Browsing by Subject "juomavesi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Lampaiden laidunnus on lampaanlihantuotannon perusta. Erilaisilla laitumilla laiduntaessaan lampaat saavat liikkua vapaasti ja toteuttaa luontaista lauma- ja ruokailukäyttäytymistään. Suomalaisten lampaiden kantamista zoonoottisista taudinaiheuttajista on merkittävästi vähemmän tietoa kuin nautojen vastaavista zoonooseista. Lammastalouden on syytä valmistautua Suomeen saapuviin uusiin zoonoottisiin taudinaiheuttajiin, ilmasto muuttuu ja niin myös loistilanne. Maailmalla muutoksia levinneisyydessä on jo havaittu mm. ison maksamadon kohdalla. Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet ihmisillä, myös Suomessa. Cryptosporirium parvum on yleisin zoonoottinen kryptosporidioosin aiheuttaja. C. parvum alkueläimen esiintymisestä lampailla Suomessa ei ole kansallisesti kattavaa tutkimustietoa. Toinen yleinen kryptosporidioosia aiheuttaja C. hominis leviää lähinnä ihmisten välillä. Tämä tutkielma tehtiin osana Lammaslaitumien zoonoosit –hankkeen ensimmäistä osatehtävää. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on eläinlääketieteellisen tiedekunnan vetämä ja hankkeen yhteistyökumppanina toimii Ruokavirasto. Hankkeen päätavoitteena on saada tietoa lampailla esiintyvistä zoonoottisista bakteeri- ja loistartunnoista, sekä tuottaa tietoa niiden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdytään lampaiden laidunvälitteisistä zoonoottisista loisista maksamatojen ja Cryptosporidium alkueläimen elämänkiertoon, levinneisyyteen sekä tartuntojen hallintaan laitumilla. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää suomalaisilta lampureilta kyselytutkimuksen avulla lampoloiden bioturvallisuustoimia, laidunnus- ja juomavesiasioita sekä näkemystä sisäloisten levinneisyydestä. Tutkielman tutkimusosan aineisto kerättiin 10.11.–20.12.2022 kyselytutkimuksella. Lampureiden sähköpostiosoitteita saatiin 3 978 kappaletta tietopyyntönä Ruokaviraston lammasrekisteristä. Kyselyyn vastattiin nimettömästi. Kyselyyn saatiin 241 vastausta, joista 226 vastaajalla oli lampaita. Suomessa oli vuonna 2022 rekisteröityneitä lampaanpitäjiä yhteensä 1187 kappaletta (Luke 2022). Kyselyyn vastanneilla oli yli 1-vuotiaita uuhia yhteensä 9 218. Luonnonvarakeskuksen mukaan koko Suomessa uuhia oli yhteensä 63 618 vuonna 2022. Kyselytutkimukseen osallistuneet tilat kattoivat siis yli 14 % koko Suomen uuhimäärästä. Kyselyssä oli yhteensä 68 kysymystä ja vastauksia saatiin jokaisesta Suomen maakunnasta. Yli puolet kyselyn vastaajista ilmoitti lampaiden pidon olevan harrastus. Vain neljällä 226:stä vastaajasta lampaat eivät laiduntaneet. Vastaajista 40 % oli luonnonmukaisessa tuotannossa mukana. Kyselyn mukaan lammastiloilla on hyvin monenlaisia tulonlähteitä. Tautisulut ovat lammastiloilla harvinaisia. Vastaajista 14 % (n=220) lampaat laidunsivat joko samaan tai eri aikaan muiden eläinten kanssa. Kyselytutkimuksen mukaan Cryptosporidium alkueläintä ei ole havaittu yhdelläkään lammastilalla. Vastaajista kolme ilmoitti lampailta löytyneen isoa maksamatoa ja viisi pientä maksamatoa.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2003)Syventävien opintojen tavoitteena oli selvittää kirjallisuudesta nautojen ja sikojen vedentarpeeseen liittyvien suositusten perustuvuutta tutkimuksiin ja eläinsuojelulainsäädännön asetukset vedensaannille. Lisäksi selvitettiin Suomessa myynnissä olevia nautojen ja sikojen juomalaitteita. Tutkimuksessa pyrittiin tekemään katsaus nautojen ja sikojen vedensaannista ja siinä esiintyvistä puutteista sekä juomalaitteistojen kunnosta tuotantoympäristössä. Tavoitteena oli myös tehdä ehdotelma juomalaitteiden omavalvonnasta. Nautojen ja sikojen vedentarpeeseen annetaan usein suosituksia esimerkiksi juomalaitteen vedenvirtauksesta ja juomaveden lämpötilasta, mutta suositusten tausta on ollut hämärän peitossa. Suurin osa tuotantoeläinten vedenkulutusta käsittelevistä tutkimuksista on tehty 1960-luvulla ja viime vuosina tutkimuksia on tehty muutama. Vedentarvetta suomalaisessa ilmastossa ja suomalaisilla eläimillä ei ole kuitenkaan tutkittu. