Browsing by Subject "nuorisotyöttömyys"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2013)Tämä on tutkimus helsinkiläisistä ammattikouluttamattomista työttömistä nuorista, jotka osallistuivat Jääkiekon MM-kilpailut 2012 -työllistämishankkeeseen. Tutkimus on puheenvuoro nuorisotyöttömyyttä koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun, jossa nuorten työttömien kokemuksia on käsitelty laadullisin menetelmin edelleen varsin vähän. Tutkimuksessa esitetään näkökulmia työllistämishankkeessa keskeyttämisen syihin ja vertaillaan hankkeessa keskeyttäneiden ja hankkeen loppuun asti suorittaneiden nuorten kokemuksia. Samalla kartoitetaan nuorten ajatuksia työttömyydestä ja työstä sekä selvitetään nuorten kokemuksia aktivoivasta työvoimapolitiikasta. Analyysiin kohteena on myös nuorten mielestä ihanteellinen työ ja nuorten odotukset työelämältä ja omalta tulevaisuudeltaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmestatoista teemahaastattelusta, joista kahdeksan on työllistämishankkeessa keskeyttäneitä nuoria ja viisi hankkeen loppuun asti suorittaneita nuoria. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa edetään keskeisten, etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Tutkimuksessa nähdään nuoret subjekteina, aktiivisina valintoja tekevinä toimijoina, jotka antavat toiminnalleen erilaisia merkityksiä. Tutkimuksen nuoret ovat eräänlaisia nuorisotyöttömyyden asiantuntijoita, joilla on ensikäden tietoa omista kokemuksistaan. Tutkimuksen aihe on osittain entuudestaan kartoittamaton tutkimusalue, jota on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena onkin teorian testaamisen sijaan etsiä uusia ajatusmalleja. Tutkimuksen nuoret jakautuivat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: lukion käyneisiin nuoriin, jotka etsivät parhaillaan omaa alaa ja viettivät välivuosia ja sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen kiinnittyneet minnekään ja joilla on taustalla usein myös aikaisempia keskeyttämisiä. Tutkimus vahvistaa yleisen käsityksen siitä, että helsinkiläiset nuoret haluavat pysyä pääkaupunkiseudulla, vaikka eivät löytäisikään täältä työtä tai opiskelupaikkaa. Työllistämishankkeen keskeyttämisen syyt voidaan jakaa kahteen kategoriaan: nuorten itse esiin ottamiin syihin ja taustatekijöihin. Nuorten itse esille nostamista syistä keskeisimmät liittyivät työtehtäviin ja työharjoittelupaikkaan. Keskeyttäneitä nuoria yhdistäviä taustatekijöitä tutkimuksen aineistosta löytyy neljä: aikaisemmat keskeyttämiset, työläistaustaiset vanhemmat, jääkiekon MM-kilpailut motivaation kohteena ja työharjoitteluun liittyneet tarkat odotukset. Tutkimuksen nuoria kuvaa pikemminkin aktiivisuus kuin passiivisuus ja he kokevat, että voivat itse vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiensa toteutumiseen. Kaikkia tutkimuksen nuoria yhdistää motivaatio työhön ja halu tehdä jotain muuta kuin olla kotona. Tutkimuksen nuorille ihannetyö on sellainen, jossa viihtyy ja josta saa riittävän toimeentulon. Positiivinen työilmapiiri ja mahdollisuus joustavaan itsenäiseen työskentelyyn ovat myös nuorille tärkeää. Tutkimuksen nuorten kyky suunnitella tulevaisuuttaan on vaihtelevaa. Osalla on selkeitä suunnitelmia tai tarkkoja toiveita oman tulevaisuuden suhteen ja osa taas tuntui olevan melko hukassa. Hukassa oleminen näkyi aineistossa siten, että nuori ei kyennyt näkemään itseään missään kahden tai viiden vuoden kuluttua. Eniten näitä nuoria, joilla ei ollut suunnitelmia tulevaisuuden suhteen löytyi keskeyttäneiden