Browsing by Subject "lukutaito"
Now showing items 1-12 of 12
-
(2023)Objectives. The aim of this study is to examine elementary school teachers’ views on reading comprehension and teaching reading comprehension. The objective is to gain information about the different ways in which teachers think about reading comprehension. Another objective is to gain information on the ways in which teachers teach and assess reading comprehension. Methods. The study was conducted in Finland as a qualitative research. A semi-structured thematic interview was used to collect data. The interviews were conducted between February and May in 2023. The sample (N = 6) consisted of 4 class teachers and 2 teachers who taught Finnish as second language. After transcription the data was analyzed by using qualitative content analysis method. Results. According to teachers reading comprehension is a complex phenomenon. There were multiple factors that teachers associated with good reading comprehension such as language skills, the home literacy environment and textual factors. Reading comprehension was viewed as a tool for learning and a way of making it through everyday life. Teachers mentioned that it was important to support good reading experiences and reading motivation among students. Reading comprehension was taught simultaneously with different subjects. Instruction of reading comprehension also meant teaching of strategies and supporting children’s interest for reading. Instruction of reading comprehension is an important aspect of teaching as a whole. It’s important to support teachers in their efforts to nurture literacy.
-
(2016)PISA-studies (Linnakylä, 2004; Sulkunen et al, 2010) and evaluations of education (ia. Harjunen & Rautopuro, 2015) show that young boys read little and they have poor reading skills. But there are still opposite results: Merisuo-Storm and Soininen (2014) say that students in elementary school largely see reading as a positive hobby. The aim of this Master's Thesis was to study and analyze the characteristics of the reading hobby of third grade boys. The aim was achieved by studying the time boys use to read, their favourite books and their attitudes towards reading. This study was performed as a qualitative case study in four schools around the Helsinki metropolitan area. 33 third grade boys filled out a questionnaire after which ten of them were chosen to be interviewed. The data from the questionnaires was categorized and adapted as graphs and the data from the interviews was analyzed by data based content analysis. The attitudes of third grade boys towards reading were positive. Nearly all boys who participated in this study read non-school texts daily. Most of them read less than 30 minutes a day. The boys liked funny and exciting literature the most. They read more books than magazines or electronic literature. The reading hobby of their parents and family members didn't automatically impact how the boys read. All of the ten interviewed boys thought that reading is important. Most of them based that on the importance of reading skill as an instrumental value. Third grade boys had very varied reading skills. Some of them still read picture books while others read long fantasy novels. This puts schools in a challenging position as readers of every level need to be offered meaningful reading experiences during literary education. According to this study, negative regard towards reading seems to affiliate with older students. The role of schools is remarkable when talking about maintaining and encouraging the reading motivation of children so it could carry on to adulthood.
-
(2020)Kansainvälisten lukutaitotutkimusten tuloksissa on jo vuosia näkynyt suomalaislasten ja -nuorten heikentynyt lukutaito. Erityinen huoli on noussut siitä kasvavasta joukosta, jonka lukutaitotaso on heikko eikä riitä yhteiskunnassa toimimiseen. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitä heikkoja lukijoita tukevia menetelmiä tutkijat suosittelevat käytettäväksi opetuksessa ja miten näitä menetelmiä käytetään kirjallisuuden opetuksessa. Tarkoituksenani on myös selvittää, onko joitain tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä pedagogisia menetelmiä, joiden käyttö opetuksessa on vielä vähäistä oletettuun hyötyyn nähden. Tutkielmani tarkastelee yläkoulussa annettavaa kirjallisuuden opetusta Lukuklaani-tutkimushankkeen yläkoulun kyselyaineiston pohjalta. Aineisto koostuu 1018 yläkoulun opettajan täyttämästä kyselystä. Rajasin tästä aineistosta tutkimukseni kohteeksi ensin suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien vastaukset ja niistä kysymykset, jotka konkreettisimmin vastaavat tutkimuskysymykseeni. Tutkimusprosessini etenee aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuskirjallisuudesta nousi selvästi esiin yhteistoiminnalliset menetelmät, jotka hyödyttävät erityisesti heikkoja lukijoita. Ne lisäävät lukumotivaatiota ja tietoa sekä tukevat erilaisten taitojen kuten lukustrategioiden oppimista ja sisäistämistä. Lukustrategioiden ja tekstirakenteiden opettaminen lisää luetun ymmärtämistä erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, joiden lukutaito on heikko. Lukuklaani-kyselyaineiston perusteella voi päätellä, että opettajat käyttävät opetuksessaan vaihtelevia opetusmenetelmiä. Yhteistoiminnallisten menetelmien osuus on kuitenkin pienempi yksilötyöskentelyyn verrattuna. Myös sopivan luettavan, kuten selko- ja äänikirjojen, saatavuus on oppilaiden tarpeisiin nähden huono. Niiden käytössä tulisi myös ottaa huomioon esitysmuodon vaatimat oheistaidot. Analysoimani aineiston perusteella voi siis todeta, että erilaisten opetusmenetelmien käyttämisen suunta on oikea, mutta opettajat saattaisivat hyötyä erilaisia menetelmiä ja niiden etuja koskevasta lisätiedosta. Myös oppilaiden yksilölliset tarpeet on tärkeä huomioida.
-
(2018)Tutkielman tavoite on selvittää, millä tavalla yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa 1800 - luvun lopun ja 1900- luvun alun joulukorttien kristillisiin kuva- aiheisiin. Suomalaisessa agraariyhteiskunnassa alkaa teollinen murros 1800- luvulla, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan. Pystyykö yhteiskunta vastaamaan kansalaistensa muuttuneisiin tarpeisiin? Vaikuttaako murros joulukorttien kuva- aiheisiin? Tutkielmassa selvitetään syitä yhteiskunnan muuttumiseen ja sen vaikutukseen joulukorttien kristillisten kuva- aiheitten muuttumiseen. Joulun vietto ei ollut varhaiskristilliseen aikaan itsestään selvää, sillä seurakunta odotti Jeesuksen toista tulemista. Kristittyjen vainot olivat jatkuvat 300- luvulle saakka, jonka jälkeen kristillisyys ilmeni voimallisesti. Seimiä rakennettiin kirkkoihin, Paavi Liberiuksella oli Rooman ensimmäinen seimi, hopeinen, vuonna 360, jota kuljetettiin Rooman kaduilla jouluisin. Myös mysteerinäytelmät kehittyivät, kuuluisin niistä on Fransiskus Assisilaisen, messun yhteyteen, rakentama kokonaisuus 1200- luvun alussa. Seimet, mysteerinäytelmät ja paikalliset tavat joulun kontekstissa olivat esikuvia, joiden mukaan rakentui joulun kuvasto ihmisten mieliin. Tämä kuvasto toimi pohjana joulukorttiteollisuudelle, joka voimistui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Teollistumiskautta ennen olivat ylemmät säädyt olleet mahdollisuudessa lähettää visiittikortteihin kirjoitettuja joulun toivotuksia toisilleen. Laajemmalle väestönosalle se ei ollut mahdollista heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Esteenä oli myös tarveaineiden puute joulukorttien kotiperäiseen valmistamiseen. Suurempi este olivat toistuvat nälkä- ja katovuodet. Samaan aikaan, kun Macy´s tavaratalo teki hyvää tulosta, vuonna 1867 New Yorkissa, kärsittiin Suomessa, vuonna 1856 alkaneiden, nälkä- ja katovuosien huipusta, jonka seurauksena 26.000 lasta jäi orvoksi. Tosin samaan aikaan Suomeen tuotiin leluja ja valtiollinen kehitys jatkui. Ongelmien kenttä oli laaja, Suomessa oli ihmisiä, joita katovuodet eivät koskettaneet lainkaan. Tässä kontekstissa luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen oli hidasta. Teollinen kehitys eteni ja sai työvoimansa ympäröivältä maaseudulta. Vähitellen työaikalait mahdollistivat koulunkäynnin. Rahapalkkaan siirtyminen teki mahdolliseksi myös joulukorttien ostamisen ja lähettämisen kotiin. Joulukorttien voimakkaasti lisääntynyt tuottaminen toi markkinoille kauniita, monivärisiä kortteja. Visiittikortit ja muut 1800- luvun sekalaisen kuvaston kortit olivat menneisyyttä, uudet kortit toivat joulun kuvaston kaikkien ulottuville. Postimaksujen halpeneminen teki mahdolliseksi lähettää niitä useammille sukulaisille.