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 nautatilaa ja 15 sikatilaa Pohjois-Savosta ja Varsinais-Suomesta. Nautatilat olivat lihanautakasvattamoita, lypsytiloja tai niiden yhdistelmiä. Sikatilat olivat lihasikaloita, emakkosikaloita tai niiden yhdistelmiä. Tietoa kerättiin tilakäynneillä ja tuottajia haastattelemalla. Aineisto kerättiin tuotantoryhmittäin. Nautatiloilla tuotantoryhmät jaettiin alle 6 kk ikäisiin vasikoihin , 6 kk –12 kk ikäisiin nautoihin, yli 1 vuoden ikäisiin nautoihin ja lypsylehmiin. Sikatiloilla tuotantoryhmät olivat emakot, imevät porsaat, vieroitetut porsaat ja lihasiat. Kaikille tuotantoryhmille mitattiin samat muuttujat. Muuttujia olivat juomalaitteiden malli ja merkki, juomalaitteiden lukumäärä eläimiä kohden, laitteiden kunto, asennuskorkeus, vedenvirtaus, lämpötila ja pH. Tuottajia haastattelemalla selvisi yleistä tietoa tilasta, yleinen vedenpaine, onko tilalla tehty veden laadullinen tutkimus ja he kertoivat juomalaitteissa esiintyneistä vioista. Tuotantotiloilla naudoilla juomakuppien käyttö oli yleisempää kuin juomanippojen, mutta sioilla nipat olivat yleisempiä. Juomalaitteiden sijainti ja asennuskorkeus vaihtelivat varsin laajasti. Juomalaitteiden puhtaus oli hyvä suurimmalla osalla nautatiloista, mutta sioilla, varsinkin emakoilla ja porsailla, puhtausluokat olivat heikommat. Vedenvirtaus juomalaitteissa oli liian alhainen puolilla tutkimuksessa mukana olleista lypsytiloista ja yli 80% mukana olleista emakoiden juomalaitteista. Juomalaitteiden omavalvonnan ehdotelmassa päivittäin tulisi tarkistaa juomalaitteiden vedentulo, päästää nuorten eläinten juomalaitteista likainen vesi pois, havannoida vuotavat juomalaitteet ja seurata eläinten käyttäytymistä. Tarvittaessa tulisi mitata juomalaitteiden vedenvirtaus ja pari kertaa vuodessa juomalaitteet tulisi purkaa ja puhdistaa suodatinverkko.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)The aim of this licentiate thesis is to assess by literature the potential exposure of humans to Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis (MAP) through food and drinking water in Finland and Minnesota, USA and to represent the prevalence (the total number of cases of a disease at a specific time) of Johne's disease and the prevalence and incidence (the number of new cases of a disease during a certain period of time) Crohn's disease in the United States, Minnesota and Finland. Johne's disease (JD), also known as paratuberculosis, is a globally important chronic intestinal disease of cattle and other ruminants such as goats and sheep caused by MAP. Crohn's disease (CD) is a chronic intestinal disease of humans. The etiology of CD is unknown but in addition to genetic susceptibility, environmental factors have been found to have an impact on the onset of the disease. It has been suggested that MAP could be one of the etiologic agents of CD. In the United States, JD is more common in dairy cattle than in beef cattle. The apparent cow-level prevalence is 6% and apparent herd-level prevalence is 68 % in dairy cattle. In Minnesota the apparent prevalence of JD in dairy cattle at the cow-level is 3% and at the herd-level 46%. In beef cattle the prevalence at the cow-level is only 0.3 % in Minnesota. The prevalence of CD in the United States is 241/100,000 and the annual incidence 20/100,000. The prevalence of CD in Minnesota is 222/100,000 and the annual incidence 13/100,000. In Finland, JD has been diagnosed in five beef cattle herds since 1992. The disease has not been diagnosed in dairy cattle or sheep or goats in Finland. The prevalence of CD in Finland is 124/100,000 and the annual incidence 9/100,000. The prevalence of MAP in food and drinking water in Finland has not been studied. Despite this, it is unlikely that people are exposed to MAP through drinking water or by eating foods of Finnish origin because the prevalence of JD in Finland is very low. However, exposure to the bacterium is possible by eating imported beef and dairy products such as cheese and yogurt. The share of imported foods within these food groups is relatively large in Finland. Dairy products and beef are imported for example from Germany and Denmark where the prevalence of JD at the herd-level is about 50–80 %. In the United States the occurrence of MAP in foods and drinking water has been studied quite much. It appears that the bacterium is found in foods and drinking water of U.S. origin. Because JD is so common in the United States and Minnesota, it is likely that people are exposed to the bacterium in Minnesota even though not all the food eaten is produced in the state. It is likely that people in areas of high prevalence of JD are exposed more to MAP than people in areas of low prevalence of JD. Comparing subsets of CD patients with high exposure to MAP to healthy controls with and without exposure to MAP could reveal the possible role of MAP in the complex etiology of CD. Based on this literature review it can be assumed that in Finland CD is caused by some other environmental agent than MAP. This licentiate thesis sets up further research needs to estimate the true human exposure to MAP.
Now showing items 1-3 of 3