joukosta. Kaiken kaikkiaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmat, toiveet ja haaveet vaikuttivat kovin tavallisilta ja varsin realistisilta. Nuoret haaveilevat onnellisuudesta, terveenä olemisesta, opiskelupaikan löytymisestä, riittävästä toimeentulosta, vakituisesta työpaikasta, itsenäistymisestä, omaan kotiin muuttamisesta, oman perheen perustamisesta, matkustelemisesta ja maailman näkemisestä, sekä velkojen poismaksamisesta. Ylipäätänsä nuoret toivoivat tulevaisuudelta varmuutta. Varmuutta nuorille edustaa pysyvyys, jonka voi saavuttaa pitkäaikaisen opiskelupaikan tai pysyvän työpaikan kautta. Parhaimmillaan työllistämishanke oli nuorille mahdollisuus suunnan muutokseen tai "oman jutun löytymiseen". Tutkimuksen nuoret kokivat työharjoittelun hyvänä ja helppona tapana tutustua työelämään. Työharjoittelusta nuoret saivat rytmiä arkeen ja tarvitsemaansa työkokemusta. Samalla hankkeeseen osallistuminen lisäsi nuoren itseluottamusta ja kokemusta siitä, että kelpaa jonnekin. Koulutettujen vanhempien lapset näyttäisivät selviytyvän työttömyysjaksosta kouluttamattomien lapsia paremmin, ainakin jos selviytymistä mitataan työllistämishankkeen kautta yhteiskuntaan kiinnittymisellä. Tulevaisuuden suunnittelemattomuus tai hetkessä eläminen voidaan nähdä yhtenä nuorten selviytymisstrategiana. Myös väärien valintojen ja epäonnistumisen pelko ja oman alan löytämisen vaikeus näkyivät tutkimuksen nuorten kertomuksissa. Erityisesti aikaisemmat keskeyttämiset oppilaitoksissa lisäävät nuorten pelkoa epäonnistumisesta. Joillakin tutkimuksen nuorista esiintyy selvää kouluallergiaa, eli negatiivista suhtautumista kouluttautumiseen. Nämä nuoret eivät kyenneet näkemään itseään 'koulun penkillä' ja ovat ylipäätänsä orientoituneet erilaisten töiden kokeilemiseen ja sitä kautta oman alan löytymiseen.
-
(2012)Tutkielman tavoitteena on kartoittaa vaikeasti työllistettävien alle 25-vuotiaiden helsinkiläisnuorten kokemuksia viranomaiskontrollista sekä TE-toimistossa että sektorirajat ylittävää viranomaisyhteistyötä toteuttavassa työvoiman palvelukeskuksessa. Aihe on ajankohtainen, sillä parhaillaan valmistellaan työvoiman palvelukeskusten lainsäädäntöä sekä uudistetaan kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä. Myös nuorten yhteiskuntatakuun uudistaminen on aloitettu syksyllä 2011. Laadullista tutkimustietoa nuorten palveluista on kuitenkin niukasti, ja tutkimusten vaikutukset politiikkaan ovat olleet vähäisiä. Tutkimuskysymykset käsittelevät nuorten työttömien kokemuksia institutionaalisesta vuorovaikutuksesta, koetusta sosiaalisesta tuesta ja kontrollista sekä luottamuksen tai luottavaisuuden vaikutusta asiakkaan roolissa toimimiseen. Tutkimus pohjautuu sosiaalisen pääoman teorioihin, joista nousevat ydinkäsitteet sosiaalinen tuki, sosiaalinen kontrolli, luottamus sekä luottavaisuus. Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin työvoiman palvelukeskus Duurissa. Nuorten tiimin asiakkaat ovat alle 25-vuotiaita vaikeasti työllistettäviä nuoria, jotka on ohjattu moniammatilliseen palvelukeskukseen työ- ja elinkeinotoimistosta tai sosiaaliasemalta peruspalvelujen osoittauduttua riittämättömiksi. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen asiakkaan teemahaastattelusta sekä yhdestä ohjaajaparihaastattelusta. Analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Analyysiä ohjaa refleksiivinen tutkimusote, joka pyrkii huomioimaan tutkimustilanteeseen vaikuttavat tekijät ja tutkijan position. Tutkimuksen keskeiset havainnot osoittavat, että työhallinnon palvelukulttuurilla on merkittävä vaikutus nuoren työttömän pärjäämiseen palvelujen asiakkaana. TE-toimistossa nuoriin kohdistuva kontrolli on sekä suoraa, kuten etuuksia koskevaa, mutta myös epäsuoraa. Piilokontrolli noudattaa normatiivista ajattelutapaa, jolloin nuori tulkitaan syrjäytymisuhan alaiseksi ja pyritään sosiaalistamaan palkkatyöhön keinolla millä hyvänsä. TE-toimistossa esitetyt vaihtoehdot näyttäytyvät nuorten kertomuksissa pakkotyöllistämisenä, usein eri ammattialalle tai täysin epämielekkääksi koetulle paikalle. Kritiikkiä herättävät toimenpiteiden pakottavuuden lisäksi riittämätön tiedotus sekä palvelun vaihtelevuus. Myös työttömän omaa vastuuta ja aktiivisuutta korostava palvelukulttuuri aiheuttaa vaikeuksia niille nuorille, jotka kärsivät näköalattomuudesta tai elämänhallintaa varjostavista henkilökohtaisista ongelmista. Nuorten palvelutarve on vaarassa jäädä tunnistamatta, mikäli työhallinnon ja nuorten työttömien tavat määritellä työttömyyden taustalla piilevät ongelmat ovat ristiriidassa keskenään. Palvelukeskuksessa sosiaalisena tukena näyttäytyvä palvelukulttuuri korostaa yksilöllistä työotetta, johon sisältyy elämäntilanteen kokonaisvaltainen selvittely, pidemmät asiakasajat sekä asiointi samojen virkailijoiden kanssa. Virkailijat pyrkivät kohtelemaan nuoria tasavertaisesti, jolloin asiantuntijuutta rakennetaan yhdessä nuorten kanssa. Palvelukeskuksessa tapahtuvassa institutionaalisessa vuorovaikutuksessa nuorten kokemaa luottamusta ja luottavaisuutta lisäävät yhdessä sovitusta kiinni pitäminen, työntekijöiden reilu ja johdonmukainen toiminta sekä toimenpiteiden oikeudenmukaiseksi kokeminen. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteiden ajoittamiseen ja sisältöön, ja onnistumisen kokemukset kasvattavat itsetuntoa ja auttavat nuoria orientoitumaan tulevaisuuteen. Nuorten halukkuus ratkaista työttömyytensä liittyy vahvasti nuorten käsitykseen itsestään toimijoina. Tutkielman aineiston perusteella TE-toimiston palvelu vahvistaa nuorten kokemusta ajautumisesta, kun palvelukeskuksessa nuoret tunnistavat oman tekemisensä arvokkuuden ja merkityksellisyyden. Työttömyyden ratkaisemisessa olennaiseksi muodostuu palvelujen piiriin pääsy ja erityisesti riittävä tiedotus, jolla on vaikutus motivaatioon ja sitoutumiseen. Mikäli nuori työtön kohdataan arvostavasti, ja tämän omiin kykyihin ja resursseihin suhtaudutaan ymmärtäväisesti, on tuloksena nuoren toimijuuden ja osaamisen tunnustaminen, joka parhaimmillaan tukee nuoren elämänhallintaa sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
-
(2013)Syftet med denna pro gradu-avhandling är att studera ungdomars övergångsskeden med tonvikt på arbetslösa ungdomars identitetsuppfattning. Inspiration för denna avhandling fick jag från ungdomsgarantins förberedande diskussion och den debatt kring ungdomsarbetslöshet som pågår. De centrala forskningsfrågorna är vad som kunde göras annorlunda för att undvika att de unga blir arbetslösa? Hurdana val gör de, vilka motgångar har de upplevt och vilka problem har de stött på vid olika övergångsskeden? Avhandlingens teoretiska utgångspunkt riktar sig mot risksamhället och de utmaningar som individualiseringen medfört ungdomar i dagens samhälle. Problematiken kring ungdomars övergångsskeden är mångfacetterad och bland annat valmöjligheterna vid utbildningsalternativen är idag oändliga. Materialet består av tio stycken narrativt uppbyggda intervjuer. Jag har intervjuat ungdomar som medverkar i ungdomsverkstadens