-
(2019)For years there has been concern for children who are reading less in their spare time and whose reading skills are worsening. Earlier research has proven that reading groups can have positive effects for classroom climate, reading motivation and pupils to become a lifelong readers. Social interaction and pupils’ own choices support children’s reading motivation. The most common definition for reading group is that small group of students reads a book, plan timetable for their reading and discuss about the book together. In this study the aim was to find out how pupils define reading group, what they think about it and how reading group can support pupils’ reading motivation. Study gives the voice for pupils and provides valuable information about reading groups that have not been studied a lot before in Finland. This thesis is part of Lukuklaani research project which is funded by Suomen kulttuurirahasto and Kopiosto. Participants of this study included 37 pupils from fifth and sixth grade. They participated Lukuklaani’s ’Narrit’ reading group for three weeks in 2019. Data of this study was collected with online survey in the beginning and in the end of the reading group. The survey provided data about pupils’ reading habits and thoughts about different parts of reading group. Also 12 students were interviewed in groups of four. Data analysis method was qualitative content analysis. Earlier research supported results while they were analysed. The pupils in this study had positive thoughts about reading group and reading already in the beginning of the study. Students liked working with the group and choosing books by themselves. Group and book choices supported reading in the reading group. Pupils wanted to have reading group also the next time when they read a book at school because in reading group pupils got to discuss with others. They also thought that it was a nice learning method. This study shows that reading group can motivate pupils to read if the book choices are succesful and working in the group goes without problems.
-
(2020)Tutkin pro gradu -tutkielmassani pöytyäläissyntyisen Jacob Ahlsmanin (1798–1872) uraa kiertokoulunopettajana. Köyhistä oloista ponnistanut ja syvästi uskonnollinen koulumestari Ahlsman opetti vuosikymmenien ajan eri seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen alkeita lapsille. Pääosan urastaan hän toimi Vihdin seurakunnan koulumestarina ja tutkimukseni painottuukin niihin vuosiin, joina Ahlsman työskenteli Vihdissä. Työni tarkoituksena on tutkia, millaiset taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät määrittivät kirkollisen kansanopetuksen toimintaa 1800-luvulla ennen modernin kansakoululaitoksen läpimurtoa Suomessa. Pohdin, miksi koululaitos perustettiin Vihtiin, kuinka se oli organisoitu, mitä koulussa opittiin ja millaisia haasteita koulumestari kohtasi työssään. Yksittäiseen henkilöön läheisesti paneutumalla kansanopetuksen ilmiöistä on mahdollista muodostaa terävämpi ja vivahteikkaampi kuva kuin etäämmältä tarkasteltuna on mahdollista. Tutkielmani pääasiallisena lähdeaineistona ovat Ahlsmanin paperit, joita säilytetään Vihdin kunnanarkistossa. Useimmissa aiemmissa Ahlsmania koskevissa tutkimuksissa näitä lähteitä