Browsing by Subject "muutosviestintä"

Tutkimuksessa tarkastellaan muutosviestinnän roolia projekteissa. Lähtökohtaisesti tutkimuksessa havaittiin, että kirjallisuudessa projektiviestintä kuvataan suppeaksi tiedottamiseksi, kun taas muutosviestintä pyrkii vuorovaikutukseen. Koska projekteilla toteutetaan organisaatioissa muutoksia ja projektit usein epäonnistuvat viestinnästä johtuen, nähtiin mielenkiintoiseksi selvittää sitä, minkälainen viestintä tukisi projektien onnistumista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisää tietoa viestinnän roolista ja muutosviestinnän ilmenemisestä projekteissa sekä viestinnän ja projektin onnistumisen/epäonnistumisen suhteesta. Tutkimuksessa käytetään Mixed Methods -tutkimusmenetelmää, jossa yhdistetään sekä määrällisiä (kyselyitä) että laadullisia (haastatteluita) tiedonkeruutapoja. Pyrkimyksenä on saada syvällisempää tietoa tutkittavaan ilmiöön, kuin mitä on mahdollista saada monometodologisella lähestymistavalla. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuvat muutosviestintään ja projektiviestintään. Keskeisiä lähteitä ovat esimerkiksi Molina-Azorinin kuvaukset Mixed Methods -menetelmästä, Hyvärin tutkimus projektiviestinnästä ja Erämetsän kuvaukset muutosviestinnästä. Tieteenfilosofiset lähtökohdat ovat pragmaattiset, jossa korostuu käytäntöön suuntautuminen tutkimuksen tekemisessä ja tiedon tuottamisessa. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikkakin viestintää pidetään projekteissa tärkeänä, se on useimmiten yhdensuuntaista tiedottamista, jota ei aina suunnitella tarkkaan tai panosteta siihen. Muutosviestintää projekteissaan käyttävät projektipäälliköt pitävät viestintää hyvin keskeisenä ellei tärkeimpänä osa-alueena. Muutosviestinnän havaittiin sekä projektipäälliköiden että kirjallisuuden näkökulmasta olevan vuorovaikutteista, osallistavaa ja vaikuttavan erityisesti projektin sidosryhmien muutosvastarinnan vähentymiseen ja aikataulun pitävyyteen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että viestinnällä on keskeinen rooli projektin onnistumiselle / epäonnistumiselle. Erityisesti muutosviestinnällä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia projektin onnistumiseen. Tutkimuksen diskussio-osiossa pohditaan muun muassa muutosviestinnän laajempaa käyttöä projekteissa ja, kuinka se voisi edistää projektien onnistumisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Jatkotutkimuksena ehdotetaan muun muassa tutkimusotteen laajentamista muihin, kuin projektipäälliköihin kohdistuviin selvityksiin.

Työyhteisöviestintä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti työntekijän hyvinvointiin ja työmotivaatioon. Työyhteisöviestinnän rooli organisaatiossa korostuu etenkin organisaatiomuutoksen yhteydessä, jolloin työntekijän tarve kysyä ja keskustella saamastaan tiedosta kasvaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa kartoitetaan peruskoulun työyhteisöviestinnän tilaa vuonna 2016 voimaan astuneen peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Kouluorganisaation työyhteisöviestintää ei juurikaan ole viestintätieteellisistä lähtökohdista Suomessa aiemmin tutkittu. Tämän tutkielman tärkeimpänä tavoitteena on peruskoulun viestinnän liittäminen osaksi viestintätieteellistä tutkimusperinnettä. Aikaisemmin peruskoulun työyhteisöviestintää on tutkittu lähinnä koulun johtamisen näkökulmasta sekä kasvatustieteellisen tutkimusperinteen lähtökohdista käsin. Peruskoulun työyhteisöviestinnän tilaa tutkitaan tässä työssä opettajan näkökulmasta, opettajan omien kokemusten kautta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyllä, joka lähetettiin valituille oululaisille peruskoulun vuosiluokkia 1–6 opettaville kouluille (N = 39). Kyselylomakkeen osioista muodostettiin tilastollisin menetelmin työyhteisöviestinnän eri osa-alueita kuvaavia summamuuttujia. Työyhteisöviestinnän osa-alueiksi määriteltiin aiemman tutkimuksen perusteella 1) asioiden vuorovaikutteista käsittely, 2) tiedon saatavuus, 3) tunnelman avoimuus, 4) osallistuminen ja vaikuttaminen, 5) yhdessä oppiminen sekä 6) työnantajamaine. Analyysin perusteella voidaan tulkita, että parhaiten koulussa toteutuvia työyhteisöviestinnän osa-alueita ovat avoin tunnelma (M = 4,1), työnantajamaine (M = 4,0) sekä asioiden vuorovaikutteinen käsittely (M = 4,0). Eniten kehitettävää työyhteisöviestinnän saralla on tutkimuksen perusteella tiedon saatavuudessa (M = 3,5). Työyhteisöviestinnän tilaa kuvaavia summamuuttujia verrattiin myös tutkittujen opettajien opetussuunnitelmauudistukseen suhtautumista kuvaavaan summamuuttujaan. Aineiston perusteella havaittiin, että opettajan suhtautumiseen opetussuunnitelmauudistusta kohtaan voidaan vaikuttaa työyhteisöviestinnän avulla: mitä parempana tutkittu opettaja koki työyhteisöviestinnän tilan, sitä positiivisemmin opettaja suhtautui opetussuunnitelmauudistukseen. Uudistukseen suhtautuminen korreloi kohtalaisesti kaikkien työyhteisöviestinnän osa-alueiden kanssa. Voimakkaimmin korreloivat asioiden vuorovaikutteinen käsittely (r = ,420), osallistuminen ja vaikuttaminen (r = ,410) sekä tiedon saaminen (r = ,404). Organisaatiomuutoksen aikana tiettyjä työyhteisöviestinnän osa-alueita ja prosesseja on suositeltavaa hioa paremmin muutoksen tarpeisiin sopiviksi. Tämän tutkimuksen perusteella kouluorganisaatiossa on kannattavaa keskittyä juuri näihin työyhteisöviestinnän osa-alueisiin, sillä ne vaikuttivat merkittävimmin opettajan positiiviseen suhtautumiseen muutosta kohtaan. Muutoksen aikana opettajan tiedontarve on normaalia suurempi ja asioiden vuorovaikutteisella käsittelyllä voidaan varmistaa, että jokainen työyhteisössä on ymmärtänyt käsiteltävän asian. Osallistuminen ja vaikuttaminen puolestaan kasvattavat opettajan motivaatiota ja sitoutumista muutokseen.