Sveps verksamhet. Materialet samlade jag in i september och oktober månad under hösten 2012. Jag analyserade en del av materialet med den narrativa analysmetoden och en del med innehållsanalys. Jag valde att använda mig av båda analysmetoderna, eftersom både innehållet i berättelserna och berättarstrategierna intresserade mig. Därmed fick jag också ett bredare forskningresultat. Ungdomarna som medverkar i ungdomsverkstadsverksamheten kommer alla från olika omständigheter och har olika bakgrunder. Ett centralt forskningsresultat är att många ungdomar varit mobbade och känt utanförskap i grundskolan och detta har påverka ungdomarnas osäkerhetskänsla i livet. Särskilt vid övergångsskeden då det är frågan om att göra självständiga beslut har många varit osäkra om vad de vill eller kan. Många ungdomar som är på en ungdomsverkstad behöver också hjälp med att stärka den sociala kompetensen och bygga upp en uppfattning kring sin identitet. Resultatet av studien visar att ungdomarnas övergångsskeden har försvårats på grund av ovisshet kring möjligheterna och alternativen samt den egna förmågan att ta beslut och väga sina val.
-
(2024)Suomessa arvostetaan työntekoa, ja siksi työelämän ulkopuolella oleminen asettaa yksilön haavoittuvaiseen asemaan. Tämä korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota työttömien tarpeisiin. Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kuitenkin arvosteltu siitä, etteivät ne ota riittävästi huomioon työnhakijoiden toiveita työn sisällöstä, jollaiseksi myös työn merkityksellisyys on katsottu. Tähän epäkohtaan on tärkeää kiinnittää huomiota, mikäli mahdollisimman monen toivotaan löytävän paikkansa työelämässä ja viihtyvän siellä hyvin. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten työttömät nuoret rakentavat ymmärrystä merkityksellisestä työstä sekä asemoivat itseään suhteessa näihin erilaisiin merkityksellisen työn merkityksiin. Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaaliseen konstruktionismiin nojaava kriittinen diskursiivinen psykologia. Kriittinen diskursiivinen psykologia tarkastelee merkityksellistä työtä samanaikaisesti sekä välittömässä vuorovaikutuksessa rakentuvana kielellisenä ilmiönä että osana laajempaa historiallis-kulttuurista kontekstia. Aineisto koostuu ECOSOS-tutkimushanketta varten vuonna 2016 kerätyistä viidestä ryhmähaastattelusta, joihin otti osaa 20–29 -vuotiaita työttömiä tai työllistymisohjelmiin osallistuneita nuoria. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseen hyödynnettiin tulkintarepertuaarin ja subjektiposition käsitteitä, joita molempia tunnistettiin aineistosta kolme. Solidaarisuuden tulkintarepertuaarissa työttömät nuoret rakensivat itselleen asemaa heikompien puolustajana. Ekologisuuden tulkintarepertuaarissa nuoret positioivat itsensä puolestaan ympäristönsuojelijaksi. Omaehtoisuuden tulkintarepertuaariin nojaavat nuoret esiintyivät itsensä toteuttajan asemassa. Tulokset ovat linjassa etenkin sellaisen aiemman tutkimuksen kanssa, jossa merkityksellisen työn rakentumista on tarkasteltu osana työelämän muutosta kohti uusliberaalimpia arvoja. Tulevaisuudessa olisikin kiinnostavaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten työttömät eri ikäryhmissä rakentavat kuvaa merkityksellisestä työstä tällä työelämän murroksen aikakaudella. Näin ollen jatkotutkimuksen tehtävänä on tukea sekä työttömien merkityksellisen työn saamista että myös hyödyttää koko yhteiskuntaa lisäämällä ymmärrystä työllistymisestä ja työelämätyytyväisyydestä.