ei ole käytetty. Kokoelma muodostuu pääasiassa kirkossa luetuista kuulutuksista ja koulumatrikkelista. Koulumestari kirjasi vuosien ajan huolellisesti tietoja oppilaistaan matrikkeliin, josta käyvåt ilmi muun muassa heidän nimensä, kotipaikkansa ja suorituksensa. Lisäksi matrikkelissa on merkintöjä erilaisista sattumuksista, joita lukukausien aikana tapahtui. Näiden merkintöjen avulla on mahdollista tutkia muun muassa rahvaan asenteita koulua kohtaan. Koulumatrikkelin ohella tärkeitä lähteitä ovat Ahlsmanin sanomalehtikirjoitukset, joita julkaistiin varsinkin Sanomia Turusta-lehdessä. Lehtikirjoituksissa Ahlsman kertoi työstään ja otti osaa kansanopetuksesta käytyyn julkiseen keskusteluun. Ahlsmanin omien kirjoitusten lisäksi olen hyödyntänyt erilaisia kirkkohistoriallisia ja paikallishistoriallisia lähteitä, kuten rovastintarkastusten ja pitäjänkokousten pöytäkirjoja, joissa kouluasioita toisinaan käsitellään. Luterilaisen kirkon tavoitteena oli sekä uskonnollisten oppien opettaminen että kansan kasvattaminen uskolliseksi esivaltaa kohtaan. Siksi moniin seurakuntiin perustettiin kylästä toiseen kiertäviä kouluja, jotka kykenivät kiinteitä kouluja paremmin tavoittamaan oppilaat maaseudun pitäjissä, joissa etäisyydet olivat pitkiä. Tutkimukseni kautta selviää, millaiset tekijät vaikuttivat koululaitoksen toimintaedellytyksiin 1800-luvun Vihdissä. Talonpojat suhtautuivat kielteisesti ylimääräisiin taloudellisiin rasituksiin, mikä viivästytti koululaitoksen syntyä paikkakunnalle. Kunnollisia tiloja kiertokoululle ei tahtonut aina löytyä ja vanhemmat saattoivat laiminlyödä koulumaksut. Koulun pyrkimykset olivat usein ristiriidassa maatalousyhteiskunnan realiteettien kanssa, vaikka koululaitosta organisoidessa ne oltiinkin pyritty ottamaan huomioon. Kun vanhemmat tarvitsivat lapsiaan peltotöissä, niin lukeminen sai väistämättä jäädä. Lasten koulunkäynti oli usein rikkonaista, mistä syystä oppimistuloksetkin saattoivat jäädä vaatimattomiksi. Koululaitoksen toimintaan vaikuttivat kielteisesti myös rahvaan asenteet koulunkäyntiä kohtaan, joiden takia Ahlsman joutui toistuvasti selkkauksiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Talonpoikaisessa kulttuurissa opilliseen sivistykseen suhtauduttiin epäluuloisesti, koska sen esimerkiksi pelättiin tekevän lapsista velttoja ja kovaan ruumiilliseen työhön kykenemättömiä “puoliherroja”. Vihtiläisen rahvaan joukossa ilmeni Ahlsmanin mukaan suurta välinpitämättömyyttä koulua ja lukemista kohtaan. Rahvasta jouduttiin pelottelemaan sakoilla, ruumiinrangaistuksilla ja tuonpuoleisella kadotuksella. Kurinpidollisilla toimilla ei kuitenkaan näytetä saavutetun toivottuja tuloksia, sillä ongelmia esiintyi niistä huolimatta. Pitäjänkokous pyrki puuttumaan kansanopetuksessa havaittuihin puutteisiin esittämällä koululaitoksen uudelleenorganisoimista vuonna 1858, mikä synnytti kiistan seurakunnan ja Ahlsmanin välille, joka lopulta ratkesi koulumestarin kannalta edullisesti. Pro gradu -tutkielmani täydentää omalta osaltaan kuvaa 1800-luvun kirkollisesta kansanopetuksesta. Samalla myös kokonaiskuva Jacob Ahlsmanin toiminnasta Vihdistä täydyntyy, sillä tutkielmaa tehdessä käytettävissäni oli lähteitä, joita useimmissa aiemmissa tutkimuksissa ei ole käytetty.
