Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "professionalismi"

Sort by: Order: Results:

  • Pesola, Anne-Sofie (2013)
    Det sociala mediet Twitter framstår som ett allt viktigare medium för nyhetsjournalister. Det offentliga utrymmet i sociala medier kan ändå inte helt problemfritt förvandlas till ett journalistiskt verktyg, eftersom det är en arena där det privata och offentliga möts. Trovärdigheten och den journalistiska objektiviteten står på spel när gränsen mellan journalistens offentliga och privata roll suddas ut. Är journalisten privat eller offentlig när hon figurerar på Twitter? Hur journalisten konstruerar sin identitet och formar sin roll på Twitter utreds genom kvalitativa intervjuer med fem finländska journalister som är aktiva på Twitter. För att ta reda på hur journalisterna konstruerar sin roll på Twitter används Goffmans ramanalys, som i den här studien belyser det perspektiv journalisterna använder när de talar om sitt twittrande. Utöver det här analyseras också journalisternas tweetar och redaktionernas anvisningar för hur journalisterna ska använda sociala medier. Av intervjuerna framgår att journalisterna betraktar Twitter både som ett journalistiskt verktyg men också som en kanal för umgänge. De gör ingen skillnad på sin privata och offentliga roll i sociala medier eftersom de upplever att journalisten alltid är journalist, även på fritiden. Den privata och offentliga sfären flyter ihop, och journalisterna ser sin identitet online som en förlängning av identiteten offline. Resultatet av studien visar att de traditionella motpolerna privat och offentlig förlorar sin betydelse när gränsdragningen blir allt svårare att göra. I och med detta blir det allt viktigare för journalisterna att vara objektiva och opartiska för att understryka sin professionalitet och skilja sig från mängden.
  • Kärkkäinen, Tiina (2018)
    Tavoitteet: Ministerien professionalisoitumisen tasoa ei ole aiemmin tutkittu Suomen tutkimuskentässä kvantitatiivisin tutkimusottein, mikä loi yllykkeen pro gradu-tutkielman aiheeseen. Tarkoituksena on vastata kolmeen tutkimuskysymykseen 1) Ovatko ministerit poliittisen professionalismin perspektiivistä tarkasteltuna eksperttejä vai amatöörejä vaativan tehtävän hoitamiseen? 2) Miten valtakonteksti näkyy ministerien asiantuntijuudessa? ja 3) Miten Perustuslakiuudistuksen kelpoisuusehtojen muuttaminen 1.3.2000 lukien reflektoituu ministerien ammattitaidossa? Tavoitteena on myös selvittää, toteutuuko ennakko-oletus, jonka mukaan Perustuslakiuudistuksen eli 1.3.2000 jälkeen ministerien osaamisentaso on heikentynyt, sillä heille ei ole enää asetettu kelpoisuusehtoja. Viitekehykseksi valikoitui näin ollen professionalismin tarkastelu, jonka tueksi valikoitui sosiologis-filosofinen valta- ja yhteiskuntanäkemys, mitkä tukeutuvat myös Perustuslakiin. Suurin osa lähdeaineistosta painottuu journaalilähteisiin, joissa huomioidaan ministerien ammattitaitoon mahdollisesti vaikuttavia kontekstuaalisia tekijöitä. Menetelmät: Tutkimusaineistona huomioitiin kahdeksan hallitusta, joista neljä on valittu ennen Perustuslakiuudistusta vuosilta 1966–1991 ja neljä hallitusta uudistuksen jälkeen vuosilta 2003–2015. Tutkielmaan lähempään tarkasteluun valikoituivat pää-, ulkoasiain-, oikeus-, sisäasiain-, puolustus-, valtiovarain-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministerit eli kaikkiaan 64 ministeriä. Osaamisentasoa mitattiin itse laaditulla pisteytyksellä hyödyntäen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja vastauksissa käytettiin myös kvalitatiivista analysointia. Tulokset ja johtopäätökset: Johtopäätöksenä on todettava, että ministereistä oli 64 % eksperttejä ja 36 % amatöörejä eli he ovat professionalisoituneita. Ministerit käyttävät valtaa moraaliseettisin näkemysten avulla, joka voi hallintamentaliteetin ohella luoda professionalisoitumista. Ministerit ovat professionaalisesta näkökulmasta ammattitaitoisia hoitamaan vaativan tehtävän tuomat haasteet ja näin ollen käyttämään valtaa asianmukaisesti. Tulokset osoittivat, että ennen Perustuslakiuudistusta toimineiden hallitusten ministereillä oli relevantimpaa työkokemusta ja kokemusta aiemmista ministerivakansseista kuin uudistuksen jälkeen toimineilla ministereillä. Tutkielman ennakko-oletus siten toteutui, sillä ministerien osaamisentaso on hieman heikentynyt Perustuslakiuudistuksen jälkeen.
  • Lamberg, Veera (2015)
    Tutkimuksessani olen kiinnostunut siitä, miten tanssitaiteen taiteellinen ja sisällöllinen kehitys, mutta toisaalta myös yhteiskunnallisten arvojen ja arvostusten muutos, näkyvät tanssijan työssä 2010-luvun Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat: miten tanssijan professionalismi eli ammatillisuus määrittyy tässä ajassa ja mitkä ovat tanssijan työn reunaehdot? Keskiössä ovat siten työn arvot, käytännöt ja roolit eli tanssijan ammatin toimintatavat ja työn arvostus. Howard S. Beckerin taidemaailman ja Pierre Bourdieun taiteen kentän käsitteiden avulla työni liittyy taiteen sosiologiseen tutkimukseen, jossa tärkeitä ovat taidejärjestelmän sisäiset normit, toimintatavat ja esteettiset mieltymykset. Työni taustaluvussa tuon myös esiin erityisesti Juha Siltalanan, Richard Sennettin, Mikko Salasuon ja Mikko Piispan ajatusten avulla laajempaa työelämän ja taiteilijantyön muutosta, joka vaikuttaa tanssijan työn taustalla. Tutkimukseni koostuu neljän tanssijan teemahaastattelusta, jotka analysoin taiteensosiologisessa viitekehyksessä nojaten sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen ajatukseen tiedon ja käsitteiden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimukseni sitoutuu siten laadullisen tutkimuksen tutkimusperinteeseen. Aineiston teemoittelen teoriaohjaavan sisällönananalyysin avulla. Aineistoni tanssijan työn professionalismia ja ammatinharjoittamisen reunaehtoja kuvaavat teemat ovat: laajentuminen, tekijyys, pystyväinen keho ja omaäänisyys, jakaminen ja luoviminen. Tutkimukseni tuo erityisesti esille, että tanssijan rooli on noin viimeisen kymmenen vuoden aikana laajentunut koreografin ajatuksia suodattavasta objektista selvästi aktiivisesti teosprosessiin osallistuvaksi subjektiksi. Siten tanssijaa voidaan mielestäni hyvin pitää auteur-taiteilijana siinä missä koreografiakin. Tanssitaiteen estetiikan laajentuminen esitystaiteen suuntaan on selvästi vaikuttanut tanssijan esiintymistaitojen vaatimuksiin, mutta myös tanssijan ja koreografin väliseen hierarkiaan ja valta-asetelmaan. Löytämäni teemat kietoutuvat toisiinsa ja tuovat esiin, millaisena tanssijan ammatti ja työn arki piirtyy esiin 2010-luvun Suomessa ammatissa aktiivisesti toimivien tanssijoiden näkökulmasta.