-
(2017)Tutkielman taustalla on yhteiskunnallinen tilanne, jossa väestö vanhenee ja nuorten työttömyysaste on korkea. Ihmisten eläessä entistä vanhemmiksi, myös hoivapalveluiden tarve kasvaa. Vanhustyö ei ole perinteisesti houkutellut nuoria työntekijöitä. Tulevaisuudessa vanhustyöhön tarvitaan kuitenkin uusia työntekijöitä vanhojen siirtyessä eläkkeelle ja hoivapalvelujen tarpeen kasvaessa. Tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, mitkä asiat kannustavat nuoria vanhustyön pariin ja mitkä asiat sen sijaan vähentävät nuorten kiinnostusta vanhustyötä kohtaan. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry (Valli) koordinoi vuosien 2013–2015 aikana Vanhustyön Trainee -ohjelma nuorille -työllistämishanketta, jonka tavoitteena oli yhdistää työtä vailla olevat nuoret ja työvoimaa tarvitsevat vanhustyön työnantajat. Hanke jatkuu vuosina 2016–2017 nimellä Vanhustyön Trainee -hanke ja se toteutetaan STEAn Paikka Auki -rahoituksella. Keskeinen työmuoto molemmissa hankkeissa on Vanhustyön Trainee -ohjelma, joka antaa nuorille mahdollisuuden kokeilla vanhustyötä matalankynnyksen periaatteella. Tutkielman aineisto muodostuu seitsemästä Vanhustyön Trainee -ohjelman suorittaneen nuoren haastattelusta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sekä katsauksesta nykyiseen työelämään ja nuorten työelämäasenteisiin että sukupolvien välisen kanssakäymisen teorioista, joista keskeisin on Simon Biggsin ja Ariela Lowensteinin (2011) sukupolviälykkyyden -teoria. Tutkielman tulokset osoittavat, että nuoria kannustaa vanhustyön pariin vanhustyön mielekkyys, sukupolvien väliset kohtaamiset, positiivinen työilmapiiri ja vastuunantaminen, vanhustyön hyvät työllistymisnäkymät sekä osallistuminen Vanhustyön Trainee -ohjelmaan. Nuorten mielenkiintoa vanhustyötä kohtaan vähentävät työn henkinen kuormittavuus sekä vanhustyön työpaikkojen kiire ja resurssien vähäisyys. Vanhustyön Trainee -ohjelman ansiot nuorten kiinnostuksen kasvattamiselle vanhustyötä kohtaan liittyvät innostavaan opetustyyliin, nuorten itsetuntemuksen kasvattamiseen ja matalankynnyksen kokeilumahdollisuuteen. Vanhustyön suurimpana valttina voidaan tämän tutkielman perusteella pitää työn sisällöllisiä puolia. Nuorille työn mielekkyys on isoa palkkaa tärkeämpi asia. Nuorten kiinnostusta vanhustyöhön voi lisätä se, että he pääsevät tapaamaan vanhuksia kasvotusten. Kohtaamiset ja sukupolvien välinen kanssakäyminen saattavat vähentää ennakkoluuloja, joita vanhustyöhön liittyy. Henkilökohtaisten siteiden solmimisen myötä myös negatiiviset stereotypiat vähenevät. Vanhustyön Trainee -ohjelma edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja tarjoaa nuorille tilaisuuden päästä kokeilemaan soveltuvuuttaan vanhustyöhön matalankynnyksen periaatteella. Työmuoto edistää osaltaan sukupolviälykkäämmän toiminnan mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
-