-
(1999)Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kehittää modernia opiskeluympäristöä hyödyntävää kirjallisuuspiiritoimintaa ja sitä kautta edistää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua elämyksellistä lukemista painottavaan kirjallisuuspiiriin sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin lukuvuonna 1997 1998 kyselyin ja haastatteluin sekä observoimalla lähiopetustilanteita ja virtuaaliryhmien sähköpostiviestintää. Lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja ja asiakirjoja. Tutkimusjoukkona oli Matildaan osallistuneet 4.-6. luokan oppilaat kuudelta Espoon ala-asteelta sekä neljä tutoria, koordinaattori ja joitakin luokanopettajia Matilda-kouluista. Tutkimusongelmat suuntautuivat pääasiassa matildalaisten kokemuksiin opiskelusta modernissa opiskeluympäristössä, suhteesta tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen, mitä uutta lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvää he kertoivat oppineensa ja kokeneensa. Koska tutkimuskohteen kaltaisia kokeiluita, joissa yhdistyy kirjallisuuspiiritoiminta ja moderni tieto- ja viestintätekniikka, ei ainakaan Suomessa ole aikaisemmin ollut, päädyttiin tutkimusmetodologian valinnassa kvalitatiiviseen otteeseen. Tutkimusote noudatti tapaustutkimuksen ja kehittämistutkimuksen periaatteita. Vaikka tutkimus oli menetelmältään kvalitatiivinen, aineistoa käsiteltiin myös kvantifioiden, mutta yleistyksiä tehtiin ainoastaan tapauksen suuntaan. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelu oli oppilaille positiivinen kokemus. He pitivät erityisesti etäopiskelun itsenäisestä työskentelystä ja lähiopetuspäivistä. Heidän suhtautumisensa tieto- ja viestintätekniikkaan muuttui positiivisemmaksi ja heidän taitonsa tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä kehittyivät. Oppilaat saivat positiivisia lukukokemuksia, heidän lukualueensa laajeni ja osa heistä kertoi lukutyylinsä muutoksista ja syvenemisestä. Oppilaat kokivat ongelmallisimmaksi hankkeen sekavan tutorointi-systeemin, kiireisen aikataulun sekä tietokoneisiin ja -verkkoon liittyvät ongelmat.
-
(2020)Suomalaisten nuorten lukutaidon heikentyminen on herättänyt huolta lähiaikoina niin kouluissa kuin mediassakin. Varsinkin nuorten poikien lukutaidosta on oltu jo pidemmän aikaa huolissaan. Viimeisimmät PISA-tulokset ovatkin osoittaneet, että suomalaisten poikien ja tyttöjen lukutaidoissa on suuri ero. Myös heikkojen lukijoiden määrä on tulosten perusteella kasvanut huomattavasti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun opettajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita yläkoululaisten kirjallisuuden lukemiseen liittyy. Haasteita tarkastellaan sekä oppilaiden lukuprosessista suoriutumiseen että opettajien kirjallisuuden hyödyntämiseen liittyvien kokemusten perusteella. Opettajien näkemykset perustuvat Lukuklaani-tutkimushankkeen vuonna 2019 kerätyn alkukartoituskyselyn vastauksiin. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymyksiin: 1) Mitä haasteita yläkoululaisten lukemiseen liittyy? 2) Mitä haasteita yläkoululaisten luettamiseen liittyy? ja 3) Millaisilla teoilla voitaisiin lisätä kirjallisuuden osuutta opetuksessa? Tutkielman aineistona käytetyt Lukuklaani-tutkimushankkeen alkukartoituskyselyt on lähetetty hankkeen alussa kaikille suomalaisille yläkouluille, tarkoituksena selvittää yläkoulujen kirjallisuuskasvatuksen tilannetta, lukumateriaalien käyttöä ja opetuskäytäntöjä. Alkukartoituskyselyt on lähetetty kahdelle eri ryhmälle: äidinkielen opettajille sekä muiden aineiden opettajille. Kyselyihin oli mahdollista vastata joko suomeksi tai ruotsiksi, mutta tutkielmassa on keskitytty suomenkielisiin vastauksiin. Koska Lukuklaani pyrkii erityisesti tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta sekä kirjallisuuskasvatusta kouluissa kannustamalla pitkien tekstien sekä kokonaisten teosten lukemiseen, keskitytään tutkielmassa nimenomaan