteitä muutoksen saavuttamiseksi kulutuskulttuurissa. Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eturyhmän julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta. Eturyhmät ilmentävät toiminnallaan omia intressejään. Tarkastelun kohteena on, minkälaisia intressejä aineistossa on kestävään kulutukseen liittyen tunnistettavissa. Aineisto koostuu seitsemän eturyhmän julkaisemista kestävää kulutusta käsittelevistä dokumenteista, jotka ovat vuosilta 1999–2015. Yhteensä julkaisuja on aineistossa neljätoista, joista kolme käsittelee kiertotaloutta. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin menetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta, ja sen tuloksia on tulkittu laadullisesti. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa seitsemän intressiä kestävästä kulutuksesta. Aihemallinnuksen tulosten perusteella aiheet on nimetty seuraavasti: Poliittiset ohjauskeinot, Standardit ja verotus, Liiketoiminnan uudet mahdollisuudet, Tuotteiden laadulla kestävyyteen, Kansainväliset tavoitteet, Jätteet kiertoon ja Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät. Poliittiset ohjauskeinot, Kansainväliset tavoitteet sekä Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät ovat yleisen tason aiheita ja ne esiintyvät useissa dokumenteissa. Loput neljä aiheista ovat muita yksityiskohtaisempia ja keskittyvät tarkemmin rajattuihin teemoihin. Eturyhmien kestävän kulutuksen intressit painottuvat tehokkuuden lisäämiseen sekä poliittisiin ohjauskeinoihin, joilla pyritään muuttamaan kulutustapoja markkinoiden kautta. Kulutuksen vähentäminen ei ole eturyhmien intresseissä edellä mainittujen tapaan.
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin yksityisyrittäjien järjestäytymisen alkuvaihetta vuosina 1929-1938. Tutkin aihetta ilmiön ympärille perustettujen järjestöjen, vuonna 1929 perustetun Taloudellisen Valistuskeskuksen ja sen jatkoksi vuonna 1934 perustetun Yksityisyrittäjäin Liiton, kautta. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi yksityisyrittäjät järjestäytyivät, miten he järjestäytyivät ja mitä he tekivät? Näihin kysymyksiin vastatakseni tutkin myös keitä yksityisyrittäjät olivat ja tarkastelen yksityisyrittäjien järjestäytymisen taustalla vaikuttanutta yksityisyritteliäisyyden ideologiaa. Tutkimusajanjaksoni alkaa Taloudellisen Valistuskeskuksen perustamisesta vuonna 1929 ja päättyy vuoteen 1938, eli ennen sota-ajan alkua Suomessa. Näkökulmani tutkimusaiheeseen on yrityshistoriallinen. Tutkielmani keskeisen lähdeaineiston muodostavat Suomen Yrittäjien arkistosta löytyvät Taloudellisen Valistuskeskuksen ja Yksityisyrittäjäin Liiton arkistomateriaalit, jotka pääasiassa käsittävät pöytäkirjoja hallitusten ja työvaliokuntien kokouksista sekä järjestöjen vuosikertomuksia. Lähdeaineistonani käytän myös Taloudellisen Valistuskeskuksen ja myöhemmin Yksityisyrittäjäin Liiton julkaisemaa suurelle yleisölle tarkoitettua Talous ja Koti -lehteä. Tutkimusmetodini on kvalitatiivinen sisällönanalyysi sekä ilmiön kontekstuaalinen selittäminen. Yksityisyrittäjien järjestäytyminen alkoi kaupan alan eri piirien perustaessa Taloudellisen Valistuskeskuksen vuonna 1929. Valistuskeskuksen perustajajäsenet Suomen Tukkukauppiaiden Liitto ja Suomen Vähittäiskauppiasliitto kuitenkin riitaantuivat jo vuonna 1933, joka johti Vähittäiskauppiasliiton eroon toiminnasta. Eron seurauksena Valistuskeskukseen jääneet piirit lakkauttivat Valistuskeskuksen ja perustivat vuoden 1934 alusta sen työtä jatkamaan Yksityisyrittäjäin Liiton. Yksityisyrittäjäin Liitto oli tutkimusajanjaksollani tavoitteissaan menestyksekäs ja pystyi johdonmukaisesti laajentamaan toimintaansa. Tutkimuksessani osoitan, että yksityisyrittäjien päävastustaja oli osuustoimintaliike, niin taloudellisesti kuin aatteelliseksi. Se oli myös tärkein syy yksityisyrittäjien järjestäytymiseen. Tässä työssä osoitan, että Taloudellisen Valistuskeskuksen ja Yksityisyrittäjäin Liiton järjestäytyminen oli uudenlainen ilmiö järjestökentässä, sillä sen tavoitteena oli yhdistää yksityisyrittäjien joukko, jonka järjestäytyminen oli siihen mennessä edennyt ammattiryhmäkohtaisesti. Yksityisyrittäjien joukkoa yhdisti yksityisyritteliäisyyden ideologia. Osoitan myös, että yksityisyrittäjien järjestäytyminen oli aatteellista. Tärkeimpiä toimintamuotoja olivat yksityisyritteliäisyyttä puolustavien kirjoitusten tekeminen sanomalehtiin, omien lehtien Talous ja Kodin sekä Yksityisyrittäjän julkaiseminen sekä yksityisyrittäjien järjestämät tapahtumat Yksityisyritteliäisyyden Viikot sekä yleiset yksityisyrittäjien kesäkokoukset. Yksityisyrittäjien järjestäytymisen ilmiön merkitys on ennen kaikkea siinä, että sillä on ollut kauaskantoisia seurauksia suomalaisessa elinkeinoelämän järjestökentässä. Yksityisyrittäjien järjestäytyminen aloitti kehityksen, joka johtaa Suomen Yrittäjiin asti.
Now showing items 1-2 of 2