(2014)Tutkin työssäni nuorisoon ja nuorisotyöttömyyteen liittyviä käsityksiä suomalaisessa politiikassa ja niissä viime vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset. Lähestyn aihetta vertailemalla vuonna 1980-luvun nuorisotakuukokeilua edeltänyttä keskustelua 2013 alussa voimaan tulleesta Nuorisotakuu-uudistuksesta käytyyn keskusteluun. Käytän nuorisotyöttömyyden problematisoinnin hahmottamisessa pääasiallisesti Carol Bacchin WRP-analyysia. Arvioin WPR-analyysin osana myös retorisia keinoja, joilla kansanedustajat tuovat omia ja puolueensa näkemyksiä esiin sekä sitä, miten kokemuksia ja odotuksia suhteutettiin ja miten odotushorisontin muutokset ilmenivät. Hyödynnän Kari Palosen näkemystä parlamentarismista retorisena politiikkana sekä Reinhart Koselleckin teoriaa menneen kokemustilan, nykyhetken ja odotushorisontin yhteydestä. Aineistoani toimivat eduskunnan pöytäkirjat valtiopäiviltä 1982-83 ja 2011-12. Lisäksi aineistooni kuuluivat Kalevi Sorsan III ja IV sekä Jyrki Kataisen hallitusohjelmat sekä Nuorisotakuun kotisivut. Tutkimuksessani käy ilmi, että 1980- luvun nuorisotyöttömyys ja 2000-luvun nuorisotyöttömyys esitettiin osittain samanlaisena ongelmana. Erityisesti samankaltaisuuksia löytyi suhteesta nuorisoon ja työhön. Nuoret nähtiin sekä 1980- että 2000-luvun keskustelussa erityisryhmänä, johon voitiin, ja tuli kohdistaa erityisiä työllistämistoimenpiteitä. Työ näyttäytyi molemmissa keskusteluissa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perustana sekä keinona kiinnittyä yhteiskuntaan. Työtöntä nuorta uhkasi passivoituminen sekä henkiset ja sosiaaliset ongelmat. 2000-luvulla työttömyyden epätoivottuihin vaikutuksiin viitattiin syrjäytymisenä. Koulutuksen ensisijaisena tehtävänä nähtiin kummassakin keskustelussa valmistaa nuori työelämään. 1980-luvulla koulutuksen tilaan kohdistui myös kritiikkiä. Tutkimukseni osoitti, että nuorisotyöttömyyden representaatio on jonkin verran muuttunut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Nuorisotyöttömyys esitettiin 1980-luvulla inhimillisenä yksilön ongelmana, kun se 2000-luvun keskustelussa esitettiin vahvemmin kansantaloudellisena ongelmana. 2000-luvun keskustelussa nuoret esitettiin passiivisempina kuin 1980-luvun keskustelussa. 2000-luvulla ongelma myös käsitetään yksilön ominaisuuksista johtuvana ongelmana ja siihen oltiin valmiita puuttumaan aiempaa hanakammin. Nuorten aktivoinnista on tullut politiikassa tärkeä tavoite. Molemmissa keskusteluissa nuorisotyöttömyyttä selitettiin vaikealla taloustilanteella. 1980-luvulla vaikea taloustilanne kytki nuorisotyöttömyyden osaksi yleistä työttömyyttä. 2000-luvun keskustelussa vaikea taloustilanne tuotiin esiin hallituksen ponnistuksille lisää painoarvoa tuovassa retoriikassa. 2000-luvulla nuorisotyöttömyydelle haettiin lisäksi vertailupohjaa historiasta. Erityisesti 1990-luvun lama näyttäytyi odotushorisontissa uhkakuvana, mihin tilanne pahimmillaan johtaisi. Nuorten yhteiskuntatakuukokeilua ja nuorisotakuuta pidettiin yleisesti myönteisinä uudistuksina. Ne näyttäytyivät kumpikin vasemmistolaisina uudistuksina. 1980-luvulla omaa rooliaan korostivat SKDL ja SDP, 2000-luvulla nuorisotakuu oli selkeästi sosiaalidemokraattien ykköshanke. Uudistusten välille ei samankaltaisuuksista huolimatta syntynyt 2000-luvun keskustelussa yhteyttä. Kansanedustajien suhtautuminen nuorisotyöttömyyteen näyttää kolmenkymmenen vuoden aikana tiukentuneen. Tulos on yllättävä, ja se tuskin olisi ollut samanlainen ilman WPR-analyysiä.