kirjallisuuden ja pidempien tekstien lukemiseen ja luettamiseen. Aineiston perusteella yleisimpiä lukemiseen liittyviä haasteita ovat yläkoululaisten heikko lukutaito, heikko lukemiseen sitoutuminen, muun vapaa-ajan tekemisen priorisointi lukemisen edelle, epäonnistuneet kirjavalinnat ja sosioekonomisen taustan tai elämäntilanteen vaikutus lukemiseen. Kirjallisuuden luettamiseen liittyviä haasteita taas ovat aineiston perusteella opettajan asenne kirjallisuutta tai luettamista kohtaan, ajanpuute, kirjojen heikko saatavuus ja sähköisten materiaalien priorisointi. Tutkielman loppuun on kerätty muiden aineiden opettajien hyväksi kokemia käytäntöjä kirjallisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. Selvää on, että nuorten heikentyneen lukutaidon taustalla on laaja kirjo syitä. Asenteella ja motivaatiolla on iso vaikutus sekä nuorten lukuharrastukseen että siihen kuinka paljon lukuharrastusta kotona tuetaan. Opettajilla on tärkeä tehtävä toimia lukemiseen kannustajina, jos nuoren kotoa ei syystä tai toisesta kannustusta tule. Tärkeintä olisi, että positiivisia kokemuksia syntyisi ja lukemisen merkitys ymmärrettäisiin, jolloin motivaatio sitä kohtaan nousisi. Pienilläkin teoilla pystytään tekemään paljon, kunhan kaikki ymmärtävät tekojen merkityksen. Aineiston perusteella moni nuori kokee lukemisen negatiivisena, ahdistavana asiana, ja siihen tulisi saada muutos, ennen kuin on ajankohtaista miettiä keinoja lukutaidon tason nostamiseen.
-
(2023)Aims. The aim of this study was to find out what kind of discourses related to literacy and reading occur in the writings of Helsingin Sanomat newspaper in January-February of 2022 when there was an intensive discussion about literacy. The literacy of the Finnish youth is still excellent, but the national PISA reports show a rapid increase of weak readers and a decrease in reading habits, especially among boys. The publication chain was initiated by an essay by Silvia Hosseini published in Helsingin Sanomat in January 2022. The essay discussed the differentiation and deterioration of literacy and its effect on surviving everyday life. The essay also commented on measures taken to promote literacy and offered solutions to stop the decline in literacy. This study examined how literacy and reading were portrayed in the writings published after the essay. What was discussed and what was overlooked. Methods. The study was based on the framework of social constructionism and the method was discourse analysis. The data consisted of 36 publications from Helsingin Sanomat. The material was compiled from the online archive of Helsingin Sanomat using the keywords “lukutaito” (literacy) and “lukeminen” (reading). Content analysis techniques were used in the analysis of the data. Results and discussion. The constructed discourses were reading is life, reading is beneficial, civic skill, reading requires alternatives, need for measures, measures are done, competition with digitalization, new era and differentiated literacy. Through the means of discourse analysis, it was possible to structure and identify different dimensions within the diverse public opinion discussion. Literacy was given significance as a key factor in the Finnish society from both an individual and communal perspective. The data contained concern, but the perspectives varied among discourses. The trend of declining literacy was seen as a problem that needed to be solved. The approaches to solutions differed and were partly contradictory across different discourse types. Digitalization was seen as a cause of illiteracy, but also as a solution. The differentiation of literacy caused almost unanimous concern.