Browsing by Subject "mikro-organismit"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)For the conservation of biodiversity, it is important to examine the factors that shape species richness in different ecosystems. Global warming is predicted to be most pronounced in arctic-alpine areas and arctic environments, especially in major ecotones, like environments close to the tree lines. Therefore by examining the species richness, distribution and requirements of species living in mountainous areas, it is possible to assess the effects of climate change in different spatial scales. Elevational gradients are suitable for this kind of research, because many ecosystems processes and structure of local communities change along elevational gradients. Studies carried out in elevational gradients can help us to find out the mechanisms that shape local communities. The elevational patterns of species richness of micro-organisms like diatoms have been studied increasingly lately, but the results of the factors shaping species richness along elevational gradient are varied between different studies and groups of micro-organisms. Therefore it is important to learn more about the factors that shape species richness of micro-organisms along elevational gradients. In this thesis’s the elevational patterns of species richness and species evenness were studied in three different mountain streams in northern Norway and Kilpisjärvi (n= 44). The study also examines the effects of altitude to taxonomic relatedness of diatom species. Diatom and water chemistry samples were collected in August 2013. Generalized linear models (GLM) were used to analyse species richness and the correlation between environmental variables and species richness were examined with pairwise correlation tests. Taxonomic distinctness was calculated with taxondive-command. According to the GLM, the species richness was best explained (49,2 %) by pH of stream water, stream depth, conductivity and altitude. Species evenness was best explained (45,6 %) by water temperature and total nitrogen (TN). Altitude showed a statistically significant relation to species richness (p= 0,003) and species evenness only in Lepänjoki (p< 5,45e+07). Species were not phylogenetically more clustered as elevation increased. Altitude did not explain the taxonomic distinctness of diatom species in the research streams. It can be concluded that a deeper riverbed guarantee more stable conditions to diatom species. Similarly, higher water pH value is more favorable habitat for diatoms, than acidic waters. Altitude may affect species richness through bedrock geology, which probably affects pH value and conductivity in the research streams. The short elevational gradients probably affect the fact that species richness did not decrease as altitude increased and that the species were not closely related to each other at the upper end of the gradient.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1993)Tutkielman tarkoituksena on tunnistaa erityisesti Pohjois-Suomessa metsä- (Clethrionomys glareolus) ja harmaakuvemyyrän (Clethrionomys rufocanus) keuhkoissa esiintyvä mikro-organismi. Identifioinnin Iisäksi pyritään saamaan käsitys organismin mahdollisista vaikutuksista myyräpopulaatioiden kannanvaihteluihin. Clethrionomys-sukuun kuuluvien metsä- ja harmaakuvemyyrien sekä Microtus-sukuun kuuluvan peltomyyrän (Microtus agrestis) elintapoja esitellään. Ruokavaliossa ja käyttäytymisessä ei näiden kahden myyräsuvun välille todeta niin suuria eroja, mitkä selittäisivät vain sattumalta keuhkoihin kulkeutuneen organismin esiintyvyyden suuruuserot. Näin ollen kyseessä lienee Clethrionomys-sukuun sopeutunut mikro-organismi. Tutkimuksessa perehdytään villien pikkunisäkkäiden keuhkoista eristetyistä sienistä julkaistuun kirjallisuuteen. Sen mukaan keuhkoissa esiintyy yleisesti kymmenien eri lajien sieniä. Niitä on pystytty eristämään useimmista tutkituista näytteistä. Sienten esiintyvyys vaihtelee huomattavasti eri lajien välillä. Todettujen sienten patogeenisuus on vähäinen. Ne eivät kuitenkaan ainoastaan kulkeudu keuhkoihin, vaan pystyvät lisäksi elämään keuhkokudoksessa. Sienieristyksistä huolimatta keuhkoissa ei yleensä tavata mikroskooppisia löydöksiä saati histologisia muutoksia. Keuhkoissa itiörakkuloina, itiöine tai muina vastaavina rakenteina tavatut mikro-organismit esitellään. Katsauksessa painotetaan Chrysosporium parvum-, Coccidioides immitis - ja Endogonaceae-sieniä sekä Besnoitia spp. - ja Hepatozoon spp. -alkueläimin, sillä näiden mikroskooppinen rakenne on lähimpänä tavattua organismia. 17 myyrän pakastetut keuhkot tutkittiin sekä mikroskooppisesti että mykologisesti. Lisäksi tutkittiin mykologisesti 45 myyrän tuoreet keuhkot. Pakastetuista keuhkoista todettiin Penicillium-, Scyrallidium- ja Cladosporium-sukujen homeita sekä lisäksi tunnistamatonta steriiliä hyyfiä kaikkiaan 10 näytteessä. Hiivoja esiintyi 4 näytteessä. Niistä yksi tunnistettiin Rhodo torula -lajiksi. Mykologisesti tutkituissa 45 näytteessä ei todettu merkittävää sienikasvua. Organismi on kooltaan 15-20 mikronia. Se on rakeinen, pyöreä tai soikea. Organismi värjäytyy sekä HE-, PAS että GMS-tekniikoilla. Sen ympärillä oleva vajaan 5 mikronin levyinen rengas jää kaikilla tekniikoilla värjäytymättä. Kirjallisuuden ja tehtyjen tutkimusten perusteella organismia voidaan pistää Hepatozoon erhardoveae -kokkidina tai muuna aikaisemmin tuntemattomana saman suvun lajina. Kokeellisesti H. erhardoveae aiheuttaa metsämyyrälle kuolemaan johtavan pneumonian, joten sillä voi olla vaikutusta myyrien kannanvaihteluihin. Väli-isäntäspesifisenä organismina se ei kuitenkaan pysty aiheuttamaan useiden myyrälajien kantojen yhtäaikaista romahdusta.
Now showing items 1-2 of 2