-
(2012)Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä ja toimenpiteistä. Vertailuaineistoa, joka on nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportti, peilataan nuortennäkemyksiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen täysimääräisenä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat istuvan hallituksen kärkitavoitteita. Nuorisotyöttömyyden ollessa korkealla tasolla on tärkeää jäsentää myös nuorten näkemyksiä työllistymisen keinoista. Tutkimus pyrkii tuomaan esille nuorten oman äänen ja kartoittamaan heidän näkemyksiään. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on saatu Työministeriön nuorille syksyllä 2011 teettämästä kyselystä 'Nuorten ääni kuuluviin'. Nuorten näkemykset työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä on saatu analysoimalla aineistolähtöisesti kyselyssä ollutta avokysymystä, 'kerro lopuksi ajatuksiasi – toiveita tai pelkoja – tulevasta työurastasi'. Kysymykseen oli vastannut 2782 nuorta. Pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin tuloksena aineistosta saatiin muodostettua kymmenen alaluokkaa ja viisi yläluokkaa. Yläluokiksi muodostuivat ennakointi, työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö, työuran takkuinen alku, virallisten toimenpiteiden tehottomuus sekä ennakkoluulot ja syrjintä. Tutkimuksen lopullinen aineisto koostui 314 vastaajasta. Tutkimuksen tuloksien mukaan nuoret kokevat työelämän ja työmarkkinoiden todellisuudesta kertovan riittävän ja ajantasaisen tiedon, oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosten ja työnantajien välisen yhteistyön työllistymistä edistäviksi tekijöiksi. Työllistymistä ehkäiseviä tekijöitä olivat työkokemuksen ja työelämäsuhteiden puutteesta johtuva työpaikan saamisen vaikeus, TE-toimistojen tehottomuus ja palvelun laatu, työharjoitteluiden negatiivinen vaikutus työllistymiseen ja naisten, vammaisten ja vajaakuntoisten syrjintä työhönotossa. Mielenterveysongelmista kärsineet nuoret kokivat kuntoutuksen keskeytymisen tai sen epäämisen olevan esteenä työllistymiselle. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa esiintyvät toimenpide-ehdotukset vastasivat osittain nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä, mutta joihinkin nuorten esiin tuomiin näkökohtiin työllistymistä ehkäisevistä elementeistä raportti ei pystynyt vastaamaan. Yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa tunnistetaan oppisopimuskoulutuksen työllistävä vaikutus ja tiedotuksen ja neuvonnan lisäämisen tarpeellisuus. Työryhmä on väliraportissaan ottanut kantaa myös työkokemuksen puutteen negatiivisiin vaikutuksiin työllistymisessä, TE-toimistojen toiminnan tuloksellisuuteen sekä vammaisten, vajaakuntoisten sekä mielenterveysongelmaisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Työharjoitteluiden työllistymistä haittaavaan vaikutukseen ja naisten syrjintään työmarkkinoilla väliraportissa ei otettu kantaa.
