Browsing by Subject "muraali"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielmassani vastaan kysymykseen siitä, mitä yhteisötaidehankkeet antavat Kontulalle. Tutkielmassani esittelen Kontulan ostoskeskuksessa seinämaalauksia tekevää KAS!-yhteisötaidehanketta. Aluksi esittelen lyhyesti Kontulan historiaa ja Kontulan ostoskeskusta. Tämän jälkeen esittelen Katutaidetta Kontulaan -hankkeen (2016-2019) ja KAS!-hankkeen ja erittelen yhteisötaiteen ja katutaiteen käsitteitä ja merkityksiä. KAS!-hanke (Kontula Art School -yhteisötaiteellinen iltakoulu) on Heidi Hännisen perustama hanke, joka on toteuttanut seinämaalauksia Kontulan ostoskeskukseen vuodesta 2019. Hanke jatkuu vielä marraskuussa 2022. Tutkielmassani olen havainnollistanut karttaan seinämaalausten sijainnit ostoskeskuksessa. Aineistonani on lisäksi Kontulan purkamisen suunnittelemista vuonna 2025 esittelevä arkkitehtikilpailun työ Kontulan ostoskeskuksesta. Tutkielmani perehtyy estetiikan tieteenalan ja maantieteellisen humanismin paikan käsitteen kautta Kontulan ostoskeskuksen merkitykseen yhteisö- ja katutaiteen paikkana. Käytän lähteinäni kirjallisuutta, joka käsittelee paikan merkitystä. Avaan tätä humanistisen maantieteen ja estetiikan nykytutkimuksen kautta. Näillä aloilla paikalla on erityisluonne elettynä ja koettuna ilmiönä. Tämä paikkojen sisällä oleminen ja eläminen ei jätä paikkaa taka-alalle vaan tuo esiin paikan siteen ihmisen toimintaan. Paikan suunnittelussa ei voida lopulta tietää, miten paikkaa käytetään. Tämä aiheuttaa sen, ettei paikkaa usein käytetä siten, kuin se on suunniteltu. Kirjallisuusaineistonani paikan tutkimuksessa on humanistisen maantieteen Yi-Fu Tuanin, Jeff Malpaksen, Edward Relphin ja Edward S. Caseyn kirjallisuus. Paikkakokemuksen tutkimuksen ja siihen liittyvän paikan olemuksen kartoittamiseksi esittelen paikan erityispiirteitä, jotka ovat genius loci eli paikan henki, paikan tuntu ja paikan singulariteetti. Pohdin kokemuksellista suhdetta paikkaan ja esittelen miten ympäristöestetiikan tutkijat Vesa Vihannanjoki ja Anne-Mari Forssin kiteyttävät ajankohtaisia huomioita paikan ilmiöiden ja taiteen tarkastelussa kaupunkitilassa. Tutkielmani johtopäätös on, että yhteisötaiteen tuloksia on vaikeaa mitata. KAS!-hankkeen seinämaalauksien tarkoituksena on synnyttää yhteisöllisyyttä ja auttaa sopeutumaan alueen muutoksiin ja ehkäistä konflikteja. Keskittymällä yhteisötaiteen sisäiseen prosessin kuvaukseen seinämaalausten tuottamat merkitykset ja arvot eivät saa huomiota. Seinämaalauksissa on toive kaikille turvallisesta kaupunkitilasta, jossa jokainen on tervetullut viipymään. Katutaiteentutkijan Peter Bengstenin mukaan katutaiteen yksi tärkeä tehtävä on opettaa tarkkailemaan ympäristöä katutaiteilijan silmin ja estää kaupunkitilan fossilisoituminen tai jähmettyminen. Bengsten näkee, että katutaidemaailman valtavirtaistuminen on johtanut tilanteeseen, jossa katutilat on varattu runsaalle suhteellisen ennustettavalle ja vaarattomalle lailliselle seinämaalaukselle ja tällainen taide palvelee esiasteina gentrifikaatiolle. Tutkielmani päätelmät ovat, että KAS!-hankkeessa toteutettu katutaide on ohjattua, suunniteltua, luvanvaraista katutaidetta. Niiden toteuttamisessa on osallisina alueen asukkaita ja ohjaaja on paikallinen asukas, joten voidaan ajatella, että ne kertovat Kontulasta sisältäpäin. KAS!-hanke nostaa esiin arvoja, joiden avulla demokraattista katutilaa edistetään ja ne ovat osallistujilleen erittäin tärkeää toimintaa.
-
(2019)UPEA -taidefestivaali on valtakunnallinen julkisen tilan taidetapahtuma. Vuonna 2017 taidetapahtuma keskittyi tuottamaan 21 pysyvää seinämaalausta 13:een suomalaiskaupunkiin. Helsinkiin Kontulankaari 11:een toteutettiin kolme teosta. Kiinnostuin aiheesta nähtyäni näitä hyvinkin taidokkaasti tehtyjä teoksia ja mietin, miten paljon suuret seinämaalaukset muuttavat kaupunkiympäristöä ja miten ennen niin tavallisesta katunäkymästä tulee uudella tavalla kiinnostava. Tutkimuksessani pohdinkin, minkälaisia vaikutuksia Kontulankaari 11:n seinämaalauksilla on sen asukkaiden arkeen ja voidaanko niillä muuttaa urbaanin lähiöympäristön esteettistä kokemusta positiivisempaan suuntaan. Tutkimukseni on monitieteellistä kaupunkitutkimusta, jossa tutkimusaineisto on koottu etnografisin menetelmin: haastattelemalla, havainnoimalla ja avoimella kyselylomakkeella. Olen haastatellut UPEA-taidefestivaalin taiteellista johtajaa sekä Helsingin kaupungin kulttuurituottajaa. Vapaamuotoisen kyselyn suuntasin Kontulankaari 11:n 288 asunnossa asuviin asukkaisiin. Kyselyssä kartoitin asukkaiden kokemuksia heidän visuaalisesti muuttuneesta kotiympäristöstään: Miten ympäristön muuttuminen on vaikuttanut heidän arkeensa ja heidän asuinpaikan kokemukseensa. Kyselyyn vastasi noin 10% asukkaista. Tutkimukseni teoreettinen näkökulma on fenomenologiassa. Tutkimuksessani hyödynnän ympäristöestetiikan ja ympäristöpsykologian tarjoamia teorioita, joiden kautta esteettisen kokemuksen syntyä, tulkintaa ja arvottamista voidaan analysoida. Tutkimukseni keskiössä on kaupunkilainen ja hänen arjen ympäristökokemuksensa. Näitä kokemuksia analysoin suhteessa tutkittavan ilmiön taustoihin, tavoitteisiin, toteutukseen, tulkintaan ja vaikutuksiin. Kontulankaaren seinämaalausprojektin tarkoituksena oli parantaa alueen imagoa ja lisätä positiivista julkisuutta. Näissä tavoitteissa projekti onnistui hyvin. Asukkaat kokevat, että Kontulankaari 11 on seinämaalausten myötä muuttunut erityisen kiinnostavaksi ja muusta ympäristöstään erottuvaksi paikaksi. Se on saanut paljon positiivista julkisuutta mediassa, ja ihmiset tulevat katsomaan maalauksia myös paikan päälle. Suurin osa vastaajista pitää maalaushanketta onnistuneena ja tarpeellisena. Heidän kokemuksensa on, että maalaukset tuovat aivan erityistä tunnelmaa talojen pihoihin, ja maalausten myötä ympäristö on muuttunut värikkäämmäksi sekä arkea piristävämmäksi.
Now showing items 1-2 of 2