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives: The purpose of this study is to highlight ways and methods to support and teach multiliteracy in early childhood education. The theoretical framework of the study defines the concept of multiliteracy. The concept of multiliteracy is based on the changes in literacy in modern society, as well as the perspective of sociocultural learning and socio-semiotic views of the text according to a broad comprehension and the text with its various meanings. In this research, multiliteracy is seen as a mode of operation and pedagogy. The theoretical framework of the study describes the pedagogy of multiliteracy, taking into account the change in the operating culture of early childhood education. The aim of this study is to provide information on the demonstration of multiliteracy in early childhood education. The research question took the form of a theoretical frame of reference: how multiliteracy looks like in early childhood education. How do teachers interpret the concept of multiliteracy in their work and how does multiliteracy appear in kindergarden groups of early childhood children? Methods: Staff from three kindergarden groups and three early childhood education teachers participated in the study. This study is a qualitative study. It´s data acquisition strategy is ethnography. The research material was acquired through fieldwork: participatory observations and thematic interviews. The analysis of the data was carried out by cross-reading the it and by means of close construction around the themes arising from the theoretical frame of reference and the data. Results and conclusions: In early childhood education, multiliteracy appeared as a culture of action that utilized texts from many different disciplines. In the daily activities of early childhood education, activities and methods that required multilingual skills were available. The concept of multiliteracy had not yet been established in the professional vocabulary of early childhood teachers. However, in accordance with the broad text concept, teachers perceived multiliteracy skills as a variety of readable signs, texts and symbols. The demonstration of multilingualism was together with the teachers' pedagogical activities and the choices they made when planning, implementing and evaluating their own pedagogical choices and the activities of the children's group.
-
(2012)Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, joka ilmestyi vuonna 1870. Se kertoo seitsemän veljeksen seikkailuntäyteisestä elämästä eteläisessä Hämeessä. Veljekset elivät villeinä ja vapaina metsänkulkijoina omien mielihalujensa mukaan, metsästellen, toisilleen tarinoita kertoillen ja ajautuen tuon tuostakin rajuun tappeluun naapurikylän poikajoukon kanssa. Kun veljekset molempien vanhempien kuoltua joutuivat ottamaan vastuun itsestään ja kotitalonsa hoidosta, he havahtuivat toteamaan, että talonpidossa on tarpeen olla emäntä. Avioliittoon ei kuitenkaan päässyt ennen ripillä käyntiä eikä ripille päässyt ilman lukutaitoa. Veljekset hankkivat Hämeenlinnasta seitsemän aapiskirjaa ja aikoivat opetella lukutaidon lukkarilan laiskankoulussa. Siitä alkoi veljesten rippikoulu, äidin antamilla opetuksilla pohjustettu. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä Kivi teoksessaan kertoo Seitsemän veljeksen rippikoulun suorittamisesta. Luin kirjaa lähiluvun metodilla ja poimin siitä kaikki tutkimustehtäväni aiheeseen liittyvät kohdat. Vertasin näitä kohtia Kiven kotipaikkakunnan Nurmijärven rippikouluun 1800-luvulla ja selvitin, missä määrin teos heijastaa aikakauden kansanopetuksen ja rippikoulun käytäntöjä. Tutkin myös, mistä Kivi oli saanut aineksia kertomukseensa ja miten kerrotut asiat liittyivät Kiven omiin kokemuksiin. Tutkimuksen päälähteinä olivat Kiven teos Seitsemän veljestä ja Nurmijärven seurakunnan rippikoulua koskeva arkistomateriaali. Tutkimuskirjallisuuden kautta perehdyin rippikoulun ja kansanopetuksen alkuvaiheisiin. Rippikoulun kehityspyrkimyksiä tarkastelin piispantarkastusten ja tuomiokapitulin kiertokirjeiden pohjalta. Kivi-tutkijoiden avulla selvitin Aleksis Kiven elämää ja teoksen