Browsing by Subject "muotoanalyysi"

Populaarimusiikissa soundi – eli se, miltä musiikki kuulostaa – on tärkeä elementti. Uudet rock- ja pop-yhtyeet pyrkivät luomaan oman soundinsa, joka on tunnistettava ja erottuu muista. Samoin nykypäivän lauluyhtyeille, kuten suomalaiselle Rajattomalle on tärkeää löytää oma soundinsa, jolla erottua muista. Soundin keskeisyys todetaan lukuisissa populaarimusiikkia käsittelevissä teoksissa, mutta sitä ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa tutkin, mistä elementeistä lauluyhtye Rajaton rakentaa soundinsa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva Rajattoman musiikin ominaispiirteistä ja siitä, miten eri musiikilliset elementit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi musiikin soundissa, eli kuulokuvassa. Soundin tutkimukselle ei ole olemassa vakiintuneita tutkimusmenetelmiä. Koska soundi on käsitteenä hyvin monitahoinen, olen rakentanut analyysikehikon huomioimaan mahdollisimman monipuolisesti eri musiikilliset elementit. Tutkimusmenetelmä perustuu Jan LaRuen (1970) esittämälle perinteiselle musiikkianalyysille, jota olen täydentänyt muiden kuulokuvaan vaikuttavien tekijöiden analyysillä. Musiikkianalyysi on toteutettu analysoimalla kappaleiden partituureja, ja siten kutsun tätä osa-aluetta partituurianalyysiksi. Muiden tekijöiden analyysia kutsun auditiiviseksi analyysiksi, sillä se perustuu kappaleiden levytysten kuuntelun perusteella tehtyihin havaintoihin. Keskeinen osa-alue auditiivisessa analyysissä on sanoituksen vaikutus soundiin, johon olen soveltanut foneettista tarkastelua. Tutkimusaineisto koostuu partituureja valikoiduista Rajattoman lauluista sekä näiden äänitteistä. Tutkimukseni rajoittuu kappaleisiin, joista on olemassa levytys ja saatavana partituuri, jonka pohjalta levytys on tehty. Nämä ehdot täyttävistä lauluista tutkimukseen on valittu pelkästään lauluja, jotka ovat Rajattoman jäsenten omia sävellyksiä ja muiden säveltäjien Rajattomalle tekemiä sävellyksiä ja sovituksia. Kaikkia analysoimiani Rajattoman kappaleita yhdistävä tekijä on tekstuuri: kaikissa stemmat jakautuivat melodiaan, sen kanssa homorytmisesti laulaviin stemmoihin ja säestysstemmoihin. Säestysstemmojen muuttu-mista melodian kanssa homorytmisiksi stemmoiksi käytetään tehokeinona korostamaan kappaleiden huippu-kohtia. Säestysstemmojen muodostamat rytmikuviot yhdessä perkussioäänten kanssa korostavat musiikin rytmiä ja pulssia. Tällainen rytmin korostuminen on toinen katkelmia yhdistänyt tekijä ja siten ominaispiirre Rajattoman soundissa. Melodioihin ja harmoniaan liittyen yksi selkeä Rajattoman musiikin ominaispiirre on sen modaalisuus. Modaalisuuden vuoksi asteikon seitsemäs sävel on kokosävelaskeleen päässä toonikasta, eli johtosävel puuttuu. Tällöin viidennelle asteelle rakentuva sointu on mollimuotoinen, ja siltä puuttuu dominanttiteho. Toinen selkeä piirre harmonioissa on pyrkimys hämärtää sointuja mm. käyttämällä urkupisteitä sekä terssittömiä sointuja. Teoksen harmoninen rakenne ja muoto vaikuttavat siihen, millainen yleiskuva kuulijalle syntyy. Monimutkainen rakenne jättää ensi kuulemalta sekavan kuvan, mutta liian yksinkertainen saattaa kuulostaa tylsältä. Rajaton on ratkaissut tämän dilemman siten, että makrotasolla rakenne ei ole kovin monimutkainen, mutta mikrotasolla tapahtuu kokoajan pientä variaatiota. Kappaleet koostuvat pääsääntöisesti A- ja B-osista, mutta mitkään osat eivät kuitenkaan toistu sellaisinaan: muuntelua tapahtuu niin motiiveissa, niiden yhdistelmissä kuin harmoniassakin. Muodon ja harmonisen rakenteen analyysin perusteella keskeistä Rajattoman musiikissa on siis toistuvuuden ja varioinnin yhdistely. Foneettisen analyysin keskeiset havainnot olivat, että äänteiden toisto korvasi riimejä luomaan rakennetta ja rytmiä, äänteiden tyyppi vaikutti musiikin välittämään tunnelmaan ja että musiikillisten elementtien, äänteiden ja merkitysten yhteisvaikutus on keskeistä soundin muodostumisessa. Rajattoman soundi onkin yhdistelmä erilaisista elementeistä: kansanmusiikin modaalisuus, alkusoinnun käyttö, suppea ambitus, suora laulutapa ja ornamentaation puute, populaarimusiikin perkussioäänet ja musiikin tekstuuri, sekä vaikutteet sekakuoromusiikin sovituksista.