Browsing by Subject "peitelty osinko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Vero-oikeudessa osakaslainalla tarkoitetaan osakeyhtiön osakkaan yhtiöstä nostamaa rahalainaa. Osakaslainoja on verotettu Suomessa vuodesta 1998 alkaen. Osakaslainojen verottamisen pääasiallisena tavoitteena on ollut estää osingoista menevien verojen välttämistä tai verotuksen siirtämistä huomattavan pitkälle tulevaisuuteen sekä yhtiön varojen siirtyminen osakkaan yksityistalouden käyttöön. Ainoastaan luonnollisten henkilöiden saamat lainat ovat tuloverolain mukaan verotettavia osakaslainoja. Osakaslainan pääoma verotetaan koko määrältään luonnollisen henkilön pääomatuloina pääomatulon veroprosentin mukaisesti. Mikäli laina maksetaan takaisin viiden vuoden kuluessa lainan nostamisesta, voidaan takaisinmaksetut määrät vähentää pääomatuloista. Osakaslainoja nostetaan edelleen yli kaksikymmentä vuotta uudistuksen jälkeen. Tästä syystä oli aiheellista arvioida osakaslainan nykyhetken tilannetta sekä oikeudelliselta että käytännölliseltä kannalta. Osinkojen verotus on muuttunut jonkin verran vuoden 1998 jälkeen ja selvää on muutenkin, että osakaslainoja ei enää nosteta osingoista menevien verojen välttämiseksi, sillä osakaslainan verotus on raskaampaa kuin osinkojen verotus. Vuoden 1998 osakaslainauudistuksessa ei myöskään ollut huomioitu osakaslainan mahdollisia kansainvälisiä kytkentöjä taikka sitä, että markkinaehtoisesti myönnetyt osakaslainat olisi voitu sallia ja vastaavasti miettiä peiteltyä osinkoa koskevien säännösten soveltamista epäasianmukaisiin lainoihin. Myös monia muita seikkoja jätettiin huomioimatta, sillä osakaslainamäärät olivat vuoteen 1998 mennessä kasvaneet paljon ja tarvittiin nopeita keinoja lainamäärän kasvun hillitsemiseksi. Tulon käsitteen kannalta osakaslainan verottaminen on sikäli ongelmallista, että lainaa ei useimmissa yhteyksissä ole pidetty tulona missään merkityksessä. Taloudellisen tulon ja osakaslainan välillä on ilmeinen ristiriita, jonka merkitys on tosin ehkä suurempi tuloverotuksen systematiikan kannalta kuin käytännössä. Toisaalta taloudellisen tulon käsitteen avulla on mielekästä tehdä rajanvetoa sen suhteen, milloin lainanannossa on tosiasiassa kyse lainansaajan tulosta ja milloin kyseessä on aito laina eli puhdas pääomansiirto korvausta eli korkoa vastaan. Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää osakaslainasäännösten voimassaolevan oikeuden mukainen sisältö, vaikka odotuksena olikin, että suurta muutosta ei ole tapahtunut, koska itse säännösten sanamuoto on pysynyt ennallaan vuodesta 1998. Tarkoituksena olikin suhteuttaa osakaslainan verotus nykyiseen oikeus- ja verotuskäytäntöön sekä muuttuneeseen osinkoverotukseen. Tarkoitus oli myös tuoda esille niitä näkökulmia, joita ei ollut huomioitu lainsäädäntövaiheessa syystä tai toisesta. On myös huomioitava, että osakaslainoja ei veroteta kovinkaan monessa maassa. Esimerkiksi Ruotsissa verotetaan ainoastaan Ruotsin aktiebolagslagin vastaiset osakaslainat. Osakaslainaa koskevat säännökset ovat sanamuodoltaan varsin selkeitä, joten varsinaisia tulkintaongelmia ei tässä suhteessa ole. Osakaslainojen osalta on kuitenkin ollut epäselvyyttä mm. siitä kuinka ne tulisi merkitä kirjanpitoon, ovatko myyntisaamiset joissain tilanteissa osakaslainoja tai verotetaanko osakaslainana välikäden kautta saatu laina vai onko tällöin kyse veron kiertämisestä. Tutkielmassa on päädytty arvioon, jonka mukaan markkinaehtoisia osakaslainoja ei tulisi verottaa, koska sille ei tosiasiassa voida enää osoittaa kovinkaan painavia perusteita. Kokonaan eri asia on, millaisia lainainstrumentteja voitaisiin käyttää ja kuinka markkinaehtoisuutta kontrolloitaisiin.
-
(2021)Peitellyllä osingonjaolla tarkoitetaan tilanteita, joissa osakeyhtiö siirtää osakkaalleen muun oikeustoimen kuin osingon jakamisen yhteydessä osinkoa vastaavan etuuden sivuuttaen osingonjaon muotovaatimukset. Verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja sen 29 §:ssä säädetään peitellystä osingosta. Jotta peitelty osinko voisi tulla kyseeseen, tulee neljän laissa säädetyn edellytyksen täyttyä. Ensinnäkin etuuden antajana tulee olla osakeyhtiö tai muu yhteisö. Toinen edellytys on, että annetun etuuden tulee olla rahanarvoinen ja etuuden hinnoittelussa on tullut poiketa olennaisesti käyvästä hinnasta. Kolmas edellytys on, että etuuden saajana tulee olla osakas tai tämän omainen taikka yhteisön jäsen. Neljäs ja viimeinen edellytys on, että etuuden saamisen tulee perustua osakkaan osakkuusasemaan. Peitellyn osingon tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat ns. alihinta- ja ylihyvitystilanteet, joihin tutkielmassakin perehdytään. Puhuttaessa peitellystä osingosta ja osakeluovutuksista on keskeistä avata myös käyvän arvon käsitettä. Koska jo peiteltyä osinkoa koskeva VML 29 §:n säännös edellyttää tavallisesta olennaisesti poikkeavaa hinnoittelua, on tärkeää perehtyä siihen, miten käypä arvo määritellään, sillä säännös rakentuu pitkälti käyvän arvon nojaan. Tutkielma keskittyy osakeluovutuksiin ja niissä esiintyviin mahdollisiin peitellyn osingon ilmentymistilanteisiin. VML 29 §:n 1 ja 2 momenteilla on yhteys osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:ään, jossa luetellaan osakeyhtiön tavat ja tilanteet jakaa varojaan. Osinkojen jakaminen on yksi yhtiön tavoista maksaa sen tuottamaa voittoa yhtiön osakkeenomistajille. Myös omien osakkeiden lunastaminen sekä hankkiminen on yksi osakeyhtiölain 13:1§:n tapa jakaa osakeyhtiön varoja. Peiteltyä osinkoa voi luonnollisesti syntyä myös omien osakkaiden lunastuksessa tai hankinnassa. Oikeus- ja verotuskäytännössä on tehty jako lieventäviin ja raskauttaviin seikkoihin harkitessa VML 29 §:n 2 momentin soveltuvuutta tällaisissa tilanteissa ja tutkielmassa käydään edellä mainittuja tilanteita läpi sekä lisäksi muita osakeluovutuksiin ja peitellyn osingonjaon väliseen suhteeseen liittyviä näkökohtia. Kuitenkin peitellyn osingon soveltaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja kokonaisarviota sekä kaikkien laissa mainittujen soveltamisedellytysten täyttymistä.
Now showing items 1-2 of 2