-
(2013)Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan nuorisotyöttömyyttä koskevaa kirjoittelua kahdessa ruotsalaisessa sanomalehdessä vuoden 2011 alusta vuoden 2012 kesäkuuhun asti. Ruotsin talous on yksi Euroopan vahvimmista, mutta silti nuorisotyöttömyys on siellä erittäin vakava ongelma. Nuorisotyöttömyys on erittäin haitallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle, ja aiheen vakavuus nousi usein keskustelussa esiin. Työn aineistona on 97 artikkelia kahdesta ruotsalaisesta sanomalehdestä, Dagens Nyheteristä sekä Svenska Dagbladetista puolentoista vuoden ajalta. Molemmilla sanomalehdillä on tärkeä asema ruotsalaisessa mediassa, ja nuorisotyöttömyydestä kirjoitettiin molemmissa lehdissä usein. Tavoitteena oli selvittää, mitä nuorisotyöttömyydestä kirjoitetaan, minkälaisia ratkaisukeinoja siihen esitetään ja miten eri poliittisten toimijoiden ratkaisut eroavat toisistaan. Sisällönanalyysia käyttämällä työssä oli tarkoitus selvittää, minkälaisia teemoja ruotsalaisessa keskustelussa nousee esiin nuorisotyöttömyydestä keskusteltaessa. Diskurssianalyysilla teksteistä etsittiin esiin nousevia diskursseja. Päätuloksina löytyi neljä diskurssia, jotka hallitsevat ruotsalaisesta keskustelua. Ruotsissa nuorisotyöttömyys nähdään yhteiskunnan epäonnistumisena, eikä yksilöä syytetä hänen työttömyydestään. Samalla yhteiskunnassa on erittäin vahva usko koulutuksen voimaan. Ratkaisukeinot vaihtelivat keinoiltaan suuresti. Nuorten alkupalkkoja vaadittiin alas ja valtiolta vaadittiin nopeita ja tehokkaita ratkaisuja nuorisotyöttömyyttä kohtaan. Ehdotetuista ratkaisukeinoista löytyi selvä poliittinen aspekti, sillä oikeiston ja vasemmiston keinot erosivat toisistaan selvästi. Lisäksi selvisi, että Ruotsissa korkea nuorisotyöttömyys on osaksi vain tilastoharhaa, koska mittaustavan takia myös osa opiskelijoista lasketaan työttömäksi. Nuorisotyöttömyys on vaarallista sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Taloudellinen tilanne ja toimimattomat työmarkkinat vaikeuttavat nuorisotyöttömyyden vastaista taistelua koko Euroopassa.
-
(2023)Vaikeasti työllistyviin on kohdistettu Suomessa monenlaisia työllisyystoimia. He kuitenkin muodostavat erityisen joukon, joka saattaa tarvita erilaisia tukitoimia kuin muut työttömät. Tässä tutkielmassa tutkittiin tekijöitä, jotka edistävät vaikeasti työllistyvien nuorten ja kaikenikäisten osatyökykyisten jatkopolkujen suunnittelua ja muodostumista Paikka auki -avustusohjelman aikana ja sen jälkeen. Paikka auki -ohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien nuorten ja kaikenikäisten osatyökykyisten työllistymistä tarjoamalla heille työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Tutkielma tehtiin Paikka auki -ohjelman aineistoa käyttäen ja se jää kyseisen ohjelman käyttöön. Tutkimuksen aineistona toimi kyselyiden vastaukset kahdesta työntekijäkyselystä, jotka on tehty vuonna 2020 sekä työntekijöiden jatkokyselystä, joka on tehty vuonna 2021. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti. Tutkielman perusteella vaikeasti työllistyvien nuorten sekä kaikenikäisten osatyökykyisten jatkopolkuja voidaan edistää tarjoamalla heille positiivinen, tarpeeksi pitkä työkokemus, josta maksetaan palkkaa. Jatkopolkuja edisti esihenkilön ja kollegoiden kannustava lähestymistapa, tiedon ja tuen antaminen sekä mahdollisuus verkostoitua. Paikka auki -työntekijät saivat työelämätaitoja ja oppivat omista vahvuuksistaan sekä tarpeistaan työntekijöinä. Haittaavia tekijöitä olivat suunnittelun tuen puuttuminen, sattumaan ja terveyteen liittyvät tekijät sekä se, ettei vastaajan tulevaisuudensuunnitelmat olleet selventyneet. Jatkopolkuja edistävät tekijät muodostivat yhdessä kokonaisuuden, jossa yksi positiivinen kokemus edisti toisen positiivisen kokemuksen muodostumista. Paikka auki -ohjelman jatkopolkuja edistävät tekijät paransivat vaikeasti työllistyvien valinnanmahdollisuuksia, mikä lisäsi heidän toimijuuttaan. Aiempaa tutkimusta mukaillen suunnittelun tuki ja mentorointi näyttäytyivät tulevaisuudennäkymien selventymisen kannalta merkityksellisinä tekijöinä, joihin kannattaa panostaa tulevaisuudessakin.
Now showing items 1-9 of 9