yhtymäkohtia hänen kotiseutunsa henkilöihin ja tapahtumiin. Tulokset ja johtopäätökset: Kivi kuvasi teoksessaan hyvin realistisesti ja monipuolisesti 1800-luvun maalaiselämää ja sen kehitystä. Hän antoi todenmukaisen kuvan myös kirkollisesta kansanopetuksesta katekismuskuulusteluineen ja kinkerikäytäntöineen. Kiven teoksessa veljesten äiti yritti kasvattaa poikiaan kristinopissa ja laittaa heidät Männistön muorin luokse lukutaito-oppiin, äiti itse kun oli lukutaidoton. Sellaista lasten kasvatus oli Kiven aikakaudella. Lasten alkeisopetus oli vanhempien vastuulla, mutta maassa oli paljon lukutaidottomia vanhempia, joiden piti hankkia lapsilleen opetusta kylän lukutaitoisilta. Muut koulumuodot olivat vasta idullaan, mutta lukkarit oli velvoitettu antamaan opetusta köyhille lapsille ja lukutaidottomille aikuisille. Aleksis Kivi veljineen pääsi kylän ensimmäiseen kiertokouluun ja Johan Fredrik Berghin perustamaan pyhäkouluun, mutta veljeksille oli käytettävissä vain lukkarinkoulu. Kuri oli lukkarilassa kova kuten siihen aikaan muissakin koulumuodoissa. Kivi oli nähnyt ja kokenut sitä itse ja halusi ottaa kantaa kurin lieventämiseksi antamalla veljesten paeta lukkarilan ikkunasta ja muuttaa Impivaaran korpeen kauas yhteiskunnan vaatimuksista. Kannanotto lempeiden menetelmien puolesta oli myös se, kuinka veljekset rovastin ja nimismiehen hyväntahtoisuuden ansiosta alkoivat omaehtoisesti opetella aapistaan ja kovalla työllä ja ahkeruudella saivat rippikoulun suoritetuksi. Kiven teos osoittautui 1800-luvun historian tietolähteisiin vertailemalla faktaksi , niin todenmukaista kuvaa Kivi piirsi aikakautensa elämästä, kansanopetuksesta ja rippikoulusta.
-
(2022)Aim of the study. Compared to typically developing children, a child with a familial risk for dyslexia is four times more likely to develop major difficulties in reading. Difficulties in early language development, such as a narrow vocabulary, may precede later difficulties in reading, especially when the child is at risk for dyslexia. Because reading builds partly upon prereading skills, such recognizing letters and knowing how they sound like, weak early language skills such as a small vocabulary size, may be an early sign for later deficits in prereading skills. The interest of this current study was to investigate whether a child’s vocabulary size at 28 months can predict prereading skills at the age of five. Methods. The research data were based on Lukivauva longitudinal study, which follows the development of children who have a familial risk for dyslexia. 220 families were recruited in the study before the baby was born, between 2015 and 2017. The sample of this current study consists of 93 children, of which 80.6 % had a familial dyslexia risk and 19.4 % were controls. To evaluate early vocabulary size, parents filled out the MCDI questionnaire (MacArthur Communicative Developmental Inventories) when the child was 28 months old. Prereading skills were measured at the age of five as a part of Reading and writing questionnaire. Results. Early vocabulary size predicted later prereading skills only for the at-risk group. In the whole sample, predictors for prereading skills were early vocabulary size, familial dyslexia risk and gender combined. Maternal education didn’t predict prereading skills in either of the groups. Conclusions. Small early vocabulary size can predict weaker prereading skills when the child is at familial risk for dyslexia. Prereading skills form the basis for effortless reading and therefore the signs that predict prereading skills ought to be noticed early. In families with dyslexia, the parents could evaluate their child’s early vocabulary size by filling out the MCDI questionnaire as a part of the check-ups at maternity and child health clinics, for example. This would allow the children at the highest risk for weak prereading skills to be noticed.
Now showing items 1-12 of 12